teräsvene vs lasikuitu

tämä ajatus, että teräsvene on paras pallonkiertoon. Yhtään hyvää perustetta tuolle ei kukaan ole vielä kertonut, että miksi.

Kaipa kyse on siitä, että se kestää kivilleajon paremmin kuin muut materiaalit, eikä vaadi nostoa joka kolauksen jälkeen. Toisaalta ihmiset purjehtivat vuosikymmeniä lasikuitupaateilla ajamatta kiville, että kai se vahva runko houkuttelee riskinottoon.

Mutta samaa mieltä teräksen haitoista. Ruostuminen saumoista, maalin alta (jos huonosti tehty pohjatyöt) ja erityisesti pilssistä ovat ne ongelmat. Erityisesti kannattaa tarkastaa kaikki läpivientien ja ikkunoiden ympärykset.

maarapu kirjoitti:

tämä ajatus, että teräsvene on paras pallonkiertoon. Yhtään hyvää perustetta tuolle ei kukaan ole vielä kertonut, että miksi.

Kaipa kyse on siitä, että se kestää kivilleajon paremmin kuin muut materiaalit, eikä vaadi nostoa joka kolauksen jälkeen. Toisaalta ihmiset purjehtivat vuosikymmeniä lasikuitupaateilla ajamatta kiville, että kai se vahva runko houkuttelee riskinottoon.

Mutta samaa mieltä teräksen haitoista. Ruostuminen saumoista, maalin alta (jos huonosti tehty pohjatyöt) ja erityisesti pilssistä ovat ne ongelmat. Erityisesti kannattaa tarkastaa kaikki läpivientien ja ikkunoiden ympärykset.

Lue lisää

onhan ehjä teräsvene kiistatta vahvempi, kuin lasikuituvene. Kaipa vain varmuuden maksimointia. Jos vaikka lueskelee Dunckerin kirjoja, niin monenlaista röykytystä voi tulla eteen. Taisi jopa kerra teräsveneenkin kannesta revetä pollari irti. Vettävasten ei eroa taida olla, mutta jos vastaan tulee jotain vettä kovempaa, niin sitten kokeillaan mikä kestää. Terästä voi olla myös helpompi korjata.

Pallonkiertojakin on monenlaisia ja seilaahan tosiaan lasikuituveneitäkin haastavissa paikoissa. Parhaillaan on yksi Antarktiksella (Moody).

Itse en ole asiasta ihan varma. Jos vaikka tuota Dunckerin touhua katselee, niin n. 25 vuoden aikana on vene rempattu nyt kolmesti, siis noita isoja remontteja. Lasikuitu voi siten olla pidemmällä tähtäyksellä jopa vahvempaa. Teräsvenehän on juuri niin heikko, kuin heikon kohta. Jos ruostetta tulee sopivaan kohtaan, voi koko vene upota.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

onhan ehjä teräsvene kiistatta vahvempi, kuin lasikuituvene. Kaipa vain varmuuden maksimointia. Jos vaikka lueskelee Dunckerin kirjoja, niin monenlaista röykytystä voi tulla eteen. Taisi jopa kerra teräsveneenkin kannesta revetä pollari irti. Vettävasten ei eroa taida olla, mutta jos vastaan tulee jotain vettä kovempaa, niin sitten kokeillaan mikä kestää. Terästä voi olla myös helpompi korjata.

Pallonkiertojakin on monenlaisia ja seilaahan tosiaan lasikuituveneitäkin haastavissa paikoissa. Parhaillaan on yksi Antarktiksella (Moody).

Itse en ole asiasta ihan varma. Jos vaikka tuota Dunckerin touhua katselee, niin n. 25 vuoden aikana on vene rempattu nyt kolmesti, siis noita isoja remontteja. Lasikuitu voi siten olla pidemmällä tähtäyksellä jopa vahvempaa. Teräsvenehän on juuri niin heikko, kuin heikon kohta. Jos ruostetta tulee sopivaan kohtaan, voi koko vene upota.

Lue lisää

ei liene olennaisesti eroa teräksen ja lasikuidun välillä. Terästä on toki helppo hitsata ja hitsaajia löytynee joka maailmankolkasta, mutta lasikuitua taas voi pitää mukana purkin pari, ja korjata itse.

Hitsaamisen ongelma on, että sen tekeminen huolella vaatii myös palavan sisämateriaalin irroittamisen ja hiekkapuhalluksen molemmin puolin, muuten maali ei pysy. Toki tuon voi tehdä talvitelakoinnin yhteydessä, jos sellainen on.

Isoin riski lasikuituveneellä lienee törmääminen irtokonttiin ja johonkin muuhun ajelehtivaan romuun, mutta sitäkin voi pienentää tekemällä veneen keula-osaan vesitiiviin laipion, jolloin uppoamisvaara pienenee.

maarapu kirjoitti:

ei liene olennaisesti eroa teräksen ja lasikuidun välillä. Terästä on toki helppo hitsata ja hitsaajia löytynee joka maailmankolkasta, mutta lasikuitua taas voi pitää mukana purkin pari, ja korjata itse.

Hitsaamisen ongelma on, että sen tekeminen huolella vaatii myös palavan sisämateriaalin irroittamisen ja hiekkapuhalluksen molemmin puolin, muuten maali ei pysy. Toki tuon voi tehdä talvitelakoinnin yhteydessä, jos sellainen on.

Isoin riski lasikuituveneellä lienee törmääminen irtokonttiin ja johonkin muuhun ajelehtivaan romuun, mutta sitäkin voi pienentää tekemällä veneen keula-osaan vesitiiviin laipion, jolloin uppoamisvaara pienenee.

Lue lisää

isompia remppoja. Toisalta lasikuituveneen voi korjata itse, isonkin vaurion, jos vain materiaalia on mukana.

Ei ole yhtään teräsvenettä ollut, joten kokemus puuttuu. Viimeksi kun vaihdoin venettä kävin yhtä teräksistä katsomassa. Alkoi ihan kauheasti epäilyttämään, kun oli paljon paikkoja sisäpuolella, joihin ei ollut mitään pääsyä. Lisäksi runko oli eristetty uretaanilla, siis rugon ollessa tyhjä oli uretaania ruiskutettu eristeeksi suoraan maalatulle pinnalle.

Olisi kiva, jos joku teräsveneilijä voisi kommetoida, mutta oikeastaan ruostumisen kannalta 5 mm teräslevy on ohutta ja suotuisissa olosuhteissa ruostuu ja heikkenee todella nopeasti.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

onhan ehjä teräsvene kiistatta vahvempi, kuin lasikuituvene. Kaipa vain varmuuden maksimointia. Jos vaikka lueskelee Dunckerin kirjoja, niin monenlaista röykytystä voi tulla eteen. Taisi jopa kerra teräsveneenkin kannesta revetä pollari irti. Vettävasten ei eroa taida olla, mutta jos vastaan tulee jotain vettä kovempaa, niin sitten kokeillaan mikä kestää. Terästä voi olla myös helpompi korjata.

Pallonkiertojakin on monenlaisia ja seilaahan tosiaan lasikuituveneitäkin haastavissa paikoissa. Parhaillaan on yksi Antarktiksella (Moody).

Itse en ole asiasta ihan varma. Jos vaikka tuota Dunckerin touhua katselee, niin n. 25 vuoden aikana on vene rempattu nyt kolmesti, siis noita isoja remontteja. Lasikuitu voi siten olla pidemmällä tähtäyksellä jopa vahvempaa. Teräsvenehän on juuri niin heikko, kuin heikon kohta. Jos ruostetta tulee sopivaan kohtaan, voi koko vene upota.

Lue lisää

Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti.
Mies kertoo kirjassaan kuinka katseli Malesiassa Swania telakalla ja huomasi että Merivuokko on yhdessä asiassa maailman parasta venettä parempi: sen köli pysyy rungossa varmasti kiinni.

kääntöpuoli... kirjoitti:

Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti.
Mies kertoo kirjassaan kuinka katseli Malesiassa Swania telakalla ja huomasi että Merivuokko on yhdessä asiassa maailman parasta venettä parempi: sen köli pysyy rungossa varmasti kiinni.

Lue lisää

Kyllä tuollainen vanha paksusta lasikuidusta tehty pitkäkölinen vene kestää kovia törmäyksiä eikä lähde köli irti. On kokemuksia.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

isompia remppoja. Toisalta lasikuituveneen voi korjata itse, isonkin vaurion, jos vain materiaalia on mukana.

Ei ole yhtään teräsvenettä ollut, joten kokemus puuttuu. Viimeksi kun vaihdoin venettä kävin yhtä teräksistä katsomassa. Alkoi ihan kauheasti epäilyttämään, kun oli paljon paikkoja sisäpuolella, joihin ei ollut mitään pääsyä. Lisäksi runko oli eristetty uretaanilla, siis rugon ollessa tyhjä oli uretaania ruiskutettu eristeeksi suoraan maalatulle pinnalle.

Olisi kiva, jos joku teräsveneilijä voisi kommetoida, mutta oikeastaan ruostumisen kannalta 5 mm teräslevy on ohutta ja suotuisissa olosuhteissa ruostuu ja heikkenee todella nopeasti.

Lue lisää

Se uretaani ruiskattais, kuin siihen maalattuun teräkseen?

maarapu kirjoitti:

tämä ajatus, että teräsvene on paras pallonkiertoon. Yhtään hyvää perustetta tuolle ei kukaan ole vielä kertonut, että miksi.

Kaipa kyse on siitä, että se kestää kivilleajon paremmin kuin muut materiaalit, eikä vaadi nostoa joka kolauksen jälkeen. Toisaalta ihmiset purjehtivat vuosikymmeniä lasikuitupaateilla ajamatta kiville, että kai se vahva runko houkuttelee riskinottoon.

Mutta samaa mieltä teräksen haitoista. Ruostuminen saumoista, maalin alta (jos huonosti tehty pohjatyöt) ja erityisesti pilssistä ovat ne ongelmat. Erityisesti kannattaa tarkastaa kaikki läpivientien ja ikkunoiden ympärykset.

Lue lisää

"Kaipa kyse on siitä, että se kestää kivilleajon paremmin kuin muut materiaalit, eikä vaadi nostoa joka kolauksen jälkeen."

Itse vastasit omaan kysymykseesi.
Eikä se mitään riskinottoa lisää, vaikka autonkin ostaa, ostaa turvallisen siksi, että jos jotain tapahtuu.

kääntöpuoli... kirjoitti:

Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti.
Mies kertoo kirjassaan kuinka katseli Malesiassa Swania telakalla ja huomasi että Merivuokko on yhdessä asiassa maailman parasta venettä parempi: sen köli pysyy rungossa varmasti kiinni.

Lue lisää

muista yhtä sellaista tilannetta, jossa lasikuituvene olisi uponnut. Kero joku esimerkki.

Ahtojäiden puristuksessa pyöreä lasikuituvene on todennäköisesti vahvempi, kuin levyrunkoinen teräsvene. Teräshän painuu sisään lommolle. Mistä muuten tulee mielikuva, että lasikuituveneellä ei voisi ajaa jäissä. Itse ajelen joka talvi lasikuituisella moottoriveneellä, kuten moni muukin samalla alueella. Itseasiassa meillä päin kaikilla ympärivuoden saaristossa asuvilla on lasikuitunen kulkupeli.

Eli siis tuo kolmepisteinen kääntöpuoli... nimikerkilä kirjoittanut on eri henkilö.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

muista yhtä sellaista tilannetta, jossa lasikuituvene olisi uponnut. Kero joku esimerkki.

Ahtojäiden puristuksessa pyöreä lasikuituvene on todennäköisesti vahvempi, kuin levyrunkoinen teräsvene. Teräshän painuu sisään lommolle. Mistä muuten tulee mielikuva, että lasikuituveneellä ei voisi ajaa jäissä. Itse ajelen joka talvi lasikuituisella moottoriveneellä, kuten moni muukin samalla alueella. Itseasiassa meillä päin kaikilla ympärivuoden saaristossa asuvilla on lasikuitunen kulkupeli.

Eli siis tuo kolmepisteinen kääntöpuoli... nimikerkilä kirjoittanut on eri henkilö.

Lue lisää

http://www.inseadusa.com/newsletters/Newsletter-Sep_06.htm
Siitä alas päin rullaamalla löytyy kuva valaaseen osuneesta kuituveneestä.
Olen lukenut kaikki Dunckerin kirjat ja suurimman osan muuta kirjallista tuotantoa ja mies on itse sitä mieltä että Merivuokko olisi kuituveneenä hajonnut. Uskon sen, sillä on mies käsitellyt venettään sen verran rajusti. Merivuokon kyljet on muuten jouduttu oikomaan jäissä ajon jäljiltä.

Jos muuten huomasitte aikaisemmasta kommentista niin en väheksy lasikuituvenettä.

ps. Veneeni on lasikuitua enkä ole vielä rikkonut sitä.

kääntöpuoli... kirjoitti:

http://www.inseadusa.com/newsletters/Newsletter-Sep_06.htm
Siitä alas päin rullaamalla löytyy kuva valaaseen osuneesta kuituveneestä.
Olen lukenut kaikki Dunckerin kirjat ja suurimman osan muuta kirjallista tuotantoa ja mies on itse sitä mieltä että Merivuokko olisi kuituveneenä hajonnut. Uskon sen, sillä on mies käsitellyt venettään sen verran rajusti. Merivuokon kyljet on muuten jouduttu oikomaan jäissä ajon jäljiltä.

Jos muuten huomasitte aikaisemmasta kommentista niin en väheksy lasikuituvenettä.

ps. Veneeni on lasikuitua enkä ole vielä rikkonut sitä.

Lue lisää

liittynyt mitenkään Dunckeriin. Sanoit, että jos Merivuokko olisi ollut lasikuituinen, olisi se uponnut monta kertaa. Siis joku esimerkki milloin Merivuokko oli sellaisessa tilanteessa, jossa lasikuituvene olisi uponnut. Tossa linkin kuvassa oli joku heikko raaseri. Itse puhun matkapurjehdukseen tehdyistä vahvoista veneistä. Jos teräsveneeseen tehdään saamanlainen köli, kuin monissa raasereissa tänäpäivänä, niin ei nekään kestä. Toinen ääriesimerkki on pitkäkölinen lasikuituvene, ei tapahdu mitään valaaseen tärmätessä. Koitetaan nyt puhua edes vähän samoista asioista eikä verrata aivan eri kyttötarkoituksiin tehtyjä veneitä.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

liittynyt mitenkään Dunckeriin. Sanoit, että jos Merivuokko olisi ollut lasikuituinen, olisi se uponnut monta kertaa. Siis joku esimerkki milloin Merivuokko oli sellaisessa tilanteessa, jossa lasikuituvene olisi uponnut. Tossa linkin kuvassa oli joku heikko raaseri. Itse puhun matkapurjehdukseen tehdyistä vahvoista veneistä. Jos teräsveneeseen tehdään saamanlainen köli, kuin monissa raasereissa tänäpäivänä, niin ei nekään kestä. Toinen ääriesimerkki on pitkäkölinen lasikuituvene, ei tapahdu mitään valaaseen tärmätessä. Koitetaan nyt puhua edes vähän samoista asioista eikä verrata aivan eri kyttötarkoituksiin tehtyjä veneitä.

Lue lisää

Pyysit esimerkkiä jossa kuituvene olisi uponnut, joten annoin sellaisen.
Merivuokko oli Tasmaniassa isossa mainingissa riutan päällä matalassa vedessä niin pahassa tilanteessa että Duncker antoi radioon hätäkutsun, kun uskoi veneen päätyvän hylyksi, eipä päätynyt. Ainakin normaali lasikuitutuote olisi tuhoutunut.

Tiedän kyllä että lasikuidustakin voi tehdä tosi lujan veneen. En vain tiedä yhtään sellaista. Toki Antillat ovat lujia. Erääseen Antinoja teki kolme köliä, kun aina edellinen tuhoutui, mutta vene kesti.

Tiesitkö että, Merivuokossa ei ole pitkää köliä, vaan ainoastaan puoli pitkä. Teräksen vahvuudet ovat tosi vahva pohjassa 5mm ja kyljissä 4mm. Jo tyhjä 11 metrinen runko painaa juhlavat 7 tonnia,josta 3 tonnia kölissä. Mikä taitaa ylittää normaalin lasikuituveneen kokonais painon.
Duncker mitoitti veneen ilman kunnon laskelmia varmasti kestäväksi ja onnistui siinä.
Muuten suunnittelu ei ollut yhtä hyvää veneen kokonais painon piti olla 8 tonnia. Nyt se on matkavarustuksessa 12 tonnia ja sen purjehdusominaisuuksia ei kai kukaan pidä hyvinä. Toki silläkin pääsee purjehtimaan aivan mihin vain kippari haluaa.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

liittynyt mitenkään Dunckeriin. Sanoit, että jos Merivuokko olisi ollut lasikuituinen, olisi se uponnut monta kertaa. Siis joku esimerkki milloin Merivuokko oli sellaisessa tilanteessa, jossa lasikuituvene olisi uponnut. Tossa linkin kuvassa oli joku heikko raaseri. Itse puhun matkapurjehdukseen tehdyistä vahvoista veneistä. Jos teräsveneeseen tehdään saamanlainen köli, kuin monissa raasereissa tänäpäivänä, niin ei nekään kestä. Toinen ääriesimerkki on pitkäkölinen lasikuituvene, ei tapahdu mitään valaaseen tärmätessä. Koitetaan nyt puhua edes vähän samoista asioista eikä verrata aivan eri kyttötarkoituksiin tehtyjä veneitä.

Lue lisää

Tässä on ääri esimerkki teräksestä. Vene on tosin tuhoutunut, mutta pysyipähän pinnalla.
http://strandedmariner.wordpress.com/2007/11/05/dont-try-this-with-plastic/
Saa meinaan olla tosi luja lasikuitu vene, joka pysyy pinnalla, kun rahtialus ajaa päälle.

ps. Itselläni on vieläkin lasikuituvene, ei meinaan ruostu!

kääntöpuoli... kirjoitti:

Pyysit esimerkkiä jossa kuituvene olisi uponnut, joten annoin sellaisen.
Merivuokko oli Tasmaniassa isossa mainingissa riutan päällä matalassa vedessä niin pahassa tilanteessa että Duncker antoi radioon hätäkutsun, kun uskoi veneen päätyvän hylyksi, eipä päätynyt. Ainakin normaali lasikuitutuote olisi tuhoutunut.

Tiedän kyllä että lasikuidustakin voi tehdä tosi lujan veneen. En vain tiedä yhtään sellaista. Toki Antillat ovat lujia. Erääseen Antinoja teki kolme köliä, kun aina edellinen tuhoutui, mutta vene kesti.

Tiesitkö että, Merivuokossa ei ole pitkää köliä, vaan ainoastaan puoli pitkä. Teräksen vahvuudet ovat tosi vahva pohjassa 5mm ja kyljissä 4mm. Jo tyhjä 11 metrinen runko painaa juhlavat 7 tonnia,josta 3 tonnia kölissä. Mikä taitaa ylittää normaalin lasikuituveneen kokonais painon.
Duncker mitoitti veneen ilman kunnon laskelmia varmasti kestäväksi ja onnistui siinä.
Muuten suunnittelu ei ollut yhtä hyvää veneen kokonais painon piti olla 8 tonnia. Nyt se on matkavarustuksessa 12 tonnia ja sen purjehdusominaisuuksia ei kai kukaan pidä hyvinä. Toki silläkin pääsee purjehtimaan aivan mihin vain kippari haluaa.

Lue lisää

"Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti."

Siis tässä annat ymmärtää jotain, sitten haetkin esimerkit aivan jostain muualta.

Täytyypä katsoa tuo Tasmaania juttu, kun en sen yksityiskohtia muista. Tällä perusteella en kuitenkaan vielä allekirjoita lasikuituveneen uppoamaista siinä tilanteessa. Lisäksi tämä on vasta yksi. Yksi on vastavähän tapauksia, jos nyt jotain olisi käynyt.

Tiedän kyllä Merivuokon hyvin. 4-5 mm teräson kyllä uutena vahvaa, mutta alkaa vlittömästi ruostumaan. Pienet naarmut voivat aiheuttaa vakavia ongelmia jonkin ajan kuluttua, joten pyllä teräsvenekkin pitää ajoittain otaa ylös ja tarkistaa vauriot, jossitä kolhiin. Tuosta pitäkölisyydestä totesin vain, että ei tykkää sellainen lasikuituven kyttyrää pohjakosketuksista samalla tavalla, kuin äärimmäinen eväköli.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

"Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti."

Siis tässä annat ymmärtää jotain, sitten haetkin esimerkit aivan jostain muualta.

Täytyypä katsoa tuo Tasmaania juttu, kun en sen yksityiskohtia muista. Tällä perusteella en kuitenkaan vielä allekirjoita lasikuituveneen uppoamaista siinä tilanteessa. Lisäksi tämä on vasta yksi. Yksi on vastavähän tapauksia, jos nyt jotain olisi käynyt.

Tiedän kyllä Merivuokon hyvin. 4-5 mm teräson kyllä uutena vahvaa, mutta alkaa vlittömästi ruostumaan. Pienet naarmut voivat aiheuttaa vakavia ongelmia jonkin ajan kuluttua, joten pyllä teräsvenekkin pitää ajoittain otaa ylös ja tarkistaa vauriot, jossitä kolhiin. Tuosta pitäkölisyydestä totesin vain, että ei tykkää sellainen lasikuituven kyttyrää pohjakosketuksista samalla tavalla, kuin äärimmäinen eväköli.

Lue lisää

Suojaamaton teräs ruostuu 0,2mm vuodessa joten 5mm kestää ainakin 25 vuotta ja maalattuna moninkertaisesti.

sen verran kirjoitti:

Suojaamaton teräs ruostuu 0,2mm vuodessa joten 5mm kestää ainakin 25 vuotta ja maalattuna moninkertaisesti.

Lohduttava tieto sinänsä. Toisaalta vahvistaa myös käsitystäni siinä, että käytetty teräsvene on hieman riskialtis ostettava. Jos nimittäin ruostuu puhki 25 vuodessa, voi olla jo melko heikkoja paikkoja siellä täällä paljon aikaisemmin. Ei ole erityisen kivaa, jos vaikkapa läpiveinnin kohdalta pelti repeää. Turha kaivaa siinä tilanteessa kartiotappeja.

Kyllä tilanne on aivn toinen tosiaan, jos ostaa uuden teräsveneen, jonka runko on tehty ammattimaisesti, mm. hitsattu asianmukaisesti ja vielä sinkitty. Miten muuten vaikkapa tuollainen 12 m runko sinkitään?

Sen vrran kommentoin vielä teäksen huoettomuutta, että kyllähän teräsvenekkin pitää toki karille ajon jäkeen korjata, jos ei muuta, niin paikkamaalata.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

Lohduttava tieto sinänsä. Toisaalta vahvistaa myös käsitystäni siinä, että käytetty teräsvene on hieman riskialtis ostettava. Jos nimittäin ruostuu puhki 25 vuodessa, voi olla jo melko heikkoja paikkoja siellä täällä paljon aikaisemmin. Ei ole erityisen kivaa, jos vaikkapa läpiveinnin kohdalta pelti repeää. Turha kaivaa siinä tilanteessa kartiotappeja.

Kyllä tilanne on aivn toinen tosiaan, jos ostaa uuden teräsveneen, jonka runko on tehty ammattimaisesti, mm. hitsattu asianmukaisesti ja vielä sinkitty. Miten muuten vaikkapa tuollainen 12 m runko sinkitään?

Sen vrran kommentoin vielä teäksen huoettomuutta, että kyllähän teräsvenekkin pitää toki karille ajon jäkeen korjata, jos ei muuta, niin paikkamaalata.

Lue lisää

Mitään sinkitä vaan hiekkapuhalletaan ja epoksimaalataan,tulee käytännössä ikuinen.

kääntöpuoli.. kirjoitti:

Lohduttava tieto sinänsä. Toisaalta vahvistaa myös käsitystäni siinä, että käytetty teräsvene on hieman riskialtis ostettava. Jos nimittäin ruostuu puhki 25 vuodessa, voi olla jo melko heikkoja paikkoja siellä täällä paljon aikaisemmin. Ei ole erityisen kivaa, jos vaikkapa läpiveinnin kohdalta pelti repeää. Turha kaivaa siinä tilanteessa kartiotappeja.

Kyllä tilanne on aivn toinen tosiaan, jos ostaa uuden teräsveneen, jonka runko on tehty ammattimaisesti, mm. hitsattu asianmukaisesti ja vielä sinkitty. Miten muuten vaikkapa tuollainen 12 m runko sinkitään?

Sen vrran kommentoin vielä teäksen huoettomuutta, että kyllähän teräsvenekkin pitää toki karille ajon jäkeen korjata, jos ei muuta, niin paikkamaalata.

Lue lisää

http://www.boatdesign.net/forums/showthread.php?t=5642

Teräksen suojaaminen epoksilla on monien mielestä muuttanut käsityksiä ja lisännyt teräsveneiden tilauksia.
Ylläoleva linkki oli vain yksi sattumalta valikoitu foorumijuttu. Kannattaa surffailla netissä, jos ei jaksa tutustua alan uusimpaan kirjallisuuteen...

sen verran kirjoitti:

Suojaamaton teräs ruostuu 0,2mm vuodessa joten 5mm kestää ainakin 25 vuotta ja maalattuna moninkertaisesti.

teräs siis ruostuu joissain oloissa 0.2mm vuodessa.
Kun 5mm teräs ruostuu molemmilta puolilta 5 vuotta on jäljellä 3mm levy. Sen taivutus lujuudesta on jäljellä 36% alkuperäisestä, eli siis 64% lujuudesta on kadonnut vain 5:ssä vuodessa !!!

no niinku tota kirjoitti:

teräs siis ruostuu joissain oloissa 0.2mm vuodessa.
Kun 5mm teräs ruostuu molemmilta puolilta 5 vuotta on jäljellä 3mm levy. Sen taivutus lujuudesta on jäljellä 36% alkuperäisestä, eli siis 64% lujuudesta on kadonnut vain 5:ssä vuodessa !!!

Lue lisää

Käsittelemätön teräs mutta maalattuna kestää sen sata vuotta kuten joku sanoi.
Tuskinpa kukaan teräsvenettä maalaamattomana pitää.

ymmärsitkö kirjoitti:

Käsittelemätön teräs mutta maalattuna kestää sen sata vuotta kuten joku sanoi.
Tuskinpa kukaan teräsvenettä maalaamattomana pitää.

kukaan teräsvenettä pidä, mutta lähes kyllä. Ainakin siltä näyttää, jos katselee joitain vanhoja teräksisiä pallonkiertoveneitä.

kääntöpuoli... kirjoitti:

Pitämättä lasikuitua mitenkään huonona totean vain että Dunckerin vene olisi lasikuidusta tehtynä uponnut varmasti jo aika monesti.
Mies kertoo kirjassaan kuinka katseli Malesiassa Swania telakalla ja huomasi että Merivuokko on yhdessä asiassa maailman parasta venettä parempi: sen köli pysyy rungossa varmasti kiinni.

Lue lisää

Kumpi niistä saman kokoisina on tuulessa nopeampi?Ei taida olla vaikeeta arvioida!

kääntöpuoli... kirjoitti:

Tässä on ääri esimerkki teräksestä. Vene on tosin tuhoutunut, mutta pysyipähän pinnalla.
http://strandedmariner.wordpress.com/2007/11/05/dont-try-this-with-plastic/
Saa meinaan olla tosi luja lasikuitu vene, joka pysyy pinnalla, kun rahtialus ajaa päälle.

ps. Itselläni on vieläkin lasikuituvene, ei meinaan ruostu!

Lue lisää

sinun joka naarmu gelgoatis korjata,syvempi naarrmu/kolo niin lujitemuovi imee painonsa vettä. Olokaapa tarkkana niiden kuituveneiden kans ei ruostu mutta muuten???

niistä ajoista eli 40 vuoden aikana. Nykyisin teräsveneet sinkitään ja maalataan epoksilla jo valmistusvaiheessa. Tämä on helpottanut ylläpitohoitoa. Kyllä vanhoilla menetelmilläkin teräsveneet toisaalta ovat pysyneet kunnossa, satavuotiatakin seilaa yhä.

Minkähänlaisessa kunnossa olisi Merivuokon muovinen verrokki, joka olisi tehnyt samanlaiset retket ja saanut samanlaista käsittelyä yhtä pitkänä ajanjaksona?

muuttuneet..... kirjoitti:

niistä ajoista eli 40 vuoden aikana. Nykyisin teräsveneet sinkitään ja maalataan epoksilla jo valmistusvaiheessa. Tämä on helpottanut ylläpitohoitoa. Kyllä vanhoilla menetelmilläkin teräsveneet toisaalta ovat pysyneet kunnossa, satavuotiatakin seilaa yhä.

Minkähänlaisessa kunnossa olisi Merivuokon muovinen verrokki, joka olisi tehnyt samanlaiset retket ja saanut samanlaista käsittelyä yhtä pitkänä ajanjaksona?

Lue lisää

Tuolta edellisen postauksen linkistä lainattua...
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/images/laajamv5.2_1.jpg

pahemmassa kirjoitti:

Tuolta edellisen postauksen linkistä lainattua...
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/images/laajamv5.2_1.jpg

Lue lisää

ottamatta kantaa veneen kuntoon tuosta kuvasta voi todeta jälleen kerran itserakentajien ongelmakohdat. Kuvassa näyttää olevan istumalaatikon alusta, ja näkyy että valumaputkissa ei ole sulkuja. Eli jos Sinbadin katsastumies olisi hoitanut hommansa merivuokkoa ei olisi koskaan saanut päästää katsastuksesta läpi.

pahemmassa kirjoitti:

Tuolta edellisen postauksen linkistä lainattua...
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/images/laajamv5.2_1.jpg

Lue lisää

pinnalla enää pitkiin aikoihin ja siinä tietysti olisi vähemmän ruostetta, mutta enemmän delaminaatiota!

siinä näkyy taas kirjoitti:

ottamatta kantaa veneen kuntoon tuosta kuvasta voi todeta jälleen kerran itserakentajien ongelmakohdat. Kuvassa näyttää olevan istumalaatikon alusta, ja näkyy että valumaputkissa ei ole sulkuja. Eli jos Sinbadin katsastumies olisi hoitanut hommansa merivuokkoa ei olisi koskaan saanut päästää katsastuksesta läpi.

Lue lisää

Mistähän suluista puhut. Näen minäkin nuo putket jotka ovat ilmeisesti vedenpinnan yläpuolella molemmista päistä.
Mistä sait päähäsi sulut? Miten perästä avoin avotila suljetaan?

ei olisi ollut kirjoitti:

pinnalla enää pitkiin aikoihin ja siinä tietysti olisi vähemmän ruostetta, mutta enemmän delaminaatiota!

Tuohon väittämään on varmaan joku perustelukin?

niinkö? kirjoitti:

Tuohon väittämään on varmaan joku perustelukin?

jotka sinunkin kannattaa lukea, vaikka et teräsveneistä erityisemmin välittäisikään. Lasikuiturunko on esim. jäissä kulkemiseen aika huono puhumattakaan lukuisista pohjakosketuksista ja eriasteisista törmäyksistä, joita ko teräsveneelle sattui eri puolilla maailmaa.
Varmaankin olet nähnyt, ellet itse ole kokenut, minkälaisia vaurioita lasikuituveneisiin tulee pelkästään kotisaariston kiviin kolauttaessa.

Ehkä Dunckerin joskus esittämä yksinkertainen vertailutesti olisikin hyvä: kumautetaan lekalla teräsveneen ja lasikuituveneen kylkeen ja katsotaan minkälainen jälki kumpaankin syntyy.

P.Dunckerin kirjoihin kirjoitti:

jotka sinunkin kannattaa lukea, vaikka et teräsveneistä erityisemmin välittäisikään. Lasikuiturunko on esim. jäissä kulkemiseen aika huono puhumattakaan lukuisista pohjakosketuksista ja eriasteisista törmäyksistä, joita ko teräsveneelle sattui eri puolilla maailmaa.
Varmaankin olet nähnyt, ellet itse ole kokenut, minkälaisia vaurioita lasikuituveneisiin tulee pelkästään kotisaariston kiviin kolauttaessa.

Ehkä Dunckerin joskus esittämä yksinkertainen vertailutesti olisikin hyvä: kumautetaan lekalla teräsveneen ja lasikuituveneen kylkeen ja katsotaan minkälainen jälki kumpaankin syntyy.

Lue lisää

Osaatko varmuudella sanoa, ettei tukeva umpilaminaatti olisi kestänyt Merivuokon lailla? Lekatestin olen tehnyt mm. kansiluukun reiästä leikatulle palalle. Siinä oli väritön gelcoat, joten tulokset olivat hyvin näkyvillä, tai lähinnä niiden puute. Lekan kokoinen ympäristöä vaaleampi pläntti, ei mitään rakennetta merkittävästi heikentävää. Teräspeltiäkin olen lekalla muotoillut. Vastaavan kokoiseen 5 mm levyn palaan tulee melkoinen monttu. Missä se suuri ylivoima?

Sopii koittaa vaikkapa Jon 33:lla tai monella muulla yhtä tukevalla veneellä kolistella peruskalliota. Eivät ole seuraukset kiinni materiaalista, vain mitoituksesta. Muutoin niihin kolisteluihin voi kyllä kippari vaikuttaa melkoisen suuressa määrin...

katsastaja. kirjoitti:

Mistähän suluista puhut. Näen minäkin nuo putket jotka ovat ilmeisesti vedenpinnan yläpuolella molemmista päistä.
Mistä sait päähäsi sulut? Miten perästä avoin avotila suljetaan?

Lue lisää

kun runko on yhtä ainetta, kuten kuvassa, mukaan lukien tyhjennysputket, ei sulkuja tarvita. eikä niitä korroosion vuoksi kannatakkaan tuossa käyttää. Kuttaperkka veneessä on asia erikseen, kun nuo putket onkin letkuja niin silloin sinne vaaditaan sulku, ellei pohjan läpivienti ole oletetun vesilinjan yläpuolella (tais olla 15 asteen kallistumalla katsottu tuo oletettu vesilinja??)

spekulaatiota kirjoitti:

Osaatko varmuudella sanoa, ettei tukeva umpilaminaatti olisi kestänyt Merivuokon lailla? Lekatestin olen tehnyt mm. kansiluukun reiästä leikatulle palalle. Siinä oli väritön gelcoat, joten tulokset olivat hyvin näkyvillä, tai lähinnä niiden puute. Lekan kokoinen ympäristöä vaaleampi pläntti, ei mitään rakennetta merkittävästi heikentävää. Teräspeltiäkin olen lekalla muotoillut. Vastaavan kokoiseen 5 mm levyn palaan tulee melkoinen monttu. Missä se suuri ylivoima?

Sopii koittaa vaikkapa Jon 33:lla tai monella muulla yhtä tukevalla veneellä kolistella peruskalliota. Eivät ole seuraukset kiinni materiaalista, vain mitoituksesta. Muutoin niihin kolisteluihin voi kyllä kippari vaikuttaa melkoisen suuressa määrin...

Lue lisää

Välittömästi kun olet lyöny lasikuituun lekalla se alkaa imemään vettä.

katsastaja. kirjoitti:

Mistähän suluista puhut. Näen minäkin nuo putket jotka ovat ilmeisesti vedenpinnan yläpuolella molemmista päistä.
Mistä sait päähäsi sulut? Miten perästä avoin avotila suljetaan?

Lue lisää

Duncker mainitsee jossain Vene-lehdessä, että nuo putket ovat niin ylhäällä, että ne jäävät vesilinjan yläpuolelle. Tosin myöhemmissä kuvissa ne ovat vesilinjan alla. http://personal.inet.fi/yritys/merivuokkokuvat/images/hu2002-1783_IMG.jpg
Kuva vuodelta 2002

spekulaatiota kirjoitti:

Osaatko varmuudella sanoa, ettei tukeva umpilaminaatti olisi kestänyt Merivuokon lailla? Lekatestin olen tehnyt mm. kansiluukun reiästä leikatulle palalle. Siinä oli väritön gelcoat, joten tulokset olivat hyvin näkyvillä, tai lähinnä niiden puute. Lekan kokoinen ympäristöä vaaleampi pläntti, ei mitään rakennetta merkittävästi heikentävää. Teräspeltiäkin olen lekalla muotoillut. Vastaavan kokoiseen 5 mm levyn palaan tulee melkoinen monttu. Missä se suuri ylivoima?

Sopii koittaa vaikkapa Jon 33:lla tai monella muulla yhtä tukevalla veneellä kolistella peruskalliota. Eivät ole seuraukset kiinni materiaalista, vain mitoituksesta. Muutoin niihin kolisteluihin voi kyllä kippari vaikuttaa melkoisen suuressa määrin...

Lue lisää

http://strandedmariner.wordpress.com/2007/11/05/dont-try-this-with-plastic/

joo...... kirjoitti:

Välittömästi kun olet lyöny lasikuituun lekalla se alkaa imemään vettä.

Tota en olis ikinä hokannu. Se imupaperihan tosiaan vettyy hetkessä ja alle tunnissa vene uppoaa. Teräs sen sijaan rupeaa vain pikkuhiljaa ruostumaan rikkoutuneen maalin alta ja menee puhki vasta seuraavana päivänä. Ja lekan iskuahan ei voi mitenkään huomata, varsinkaan vesirajan alapuolelta, niin huomaamatta sellaiset tulee.

vertailu lasikuitupäällysteisen vanerin ja teräksen välillä? Esim 12mm vaneri kestää hyvin täysikasvuisen hevosen potkun, jotta kai sellainen molemminpuolisella lasikuidulla varustettuna hieman veneen kyljessäkin kestää?

maarapu kirjoitti:

vertailu lasikuitupäällysteisen vanerin ja teräksen välillä? Esim 12mm vaneri kestää hyvin täysikasvuisen hevosen potkun, jotta kai sellainen molemminpuolisella lasikuidulla varustettuna hieman veneen kyljessäkin kestää?

Lue lisää

Täysikasvuisen merihevosen potkun!

maarapu kirjoitti:

vertailu lasikuitupäällysteisen vanerin ja teräksen välillä? Esim 12mm vaneri kestää hyvin täysikasvuisen hevosen potkun, jotta kai sellainen molemminpuolisella lasikuidulla varustettuna hieman veneen kyljessäkin kestää?

Lue lisää

12 millinen teräs pysäyttää luodinkin eikä taas hevosen jalka kestä potkia terästä.

taas. kirjoitti:

12 millinen teräs pysäyttää luodinkin eikä taas hevosen jalka kestä potkia terästä.

Niinpä, ja panssarilaivan puolimetrinen kylki kestää ampua tykillä. Mikä olikaan todistettava?

taas. kirjoitti:

12 millinen teräs pysäyttää luodinkin eikä taas hevosen jalka kestä potkia terästä.

Meillä olohuoneen ikkunat pysäyttävät luodin, en silti tekisi venettä lasista.

taas. kirjoitti:

12 millinen teräs pysäyttää luodinkin eikä taas hevosen jalka kestä potkia terästä.

tasokasta keskustelua. Ei liene mitää käsitystä perusfysiikasta ja energian tai liikemäärän vaikutuksesta törmäyksessä. Luodinkestävyydellä ei ole juurikaan mitään tekemistä aallonkestävyyden kanssa.

maarapu kirjoitti:

tasokasta keskustelua. Ei liene mitää käsitystä perusfysiikasta ja energian tai liikemäärän vaikutuksesta törmäyksessä. Luodinkestävyydellä ei ole juurikaan mitään tekemistä aallonkestävyyden kanssa.

Lue lisää

Tuosta perusfysiikasta tosiaan selviää ilman yhtään differentiaaliyhtälöä, mutta ylivoimaista yhtä kaikki. Lasimestarin sopii ottaa mallia laivojen ikkunoista, verrata pinta-aloja veneen ikkunoihin ja miettiä sitten tarvittavaa mitoitusta sekä lasille että kehyksille. Taitaisi jäädä asiaankuuluvasti mitoitetut ikkunat käytännössä rakentamatta.

ylivoimaista kirjoitti:

Tuosta perusfysiikasta tosiaan selviää ilman yhtään differentiaaliyhtälöä, mutta ylivoimaista yhtä kaikki. Lasimestarin sopii ottaa mallia laivojen ikkunoista, verrata pinta-aloja veneen ikkunoihin ja miettiä sitten tarvittavaa mitoitusta sekä lasille että kehyksille. Taitaisi jäädä asiaankuuluvasti mitoitetut ikkunat käytännössä rakentamatta.

Lue lisää

Että laivaan voi tehdä isoja ikkunoita, mutta pienveneessä ne ei kestä?

Siis? kirjoitti:

Että laivaan voi tehdä isoja ikkunoita, mutta pienveneessä ne ei kestä?

laivassa on isoja ikkunoita siellä, minne aallot lyövät. Edes aukeavat teräksiset keulaportit eivät kuulu laivoihin, koska eivät kestä aaltojen rasitusta, mistä Estonia on surullinen esimerkki.

Korkealla vesirajan yläpuolella olevia laivan ikkumoita ei taas voi verrata purjeveneeseen, jossa koko matalalla oleva kansi on potentiaalista aaltokuorma-aluetta kovassa merenkäynnissä.

maarapu kirjoitti:

laivassa on isoja ikkunoita siellä, minne aallot lyövät. Edes aukeavat teräksiset keulaportit eivät kuulu laivoihin, koska eivät kestä aaltojen rasitusta, mistä Estonia on surullinen esimerkki.

Korkealla vesirajan yläpuolella olevia laivan ikkumoita ei taas voi verrata purjeveneeseen, jossa koko matalalla oleva kansi on potentiaalista aaltokuorma-aluetta kovassa merenkäynnissä.

Lue lisää

Olen ollut laivassa kun aallot on jyskyttänyt kylkeen hytin ikkunaan.
Ikkuna oli kooltaan n. 1x1,5 m.
Kyllä lasista saa kestävää ihan hyvin.

Siis? kirjoitti:

Että laivaan voi tehdä isoja ikkunoita, mutta pienveneessä ne ei kestä?

mikä logiikka... Laivoissa on pieniä pyöreitä ikkunoita alkaen pari kantta vesirajan yläpuolelta ja jatkuen sellaisina korkealle. Ne pienet pyöreätkin todella paksua lasia ja ruuvattuina järeisiin pokiin. Kevyemmät rakenteet kun eivät aaltoa kestä. Veneissä tarjotaan isompia ikkunoita samalla korkeudella murto-osia lasinpaksuudeltaan, pahimmillaan kumikehyksissä.

nähköön, kirjoitti:

mikä logiikka... Laivoissa on pieniä pyöreitä ikkunoita alkaen pari kantta vesirajan yläpuolelta ja jatkuen sellaisina korkealle. Ne pienet pyöreätkin todella paksua lasia ja ruuvattuina järeisiin pokiin. Kevyemmät rakenteet kun eivät aaltoa kestä. Veneissä tarjotaan isompia ikkunoita samalla korkeudella murto-osia lasinpaksuudeltaan, pahimmillaan kumikehyksissä.

Lue lisää

on tuo massakin hieman toinen. Merellä nelimetrinen aalto voi rikkoa laivasta rakenteita pahastikkin ja vene selviää siitä rikkoutumatta.

taas. kirjoitti:

12 millinen teräs pysäyttää luodinkin eikä taas hevosen jalka kestä potkia terästä.

"12 millinen teräs pysäyttää luodinkin"
Kun verrataan saman painoisia 12 millin teräslevyä ja 50mm lasikuitulevyä keskenään voidaan huomata, että tietyntyyppisen kiväärin luoti läpäisee teräksen, muttei lasikuitua ! Siis ww2 aikainen pst-kivääri on tässä kyseessä.

no niinku tota kirjoitti:

"12 millinen teräs pysäyttää luodinkin"
Kun verrataan saman painoisia 12 millin teräslevyä ja 50mm lasikuitulevyä keskenään voidaan huomata, että tietyntyyppisen kiväärin luoti läpäisee teräksen, muttei lasikuitua ! Siis ww2 aikainen pst-kivääri on tässä kyseessä.

Lue lisää

Mikään kiväärinluoti ei läpäise 12 mm terästä. Jos puhut jostain panssarintorjunta-aseesta, älä nimitä sitä kivääriksi. Se ammus, joka lävistää 12 mm terästä, lävistää aivan varmasti myös 50 mm lasikuitua.

Saisi olla jonkunlainen pääsykoe tälle palstalle, jotta täällä ei kirjoteltaisi aivan mitä sattuu.

Meripoika kirjoitti:

Mikään kiväärinluoti ei läpäise 12 mm terästä. Jos puhut jostain panssarintorjunta-aseesta, älä nimitä sitä kivääriksi. Se ammus, joka lävistää 12 mm terästä, lävistää aivan varmasti myös 50 mm lasikuitua.

Saisi olla jonkunlainen pääsykoe tälle palstalle, jotta täällä ei kirjoteltaisi aivan mitä sattuu.

Lue lisää

selvää, ennenkuin väität vastaan. Pst kivääri löytyy kyllä netistäkin, jos et kirjastoon kerkiä. Samoin käsityksesi komposiitin ja teräksen lujuuksien suhteesta on pahasti virheellinen.

asioista ensin kirjoitti:

selvää, ennenkuin väität vastaan. Pst kivääri löytyy kyllä netistäkin, jos et kirjastoon kerkiä. Samoin käsityksesi komposiitin ja teräksen lujuuksien suhteesta on pahasti virheellinen.

Lue lisää

nykyään kuiduista, eikä enää käytetä haarniskoita ?
No tietenkin siksi, että kuiduilla saadaan sama kestävyys aikaan kevyemmin ! Panssarivaunuja taas tehdään pääosin teräksestä, koska teräksen kilohinta on selvästi kuituja alhaisempi, jos raha ei ratkaisisi, niissäkin käytettäisiin enemmän kuituja kuin nykyään. Vaikka lasikuitu onkin heikompaa kuin ballistinen aramidi (kevlar29), on se siltikin vielä terästä parempaa iskulujuus/painosuhteella mitattuna

liivit tehdään kirjoitti:

nykyään kuiduista, eikä enää käytetä haarniskoita ?
No tietenkin siksi, että kuiduilla saadaan sama kestävyys aikaan kevyemmin ! Panssarivaunuja taas tehdään pääosin teräksestä, koska teräksen kilohinta on selvästi kuituja alhaisempi, jos raha ei ratkaisisi, niissäkin käytettäisiin enemmän kuituja kuin nykyään. Vaikka lasikuitu onkin heikompaa kuin ballistinen aramidi (kevlar29), on se siltikin vielä terästä parempaa iskulujuus/painosuhteella mitattuna

Lue lisää

Käytännössä olisi mielenkiintoisempaa ottaa rungon ja kölirakenteen iskunkestävyysvertailuun vaikkapa joku venemessujen perhevene ja tavanomainen teräsrunkoinen matkavene. Useimmat teräsveneet, sekä tehdasvalmisteet että omatekoiset, lienee valmistettu 4-5 mm paksuisesta materiaalista. Kölin seudussa voi olla paksumpaa. Lasikuidun vahvuudet vaihtelevat veneen hinnan mukaan.

Luotiliivin vahvuuksia vastaavia kuituja tuskin on missään sarjavalmisteisissa perheveneissä.

asioista ensin kirjoitti:

selvää, ennenkuin väität vastaan. Pst kivääri löytyy kyllä netistäkin, jos et kirjastoon kerkiä. Samoin käsityksesi komposiitin ja teräksen lujuuksien suhteesta on pahasti virheellinen.

Lue lisää

Alun alkaen oli kyse normaalista kivääristä. Totta kai aina löytyy joku mörssäri, joka lävistää vaikka mitä.

Teräksen tiheys on nelinkertainen lasikuituun nähden. Lisäksi se venyy rasituksessa sitoen siihenkin energiaa, mitä lasikuitu ei tee. Siksi lasikuitu päästää läpi ammuksen, joka ei vielä menisi sitä 3/4 ohuemmasta teräslevystä läpi.

Milloin olet nähnyt voimakkaasti tölväistyn mutta rikkoutumattoman lasikuituveneen? Et koskaan, koska lasikuitu ei anna niin paljon periksi. Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta.

Teräsvene on kiistatta lasikuituvenettä turvallisempi, jos vertailu tapahtuu rungon raaka-aineiden perusteella. Mutta eikö ole hullua, että Suomessa, jossa tuotetaan sekä terästä että puuta, tehdään lähes kaikki veneet keinoaineista?

Meripoika kirjoitti:

Alun alkaen oli kyse normaalista kivääristä. Totta kai aina löytyy joku mörssäri, joka lävistää vaikka mitä.

Teräksen tiheys on nelinkertainen lasikuituun nähden. Lisäksi se venyy rasituksessa sitoen siihenkin energiaa, mitä lasikuitu ei tee. Siksi lasikuitu päästää läpi ammuksen, joka ei vielä menisi sitä 3/4 ohuemmasta teräslevystä läpi.

Milloin olet nähnyt voimakkaasti tölväistyn mutta rikkoutumattoman lasikuituveneen? Et koskaan, koska lasikuitu ei anna niin paljon periksi. Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta.

Teräsvene on kiistatta lasikuituvenettä turvallisempi, jos vertailu tapahtuu rungon raaka-aineiden perusteella. Mutta eikö ole hullua, että Suomessa, jossa tuotetaan sekä terästä että puuta, tehdään lähes kaikki veneet keinoaineista?

Lue lisää

Voi olla, että kysymys on myös asenteista. Veneen täytyy olla automaisen kiiltävä ja muodikas. Kerrosrakenteet ovat suosiossa, vaikka yksinkertainen laminaatti ehkä kestäisi kolhuja paremmin. Kaupalliset syyt ohjaavat venemuotia, ei lujuus ja merikelpoisuus.
http://www.yachtsurvey.com/Fiberglass_Boats.htm

Meripoika kirjoitti:

Alun alkaen oli kyse normaalista kivääristä. Totta kai aina löytyy joku mörssäri, joka lävistää vaikka mitä.

Teräksen tiheys on nelinkertainen lasikuituun nähden. Lisäksi se venyy rasituksessa sitoen siihenkin energiaa, mitä lasikuitu ei tee. Siksi lasikuitu päästää läpi ammuksen, joka ei vielä menisi sitä 3/4 ohuemmasta teräslevystä läpi.

Milloin olet nähnyt voimakkaasti tölväistyn mutta rikkoutumattoman lasikuituveneen? Et koskaan, koska lasikuitu ei anna niin paljon periksi. Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta.

Teräsvene on kiistatta lasikuituvenettä turvallisempi, jos vertailu tapahtuu rungon raaka-aineiden perusteella. Mutta eikö ole hullua, että Suomessa, jossa tuotetaan sekä terästä että puuta, tehdään lähes kaikki veneet keinoaineista?

Lue lisää

on toki terästä turvallisempi vaihtoehto, jos materiaaleja verrataan. Se vain tulee paljon kalliimmaksi kuin halvemman raaka-aineen teräsvene, sillä laatulaminaattia tehtäessä ei säästetä työkuluissa teräsveneeseen verrattuna mitään, toisin kuin halpislaminaateissa. Todellisen turvallisuuden kun aina määrittää uppoamattomuus, joka on kerrosrakenteisessa kuiturakenteessa helpompi saavuttaa kuin painavissa teräsveneissä, joissa se jää pelkäksi haaveeksi tai markkinointikikaksi.

laatulaminaatti kirjoitti:

on toki terästä turvallisempi vaihtoehto, jos materiaaleja verrataan. Se vain tulee paljon kalliimmaksi kuin halvemman raaka-aineen teräsvene, sillä laatulaminaattia tehtäessä ei säästetä työkuluissa teräsveneeseen verrattuna mitään, toisin kuin halpislaminaateissa. Todellisen turvallisuuden kun aina määrittää uppoamattomuus, joka on kerrosrakenteisessa kuiturakenteessa helpompi saavuttaa kuin painavissa teräsveneissä, joissa se jää pelkäksi haaveeksi tai markkinointikikaksi.

Lue lisää

Oletko ystävällinen, ja kerrot, miksi "laatulaminaatti" on terästä turvallisempi?

Uppoamattomuus on, aivan kuten sanot, turvallisuutta parhaimmillaan. Kuitenkin todellista turvallisuutta on uppoamattomuuden lisäksi myös vaikea upotettavuus. Siinä teräsvene mennee lasikuituveneen edelle. Ja kun liikutaan suurissa veneluokissa, joissa terästä enemmän käytetään, joudutaan uppoamattomuudesta väkisin luopumaan. Silloin vene voidaan tehdä mahdollisimman huonosti upotettavaksi.

Keinoaineet parhaintakin laminaattia myöten murtuvat törmäyksessä helpommin kuin teräs. Niin se vain on ja sen tietää jokainen.

laatulaminaatti kirjoitti:

on toki terästä turvallisempi vaihtoehto, jos materiaaleja verrataan. Se vain tulee paljon kalliimmaksi kuin halvemman raaka-aineen teräsvene, sillä laatulaminaattia tehtäessä ei säästetä työkuluissa teräsveneeseen verrattuna mitään, toisin kuin halpislaminaateissa. Todellisen turvallisuuden kun aina määrittää uppoamattomuus, joka on kerrosrakenteisessa kuiturakenteessa helpompi saavuttaa kuin painavissa teräsveneissä, joissa se jää pelkäksi haaveeksi tai markkinointikikaksi.

Lue lisää

palaamalla siihen, miksi maailman ympäri vastatuuleen kilpailussa vaihdettiin kerrosrakennelaminaatti teräkseen. Siihen tässä keskusteluketjussa on jo jossain yhteydessä viitattukin.
Eiköhän ne raaserit olleet "laatulaminaattia". Luulisi, että rakenteiden laadussa ei todellakaan tingitty, koska kyseessä oli maailman rajuin ja vaarallisin kilpapurjehdusreitti. Lähes joka veneeseen tuli ongelmia. Silti vaan päädyttiin vaihtamaan laatulaminaatti teräkseen! Väitätkö, että veneiden rakennetta heikennettiin siirtymällä teräkseen?

Kommenttisi "markkinointikikasta" on huuhaata.

todellisuudesta... kirjoitti:

palaamalla siihen, miksi maailman ympäri vastatuuleen kilpailussa vaihdettiin kerrosrakennelaminaatti teräkseen. Siihen tässä keskusteluketjussa on jo jossain yhteydessä viitattukin.
Eiköhän ne raaserit olleet "laatulaminaattia". Luulisi, että rakenteiden laadussa ei todellakaan tingitty, koska kyseessä oli maailman rajuin ja vaarallisin kilpapurjehdusreitti. Lähes joka veneeseen tuli ongelmia. Silti vaan päädyttiin vaihtamaan laatulaminaatti teräkseen! Väitätkö, että veneiden rakennetta heikennettiin siirtymällä teräkseen?

Kommenttisi "markkinointikikasta" on huuhaata.

Lue lisää

ko. kisaan tehdyissä veneissä on tietenkin se, että vastaavan lujuuden saa aikaan halvemmalla tekemällä teräksestä ! Ei varmaankaan heikennetty rakennetta materiaali vaihdoksella, mutta painoa tuli lisää ja paljon, samalla kuin hinnan kasvu jäi maltilliseksi.
Tottakai sama lujuus olisi saatu aikaan tekemällä komposiiteistakin, mukaanlukien pelkällä lasikuitulujitteella tehtynä.
Käsittämätöntä, että tätä tosiasiaa ei uskalleta kohdata. Jos joku todellakin uskoo, ettei komposiitteja saada kestämään, niin eikun tekemään metalli haarniskoita ja myymään niitä nykyisten luotiliivien sijasta. Jos saatte asiakkaatkin uskomaan oletuksenne, niin teette hyvät voitot kun teette halvemmalla ja myytte vähintäänkin samalla hinnalla kuin kuituja käyttävät kilpailijat.
Liikeidea on vapaasti käytettävissä niille jotka todellakin uskovat teräksen kestävän paremmin samanpainoisena kuin komposiitit.
" Luulisi, että rakenteiden laadussa ei todellakaan tingitty, koska kyseessä oli maailman rajuin ja vaarallisin kilpapurjehdusreitti."
Tottakai tingittiin, niinkuin volvo70 luokassakin tehtiin. Oli luultavasti laatulaminaattia, mutta liian vähän. Eivät myöskään kelluneet 1-osasto vedellä täyttyneenä, vaikka luokkasääntö sitä vaati, ainakaan movistar.

Meripoika kirjoitti:

Oletko ystävällinen, ja kerrot, miksi "laatulaminaatti" on terästä turvallisempi?

Uppoamattomuus on, aivan kuten sanot, turvallisuutta parhaimmillaan. Kuitenkin todellista turvallisuutta on uppoamattomuuden lisäksi myös vaikea upotettavuus. Siinä teräsvene mennee lasikuituveneen edelle. Ja kun liikutaan suurissa veneluokissa, joissa terästä enemmän käytetään, joudutaan uppoamattomuudesta väkisin luopumaan. Silloin vene voidaan tehdä mahdollisimman huonosti upotettavaksi.

Keinoaineet parhaintakin laminaattia myöten murtuvat törmäyksessä helpommin kuin teräs. Niin se vain on ja sen tietää jokainen.

Lue lisää

Oli olevinaan mahdoton upottaa sekin !
Tosiasia vaan on, että uppoamaton on vain sellainen alus, joka on tehty keskimäärin vettä kevyemmistä aineista, kuten kerrosrakenteinen laminaatti on mahdollista tehdä.
"Keinoaineet parhaintakin laminaattia myöten murtuvat törmäyksessä helpommin kuin teräs. Niin se vain on ja sen tietää jokainen."
Ja mistäs olikaan Häkkisen MLaren tehty aikanaa, kun ajoi sen kunnon mällin ? Kestiköhän murtumatta kuskin ympäriltä niinkuin pitikin ? Olisiko kestänyt, jos olisi tehty samanpainoisena teräksestä, eli ohuesta pellistä ? On selvää, että suuremman murtovenymän lasikuitu olisi ollut parempikin kuin pienemmän murtovenymän hiilikuitu.

todellisuudesta... kirjoitti:

palaamalla siihen, miksi maailman ympäri vastatuuleen kilpailussa vaihdettiin kerrosrakennelaminaatti teräkseen. Siihen tässä keskusteluketjussa on jo jossain yhteydessä viitattukin.
Eiköhän ne raaserit olleet "laatulaminaattia". Luulisi, että rakenteiden laadussa ei todellakaan tingitty, koska kyseessä oli maailman rajuin ja vaarallisin kilpapurjehdusreitti. Lähes joka veneeseen tuli ongelmia. Silti vaan päädyttiin vaihtamaan laatulaminaatti teräkseen! Väitätkö, että veneiden rakennetta heikennettiin siirtymällä teräkseen?

Kommenttisi "markkinointikikasta" on huuhaata.

Lue lisää

"Kommenttisi "markkinointikikasta" on huuhaata."
Et ole siis koskaan kuullut Titanicista ?
Se nimenomaan todistaa, että teräksen uppoamattomuus on lähinnä markkinointikikka, eikä mitään muuta.

siirtymiseen kirjoitti:

ko. kisaan tehdyissä veneissä on tietenkin se, että vastaavan lujuuden saa aikaan halvemmalla tekemällä teräksestä ! Ei varmaankaan heikennetty rakennetta materiaali vaihdoksella, mutta painoa tuli lisää ja paljon, samalla kuin hinnan kasvu jäi maltilliseksi.
Tottakai sama lujuus olisi saatu aikaan tekemällä komposiiteistakin, mukaanlukien pelkällä lasikuitulujitteella tehtynä.
Käsittämätöntä, että tätä tosiasiaa ei uskalleta kohdata. Jos joku todellakin uskoo, ettei komposiitteja saada kestämään, niin eikun tekemään metalli haarniskoita ja myymään niitä nykyisten luotiliivien sijasta. Jos saatte asiakkaatkin uskomaan oletuksenne, niin teette hyvät voitot kun teette halvemmalla ja myytte vähintäänkin samalla hinnalla kuin kuituja käyttävät kilpailijat.
Liikeidea on vapaasti käytettävissä niille jotka todellakin uskovat teräksen kestävän paremmin samanpainoisena kuin komposiitit.
" Luulisi, että rakenteiden laadussa ei todellakaan tingitty, koska kyseessä oli maailman rajuin ja vaarallisin kilpapurjehdusreitti."
Tottakai tingittiin, niinkuin volvo70 luokassakin tehtiin. Oli luultavasti laatulaminaattia, mutta liian vähän. Eivät myöskään kelluneet 1-osasto vedellä täyttyneenä, vaikka luokkasääntö sitä vaati, ainakaan movistar.

Lue lisää

Veneessä ammuskelee.
en minä venettä suunnittele luoteja varten, vaan kovaan merenkäyntiin, sillon teräs on ainoa joka kestää, jopa laivan päälleajon:)

Ihme? kirjoitti:

Veneessä ammuskelee.
en minä venettä suunnittele luoteja varten, vaan kovaan merenkäyntiin, sillon teräs on ainoa joka kestää, jopa laivan päälleajon:)

kestää juuri sen mitä on suunnitteluvaiheessa vaadittukin ihan materiaalivalinnasta riippumatta !!
Melkoisen tietämätöntä olettaa että vain teräksestä voisi tehdä kestävää merenkäynnissä tai törmäyksissä.

ja tehty vene kirjoitti:

kestää juuri sen mitä on suunnitteluvaiheessa vaadittukin ihan materiaalivalinnasta riippumatta !!
Melkoisen tietämätöntä olettaa että vain teräksestä voisi tehdä kestävää merenkäynnissä tai törmäyksissä.

Lue lisää

teräsvene näkyy yhä olevan pinnalla. Tiettävästi kukaan ei hukkunut, vaikka laiva törmäsi kylkeen. Kolari oli sattunut yöllä Kanarian saarten merialueella. Oliskohan kellään vertailua varten kuvaa laivan törmäämästä muoviveneestä?
http://www.ybw.com/forums/showflat.php/Cat/0/Number/1635613/an/0/page/1

törmäämä... kirjoitti:

teräsvene näkyy yhä olevan pinnalla. Tiettävästi kukaan ei hukkunut, vaikka laiva törmäsi kylkeen. Kolari oli sattunut yöllä Kanarian saarten merialueella. Oliskohan kellään vertailua varten kuvaa laivan törmäämästä muoviveneestä?
http://www.ybw.com/forums/showflat.php/Cat/0/Number/1635613/an/0/page/1

Lue lisää

ja vene oli mennyt ympäri. Lommo näkyy tässä kuvassa paremmin:
http://forums.boatdesign.net/showthread.php?t=20860

teki lommon kirjoitti:

ja vene oli mennyt ympäri. Lommo näkyy tässä kuvassa paremmin:
http://forums.boatdesign.net/showthread.php?t=20860

Lue lisää

Jos lasikuituveneeseen tunkin bulbi yhtä pitkälle sisään:)
Ei varmaan olisi kukaan kertomassa.

Kävisi. kirjoitti:

Jos lasikuituveneeseen tunkin bulbi yhtä pitkälle sisään:)
Ei varmaan olisi kukaan kertomassa.

on se, että törmäyksen kannalta yhtä vahvasti mitoitettuun lasikuituveneeseen ei törmäyksessä tule pysyvää lommoa lainkaan, sillä komposiitilla ko. muodonmuutos on kimmoinen eli se palautuu kuormituksen poistuessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi ko. teräsvene olisi tietysti uponnut jos bulbi olisi osunut heti jäykisteen (laipion ) viereen, ja aikaansaanut massiivisen vuodon kellumattomaan veneeseen. Nyt läpäisy jäi onnekkaasti syntymättä, kun muodonmuutos matkasta tuli noin pitkä törmäyskohdasta johtuen.

Kävisi. kirjoitti:

Jos lasikuituveneeseen tunkin bulbi yhtä pitkälle sisään:)
Ei varmaan olisi kukaan kertomassa.

on se, että törmäyksen kannalta yhtä vahvasti mitoitettuun lasikuituveneeseen ei törmäyksessä tule pysyvää lommoa lainkaan, sillä komposiitilla ko. muodonmuutos on kimmoinen eli se palautuu kuormituksen poistuessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi ko. teräsvene olisi tietysti uponnut jos bulbi olisi osunut heti jäykisteen (laipion ) viereen, ja aikaansaanut massiivisen vuodon kellumattomaan veneeseen. Nyt läpäisy jäi onnekkaasti syntymättä, kun muodonmuutos matkasta tuli noin pitkä törmäyskohdasta johtuen.

törmäämä... kirjoitti:

teräsvene näkyy yhä olevan pinnalla. Tiettävästi kukaan ei hukkunut, vaikka laiva törmäsi kylkeen. Kolari oli sattunut yöllä Kanarian saarten merialueella. Oliskohan kellään vertailua varten kuvaa laivan törmäämästä muoviveneestä?
http://www.ybw.com/forums/showflat.php/Cat/0/Number/1635613/an/0/page/1

Lue lisää

kuvaa komposiittiveneestä löydy. Syynä ensinnäkin ko. törmäyksien harvinaisuus ja lisäksi se, että komposiittiveneitä ei juurikaan tehdä yhtä vahvoiksi kyljistään, sillä niistä tulisi silloin kalliimpia kuin mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Johonkin mini6.5m veneeseen tosin on laivalla törmätty ja se jäi myös kellumaan. Kuvia ei ole esittää, eikä tuo ole tietystikään ollenkaan samanlainen vene, joten syntyvät voimat olivat paljon pienempiä.

kysymykseen : kirjoitti:

on se, että törmäyksen kannalta yhtä vahvasti mitoitettuun lasikuituveneeseen ei törmäyksessä tule pysyvää lommoa lainkaan, sillä komposiitilla ko. muodonmuutos on kimmoinen eli se palautuu kuormituksen poistuessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi ko. teräsvene olisi tietysti uponnut jos bulbi olisi osunut heti jäykisteen (laipion ) viereen, ja aikaansaanut massiivisen vuodon kellumattomaan veneeseen. Nyt läpäisy jäi onnekkaasti syntymättä, kun muodonmuutos matkasta tuli noin pitkä törmäyskohdasta johtuen.

Lue lisää

...muovisoikkoja jos kerran voi ajaa tankkerilla yli eikä veneeseen tule edes pysyvää lommoa.

Mieti nyt itsekin edes vähän mitä päästelet...

ettei vaatimaasi kirjoitti:

kuvaa komposiittiveneestä löydy. Syynä ensinnäkin ko. törmäyksien harvinaisuus ja lisäksi se, että komposiittiveneitä ei juurikaan tehdä yhtä vahvoiksi kyljistään, sillä niistä tulisi silloin kalliimpia kuin mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Johonkin mini6.5m veneeseen tosin on laivalla törmätty ja se jäi myös kellumaan. Kuvia ei ole esittää, eikä tuo ole tietystikään ollenkaan samanlainen vene, joten syntyvät voimat olivat paljon pienempiä.

Lue lisää

"..kuvaa komposiittiveneestä löydy. Syynä ensinnäkin ko. törmäyksien harvinaisuus .."
Törmäykset eivät ole harvinaisuuksia, päinvastoin. Paitsi muun liikenteen kanssa, törmäyksiä merellä sattuu kaikenlaiseen kelluvaan rojuun kuten uppotukkeihin, jopa kontteihin. Valaaseen törmäyksiä sattuu valtamerillä. Muistat varmaan ARC:n jossa eräs muovivene menetti peräsimensä "epäillyn" törmäyksen takia ja vene menetettiin lopulta.
Lyhyt haku googlesta osoitti runsaasti raportteja veneiden ja miehistöjen menetyksistä törmäysten takia. Tässä joitain esimerkkejä.
http://www.marinelink.com/Story/Yacht in Collision with Ship in Fog-206762.html
http://www.thisishampshire.net/display.var.890921.0.was_tragic_sailors_yacht_sunk_after_collision_with_ship.php
http://starbulletin.com/2006/07/26/news/story15.html
http://www.grumpyoldsod.com/revenge.asp
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/alphabetical_lists/p_reports.cfm

lisääntyneet!! kirjoitti:

"..kuvaa komposiittiveneestä löydy. Syynä ensinnäkin ko. törmäyksien harvinaisuus .."
Törmäykset eivät ole harvinaisuuksia, päinvastoin. Paitsi muun liikenteen kanssa, törmäyksiä merellä sattuu kaikenlaiseen kelluvaan rojuun kuten uppotukkeihin, jopa kontteihin. Valaaseen törmäyksiä sattuu valtamerillä. Muistat varmaan ARC:n jossa eräs muovivene menetti peräsimensä "epäillyn" törmäyksen takia ja vene menetettiin lopulta.
Lyhyt haku googlesta osoitti runsaasti raportteja veneiden ja miehistöjen menetyksistä törmäysten takia. Tässä joitain esimerkkejä.
http://www.marinelink.com/Story/Yacht in Collision with Ship in Fog-206762.html
http://www.thisishampshire.net/display.var.890921.0.was_tragic_sailors_yacht_sunk_after_collision_with_ship.php
http://starbulletin.com/2006/07/26/news/story15.html
http://www.grumpyoldsod.com/revenge.asp
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/alphabetical_lists/p_reports.cfm

Lue lisää

veneistä on muka tehty törmäyksien suhteen yhtä vahvaksi kuin 4-millin teräslevy ?
Ei tosiaankaan mikään, eihän niitä löydy edes niiden veneiden joukosta jotka eivät ole törmänneet laivoihin ja ko. veneiden joukko on sentään paljon laajempi.

hurjia kirjoitti:

...muovisoikkoja jos kerran voi ajaa tankkerilla yli eikä veneeseen tule edes pysyvää lommoa.

Mieti nyt itsekin edes vähän mitä päästelet...

Etkö todellakaan ymmärrä ettei komposiittiin tule koskaan lommoja. Ne joko kestävät iskut ehjinä tai sitten murtuvat, mutta lommoja ei tule sitten millään. Komposiiteilla kun ei nyt vaan ole plastista venymää lainkaan. Luulisi tämän olevan itsestään selvyys, muttei näköjään täällä sitä tunnu olevan.

kysymykseen : kirjoitti:

on se, että törmäyksen kannalta yhtä vahvasti mitoitettuun lasikuituveneeseen ei törmäyksessä tule pysyvää lommoa lainkaan, sillä komposiitilla ko. muodonmuutos on kimmoinen eli se palautuu kuormituksen poistuessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi ko. teräsvene olisi tietysti uponnut jos bulbi olisi osunut heti jäykisteen (laipion ) viereen, ja aikaansaanut massiivisen vuodon kellumattomaan veneeseen. Nyt läpäisy jäi onnekkaasti syntymättä, kun muodonmuutos matkasta tuli noin pitkä törmäyskohdasta johtuen.

Lue lisää

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

tavallisia matkaveneitä? kirjoitti:

Käytännössä olisi mielenkiintoisempaa ottaa rungon ja kölirakenteen iskunkestävyysvertailuun vaikkapa joku venemessujen perhevene ja tavanomainen teräsrunkoinen matkavene. Useimmat teräsveneet, sekä tehdasvalmisteet että omatekoiset, lienee valmistettu 4-5 mm paksuisesta materiaalista. Kölin seudussa voi olla paksumpaa. Lasikuidun vahvuudet vaihtelevat veneen hinnan mukaan.

Luotiliivin vahvuuksia vastaavia kuituja tuskin on missään sarjavalmisteisissa perheveneissä.

Lue lisää

mitoitettuja veneitä keskenään ja väittää tuloksia materiaalista johtuviksi ? ! ?
"Lasikuidun vahvuudet vaihtelevat veneen hinnan mukaan." - No ei todellakaan, vaan kuidun halkaisijan mukaan sekä sen mistä lasimassasta kuitu on tehty. Tavallisin E-lasi (electrical-) on heikompaa ja halvempaa kuin rakenteelliseen käyttöön tehty S-lasi.
"
"Luotiliivin vahvuuksia vastaavia kuituja tuskin on missään sarjavalmisteisissa perheveneissä."
Riippuu ihan siitä mitä tarkoitat perheveneellä ja mitä et. Esim. joissain bavarioissakin käytetään kevlaria kyljissä, ja se on ihan yhtä lujaa kuin luotiliiveissä käytettäväkin, mutta pienemmällä murtovenymällä ja suuremmalla E-modulilla olevaa.

Ihme? kirjoitti:

Veneessä ammuskelee.
en minä venettä suunnittele luoteja varten, vaan kovaan merenkäyntiin, sillon teräs on ainoa joka kestää, jopa laivan päälleajon:)

no tietenkin hädässä oleva käyttäessään valopistoolia hätämerkkien antoon. Valitettavasti joku ääliö saattaa myös ammuskella vahingossa venettä eikä vain veneessä ko. tilanteessa. Onhan näitäkin sattunut...

kysymykseen : kirjoitti:

on se, että törmäyksen kannalta yhtä vahvasti mitoitettuun lasikuituveneeseen ei törmäyksessä tule pysyvää lommoa lainkaan, sillä komposiitilla ko. muodonmuutos on kimmoinen eli se palautuu kuormituksen poistuessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi ko. teräsvene olisi tietysti uponnut jos bulbi olisi osunut heti jäykisteen (laipion ) viereen, ja aikaansaanut massiivisen vuodon kellumattomaan veneeseen. Nyt läpäisy jäi onnekkaasti syntymättä, kun muodonmuutos matkasta tuli noin pitkä törmäyskohdasta johtuen.

Lue lisää

Vaikka jokin aika sitten tullutta venelehteä.
Siinä on kuvia 2 purjeveneen törmäilystä, reikiä on.
Itse olen ollut mukana muutaman kerran h-vene kisoissa, jossa kylkeen ajanut on kyllä tehnyt komean reijän.
Laiva jos ajaa muoviveneen päälle, on ihan turha es yrittää selitellä selviytymisiä.

Tässä videolla voit äänistä päätellä kuinka kimmoinen vene jää laivan alle.

http://www.youtube.com/watch?v=sZPWA_3YfIM

noista mainitsemistasi kirjoitti:

veneistä on muka tehty törmäyksien suhteen yhtä vahvaksi kuin 4-millin teräslevy ?
Ei tosiaankaan mikään, eihän niitä löydy edes niiden veneiden joukosta jotka eivät ole törmänneet laivoihin ja ko. veneiden joukko on sentään paljon laajempi.

Lue lisää

Teräsveneet ovat muoviveneitä vahvempia.
Vertaillahan voi vain olemassa olevia veneitä.

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

tosiaankaan ratkaise. Mutta kyllä komposiittiinkin saa suuren murtovenymän jos sitä nimenomaan halutaan. Komposiitin hienoushan on juuri siinä, että siihen voi suunnitella haluttuja ominaisuuksia, kun taas muissa rakenteissa ne riippuvat suoraan materiaalin ominaisuuksista !!!

Esim. jos teettäisi lujitekankaan aramidin ja kumin sekoituksesta, siten että kumi on kireämmällä eli kiskoo aramidikuidut tiheässä oleville mutkille, niinkuin sähkölämmityskaapelit betonilattiassa paljon pienemmässä mittakaavassa. Ja laminoi kyseisellä lujitteellla komposiitin joustoepoxilla, saa ko. laminaatin murtovenymän helposti yli 40%:n vaikka kuidun venymä onkin alle 4%. Tällöin jos laminaattia ammutaan, niin iskuenergiaa sitoutuu kuitujen delaminoituessa (ja oietessa) paljon osumakohdan ulkopuolellakin, mikä vastaa täysin metallien plastista venymää energian absorption kannalta. Sama toimii myös mahdollisissa isompien kappaleiden hitaammissa osumissa, esim törmäilyissä laivoihin. Nämähän ovat komposiittien perus suunnittelu periaatteita jotka opetetaan alan kursseilla. Eli ei mitään uutta niille jotka ovat komposiitti asioihin edes hieman perehtyneet.

vertailla täysin eri tavoin kirjoitti:

mitoitettuja veneitä keskenään ja väittää tuloksia materiaalista johtuviksi ? ! ?
"Lasikuidun vahvuudet vaihtelevat veneen hinnan mukaan." - No ei todellakaan, vaan kuidun halkaisijan mukaan sekä sen mistä lasimassasta kuitu on tehty. Tavallisin E-lasi (electrical-) on heikompaa ja halvempaa kuin rakenteelliseen käyttöön tehty S-lasi.
"
"Luotiliivin vahvuuksia vastaavia kuituja tuskin on missään sarjavalmisteisissa perheveneissä."
Riippuu ihan siitä mitä tarkoitat perheveneellä ja mitä et. Esim. joissain bavarioissakin käytetään kevlaria kyljissä, ja se on ihan yhtä lujaa kuin luotiliiveissä käytettäväkin, mutta pienemmällä murtovenymällä ja suuremmalla E-modulilla olevaa.

Lue lisää

Verrataanko olemassa olevia yleisesti käytettyjä materialleja, vai kuvitteellisia.
Jos haluat noin vääntää, niin vertaa vaikka 4 mm paksua teräsvenettä 4 mm paksuun muoviveneeseen.
Tai ammu 10 mm paksuun lasikuituveneeseen, ja 10 mm paskuun teräsveneeseen.

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

Palataan jo maan pinnalle, paljonko veneitä valmistetaan tuollaisilla menetelmillä.
PPuhutaan nyt vain olemassa olevista veneissä käytetyista materiaaleista.
Ei titaanistakaan tehdä veneitä, vaikka olis materiaalina melko kiva.

Jo. kirjoitti:

Verrataanko olemassa olevia yleisesti käytettyjä materialleja, vai kuvitteellisia.
Jos haluat noin vääntää, niin vertaa vaikka 4 mm paksua teräsvenettä 4 mm paksuun muoviveneeseen.
Tai ammu 10 mm paksuun lasikuituveneeseen, ja 10 mm paskuun teräsveneeseen.

Lue lisää

materiaaleista kirjoitellut, miksi vedät ne mukaan keskusteluun ???
"Jos haluat noin vääntää, niin vertaa vaikka 4 mm paksua teräsvenettä 4 mm paksuun muoviveneeseen. "
Miksi ?
Eihän tuosta ole kukaan ollut eri mieltä.
Ko. vertailussa 4-kertaa painavampi teräs kestää tietysti enemmän, sehän on selvä.

Erimieltä tunnutaan olevan siitä kestääkö samanpainoinen sekä paksumpi sekä kalliimpi komposiitti saman vai enemmän vai vähemmän kuin teräs.

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

on veneissä käytetty, esim volvo70 veneiden kölien hydrauliikassa. Tosin varsin huonolla menestyksellä, mikä osoittaa ettei ko. materiaali ole kovin hyvä vaihtoehto.
Mitä tulee suuren murtovenymän komposiitteihin, niin onhan niitä tehty, vaikkei veneissä yleisesti käytetäkään. Eivät ne mitään fiktiivistä materiaalia suinkaan ole.
Syynä siihen ettei veneissä ole, on vain se että metallista saa paljon halvemmalla saman törmäyskestävyyden kuin komposiiteilla !
Johan pelkkä tavallisesta e-lasimatolla ja polyesterihartsilla tehty komposiittikin olisi paljon teräsvenettä kalliimpi, jos tehdään yhtä painavaksi, eli 4-kertaa paksummaksi. Ei niitäkään ole tiedossa ainuttakaan tehtyä, kuten olen jo useasti maininnut, mutta ei vain näytä menevän perille sitten millään.

Katsella. kirjoitti:

Vaikka jokin aika sitten tullutta venelehteä.
Siinä on kuvia 2 purjeveneen törmäilystä, reikiä on.
Itse olen ollut mukana muutaman kerran h-vene kisoissa, jossa kylkeen ajanut on kyllä tehnyt komean reijän.
Laiva jos ajaa muoviveneen päälle, on ihan turha es yrittää selitellä selviytymisiä.

Tässä videolla voit äänistä päätellä kuinka kimmoinen vene jää laivan alle.

http://www.youtube.com/watch?v=sZPWA_3YfIM

Lue lisää

ei kukaan ole väittänyt ettei komposiittiin tule reikiä, vaan että siihen ei tule lommoa !!!
"Laiva jos ajaa muoviveneen päälle, on ihan turha es yrittää selitellä selviytymisiä. "
Etkö käsitä, että tuo on paljon pienemmät kuormat aiheuttava tapaus kuin ajo F-1 autolla "seinään" (rengasvalliin, ...) yli 200km/h nopeudella, missä komposiitti ohjaamo on useasti jäänyt ehjäksi kuskin ympäriltä !
Vai etkö käsitä mikä ero on sillä mitä komposiiteista voidaan tehdä ja sillä mitä on jo tehty ja kaupallisesti kannattaa tehdä ?

Siis väitellään kirjoitti:

Teräsveneet ovat muoviveneitä vahvempia.
Vertaillahan voi vain olemassa olevia veneitä.

ei vain veneitä. Esim autoja, luodinkestäviä rakenteita, materiaalien lujuusominaisuuksia, ym, ym...
Täällä on väitelty lähinnä siitä, onko komposiiteista mahdollista tehdä yhtä vahvoja veneitä kuin teräksestäkin saman painoisena vai ei.
Lisäksi on väitelty esim siitä kummat veneet ovat turvallisempia, teräsveneet vai komposiittiveneet.
Vain jälkimmäisiä on tehty vettä kevyempinä jotka siis kelluvat myös vedellä täyttyneenä. Löytyy jopa sarjavalvisteisina köliveneinäkin, Etap on siitä ominaisuudestaan ihan tunnettukin.

Sähkön johtavuuden / eristävyyden vaikutuksesta turvallisuuteen ei vielä ole väitelty, mutta siinä onkin varsin olennaista eroa sekä maasähköjen vikatilanteiden että salamaniskujen osalta. Ja molempia esiintyy huomattavasti yleisemmin kuin törmäyksiä laivojen kanssa !

kukaan kuvitteellisista kirjoitti:

materiaaleista kirjoitellut, miksi vedät ne mukaan keskusteluun ???
"Jos haluat noin vääntää, niin vertaa vaikka 4 mm paksua teräsvenettä 4 mm paksuun muoviveneeseen. "
Miksi ?
Eihän tuosta ole kukaan ollut eri mieltä.
Ko. vertailussa 4-kertaa painavampi teräs kestää tietysti enemmän, sehän on selvä.

Erimieltä tunnutaan olevan siitä kestääkö samanpainoinen sekä paksumpi sekä kalliimpi komposiitti saman vai enemmän vai vähemmän kuin teräs.

Lue lisää

Selvästi lasikuidun ja teräksen eroja.

Kävisi. kirjoitti:

Jos lasikuituveneeseen tunkin bulbi yhtä pitkälle sisään:)
Ei varmaan olisi kukaan kertomassa.

Iso kaasutankkeri törmäsi lasikuituveneen kylkeen / peräosaan:
Peräsin rikkoontui, vääntyi ja jumittui.
Kaiteet vääntyivät ja vuoto rikkoontuneesta pakoputkesta.

Katso tuon sivun alaosasta raportti "Gas Monarch/Whispa"
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/2007.cfm

Kyljissä ei näy lommoja.

Jos tuossa olisi ollut teräsvene, pahasti lommoilla olisi.

peräosaan kirjoitti:

Iso kaasutankkeri törmäsi lasikuituveneen kylkeen / peräosaan:
Peräsin rikkoontui, vääntyi ja jumittui.
Kaiteet vääntyivät ja vuoto rikkoontuneesta pakoputkesta.

Katso tuon sivun alaosasta raportti "Gas Monarch/Whispa"
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/2007.cfm

Kyljissä ei näy lommoja.

Jos tuossa olisi ollut teräsvene, pahasti lommoilla olisi.

Lue lisää

kyse ole lasikuituveneestä, vaan puukomposiitista.
Kiitosta vaan silti esiin kaivamisesta, niin näkee teräsvene-porukkakin, ettei kaikki muusta materiaalista tehdyt veneet heti uppoa, ja mene päreiksi...
http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Whispa_Gas Monarch-published.pdf
Vessel details   Whispa (Figures 2 and 3)
Construction:   Composite of cedar wood planking, epoxy resin and GRP
"Whispa was built by Hamble Yacht Services in 1998. She was 15m in length and marketed as a “Hamble 50”. She was a “one off” craft of great strength, with a composite material hull. The hull was crafted of 40mm x 20mm cedar planking, coated in epoxy resin externally, and covered over internally in glass reinforced plastic (GRP)"

Tuossa muuten se erikoisin kohta jos pitää paikkansa, eli lasikuitu lujitetta oli ainoastaan puun sisäpuolella !!!!
Samoin tuo tapaus tuo hyvin esiin sen valitettavan yleisen rakenteellisen virheen, että peräsinakselin murtolujuus oli suurempi kuin mitä pohja laakerin ympärillä kestää ! Jos olisi ollut joko akseli heikompi tai sitten pohja vahvempi olisi vauriot jääneet pienemmiksi ja hinaus ollut paljon helpompi. Isot vuodot olisivat jääneet kokonaan pois, eikä olisi ollut hengenvaaraa ,vaikka olisi oltu keskellä atlanttia. Tapaus osoittaa myös hyvin miten olennainen tekijä osumakohta on vaurioiden kannalta !

peräosaan kirjoitti:

Iso kaasutankkeri törmäsi lasikuituveneen kylkeen / peräosaan:
Peräsin rikkoontui, vääntyi ja jumittui.
Kaiteet vääntyivät ja vuoto rikkoontuneesta pakoputkesta.

Katso tuon sivun alaosasta raportti "Gas Monarch/Whispa"
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/2007.cfm

Kyljissä ei näy lommoja.

Jos tuossa olisi ollut teräsvene, pahasti lommoilla olisi.

Lue lisää

Että ainoat vauriot ovat jumittanut peräsin ja laakerin vuoto?
Taitaa mennä koko peräpää uusiksi, miten helppoa tuollaisessa rakenteessa sitten sekin on.
Miten olisi käynyt jos olisi ajanut kylkeen?

peräosaan kirjoitti:

Iso kaasutankkeri törmäsi lasikuituveneen kylkeen / peräosaan:
Peräsin rikkoontui, vääntyi ja jumittui.
Kaiteet vääntyivät ja vuoto rikkoontuneesta pakoputkesta.

Katso tuon sivun alaosasta raportti "Gas Monarch/Whispa"
http://www.maib.gov.uk/publications/investigation_reports/2007.cfm

Kyljissä ei näy lommoja.

Jos tuossa olisi ollut teräsvene, pahasti lommoilla olisi.

Lue lisää

keulaan vesilinjan alapuolelle. Onneksi ei pahaa vuotoa, sillä lähimpään rantaan oli 300 mailia. Ei ollut teräsvene. Toivoin kerrankin, että olisi ollut!
Jos joku kuitu- tai puuvene on selvinnut tankkerin pususta pinnalla pysyen, se tietenkin on onnellinen juttu.

Tosiaan? kirjoitti:

Että ainoat vauriot ovat jumittanut peräsin ja laakerin vuoto?
Taitaa mennä koko peräpää uusiksi, miten helppoa tuollaisessa rakenteessa sitten sekin on.
Miten olisi käynyt jos olisi ajanut kylkeen?

Lue lisää

vaan ton .pdf:n kuvista asia selviää oikein hyvin.
Eihän se laakeri vettä vuotanut, vaan sen laakerin auki repimä pohja ! Koko peräpää ei todellakaan ole siinä kunnossa, että upottaisi veneen. Ennen hinausta oli pilssikin vielä kuiva takimmaista osastoa (lazarette) lukuunottamatta, kuten tuosta asiallisesta raportista ilmenee.
Keskelle kylkeä törmättäessä olisi tietenkin tullut paljon pahempaa jälkeä, olisko uponnut riippuu sitten siitä kuinka monta vesitiivistä laipiota siinä veneessä oli, ja miten paljon keulaan ja perään jäisi vielä kuivaa niistä johtuen. Luultavasti olisi kuitenkin jäänyt perä ja keula vielä kiinni toisiinsa, eli ei olisi katkennut poikki noilla materiaali paksuuksilla.

"2.9 SIMILAR ACCIDENTSDuring the course of the investigation, the MAIB’s accident database was searched for relevant similar cases. In the last 10 years, there have been 87 hazardous incidents recorded between yachts and merchant vessels in open sea conditions, and 15 collisions."
Tuosta ei ilmene onko noita 15 törmäystä britannian vesillä vai koko planeetalla 10 vuoden aikana, mutta varsin harvinaisia ovat joka tapauksessa moniin muihin riskeihin verrattuna.
Paljonkohan on esim salaman iskuja veneisiin, satoja vaiko tuhansia vuosittain koko planeetalla?

tukkeihin, tuli vaurio kirjoitti:

keulaan vesilinjan alapuolelle. Onneksi ei pahaa vuotoa, sillä lähimpään rantaan oli 300 mailia. Ei ollut teräsvene. Toivoin kerrankin, että olisi ollut!
Jos joku kuitu- tai puuvene on selvinnut tankkerin pususta pinnalla pysyen, se tietenkin on onnellinen juttu.

Lue lisää

ei ole kovin järkevä reaktio tuohon. Kyllä se teräsvenekin rupeaa vuotamaan ja rankasti johtaen uppoamiseen, mikäli osuu laiva kylkeen lähelle laipiota, jolloin ei joustomatkaa muodonmuutoksella paljonkaan löydy ennen murtumista.
Kyllä se ainoa varma tekijä on joko kunnon vesitiiviit laipiot oikeisiin paikkoihin ja/tai kelluvan materiaalin riittävä käyttö, kuten etapeissa. Ei auta pumput eikä teräksinen materiaalivalinta estämään uppoamista, kun menee pahasti pieleen.

Meripoika kirjoitti:

Alun alkaen oli kyse normaalista kivääristä. Totta kai aina löytyy joku mörssäri, joka lävistää vaikka mitä.

Teräksen tiheys on nelinkertainen lasikuituun nähden. Lisäksi se venyy rasituksessa sitoen siihenkin energiaa, mitä lasikuitu ei tee. Siksi lasikuitu päästää läpi ammuksen, joka ei vielä menisi sitä 3/4 ohuemmasta teräslevystä läpi.

Milloin olet nähnyt voimakkaasti tölväistyn mutta rikkoutumattoman lasikuituveneen? Et koskaan, koska lasikuitu ei anna niin paljon periksi. Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta.

Teräsvene on kiistatta lasikuituvenettä turvallisempi, jos vertailu tapahtuu rungon raaka-aineiden perusteella. Mutta eikö ole hullua, että Suomessa, jossa tuotetaan sekä terästä että puuta, tehdään lähes kaikki veneet keinoaineista?

Lue lisää

"Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta. "
Siis jos näet kolaroidun auton jossa on pahoja muodonmuutoksia, niin tuon perusteella ilmeisesti pidät sitä edelleenkin EHJÄNÄ autona ? ! ?
Minä kyllä pidän sitä rikkoutuneena ...

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

"paljonko veneitä valmistetaan tuollaisilla menetelmillä.
PPuhutaan nyt vain olemassa olevista veneissä käytetyista materiaaleista. "
En nyt tiedä mitä pidät veneenä ja mitä laivoina, mutta kyllä monenkin maan sotavoimilla on komposiitista tehtyja pienempiä aluksia, joilta varmaankin on vaadittu jonkin asteista luodinkestävyyttä. Suomessakin oli/on ainakin Tuuli-luokan ilmatyynyalus, jota ei koskaan otettu käyttöön. Kyllä niitä ihan venekoossakin löytyy...

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

jonkun mielestä titaanista tehty vene = vene, jossa on titaanista tehtyjä osia. Sillä lailla saadaan mainiota asiakeskustelua. Oli sitten titaanivene se yksi takavuosien suomalainen kaksitonnarikin, siinä oli renkaat purjeen kulmissa titaaniset.

Mitäs muuten luulisitte käyvän H323:lle, kun troolari ajaa kuutta solmua kohtisuoraan kylkeen? Väärin arvattu, siitä irtoaa törmäyskohdalla oleva kaappi laidasta.

tukkeihin, tuli vaurio kirjoitti:

keulaan vesilinjan alapuolelle. Onneksi ei pahaa vuotoa, sillä lähimpään rantaan oli 300 mailia. Ei ollut teräsvene. Toivoin kerrankin, että olisi ollut!
Jos joku kuitu- tai puuvene on selvinnut tankkerin pususta pinnalla pysyen, se tietenkin on onnellinen juttu.

Lue lisää

Et ilmeisesti ymmärtänyt, ehkä ei muutkaan, että on paljon tankkerin kanssa kolarointia yleisempiä törmäyksiä. Sitä tarkoitin, jokamiehen haveria.

Erilaisia pienempiä törmäyksiä sattuu omilla rannikoillamme joka kesä ja tietysti kauempana vielä enemmän. Uutiskynnys ei ylity kuin ehkä jossain ARC-veneiden totaalihavereissa. Aika kurja, että peräsimen menetyskin on johtanut koko veneen menetykseen Atlantilla.

Melko vähäinen törmäys johonkin esineeseen merellä on aiheuttanut jopa kölin menetyksiä - valitettavasti yleensä lujitemuoviseen nykyveneeseen. Jokainen ymmärtää, että laivan ´täysosuma´ upottaa isommankin paatiin materiaalista riippumatta. Laivojakin uppoaa kolareissa. Alumiini- tai teräsrunkoinen on pienemmissä kolareissa silti parempi kuin palasiksi repeytyvä lujitemuovi. Uskallan sanoa sen, vaikka lasikuituveneillä on tullut seilattua jo yli 30 v. Miksi tarvitaan juupas eipäs kinastelua? Materiaalien ominaisuudet ovat erilaisia, valinta on vapaa!

erikoinen tulkinta : kirjoitti:

"Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta. "
Siis jos näet kolaroidun auton jossa on pahoja muodonmuutoksia, niin tuon perusteella ilmeisesti pidät sitä edelleenkin EHJÄNÄ autona ? ! ?
Minä kyllä pidän sitä rikkoutuneena ...

Lue lisää

Trabant, vahvoin kaikista! Ei ruostunut. Ei tullut muodonmuutoksia samalla tavalla kuin peltiautoilla kolaroidessa tulee. Tuli varmaankin läjä kappaleita niinkuin muoviveneen törmäyksissä nähdään.

erikoinen tulkinta : kirjoitti:

"Teräsvene sen sijaan voi kärsiä pahojakin muodonmuutoksia rikkoutumatta. "
Siis jos näet kolaroidun auton jossa on pahoja muodonmuutoksia, niin tuon perusteella ilmeisesti pidät sitä edelleenkin EHJÄNÄ autona ? ! ?
Minä kyllä pidän sitä rikkoutuneena ...

Lue lisää

Rikkoutumatta tarkoittaa tässä repeämättä eli se kelluu, vaikkakin on kärsinyt pahoja muodonmuutoksia.

kato, kirjoitti:

Rikkoutumatta tarkoittaa tässä repeämättä eli se kelluu, vaikkakin on kärsinyt pahoja muodonmuutoksia.

nimenomaan kerrosrakenteinen komposiittivene on ainoa oikea, sehän KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa. Teräsveneessä tätä ei järkevästi pystytä toteuttamaan.
Tässä tulee huomata se olennainen seikka, että teräs painaa veden alla lähes 70N/litra, kun lasilaminaatti painaa vain 10N/litra, ja kerroslevyn paino on jo negatiivinen veden alla ollessaan. Ts. Teräs on siis noin 7-kertaa painavampaa kuin umpilaminaatti riippuen mm. laminaatin hartsi/lujite suhteesta.

tukkeihin, tuli vaurio kirjoitti:

keulaan vesilinjan alapuolelle. Onneksi ei pahaa vuotoa, sillä lähimpään rantaan oli 300 mailia. Ei ollut teräsvene. Toivoin kerrankin, että olisi ollut!
Jos joku kuitu- tai puuvene on selvinnut tankkerin pususta pinnalla pysyen, se tietenkin on onnellinen juttu.

Lue lisää

"Jokainen ymmärtää, että laivan ´täysosuma´ upottaa isommankin paatiin materiaalista riippumatta."
Täällä on jo useita referenssejä siitä, että vene ei ole uponnut laivan kanssa törmätessään. On aivan selvää, että vettä kevyemmästä materiaaleista tehty kerroslaminaatti_vene pysyy pinnalla vaikka minkälaisen törmäyksen jälkeen ihan niinkuin perinteinen pelastusliivikin (ei paukku-), mutta vettä 8-kertaa tiheämmästä teräksestä tehty vene uppoaa.

tapahtuu kirjoitti:

Ihminen voi pudota korkealta ja jäädä henkiin. Suunnilleen samalla todennäköisyydellä vene ei uppoa törmäyksessä laivan kanssa, oli se sitten puuta, komposiittia, alumiinia tai terästä. Kaksi törmäystä ei koskaan ole samanlaisia, kulmat ja nopeudet vaihtelevat rajattomasti. Epäilemättä teräksellä on moneen muuhun materiaaliin verrattuna suuren murtovenymän takia paremmat mahdollisuudet olla muodostamatta isoa reikää. Onko asialla sitten suurtakaan merkitystä, on toinen juttu.

Vaikka vene jäisi pinnalle, tarvitaan lisäksi hurja määrä onnea, ettei miehistö kuole itse törmäyksen takia. Sekin on fakta, että kaiken kokoisia teräsaluksia uppoilee silloin tällöin puhkiruostumisen takia.

Lue lisää

eikä ole täällä väitetty että vene jossa on käytetty titaania olisi titaanivene. Vaan, että titaani ei ole välttämättä kovin hyvä materiaali veneen rakennuksessa, sillä lujat lejeeringit kärsivät väsymishauraudesta enemmän kuin muut tarkoituksenmukaisemmat metallit.
Hieman tarkkuutta lukemiseen, niin ei olisi keskustelun taso ihan niin huonoa.

määritelmällä kirjoitti:

nimenomaan kerrosrakenteinen komposiittivene on ainoa oikea, sehän KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa. Teräsveneessä tätä ei järkevästi pystytä toteuttamaan.
Tässä tulee huomata se olennainen seikka, että teräs painaa veden alla lähes 70N/litra, kun lasilaminaatti painaa vain 10N/litra, ja kerroslevyn paino on jo negatiivinen veden alla ollessaan. Ts. Teräs on siis noin 7-kertaa painavampaa kuin umpilaminaatti riippuen mm. laminaatin hartsi/lujite suhteesta.

Lue lisää

tai irtoamista (kölejä on putoillut lasikuituveneistä). Ei puinenkaan purjevene pysy pinnalla, jos siihen tulee hallitsematon vuoto.
Aika kaukana todellisesta maailmasta ajatuksesi liikkuvat, jos unohdit kölin. Oletko ajatellut, että isoissa valtameriveneissä harrastetaan vedenpitäviä laipioita ja vieläpä rakennusmateriaalista riippumatta - siis teräs- ja alumiiniveneissäkin. Optarissa taas on kellukkeet. Jopa lasikuituoptari pysyy pinnalla niiden avulla.
Jos joskus hankit veneen, sinulle valinta on siis selvä: "kerrosrakenteinen komposiittivene on ainoa oikea". Kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä. Oma seuraava veneeni voisi hyvinkin olla puu-epoksi-, alumiini- tai mikseipä teräsrunkoinenkin.

kölin irrottamista kirjoitti:

tai irtoamista (kölejä on putoillut lasikuituveneistä). Ei puinenkaan purjevene pysy pinnalla, jos siihen tulee hallitsematon vuoto.
Aika kaukana todellisesta maailmasta ajatuksesi liikkuvat, jos unohdit kölin. Oletko ajatellut, että isoissa valtameriveneissä harrastetaan vedenpitäviä laipioita ja vieläpä rakennusmateriaalista riippumatta - siis teräs- ja alumiiniveneissäkin. Optarissa taas on kellukkeet. Jopa lasikuituoptari pysyy pinnalla niiden avulla.
Jos joskus hankit veneen, sinulle valinta on siis selvä: "kerrosrakenteinen komposiittivene on ainoa oikea". Kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä. Oma seuraava veneeni voisi hyvinkin olla puu-epoksi-, alumiini- tai mikseipä teräsrunkoinenkin.

Lue lisää

mainittu mm. etapeissa kelluminen vedellä täyttyneenä ei edellytä kölin irtoamista. Et ole ihan perillä reaaliteeteistä jos tätä vielä tiennyt.
Mm. Estoniassa oli osastointi samoin Titanicissa, kumpikaan ei kellunut, joten nimenomaan isoilla niitä kellumisongelmia onkin, pienessä asia onnistuu paljon paremmin ihan järkevällä kustannustasolla.
Kaikkein helpointa asia on hoitaa kerrosrakenteisissa monirungoissa, ei niitä todellakaan teräksestä kannata tehdä, jäänmurtajissa tilanne on täysin toinen. Muissakin isommissa laivoissa kustannukset estävät / rajoittavat olennaisesti komposiittien käyttöä.

määritelmällä kirjoitti:

nimenomaan kerrosrakenteinen komposiittivene on ainoa oikea, sehän KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa. Teräsveneessä tätä ei järkevästi pystytä toteuttamaan.
Tässä tulee huomata se olennainen seikka, että teräs painaa veden alla lähes 70N/litra, kun lasilaminaatti painaa vain 10N/litra, ja kerroslevyn paino on jo negatiivinen veden alla ollessaan. Ts. Teräs on siis noin 7-kertaa painavampaa kuin umpilaminaatti riippuen mm. laminaatin hartsi/lujite suhteesta.

Lue lisää

Pitäisiköhän sinulle rakentaa kerrosrakenteinen teräsvene, joka KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa.

useampaan kertaan kirjoitti:

mainittu mm. etapeissa kelluminen vedellä täyttyneenä ei edellytä kölin irtoamista. Et ole ihan perillä reaaliteeteistä jos tätä vielä tiennyt.
Mm. Estoniassa oli osastointi samoin Titanicissa, kumpikaan ei kellunut, joten nimenomaan isoilla niitä kellumisongelmia onkin, pienessä asia onnistuu paljon paremmin ihan järkevällä kustannustasolla.
Kaikkein helpointa asia on hoitaa kerrosrakenteisissa monirungoissa, ei niitä todellakaan teräksestä kannata tehdä, jäänmurtajissa tilanne on täysin toinen. Muissakin isommissa laivoissa kustannukset estävät / rajoittavat olennaisesti komposiittien käyttöä.

Lue lisää

ei suinkaan perustu komposiittirakenteeseen vaan kellutusmateriaaliin, joka on pantu ulko- ja sisämodulin väliin: " In the ETAP ship-in-ship construction, the deck and hull are double-skinned. The hollow space between the two decks and two hulls is filled with closed-cell polyurethane foam". Se on sama periaate kuin optimistijollassa, mutta kellukkeet ovat erilaiset.
Minkälaisia Etapin runkovauriot ovat olleet korjaamisen kannalta? Luulisi, että purkutyötä tulee kohtuullisesti ennenkuin laminointi onnistuu.

Viitsisitkö luetella joitakin matkaveneitä, vaikkapa suosituimmasta 35-45-jalan kokoluokasta, joissa runkomateriaali kelluttaa veneen vedellä täyttyneenä purjehdusvarustuksessa. Kaikki varmaan ovat lukeneet kuinka ARC:ssa muutamat peräsinvaurion kärsineet lujitemuoviset veneet upposivat kuin kivi, kun pohjan läpiviennit avattiin - ei haluttu jättää kelluvaa romua merenkulun vaaraksi.
Laivan törmäyksiä lukuunottamatta uppoamiset ovat kaiketi useimmiten tapahtuneet sen verran hitaasti, että miehistö on ehtinyt siirtyä paukkulauttaan.
Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen.

kelluvuus kirjoitti:

ei suinkaan perustu komposiittirakenteeseen vaan kellutusmateriaaliin, joka on pantu ulko- ja sisämodulin väliin: " In the ETAP ship-in-ship construction, the deck and hull are double-skinned. The hollow space between the two decks and two hulls is filled with closed-cell polyurethane foam". Se on sama periaate kuin optimistijollassa, mutta kellukkeet ovat erilaiset.
Minkälaisia Etapin runkovauriot ovat olleet korjaamisen kannalta? Luulisi, että purkutyötä tulee kohtuullisesti ennenkuin laminointi onnistuu.

Viitsisitkö luetella joitakin matkaveneitä, vaikkapa suosituimmasta 35-45-jalan kokoluokasta, joissa runkomateriaali kelluttaa veneen vedellä täyttyneenä purjehdusvarustuksessa. Kaikki varmaan ovat lukeneet kuinka ARC:ssa muutamat peräsinvaurion kärsineet lujitemuoviset veneet upposivat kuin kivi, kun pohjan läpiviennit avattiin - ei haluttu jättää kelluvaa romua merenkulun vaaraksi.
Laivan törmäyksiä lukuunottamatta uppoamiset ovat kaiketi useimmiten tapahtuneet sen verran hitaasti, että miehistö on ehtinyt siirtyä paukkulauttaan.
Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen.

Lue lisää

tietysti Etap-veneet, joissa kerrosrakenne kelluttaa veneen vaikka vedellä täyttyneenä. Kerrosrakenne siis koostuu sisä- sekä ulko- kuoresta sekä kelluttavasta ydinaineesta niinkuin yleensäkin, vaikket sitä jostain syystä tunnu tietävän tai suostu myöntämään. Tällaista eri materiaaleista koostuvaa kerrosrakennetta nimitetään yleisesti komposiitiksi.
"Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen."
Niin se olisikin, jos ei vene kellu vedellä täyttyneenä, sillä silloin sen voi helpohkosti sammuttaa vedellä, jota vesillä aina riittää.
Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa.

esimerkiksi kirjoitti:

Pitäisiköhän sinulle rakentaa kerrosrakenteinen teräsvene, joka KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa.

niin mikäs siinä, mutta itse en sellaista teetä, kun se tulee aivan liian kalliiksi ja vielä hitaaksikin turhasta painosta johtuen. Paljon helpommalla pääsee ostamalla tavallisen lujitemuoviveneen, vaikkeivät vedellä täyttyneenä kelluisikaan, eihän kukaan pakota laivoihin törmäilemään, joten useimmille nekin riittää.

kysymykseesi on kirjoitti:

tietysti Etap-veneet, joissa kerrosrakenne kelluttaa veneen vaikka vedellä täyttyneenä. Kerrosrakenne siis koostuu sisä- sekä ulko- kuoresta sekä kelluttavasta ydinaineesta niinkuin yleensäkin, vaikket sitä jostain syystä tunnu tietävän tai suostu myöntämään. Tällaista eri materiaaleista koostuvaa kerrosrakennetta nimitetään yleisesti komposiitiksi.
"Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen."
Niin se olisikin, jos ei vene kellu vedellä täyttyneenä, sillä silloin sen voi helpohkosti sammuttaa vedellä, jota vesillä aina riittää.
Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa.

Lue lisää

Etap-veneistä jokainen voi lukea netistä:
http://www.etapyachting.com/index.php?pageID=264

Pyydettiin luettelemaan venemerkkejä, joiden runkomateriaali kelluttaa.

Unohdit varmaankin pääasian, kun rupesit kyhäämään esitelmää ja runoilemaan potaskaa palavan veneen "helpohkosta sammuttamisesta vedellä, jota vesillä aina riittää".

Uskotko itse omiin satuihisi? "Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa."

selvään kysymykseen!! kirjoitti:

Etap-veneistä jokainen voi lukea netistä:
http://www.etapyachting.com/index.php?pageID=264

Pyydettiin luettelemaan venemerkkejä, joiden runkomateriaali kelluttaa.

Unohdit varmaankin pääasian, kun rupesit kyhäämään esitelmää ja runoilemaan potaskaa palavan veneen "helpohkosta sammuttamisesta vedellä, jota vesillä aina riittää".

Uskotko itse omiin satuihisi? "Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa."

Lue lisää

voi jokainen lukea, että etapeissa runkomateriaali (=polyuretaanivaahto) kelluttaa. Etap on venemerkki.
Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää, että pitää moneen kertaan kysyä päivänselvää asiaa ?

haluat lahjoittaa kirjoitti:

niin mikäs siinä, mutta itse en sellaista teetä, kun se tulee aivan liian kalliiksi ja vielä hitaaksikin turhasta painosta johtuen. Paljon helpommalla pääsee ostamalla tavallisen lujitemuoviveneen, vaikkeivät vedellä täyttyneenä kelluisikaan, eihän kukaan pakota laivoihin törmäilemään, joten useimmille nekin riittää.

Lue lisää

Olisiko se sinun mielestä komposiittirakenteinen, jos minä kyhään malliksi uppoamattoman teräsveneen??? Samalla rakenteella kuin Etapit voi tehdä mistä tahansa materiaalista "uppoamattoman". Teräsrungonkin voi tehdä tuolla menetelmällä ohueksi ja kuitenkin kestäväksi. Itse asiassa tätä ideaa pyöriteltiin oman suunnitelmani yhteydessä, ongelmaksi muodostuu lähinnä ohuen levyn lämpömuodonmuutokset. Samasta syystä teräsrungot tehdään yleensäkin turhan paksuiksi. Kunnon kaarituksen kanssa riittäisi periaatteessa 2-2,5 mm levy ja jopa ohuempikin. Omassa on levypaksuus 4-5mm ja tukit poltettu 5mm levystä kaarissa on 70x40x5 kulmaa ja rustien kiinnitys on 6mm levystä leikatussa muotokaaressa. Tällä keinoin runko painaa (kuori)n. 3700-4000kg ja pituuttahan oli 41ft. Tuohon 3200kg lyijyä köliin ja sisustus sekä takila ja muu tekniikka saa painaa n. 3000kg niin ollaan ns laadukkaiden kuttaperkka veneiden 10000kg luokassa. Ennenkuin kritisoit niin teräsrakennus alalta on mulla liki 30v kokemus.

outlanderisti kirjoitti:

Olisiko se sinun mielestä komposiittirakenteinen, jos minä kyhään malliksi uppoamattoman teräsveneen??? Samalla rakenteella kuin Etapit voi tehdä mistä tahansa materiaalista "uppoamattoman". Teräsrungonkin voi tehdä tuolla menetelmällä ohueksi ja kuitenkin kestäväksi. Itse asiassa tätä ideaa pyöriteltiin oman suunnitelmani yhteydessä, ongelmaksi muodostuu lähinnä ohuen levyn lämpömuodonmuutokset. Samasta syystä teräsrungot tehdään yleensäkin turhan paksuiksi. Kunnon kaarituksen kanssa riittäisi periaatteessa 2-2,5 mm levy ja jopa ohuempikin. Omassa on levypaksuus 4-5mm ja tukit poltettu 5mm levystä kaarissa on 70x40x5 kulmaa ja rustien kiinnitys on 6mm levystä leikatussa muotokaaressa. Tällä keinoin runko painaa (kuori)n. 3700-4000kg ja pituuttahan oli 41ft. Tuohon 3200kg lyijyä köliin ja sisustus sekä takila ja muu tekniikka saa painaa n. 3000kg niin ollaan ns laadukkaiden kuttaperkka veneiden 10000kg luokassa. Ennenkuin kritisoit niin teräsrakennus alalta on mulla liki 30v kokemus.

Lue lisää

pellistä veneen, että kuorien väliin ruiskutettava vaahto toimii rakenteellisena osana kuten etapeissa, niin ilman muuta kyseessä on komposiitti ihan yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan.
Laskepa sitten paljonko tulee pelkkä vaahto maksamaan noin painavaan vehkeeseen. 2x 2millin levyähän painaa jo 31kg/m^2, kun lujitemuovi kerrosrakenteella riittää 5kg/m^2 jo hienosti 41ft veneessä paikallisesti rasitettuja kohteita lukuunottamatta, kuten esim kölialue.

outlanderisti kirjoitti:

Olisiko se sinun mielestä komposiittirakenteinen, jos minä kyhään malliksi uppoamattoman teräsveneen??? Samalla rakenteella kuin Etapit voi tehdä mistä tahansa materiaalista "uppoamattoman". Teräsrungonkin voi tehdä tuolla menetelmällä ohueksi ja kuitenkin kestäväksi. Itse asiassa tätä ideaa pyöriteltiin oman suunnitelmani yhteydessä, ongelmaksi muodostuu lähinnä ohuen levyn lämpömuodonmuutokset. Samasta syystä teräsrungot tehdään yleensäkin turhan paksuiksi. Kunnon kaarituksen kanssa riittäisi periaatteessa 2-2,5 mm levy ja jopa ohuempikin. Omassa on levypaksuus 4-5mm ja tukit poltettu 5mm levystä kaarissa on 70x40x5 kulmaa ja rustien kiinnitys on 6mm levystä leikatussa muotokaaressa. Tällä keinoin runko painaa (kuori)n. 3700-4000kg ja pituuttahan oli 41ft. Tuohon 3200kg lyijyä köliin ja sisustus sekä takila ja muu tekniikka saa painaa n. 3000kg niin ollaan ns laadukkaiden kuttaperkka veneiden 10000kg luokassa. Ennenkuin kritisoit niin teräsrakennus alalta on mulla liki 30v kokemus.

Lue lisää

on Brubberin 41ft puukomposiitti vene, mikä painaa alle 5 ton laadukkaasti sisustettuna, ja jos tekisi vastaavan kevyemmällä ydinaineella siitä sais 500kg...1000kg pois vaikka käyttäis pelkkää lasikuitua lujitteena.

kysymykseesi on kirjoitti:

tietysti Etap-veneet, joissa kerrosrakenne kelluttaa veneen vaikka vedellä täyttyneenä. Kerrosrakenne siis koostuu sisä- sekä ulko- kuoresta sekä kelluttavasta ydinaineesta niinkuin yleensäkin, vaikket sitä jostain syystä tunnu tietävän tai suostu myöntämään. Tällaista eri materiaaleista koostuvaa kerrosrakennetta nimitetään yleisesti komposiitiksi.
"Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen."
Niin se olisikin, jos ei vene kellu vedellä täyttyneenä, sillä silloin sen voi helpohkosti sammuttaa vedellä, jota vesillä aina riittää.
Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=fVHneZRQgo0
http://www.youtube.com/watch?v=R4bneXDCBww
http://www.youtube.com/watch?v=7qCv5MDSozI

venepalot" kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=fVHneZRQgo0
http://www.youtube.com/watch?v=R4bneXDCBww
http://www.youtube.com/watch?v=7qCv5MDSozI

Lue lisää

Ne ei sammuttanut noita paloja?
Siinähän on vettä vieressä.
Olen ollut kerran paikalla kun jarrusta syttyi asuntovaunu palamaan.
Sillä 2 kilon sammuttimella ei tehnyt yhtään mitään, eikä kerennyt paljoa ihmettelemään.
Aika nopsaan levis niin että koko vaunu oli yhtä tulipalloa.

kysymykseesi on kirjoitti:

tietysti Etap-veneet, joissa kerrosrakenne kelluttaa veneen vaikka vedellä täyttyneenä. Kerrosrakenne siis koostuu sisä- sekä ulko- kuoresta sekä kelluttavasta ydinaineesta niinkuin yleensäkin, vaikket sitä jostain syystä tunnu tietävän tai suostu myöntämään. Tällaista eri materiaaleista koostuvaa kerrosrakennetta nimitetään yleisesti komposiitiksi.
"Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen."
Niin se olisikin, jos ei vene kellu vedellä täyttyneenä, sillä silloin sen voi helpohkosti sammuttaa vedellä, jota vesillä aina riittää.
Kyllä kelluva vene aina paukkulautan voittaa niin turvallisuudessa kuin mukavuudessakin, löytyy niin wc tilat kuin juomavettä ja ruokaa sekä lämmintä oleskelutilaa paljon paremmin kuin paukkulautassa.

Lue lisää

Ensinnäkin se Etapin kelluvuus pienentää kovasti veneen sisävolyymiä niiden kellukerakenteiden takia. USA:ssa Etapin jälleenmyyjän esite on realistinen: “Is an unsinkable boat the answer to offshore safety? No. Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing, and that, no doubt, is why most of the boats being sailed all over the world have negative buoyancy and excellent safety records....”

Kannattaa lukea faktatietoa ”uppoamattomista” veneistä. Tässä asiallinen katsaus.
http://www.boats.com/news-reviews/article/the-truth-about-unsinkable-boats

Illuusio "uppoamattoman" veneen "lämpimistä oleskelutiloista" vessasta ym sen jälkeen kun kylki on puhki törmäyksen jälkeen, on tietenkin pelkkää nojatuolipurjehtijan mielikuvitusta. Tuskin sitä kovin moni vakavissaan ottikaan.

"uppoamattomista" kirjoitti:

Ensinnäkin se Etapin kelluvuus pienentää kovasti veneen sisävolyymiä niiden kellukerakenteiden takia. USA:ssa Etapin jälleenmyyjän esite on realistinen: “Is an unsinkable boat the answer to offshore safety? No. Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing, and that, no doubt, is why most of the boats being sailed all over the world have negative buoyancy and excellent safety records....”

Kannattaa lukea faktatietoa ”uppoamattomista” veneistä. Tässä asiallinen katsaus.
http://www.boats.com/news-reviews/article/the-truth-about-unsinkable-boats

Illuusio "uppoamattoman" veneen "lämpimistä oleskelutiloista" vessasta ym sen jälkeen kun kylki on puhki törmäyksen jälkeen, on tietenkin pelkkää nojatuolipurjehtijan mielikuvitusta. Tuskin sitä kovin moni vakavissaan ottikaan.

Lue lisää

tajusi jos et ymmärrä vaurioituneen veneen ja pelastuslautan eroa turvallisuuden kannalta.
Pelastus lautassa et kestä hengissä viikkoakaan, mutta kaatuneessa trimiksessä on selvitty jopa useita kuukausia. Eräs uuteen seelantiin rannalle ajautunut trimis esimerkkinä, kesti aika kauan viranomaisiltakin ymmärtää totuus tilanteesta, mutta osoittaa hyvin ne valtavat erot turvallisuuden kannalta. Useimmat merellä kaatuneet monirungot, joista miehistö on pelastettu koptereilla, ovat päätyneet myöhemmin rannoille siinä kunnossa, että hyvin olisi selvinnyt hengissä sisällä ilman koptereiden apuakin.
"Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing,"
tuossa sentään olet oikeassa, törmäykset ovat niin pieni osuus kaikista riskeistä, että kelluvuudella ei hirveästi vielä kokonaisuuteen vaikuteta.
Olisi Ihan eri asia jos verrattaisiin kelluvuuden vaikutusta turvallisuuteen vain törmäyksien kannalta !

on todellisuuden kirjoitti:

tajusi jos et ymmärrä vaurioituneen veneen ja pelastuslautan eroa turvallisuuden kannalta.
Pelastus lautassa et kestä hengissä viikkoakaan, mutta kaatuneessa trimiksessä on selvitty jopa useita kuukausia. Eräs uuteen seelantiin rannalle ajautunut trimis esimerkkinä, kesti aika kauan viranomaisiltakin ymmärtää totuus tilanteesta, mutta osoittaa hyvin ne valtavat erot turvallisuuden kannalta. Useimmat merellä kaatuneet monirungot, joista miehistö on pelastettu koptereilla, ovat päätyneet myöhemmin rannoille siinä kunnossa, että hyvin olisi selvinnyt hengissä sisällä ilman koptereiden apuakin.
"Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing,"
tuossa sentään olet oikeassa, törmäykset ovat niin pieni osuus kaikista riskeistä, että kelluvuudella ei hirveästi vielä kokonaisuuteen vaikuteta.
Olisi Ihan eri asia jos verrattaisiin kelluvuuden vaikutusta turvallisuuteen vain törmäyksien kannalta !

Lue lisää

Otit vaihteeksi aivan uuden aiheen eli monirunkoveneet, joissa ei ole painoköliä! Voisitko ystävällisesti palata alkuperäiseen aiheeseen ja kertoa yksirunkoisista veneistä ne vastaavat tarinat. Laitapa jotain linkkejä, jotta voidaan itsekin lukea. Laita myös kirjallisuusviite tai internet-linkki siitä kaatuneesta trimaranista, jossa "on selvitty jopa kuukausia".

Se juttusi, ettei lautalla selviä viikkoakaan, on syytä oikaista. Jo kauan sitten ranskalaislääkäri Alain Bombard osoitti, että ihminen pystyy selviytymään jopa Atlantin yli kumijollassa ilman ruoka- ja vesivarastoja. Kannattaa lainata kirjastosta!

Steven Callahan törmäsi Napoleon Solo nimisellä lasikuituveneellään valaaseen 4 vrk Kanarialta lähtönsä jälkeen. Vene upposi noin 30 sekunnissa, mutta Steve ehti palastuslauttaansa. Hän ajelehti 76 vrk:ssa Atlantin yli lähelle Guadeloupea. Kirja on suomennettu nimellä "Meno-paluu helvettiin". Lukaisepa se opiksesi lasikuituveneen törmäysvauriosta ja pelastuslautan merkityksestä.

nyt köliveneistä! kirjoitti:

Otit vaihteeksi aivan uuden aiheen eli monirunkoveneet, joissa ei ole painoköliä! Voisitko ystävällisesti palata alkuperäiseen aiheeseen ja kertoa yksirunkoisista veneistä ne vastaavat tarinat. Laitapa jotain linkkejä, jotta voidaan itsekin lukea. Laita myös kirjallisuusviite tai internet-linkki siitä kaatuneesta trimaranista, jossa "on selvitty jopa kuukausia".

Se juttusi, ettei lautalla selviä viikkoakaan, on syytä oikaista. Jo kauan sitten ranskalaislääkäri Alain Bombard osoitti, että ihminen pystyy selviytymään jopa Atlantin yli kumijollassa ilman ruoka- ja vesivarastoja. Kannattaa lainata kirjastosta!

Steven Callahan törmäsi Napoleon Solo nimisellä lasikuituveneellään valaaseen 4 vrk Kanarialta lähtönsä jälkeen. Vene upposi noin 30 sekunnissa, mutta Steve ehti palastuslauttaansa. Hän ajelehti 76 vrk:ssa Atlantin yli lähelle Guadeloupea. Kirja on suomennettu nimellä "Meno-paluu helvettiin". Lukaisepa se opiksesi lasikuituveneen törmäysvauriosta ja pelastuslautan merkityksestä.

Lue lisää

mutta pointti onkin siinä ettei se ole lainkaan varmaa eikä edes läheskään niin todennäköistä kuin kelluvalla veneellä, joista ei juuri ole ruumiita löydetty. Aika moni löytyi pelastuslautoista kuolleena estonian uppoamisen jäljiltä, siellä kun iski hypotermia aika varmasti !
Kunnolla kelluvassa veneessä voi vaihtaa kuivaa päälle onnettumuuden jälkeenkin, jos asioihin on yhtään varautunut.
Runkojen määrällä ei ole mitään vaikutusta kelluvuuden tuomiin etuihin, esimerkkejä tietysti löytyy multeista helpommin, koska niitä löytyy kelluvina enemmän kuin köliveneitä.

on todellisuuden kirjoitti:

tajusi jos et ymmärrä vaurioituneen veneen ja pelastuslautan eroa turvallisuuden kannalta.
Pelastus lautassa et kestä hengissä viikkoakaan, mutta kaatuneessa trimiksessä on selvitty jopa useita kuukausia. Eräs uuteen seelantiin rannalle ajautunut trimis esimerkkinä, kesti aika kauan viranomaisiltakin ymmärtää totuus tilanteesta, mutta osoittaa hyvin ne valtavat erot turvallisuuden kannalta. Useimmat merellä kaatuneet monirungot, joista miehistö on pelastettu koptereilla, ovat päätyneet myöhemmin rannoille siinä kunnossa, että hyvin olisi selvinnyt hengissä sisällä ilman koptereiden apuakin.
"Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing,"
tuossa sentään olet oikeassa, törmäykset ovat niin pieni osuus kaikista riskeistä, että kelluvuudella ei hirveästi vielä kokonaisuuteen vaikuteta.
Olisi Ihan eri asia jos verrattaisiin kelluvuuden vaikutusta turvallisuuteen vain törmäyksien kannalta !

Lue lisää

Jutut vaurioituneista, vesilastissa olevista "kunnolla kelluvista" köliveneistä alkavat hiukan kyllästyttää, koska noilla itsekeksityillä mielikuvilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia todellisuuteen. Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. Normaali sandwich-runko sitävastoin ei kelluta. Uppoaa, kun pohja puhkeaa!

Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.

Ensin ilmoitit kerrosrakenteisen laminaatin pitävän veneen mukavasti pinnalla, vaikka laiva törmäisi kylkeen. Siellä sitten mielikuvasi mukaan asutaan turvallisesti, keitellään ruokaa ja käydään vessassa jne. Nyt äkkiä rajoititkin juttusi ylösalaisin kääntyneisiin trimaraaneihin. Mitähän selityksiä keksit seuraavaksi?
Kiva muuten, että on saatu ennätyspitkä viestiketju!! Rattoisaa lukemistahan tämä on.

nyt köliveneistä! kirjoitti:

Otit vaihteeksi aivan uuden aiheen eli monirunkoveneet, joissa ei ole painoköliä! Voisitko ystävällisesti palata alkuperäiseen aiheeseen ja kertoa yksirunkoisista veneistä ne vastaavat tarinat. Laitapa jotain linkkejä, jotta voidaan itsekin lukea. Laita myös kirjallisuusviite tai internet-linkki siitä kaatuneesta trimaranista, jossa "on selvitty jopa kuukausia".

Se juttusi, ettei lautalla selviä viikkoakaan, on syytä oikaista. Jo kauan sitten ranskalaislääkäri Alain Bombard osoitti, että ihminen pystyy selviytymään jopa Atlantin yli kumijollassa ilman ruoka- ja vesivarastoja. Kannattaa lainata kirjastosta!

Steven Callahan törmäsi Napoleon Solo nimisellä lasikuituveneellään valaaseen 4 vrk Kanarialta lähtönsä jälkeen. Vene upposi noin 30 sekunnissa, mutta Steve ehti palastuslauttaansa. Hän ajelehti 76 vrk:ssa Atlantin yli lähelle Guadeloupea. Kirja on suomennettu nimellä "Meno-paluu helvettiin". Lukaisepa se opiksesi lasikuituveneen törmäysvauriosta ja pelastuslautan merkityksestä.

Lue lisää

Kuinkahan syvällä tämä kelluvarunkoinen vene mahtaa kellua, kun siinä on keulassa kontin tekemä reikä?
Kun siellä voi vaihtaa kuivat vatteet.
luulempa että se kelluminen on sitä että kansi vilahtelee pinalla välillä allokossa.

esimerkiksi kirjoitti:

Pitäisiköhän sinulle rakentaa kerrosrakenteinen teräsvene, joka KELLUU vaikka vedellä täyttyneenäkin, kunhan asia on huomioitu kunnolla suunnittelussa.

varustettu teräsvene. Oikein laivaturvallisuusdiplomi-insinöörin suunnittelema tosi turvallinen vene kolmella miljoonalla markalla. Joutui muuten merihätään, tai ainakin lähes sellaiseen, kun koneessa oli liian vähän tehoa. Miksi kaikki eivät tee uppoamattomia veneitä? Vastaus: siinä ei ole järkeä!

teet niin ohuesta kirjoitti:

pellistä veneen, että kuorien väliin ruiskutettava vaahto toimii rakenteellisena osana kuten etapeissa, niin ilman muuta kyseessä on komposiitti ihan yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan.
Laskepa sitten paljonko tulee pelkkä vaahto maksamaan noin painavaan vehkeeseen. 2x 2millin levyähän painaa jo 31kg/m^2, kun lujitemuovi kerrosrakenteella riittää 5kg/m^2 jo hienosti 41ft veneessä paikallisesti rasitettuja kohteita lukuunottamatta, kuten esim kölialue.

Lue lisää

Puhuin yleensä teräsrungosta, en kerrosrakenteisesta. Kerrosrakenteessa riittää ulkopintaan esim. 1,2-1,5mm ja sisäkuoreen 1,0mm jolloin rungon painoksi 40ft veneelle tulee noin 2000-2500kg.

Kysyi. kirjoitti:

Selvästi lasikuidun ja teräksen eroja.

alkaa ola selvä. Nykyset komposiitti-kuiturakenteet ovat vahvempia kuin teräs, jos siis verrataan materiaalin lujuuta suhteessa painoon, joka veneissä on tärkeää.

vastaus.... kirjoitti:

alkaa ola selvä. Nykyset komposiitti-kuiturakenteet ovat vahvempia kuin teräs, jos siis verrataan materiaalin lujuuta suhteessa painoon, joka veneissä on tärkeää.

Kysyjä kysyi lasikuituveneen ja teräsveneen eroa.
Ei mitään utopistisia komposiitti hiili kevlar hässäköitä.

Siis tajunnut kirjoitti:

Kysyjä kysyi lasikuituveneen ja teräsveneen eroa.
Ei mitään utopistisia komposiitti hiili kevlar hässäköitä.

Monissa sarjatuotantoveneissä on jo aramidi kuituja osana rakennette, ei asiassa ole mitään utopistista.
Ja kyllä ne on edelleen lasikuituveneitä, vaikka muitakin kuituja olis hieman käytetty.
Sulla tuntuu myös olevan vaikeuksia käsittää ettei kaikki postaukset ole täällä vastauksia alkuperäiseen ensimmäiseen viestiin, vaan aihe voi välillä vaihtua.

nyt köliveneistä! kirjoitti:

Otit vaihteeksi aivan uuden aiheen eli monirunkoveneet, joissa ei ole painoköliä! Voisitko ystävällisesti palata alkuperäiseen aiheeseen ja kertoa yksirunkoisista veneistä ne vastaavat tarinat. Laitapa jotain linkkejä, jotta voidaan itsekin lukea. Laita myös kirjallisuusviite tai internet-linkki siitä kaatuneesta trimaranista, jossa "on selvitty jopa kuukausia".

Se juttusi, ettei lautalla selviä viikkoakaan, on syytä oikaista. Jo kauan sitten ranskalaislääkäri Alain Bombard osoitti, että ihminen pystyy selviytymään jopa Atlantin yli kumijollassa ilman ruoka- ja vesivarastoja. Kannattaa lainata kirjastosta!

Steven Callahan törmäsi Napoleon Solo nimisellä lasikuituveneellään valaaseen 4 vrk Kanarialta lähtönsä jälkeen. Vene upposi noin 30 sekunnissa, mutta Steve ehti palastuslauttaansa. Hän ajelehti 76 vrk:ssa Atlantin yli lähelle Guadeloupea. Kirja on suomennettu nimellä "Meno-paluu helvettiin". Lukaisepa se opiksesi lasikuituveneen törmäysvauriosta ja pelastuslautan merkityksestä.

Lue lisää

tietenkin riippuu huomattavasti siitä mistä veneestä puhutaan. VO70 movistar "kelluu" useamman kilometrin vedenpinnan alapuolella, ja estoniakin lähes 100m syvällä, niissä kun oli vain "osastointi".
Toista ääripäätä edustaa monirungot kuten vaikka groupama3, missä koko päärungon peräosa kellui kokonaan ilmassa alle jääneen sivurungon sekä palkkien kannattamana. Katso kuvia vaikka NZherald lehdestä netistä.

jauhaa ja jauhaa kirjoitti:

Jutut vaurioituneista, vesilastissa olevista "kunnolla kelluvista" köliveneistä alkavat hiukan kyllästyttää, koska noilla itsekeksityillä mielikuvilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia todellisuuteen. Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. Normaali sandwich-runko sitävastoin ei kelluta. Uppoaa, kun pohja puhkeaa!

Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.

Ensin ilmoitit kerrosrakenteisen laminaatin pitävän veneen mukavasti pinnalla, vaikka laiva törmäisi kylkeen. Siellä sitten mielikuvasi mukaan asutaan turvallisesti, keitellään ruokaa ja käydään vessassa jne. Nyt äkkiä rajoititkin juttusi ylösalaisin kääntyneisiin trimaraaneihin. Mitähän selityksiä keksit seuraavaksi?
Kiva muuten, että on saatu ennätyspitkä viestiketju!! Rattoisaa lukemistahan tämä on.

Lue lisää

ymmärtämään lukemansa, niin ei tarvitsisi tehdä tällaisia virheellisiä oletuksia toisten viesteistä : "Ensin ilmoitit kerrosrakenteisen laminaatin pitävän veneen mukavasti pinnalla, vaikka laiva törmäisi kylkeen."
Naurettavaa väittää että mikä tahansa kerrosrakenteinen vene kelluisi, tähän astisista viesteistä olet ensimmäinen joka semmoista vihjaa, ja lisäksi panet sanoja toisten suuhun kun et itse uskalla totuutta myöntää.

jauhaa ja jauhaa kirjoitti:

Jutut vaurioituneista, vesilastissa olevista "kunnolla kelluvista" köliveneistä alkavat hiukan kyllästyttää, koska noilla itsekeksityillä mielikuvilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia todellisuuteen. Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. Normaali sandwich-runko sitävastoin ei kelluta. Uppoaa, kun pohja puhkeaa!

Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.

Ensin ilmoitit kerrosrakenteisen laminaatin pitävän veneen mukavasti pinnalla, vaikka laiva törmäisi kylkeen. Siellä sitten mielikuvasi mukaan asutaan turvallisesti, keitellään ruokaa ja käydään vessassa jne. Nyt äkkiä rajoititkin juttusi ylösalaisin kääntyneisiin trimaraaneihin. Mitähän selityksiä keksit seuraavaksi?
Kiva muuten, että on saatu ennätyspitkä viestiketju!! Rattoisaa lukemistahan tämä on.

Lue lisää

" Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. "
Ei todellakaan ole, vaan kellukeaine on osa rakennetta kuten normaalissa sandwichrakenteessakin. Jos täytät tavallisen veneen keula- ja perä- kajuutat irto styrox paloilla, ei vene vuodon sattuessa kellu, vaan kansi repeytyy irti tai muuten hajoaa. Irto kellukkeilla ei todellakaan saada tonnien painoista kölivenettä kellumaan, mutta rakenteen osana olevalla vaahdolla (väliaineena) se onnistuu.

oli kaksoispohjalla kirjoitti:

varustettu teräsvene. Oikein laivaturvallisuusdiplomi-insinöörin suunnittelema tosi turvallinen vene kolmella miljoonalla markalla. Joutui muuten merihätään, tai ainakin lähes sellaiseen, kun koneessa oli liian vähän tehoa. Miksi kaikki eivät tee uppoamattomia veneitä? Vastaus: siinä ei ole järkeä!

Lue lisää

kelluva vene, vaan harvinaisen painava teräsmoottorivene, jossa oli suunnittelussa kiinnitetty turhaan valtavasti huomiota itseoikaisevuuteen. Jotkut eivät todellakaan käsitä miten paljon tärkeämpää kelluvuus on itseoikaisevuuteen verrattuna.
Kuitenkin vain harvoin on joku kuollut veneen/laivan kaatumiseen (lähinnä kilpamoottoriveneissä). Esim. Estoniassa olisi lähes kaikki säilyneet hengissä, jos alus olisi vain kaatunut ja jäänyt kellumaan. Todellisia esimerkkejä löytyy onnettomuustutkinnan sivuilta. Kannattaisi tutustua. Esim Hangon edustalla on kaatunut kellumaan jäänyt alus, josta saatiin pelastettua kaikki sisälle loukkuun jääneet, eikä kukaan tarvinnut sairaalahoitoakaan. Ei siellä sisällä tule hypotermiaa, kun pysyy kuivana.

Olet oikeassa siinä, ettei kaikkien veneiden tekeminen kelluviksi ole taloudellisesti järkevää.
Valtamerikilpailuihin osallistuvien osalta tilanne voisi olla toinen, esim. Vo70 luokassa sitä säännöt edellyttivät, mutta eipä taaskaan olleet veneet sääntöjen mukaisia tässä suhteessa, ja vain onni esti kaikkia movistarissa olleita menehtymästä, venehän oli selvästi pelastushelikoptereiden toimintasäteen ulkopuolella.

jauhaa ja jauhaa kirjoitti:

Jutut vaurioituneista, vesilastissa olevista "kunnolla kelluvista" köliveneistä alkavat hiukan kyllästyttää, koska noilla itsekeksityillä mielikuvilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia todellisuuteen. Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. Normaali sandwich-runko sitävastoin ei kelluta. Uppoaa, kun pohja puhkeaa!

Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.

Ensin ilmoitit kerrosrakenteisen laminaatin pitävän veneen mukavasti pinnalla, vaikka laiva törmäisi kylkeen. Siellä sitten mielikuvasi mukaan asutaan turvallisesti, keitellään ruokaa ja käydään vessassa jne. Nyt äkkiä rajoititkin juttusi ylösalaisin kääntyneisiin trimaraaneihin. Mitähän selityksiä keksit seuraavaksi?
Kiva muuten, että on saatu ennätyspitkä viestiketju!! Rattoisaa lukemistahan tämä on.

Lue lisää

Mikä on ollut valhetta? Johonkin näistä viittaat kirjoituksessasi "lisää valheita"!
-   Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.
-   Illuusio "uppoamattoman" veneen "lämpimistä oleskelutiloista" vessasta ym sen jälkeen kun kylki on puhki törmäyksen jälkeen, on tietenkin pelkkää nojatuolipurjehtijan mielikuvitusta.
- Kaikki varmaan ovat lukeneet kuinka ARC:ssa muutamat peräsinvaurion kärsineet lujitemuoviset veneet upposivat kuin kivi, kun pohjan läpiviennit avattiin - ei haluttu jättää kelluvaa romua merenkulun vaaraksi.
Laivan törmäyksiä lukuunottamatta uppoamiset ovat kaiketi useimmiten tapahtuneet sen verran hitaasti, että miehistö on ehtinyt siirtyä paukkulauttaan.
Palavista materiaaleista tehdyissä rungoissa tulipalo on varmaankin aika katastrofaalinen.
-   Etap-veneiden kelluvuus ei suinkaan perustu komposiittirakenteeseen vaan kellutusmateriaaliin, joka on pantu ulko- ja sisämodulin väliin: " In the ETAP ship-in-ship construction, the deck and hull are double-skinned. The hollow space between the two decks and two hulls is filled with closed-cell polyurethane foam". Se on sama periaate kuin optimistijollassa, mutta kellukkeet ovat erilaiset.
-   Etapin kelluvuus pienentää kovasti veneen sisävolyymiä niiden kellukerakenteiden takia. USA:ssa Etapin jälleenmyyjän esite on realistinen: “Is an unsinkable boat the answer to offshore safety? No. Safety depends much more on the skipper and crew than on the boat in which they are sailing, and that, no doubt, is why most of the boats being sailed all over the world have negative buoyancy and excellent safety records....”
-   Jutut vaurioituneista, vesilastissa olevista "kunnolla kelluvista" köliveneistä alkavat hiukan kyllästyttää, koska noilla itsekeksityillä mielikuvilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia todellisuuteen. Belgialaisvene Etapissa on kellukkeet, se tiedetään. Normaali sandwich-runko sitävastoin ei kelluta. Uppoaa, kun pohja puhkeaa!
Vene kyllä pysyy pinnalla, jos sen runko on ehjä tai vuoto on hallittavissa. Se ei riipu runkomateriaalista ja on selvä asia jokaiselle.
....
Mikä oli valhetta? Pänniikö sinua joku asia?

noista mainitsemistasi kirjoitti:

veneistä on muka tehty törmäyksien suhteen yhtä vahvaksi kuin 4-millin teräslevy ?
Ei tosiaankaan mikään, eihän niitä löydy edes niiden veneiden joukosta jotka eivät ole törmänneet laivoihin ja ko. veneiden joukko on sentään paljon laajempi.

Lue lisää

Noista tapauksista ainakin joka toinen komposiittivene näyttää kestäneen törmäyksen, pitäisikö olla jotain vielä kestävämpää? Nuo linkit muuten liittyivät tasan kahteen tapaukseen.

... opin tuntemaan metalliveneitä. Mielikuvat tee-se-itse kyhäelmistä voivat todellakin aiheuttaa juuri tuollaisia kuvaamiasi käsityksiä ja ennakkoluuloja. Sinulta on voinut nähdä hoksaamatta mitä materiaalia jonkun upean purren runko on, kun teräs- tai alumiinivene on rakennettu ammattitaidolla. Skaala on todellakin laaja. Yli 50-jalkaisissa teräs on kuitenkin luonnollinen valinta, alle 35-jalkaisissa tahtoo materiaalin paino tehdä veneet melko hitaiksi. Nykyaikaisin menetelmin käsitelty teräsrunko on helppohoitoinen.

"Hyökkäyksesi" pienellä budjetilla ja omalla ahkeruudella toteutettuja teräsveneprojekteja kohtaan ei ole reilu. Eikö päinvastoin ole hienoa, että joku ottaa sen pakettiauton koneen ja kaatopaikkatavaran kierrätykseen? Mikä sinua pännii? Vai oletko kenties kateellinen, kun itselläsi on peukalo keskellä kämmentä??

samoin, kunnes... kirjoitti:

... opin tuntemaan metalliveneitä. Mielikuvat tee-se-itse kyhäelmistä voivat todellakin aiheuttaa juuri tuollaisia kuvaamiasi käsityksiä ja ennakkoluuloja. Sinulta on voinut nähdä hoksaamatta mitä materiaalia jonkun upean purren runko on, kun teräs- tai alumiinivene on rakennettu ammattitaidolla. Skaala on todellakin laaja. Yli 50-jalkaisissa teräs on kuitenkin luonnollinen valinta, alle 35-jalkaisissa tahtoo materiaalin paino tehdä veneet melko hitaiksi. Nykyaikaisin menetelmin käsitelty teräsrunko on helppohoitoinen.

"Hyökkäyksesi" pienellä budjetilla ja omalla ahkeruudella toteutettuja teräsveneprojekteja kohtaan ei ole reilu. Eikö päinvastoin ole hienoa, että joku ottaa sen pakettiauton koneen ja kaatopaikkatavaran kierrätykseen? Mikä sinua pännii? Vai oletko kenties kateellinen, kun itselläsi on peukalo keskellä kämmentä??

Lue lisää

"Yli 50-jalkaisissa teräs on kuitenkin luonnollinen valinta."

Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Ei noiden suunnittelijat ymmärrä asioita yhtä syvällisesti kuin sinä. Harmi.

samoin, kunnes... kirjoitti:

... opin tuntemaan metalliveneitä. Mielikuvat tee-se-itse kyhäelmistä voivat todellakin aiheuttaa juuri tuollaisia kuvaamiasi käsityksiä ja ennakkoluuloja. Sinulta on voinut nähdä hoksaamatta mitä materiaalia jonkun upean purren runko on, kun teräs- tai alumiinivene on rakennettu ammattitaidolla. Skaala on todellakin laaja. Yli 50-jalkaisissa teräs on kuitenkin luonnollinen valinta, alle 35-jalkaisissa tahtoo materiaalin paino tehdä veneet melko hitaiksi. Nykyaikaisin menetelmin käsitelty teräsrunko on helppohoitoinen.

"Hyökkäyksesi" pienellä budjetilla ja omalla ahkeruudella toteutettuja teräsveneprojekteja kohtaan ei ole reilu. Eikö päinvastoin ole hienoa, että joku ottaa sen pakettiauton koneen ja kaatopaikkatavaran kierrätykseen? Mikä sinua pännii? Vai oletko kenties kateellinen, kun itselläsi on peukalo keskellä kämmentä??

Lue lisää

ketään vastaan, vain teräsveneitä koskeva varoitus alkuperäiselle kysyjälle. Minäkin olen nähnyt hienosti tehtyjä yli 50-jalkaisia teräsjahteja, mutta en ole kokenut sellaista herätystä, että tuollaisenpa minäkin ostan. Minun budjettini on sellainen että teräsveneet ovat siinä hintaluokassa kaikista huonoin vaihtoehto joka suhteessa. En usko että veneitä omalla ahkeruudellaan rakentelevat yksittäisistä mieleipiteistä suuttuvat, he kyllä tietävät mitä tekevät. Mutta olisi hyvä käyttää välillä muitakin materiaaleja kuin terästä. Se olisi reilua niitä kohtaan, jotka aina silloin tällöin yrittävät tehdä teräsveneitä ammattimaisesti, mutta joutuvat lopettamaan teräsveneiden yleisen huonon maineen ja sitä seuraavan vähäisen kysynnän vuoksi.

ihmeellinen. kirjoitti:

"Yli 50-jalkaisissa teräs on kuitenkin luonnollinen valinta."

Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Ei noiden suunnittelijat ymmärrä asioita yhtä syvällisesti kuin sinä. Harmi.

Lue lisää

tekevät vain lasikuituveneitä. Luettelit joukon lasikuituveneiden merkkejä!

Jos taas halusit kritisoida tunnettuja venesuunnittelijoita, tsekkaapa heidän kotisivujaan. Saman suunnittelutoimiston pöydältä voi lähteä monesta eri materiaalista rakennettuja veneitä. Esimerkiksi Sparkman & Stephens on suunnitellut ja suunnittelee myös teräsveneitä. Jotkut venesuunnittelijat ovat keskittyneet tiettyyn materiaaliin, samoin venevalmistajat.

Lasikuituvahvisteinen muovi sopii sarjatuotantoon ja on halpa materiaali.
Ehkä pieneen veneeseen puuepoksi olisi silti lujitemuovia parempi materiaali, eksoottiset kuidut sopivat raaseriin, alumiini ja teräs ovat vaihtoehtoja one-off-veneisiin. Alumiinisiä matkapursia on sarjatuotannossa, joskin hyvin vähän muoviin verrattuna. Jokaisessa materiaalissa on hyvät ja huonot puolensa. Harmi, että näkemyksesi on kovin rajoittunut verrattuna jyrkkään mielipiteeseesi.

lasikuituveneiden valmistajat kirjoitti:

tekevät vain lasikuituveneitä. Luettelit joukon lasikuituveneiden merkkejä!

Jos taas halusit kritisoida tunnettuja venesuunnittelijoita, tsekkaapa heidän kotisivujaan. Saman suunnittelutoimiston pöydältä voi lähteä monesta eri materiaalista rakennettuja veneitä. Esimerkiksi Sparkman & Stephens on suunnitellut ja suunnittelee myös teräsveneitä. Jotkut venesuunnittelijat ovat keskittyneet tiettyyn materiaaliin, samoin venevalmistajat.

Lasikuituvahvisteinen muovi sopii sarjatuotantoon ja on halpa materiaali.
Ehkä pieneen veneeseen puuepoksi olisi silti lujitemuovia parempi materiaali, eksoottiset kuidut sopivat raaseriin, alumiini ja teräs ovat vaihtoehtoja one-off-veneisiin. Alumiinisiä matkapursia on sarjatuotannossa, joskin hyvin vähän muoviin verrattuna. Jokaisessa materiaalissa on hyvät ja huonot puolensa. Harmi, että näkemyksesi on kovin rajoittunut verrattuna jyrkkään mielipiteeseesi.

Lue lisää

veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemykseen.

Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

"Harmi, että näkemyksesi on kovin rajoittunut verrattuna jyrkkään mielipiteeseesi. "

Tarkoitat kai noiden veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemystä, siis mielestäsi rajoittunutta sellaista.

Minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein.

arvostetuimpien kirjoitti:

veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemykseen.

Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

"Harmi, että näkemyksesi on kovin rajoittunut verrattuna jyrkkään mielipiteeseesi. "

Tarkoitat kai noiden veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemystä, siis mielestäsi rajoittunutta sellaista.

Minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein.

Lue lisää

joka noissakin sanelee rungon materiaalin. Mites ,kun kuttaperkka kilo maksaa viisin kuusin kertaisesti teräkse tai alumiinin verran?? Kohta nimittäin loppuu kuttaperkka veneiden teko, kun nuo hiilivedyt menee kortille. Uskokaa huviksenne ei siinä enää kauan mene .

arvostetuimpien kirjoitti:

veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemykseen.

Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

"Harmi, että näkemyksesi on kovin rajoittunut verrattuna jyrkkään mielipiteeseesi. "

Tarkoitat kai noiden veneiden suunnittelijoiden ja valmistajien näkemystä, siis mielestäsi rajoittunutta sellaista.

Minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein.

Lue lisää

Otetaanpa esimerkeiksi vaikkapa kaksi maailmankuulua suunnittelutoimistoa ja heidän suunnittelemiensa veneiden valmistajia. Sillä perusteella voisit valita vaikkapa puuveneen, alumiiniveneen tai teräsveneen. Koeta nyt vaan uskoa muuhunkin kuin pelkkään lujitemuoviin ja paikallisiin venemainoksiin! Voi hyvinkin olla, että hintakilpailussa muovi pärjää ja ajatuksesi pyörivät sarjatuotannossa. Loistopursissa niillä seikoilla ei liene suurta merkitystä, jos halutaan parasta. Materiaalin valinnassa vaikuttaa käyttötarkoituskin.
Tässä joitakin suunnittelijoiden ´näkemyksiä´:

http://www.germanfrers.net/cu_56cruisingyacht.html
http://www.sparkmanstephens.com/news/anna.html
http://www.sparkmanstephens.com/design/boards.html

outlanderisti kirjoitti:

joka noissakin sanelee rungon materiaalin. Mites ,kun kuttaperkka kilo maksaa viisin kuusin kertaisesti teräkse tai alumiinin verran?? Kohta nimittäin loppuu kuttaperkka veneiden teko, kun nuo hiilivedyt menee kortille. Uskokaa huviksenne ei siinä enää kauan mene .

Lue lisää

hartsin hinta nousee öljyn mukana...

inttää? kirjoitti:

Otetaanpa esimerkeiksi vaikkapa kaksi maailmankuulua suunnittelutoimistoa ja heidän suunnittelemiensa veneiden valmistajia. Sillä perusteella voisit valita vaikkapa puuveneen, alumiiniveneen tai teräsveneen. Koeta nyt vaan uskoa muuhunkin kuin pelkkään lujitemuoviin ja paikallisiin venemainoksiin! Voi hyvinkin olla, että hintakilpailussa muovi pärjää ja ajatuksesi pyörivät sarjatuotannossa. Loistopursissa niillä seikoilla ei liene suurta merkitystä, jos halutaan parasta. Materiaalin valinnassa vaikuttaa käyttötarkoituskin.
Tässä joitakin suunnittelijoiden ´näkemyksiä´:

http://www.germanfrers.net/cu_56cruisingyacht.html
http://www.sparkmanstephens.com/news/anna.html
http://www.sparkmanstephens.com/design/boards.html

Lue lisää

Olet sitä jo toistanut ihan riittävästi, että teräsvene on mielestäsi se ainoa oikea.

Yksittäisiä veneitä tehtäköön vaikka betonista, mutta silti maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan edes jotenkin teollisesti tehdyt matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Kerroin jo, että minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein. Ja luotan noihin enemmän kuin joihinkin (vaikkapa hienoihinkin) yksittäiskappaleisiin eli protoihin.

Hyvä esimerkki noista yksittäiskappaleista on ARC 2006:ssa kisan suurin vene, Camper & Nicholson'in 25 m sloop "Mustang" joka menetti mastonsa (motoroi sentään perille). Swanit, Oysterit yms purjehtivat ongelmitta.

juttua kirjoitti:

Olet sitä jo toistanut ihan riittävästi, että teräsvene on mielestäsi se ainoa oikea.

Yksittäisiä veneitä tehtäköön vaikka betonista, mutta silti maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan edes jotenkin teollisesti tehdyt matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Kerroin jo, että minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein. Ja luotan noihin enemmän kuin joihinkin (vaikkapa hienoihinkin) yksittäiskappaleisiin eli protoihin.

Hyvä esimerkki noista yksittäiskappaleista on ARC 2006:ssa kisan suurin vene, Camper & Nicholson'in 25 m sloop "Mustang" joka menetti mastonsa (motoroi sentään perille). Swanit, Oysterit yms purjehtivat ongelmitta.

Lue lisää

Ei ne ole protoja ne on oneoff ja sitä paitsi maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty. Valitettavasti totuus on, että ei kuttaperkka veneitä enää kauan tehdä. Loppuu näet tuo raaka-aine kohtsillään. Viimeisistä tipoista krakataan polttoainetta eikä hartsia.

outlanderisti kirjoitti:

Ei ne ole protoja ne on oneoff ja sitä paitsi maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty. Valitettavasti totuus on, että ei kuttaperkka veneitä enää kauan tehdä. Loppuu näet tuo raaka-aine kohtsillään. Viimeisistä tipoista krakataan polttoainetta eikä hartsia.

Lue lisää

on reilumpaa sanoa niitä protoiksi.

"maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty"
Miksi otit vain yhden laatupurren vertailuun. Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja.

Taitaa muuten alumiiniveneen raaka-aineen tuotto viedä eniten sitä energiaa. Ja sitä energian käyttöä tullaan rajoittamaan voimakkaasti jo ennen öljyn loppumista.

hienostelua kirjoitti:

on reilumpaa sanoa niitä protoiksi.

"maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty"
Miksi otit vain yhden laatupurren vertailuun. Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja.

Taitaa muuten alumiiniveneen raaka-aineen tuotto viedä eniten sitä energiaa. Ja sitä energian käyttöä tullaan rajoittamaan voimakkaasti jo ennen öljyn loppumista.

Lue lisää

tehdä bauksiitista "uuneissa", joten sitä voi tehdä ydinvoimalla. Muovit sen sijaan on öljyperäisiä, ja niiden hinta nousee tulevaisuudessa.

hienostelua kirjoitti:

on reilumpaa sanoa niitä protoiksi.

"maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty"
Miksi otit vain yhden laatupurren vertailuun. Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja.

Taitaa muuten alumiiniveneen raaka-aineen tuotto viedä eniten sitä energiaa. Ja sitä energian käyttöä tullaan rajoittamaan voimakkaasti jo ennen öljyn loppumista.

Lue lisää

Tuolla on alan testirata:
http://www.youtube.com/watch?v=tvmxhFoVUf8

turiset kirjoitti:

hartsin hinta nousee öljyn mukana...

Öljyn loppuminen on ollut näköpiirissä melkein yhtä kauan kuin sitä on pumpattukin. Aina varat ovat riittäneet noin 40 v päähän, siis tarkemmin sanoen tunnetut varat. Uutta vain löytyy jatkuvasti. Juuri tänään lueskelin arktisen alueen varojen hyödyntämisestä. Toistaiseksi siinä suurimpia ongelmia ovat poliittiset.

juttua kirjoitti:

Olet sitä jo toistanut ihan riittävästi, että teräsvene on mielestäsi se ainoa oikea.

Yksittäisiä veneitä tehtäköön vaikka betonista, mutta silti maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan edes jotenkin teollisesti tehdyt matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Kerroin jo, että minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin noita kritisoida. Siksi luotan siihen, että nuo veneet ovat hyviä ja materiaalivalinnat on tehty oikein. Ja luotan noihin enemmän kuin joihinkin (vaikkapa hienoihinkin) yksittäiskappaleisiin eli protoihin.

Hyvä esimerkki noista yksittäiskappaleista on ARC 2006:ssa kisan suurin vene, Camper & Nicholson'in 25 m sloop "Mustang" joka menetti mastonsa (motoroi sentään perille). Swanit, Oysterit yms purjehtivat ongelmitta.

Lue lisää

Ei ne huippuveneet ole lasikuitua, ne on hiilikuitua ja epoksia.

hienostelua kirjoitti:

on reilumpaa sanoa niitä protoiksi.

"maailmalla seilaa enemmän ammattilaisten tekemiä 40-100ft huvipursia teräksestä ja alumiinista tehtyinä, kuin Swaneja on koskaan tehty"
Miksi otit vain yhden laatupurren vertailuun. Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja.

Taitaa muuten alumiiniveneen raaka-aineen tuotto viedä eniten sitä energiaa. Ja sitä energian käyttöä tullaan rajoittamaan voimakkaasti jo ennen öljyn loppumista.

Lue lisää

sekaisin! Joku neropatti haluaa nyt verrata massatuotannon tuotetta sellaiseen tuotteeseen, jota ei ole valmistettu tehdassarjoina. "Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja".

Voi hyvin olla, että vaikkapa Van de Stadt- tai Bruce Roberts- teräsveneitä on maailmalla paljon enemmän kuin Swan-merkkisiä tehdastuotteita. Edellisten lukumääriä on aika mahdoton tietää, koska niitä on valmistettu eri puolilla maailmaa sekä ammattitelakoilla että yksittäisten rakentajien toimesta.

Kommentti termistä ´prototyyppi´ tai puhekielessä "proto": Termi on johdettu sanoista proto = ensimmäinen ja tyyppi = malli. Tehdastuotannossa se tarkoittaa sarjatuotannon mallikappaletta. Jos teetän venesuunnittelijan piirrustusten mukaan itselleni veneen, joka ei ole sarjatuotannon ensimmäinen malli, ei sitä mielestäni voi kutsua "protoksi".

Korjata. kirjoitti:

Ei ne huippuveneet ole lasikuitua, ne on hiilikuitua ja epoksia.

"Ei ne huippuveneet ole lasikuitua, ne on hiilikuitua ja epoksia. "

Nämä mainitsin:
"..tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet."

Kerro, missä noista veneistä runko on tehty hiilikuidusta, ei perinteisestä lasikuidusta.

Monissa ihan tavallisissakin veneissä on erikoiskuitua/kangasta esim. keulan ja perän alueilla, esimerkkinä vaikkapa Bavaria, jossa Kevlar-kangasta mm. keulassa.

Senkin uskon, että hiilikuitumaston saa moniin jopa "tavallisiin" veneisiin, kun vaan viitsii sen maksaa. Mutta että joku noista mainituista veneistä tehty hiilikuidusta? Kerro lisää!

vellit pahankerran kirjoitti:

sekaisin! Joku neropatti haluaa nyt verrata massatuotannon tuotetta sellaiseen tuotteeseen, jota ei ole valmistettu tehdassarjoina. "Sano joku teräsvenemerkki, jota on tehty edes yhtä paljon kuin Swaneja".

Voi hyvin olla, että vaikkapa Van de Stadt- tai Bruce Roberts- teräsveneitä on maailmalla paljon enemmän kuin Swan-merkkisiä tehdastuotteita. Edellisten lukumääriä on aika mahdoton tietää, koska niitä on valmistettu eri puolilla maailmaa sekä ammattitelakoilla että yksittäisten rakentajien toimesta.

Kommentti termistä ´prototyyppi´ tai puhekielessä "proto": Termi on johdettu sanoista proto = ensimmäinen ja tyyppi = malli. Tehdastuotannossa se tarkoittaa sarjatuotannon mallikappaletta. Jos teetän venesuunnittelijan piirrustusten mukaan itselleni veneen, joka ei ole sarjatuotannon ensimmäinen malli, ei sitä mielestäni voi kutsua "protoksi".

Lue lisää

One-Offin tilaaja joutuu maksamaan koko suunnittelun itse. Ja tietysti myös valmistamisen.

Sarjatuotannon suunnittelukustannukset jakautuvat koko sarjan osalle, joten suunnitteluun ja proton valmistukseen yleensä on varaa paneutua kunnolla. Näin 1. kappale, proto, on huolella suunniteltu ja valmistettu, ei mikään One-Off arpatuote.

hiilikuitua kirjoitti:

"Ei ne huippuveneet ole lasikuitua, ne on hiilikuitua ja epoksia. "

Nämä mainitsin:
"..tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet."

Kerro, missä noista veneistä runko on tehty hiilikuidusta, ei perinteisestä lasikuidusta.

Monissa ihan tavallisissakin veneissä on erikoiskuitua/kangasta esim. keulan ja perän alueilla, esimerkkinä vaikkapa Bavaria, jossa Kevlar-kangasta mm. keulassa.

Senkin uskon, että hiilikuitumaston saa moniin jopa "tavallisiin" veneisiin, kun vaan viitsii sen maksaa. Mutta että joku noista mainituista veneistä tehty hiilikuidusta? Kerro lisää!

Lue lisää

"..Hull is built in advanced composite construction using vacuum injection methods and sandwich construction in order to achieve optimum characteristics and strength. Laminates are unidirectional and multi-axial Carbon fibers..."
Kannattaa lukea mitä Nautor Group ja Baltic Yachts kirjoittavat uusista veneistään, jos epäilee hiilikuitua "höpö höpöksi".

Bavarian mainitseminen oli varmaankin tarkoitettu leikilliseksi pilaksi.

oikeassa kirjoitti:

One-Offin tilaaja joutuu maksamaan koko suunnittelun itse. Ja tietysti myös valmistamisen.

Sarjatuotannon suunnittelukustannukset jakautuvat koko sarjan osalle, joten suunnitteluun ja proton valmistukseen yleensä on varaa paneutua kunnolla. Näin 1. kappale, proto, on huolella suunniteltu ja valmistettu, ei mikään One-Off arpatuote.

Lue lisää

näkökohta, joka koskee massatuotantoa, on silti HINTA!
Massatuotantoveneen suunnitellussa hinta ja myynti ovat etusijalla kaikessa. Kysymyksessä on pelkkä bisnes! Suunnittelukustannuksissa säästäminen saattaa olla jopa syy siihen miksi jotkut venemerkit on tilattu vaikkapa slovenialaiselta piirtäjältä, kuka tietää. Halpaan tuotantoon pyrkiminen tarkoittaa myös mahdollisimman halpoja materiaaleja, mutta ne eivät näy valmiissa tuoteessa päällepäin. Ei tietenkään kannata verrata jotain Swaneja, Balticeja tms kalliita pienten tuotantolinjojen laatuveneitä massatuotantoveneisiin.
Tuskinpa saat mitään "one-off arpatuotetta", jos tilaat veneesi maailmankuululta suunnittelutoimistolta tai vaikka suoraan joltain kuuluisalta one-off-veneiden valmistajalta (esim. Baltic Yachtsilta). Sitä saat mitä tilaat! Mitä kinaamista tässä aiheessa on?

hiilikuitua kirjoitti:

"Ei ne huippuveneet ole lasikuitua, ne on hiilikuitua ja epoksia. "

Nämä mainitsin:
"..tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet."

Kerro, missä noista veneistä runko on tehty hiilikuidusta, ei perinteisestä lasikuidusta.

Monissa ihan tavallisissakin veneissä on erikoiskuitua/kangasta esim. keulan ja perän alueilla, esimerkkinä vaikkapa Bavaria, jossa Kevlar-kangasta mm. keulassa.

Senkin uskon, että hiilikuitumaston saa moniin jopa "tavallisiin" veneisiin, kun vaan viitsii sen maksaa. Mutta että joku noista mainituista veneistä tehty hiilikuidusta? Kerro lisää!

Lue lisää

Esim baltic, joka nykyään tekee pääasiassa vain one-off veneitä, tekee ne juuri hiilikuidusta.
Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä.
Uusin moody45 on epoxivene.

Swaneissa ja Balticeissa kirjoitti:

"..Hull is built in advanced composite construction using vacuum injection methods and sandwich construction in order to achieve optimum characteristics and strength. Laminates are unidirectional and multi-axial Carbon fibers..."
Kannattaa lukea mitä Nautor Group ja Baltic Yachts kirjoittavat uusista veneistään, jos epäilee hiilikuitua "höpö höpöksi".

Bavarian mainitseminen oli varmaankin tarkoitettu leikilliseksi pilaksi.

Lue lisää

sekä keulan että kölin alueilla. Pilaksi sen haluaa kääntää esimerkiksi kotimainen veneveistäjä. Alkaa pikkuhiljaa puukko näiltä tylsyä.

kuitumattoja kirjoitti:

sekä keulan että kölin alueilla. Pilaksi sen haluaa kääntää esimerkiksi kotimainen veneveistäjä. Alkaa pikkuhiljaa puukko näiltä tylsyä.

mitään eksoottista. Eikä se seikka, että sitä on käytetty alle 0.1% kaikista kuiduista tee veneestä kevlar venettä. On siinä eroa Bavarialla ja Balticilla, niin hinnassa kuin rakenteissakin !

se tärkein kirjoitti:

näkökohta, joka koskee massatuotantoa, on silti HINTA!
Massatuotantoveneen suunnitellussa hinta ja myynti ovat etusijalla kaikessa. Kysymyksessä on pelkkä bisnes! Suunnittelukustannuksissa säästäminen saattaa olla jopa syy siihen miksi jotkut venemerkit on tilattu vaikkapa slovenialaiselta piirtäjältä, kuka tietää. Halpaan tuotantoon pyrkiminen tarkoittaa myös mahdollisimman halpoja materiaaleja, mutta ne eivät näy valmiissa tuoteessa päällepäin. Ei tietenkään kannata verrata jotain Swaneja, Balticeja tms kalliita pienten tuotantolinjojen laatuveneitä massatuotantoveneisiin.
Tuskinpa saat mitään "one-off arpatuotetta", jos tilaat veneesi maailmankuululta suunnittelutoimistolta tai vaikka suoraan joltain kuuluisalta one-off-veneiden valmistajalta (esim. Baltic Yachtsilta). Sitä saat mitä tilaat! Mitä kinaamista tässä aiheessa on?

Lue lisää

Näistä veneistä oli kyse, moneen kertaan toistettuna:
Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Ja näin sinä-poika vastaat:
"Sarjatuotannossa se tärkein näkökohta, joka koskee massatuotantoa, on silti HINTA! ...
Halpaan tuotantoon pyrkiminen tarkoittaa myös mahdollisimman halpoja materiaaleja...
Ei tietenkään kannata verrata jotain Swaneja, Balticeja tms kalliita pienten tuotantolinjojen laatuveneitä massatuotantoveneisiin..
Mitä kinaamista tässä aiheessa on?"

Juuri noista Swaneista ja Balticeista oli puhe. Ei mitään kinaamista, jos pysyisit asiassa.

no niinku tota kirjoitti:

mitään eksoottista. Eikä se seikka, että sitä on käytetty alle 0.1% kaikista kuiduista tee veneestä kevlar venettä. On siinä eroa Bavarialla ja Balticilla, niin hinnassa kuin rakenteissakin !

Lue lisää

toisten kirjoittamaa vai etkö ymmärrä, mitä kirjoitettiin? Lue uudelleen, ei kukaan täällä ole väittänyt Bavariaa kevlar-veneeksi.

Seikka. kirjoitti:

Esim baltic, joka nykyään tekee pääasiassa vain one-off veneitä, tekee ne juuri hiilikuidusta.
Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä.
Uusin moody45 on epoxivene.

Lue lisää

"Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä. Uusin moody45 on epoxivene"

Siis onko uusin moody45 tehty pelkästä epoxi-mömmöstä ilman mitään kuitukangasta?

Swaneissa ja Balticeissa kirjoitti:

"..Hull is built in advanced composite construction using vacuum injection methods and sandwich construction in order to achieve optimum characteristics and strength. Laminates are unidirectional and multi-axial Carbon fibers..."
Kannattaa lukea mitä Nautor Group ja Baltic Yachts kirjoittavat uusista veneistään, jos epäilee hiilikuitua "höpö höpöksi".

Bavarian mainitseminen oli varmaankin tarkoitettu leikilliseksi pilaksi.

Lue lisää

Lainauksesi on Balticin sivuilta, mutta jätit oleellisen osan pois. Hiilikuitua käytetään vain kovan kuorman alueilla, muualla tavallisempaa lasi ja/tai aramid, kuten lasikuituveneissä yleensäkin.

"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Bavaria poikkeaa tuosta siten, että siinä hiilikuidun tilalla on kevlar.

asialla kirjoitti:

Näistä veneistä oli kyse, moneen kertaan toistettuna:
Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet...

Ja näin sinä-poika vastaat:
"Sarjatuotannossa se tärkein näkökohta, joka koskee massatuotantoa, on silti HINTA! ...
Halpaan tuotantoon pyrkiminen tarkoittaa myös mahdollisimman halpoja materiaaleja...
Ei tietenkään kannata verrata jotain Swaneja, Balticeja tms kalliita pienten tuotantolinjojen laatuveneitä massatuotantoveneisiin..
Mitä kinaamista tässä aiheessa on?"

Juuri noista Swaneista ja Balticeista oli puhe. Ei mitään kinaamista, jos pysyisit asiassa.

Lue lisää

Lainaus lasikuituinttäjän viestistä:
"Yksittäisiä veneitä tehtäköön vaikka betonista, mutta silti maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan edes jotenkin teollisesti tehdyt matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet..."

Onko sinun noin vaikea myöntää erehtyneesi monessa asiassa? Vaikkapa siinä, että hienoimmissa komposiittirakenteisissa pursissa lasikuitu alkaa jo olla "menneen talven lumia". Lasin jälkeen on tullut hiili- ja nanokuidut. Ne ovat kalliimpia ja vahvempia materiaaleja kuin lasi. Kannattaisi lukea edes Nautorin ja Balticin sivut, jos keskustelu muka koskikin vain niitä venemerkkejä!
"Sekoilun mestariksi" voit syytellä, jos se helpottaa oloasi. Totean vain, etten vastaa toisten kirjoittajien teksteistä. Eikö ole mukava, että kiintoisasta aiheesta virisi debattia?

lainausta kirjoitti:

Lainauksesi on Balticin sivuilta, mutta jätit oleellisen osan pois. Hiilikuitua käytetään vain kovan kuorman alueilla, muualla tavallisempaa lasi ja/tai aramid, kuten lasikuituveneissä yleensäkin.

"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Bavaria poikkeaa tuosta siten, että siinä hiilikuidun tilalla on kevlar.

Lue lisää

http://www.balticyachts.fi/Yachts/112/specs.shtml
Tästä oli kyse. Laita vastaavat tiedot siitä bavariastasi!

tarkemmin kirjoitti:

"Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä. Uusin moody45 on epoxivene"

Siis onko uusin moody45 tehty pelkästä epoxi-mömmöstä ilman mitään kuitukangasta?

Lue lisää

Vahvikekuitu on, mutta lujiteaine sekä pinta on epoxia, joka ei ime vettä.
Gelcoat imee vettä.
Siinä iso ero.

venetietämys! kirjoitti:

Lainaus lasikuituinttäjän viestistä:
"Yksittäisiä veneitä tehtäköön vaikka betonista, mutta silti maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan edes jotenkin teollisesti tehdyt matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet..."

Onko sinun noin vaikea myöntää erehtyneesi monessa asiassa? Vaikkapa siinä, että hienoimmissa komposiittirakenteisissa pursissa lasikuitu alkaa jo olla "menneen talven lumia". Lasin jälkeen on tullut hiili- ja nanokuidut. Ne ovat kalliimpia ja vahvempia materiaaleja kuin lasi. Kannattaisi lukea edes Nautorin ja Balticin sivut, jos keskustelu muka koskikin vain niitä venemerkkejä!
"Sekoilun mestariksi" voit syytellä, jos se helpottaa oloasi. Totean vain, etten vastaa toisten kirjoittajien teksteistä. Eikö ole mukava, että kiintoisasta aiheesta virisi debattia?

Lue lisää

luin:
"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Nuo kovan kuorman alueet vahvistetaan yleisesti jollain kestävämmällä kuidulla. Baltic näkyy käyttävän hiilikuitua, esim. Bavaria kevlaria.

(Wikipedia: Kevlar on kauppanimi aramidikuituihin lukeutuvalle synteettiselle kuidulle, joka on painoonsa nähden viisi kertaa lujimpia teräksiä vahvempaa.)

kuitumattoja kirjoitti:

sekä keulan että kölin alueilla. Pilaksi sen haluaa kääntää esimerkiksi kotimainen veneveistäjä. Alkaa pikkuhiljaa puukko näiltä tylsyä.

Mutta jos se kevlar pinnotetaan vettä imevällä materiaalilla, delminoituminen saa alun.

sivuilta kirjoitti:

luin:
"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Nuo kovan kuorman alueet vahvistetaan yleisesti jollain kestävämmällä kuidulla. Baltic näkyy käyttävän hiilikuitua, esim. Bavaria kevlaria.

(Wikipedia: Kevlar on kauppanimi aramidikuituihin lukeutuvalle synteettiselle kuidulle, joka on painoonsa nähden viisi kertaa lujimpia teräksiä vahvempaa.)

Lue lisää

mainostaa heikkorakenteista halpista. Siitähän keskustelu taas syrjähtääkin pilailun puolelle.

Selitän. kirjoitti:

Vahvikekuitu on, mutta lujiteaine sekä pinta on epoxia, joka ei ime vettä.
Gelcoat imee vettä.
Siinä iso ero.

Tähän pyydettiin selitystä:

"Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä. Uusin moody45 on epoxivene."

Vastasit:
"Vahvikekuitu on, mutta lujiteaine sekä pinta on epoxia.."

Siis kuitua on, sitäkö paskaa sittenkin tuossa Moody 45:ssä?

Toinenkin väittämäsi on omituinen:
"Esim baltic, joka nykyään tekee pääasiassa vain one-off veneitä, tekee ne juuri hiilikuidusta. "

Balticin omilla sivuilla tämäkin on vähän toisin, hiilikuitua on vain kovan kuorman alueilla.

spesifikaatiosivulle kirjoitti:

http://www.balticyachts.fi/Yachts/112/specs.shtml
Tästä oli kyse. Laita vastaavat tiedot siitä bavariastasi!

Lue lisää

Aika erikoisen yksilön löysit, Baltic 112 ft, kun puhe oli "yli 50 ft matkaveneistä".

Tässä linkki edes hieman tavallisemman kokoiseen Baltic'in matkapurteen:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

Katso sieltä nuo rakennusaineet: Aramid/lasi ja kovan kuorman alueilla lisänä hiilikuitu.

selitys kirjoitti:

Tähän pyydettiin selitystä:

"Lasikuitu on paskaa, sitä käytetään vain, jotta saadaan halpoja veneitä. Uusin moody45 on epoxivene."

Vastasit:
"Vahvikekuitu on, mutta lujiteaine sekä pinta on epoxia.."

Siis kuitua on, sitäkö paskaa sittenkin tuossa Moody 45:ssä?

Toinenkin väittämäsi on omituinen:
"Esim baltic, joka nykyään tekee pääasiassa vain one-off veneitä, tekee ne juuri hiilikuidusta. "

Balticin omilla sivuilla tämäkin on vähän toisin, hiilikuitua on vain kovan kuorman alueilla.

Lue lisää

Joku toinen laittoi linkin balticin sivulle, jossa ihan selvästi tuo on mainittu.

Normiveneessähän ongelma on tuo veden imeminen, siksihän sitä epoxia pohjaan levitetään.

Vahvikekuituja on hiilikuituveneessäkin.

taas yrittää kirjoitti:

mainostaa heikkorakenteista halpista. Siitähän keskustelu taas syrjähtääkin pilailun puolelle.

vain kertoa, että kaikki (ainakin lähes) suuret valmistajat käyttävät nykyään joitain erikoiskuituja noilla kovan kuorman alueilla.

veneistä. kirjoitti:

Aika erikoisen yksilön löysit, Baltic 112 ft, kun puhe oli "yli 50 ft matkaveneistä".

Tässä linkki edes hieman tavallisemman kokoiseen Baltic'in matkapurteen:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

Katso sieltä nuo rakennusaineet: Aramid/lasi ja kovan kuorman alueilla lisänä hiilikuitu.

Lue lisää

Laminoitu epoxilla.

Linkki. kirjoitti:

Joku toinen laittoi linkin balticin sivulle, jossa ihan selvästi tuo on mainittu.

Normiveneessähän ongelma on tuo veden imeminen, siksihän sitä epoxia pohjaan levitetään.

Vahvikekuituja on hiilikuituveneessäkin.

Lue lisää

tännekin se linkki:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Siis hiilikuitua on vain kovan kuorman alueilla.

kertaalleen kirjoitti:

tännekin se linkki:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Siis hiilikuitua on vain kovan kuorman alueilla.

Lue lisää

Koko teksti:
"Built in advanced composite construction using Epoxy vacuum bagged sandwich laminates, post-cured in order to achieve optimum characteristics and strength. Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Vaan kaikki on epoxiliimattua, ei mitään kuttaperkkaa.

veneistä. kirjoitti:

Aika erikoisen yksilön löysit, Baltic 112 ft, kun puhe oli "yli 50 ft matkaveneistä".

Tässä linkki edes hieman tavallisemman kokoiseen Baltic'in matkapurteen:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

Katso sieltä nuo rakennusaineet: Aramid/lasi ja kovan kuorman alueilla lisänä hiilikuitu.

Lue lisää

Yli 50 ft, meinaan tuo 112 ft.
Vai eikö?

kertaalleen kirjoitti:

tännekin se linkki:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/66-02/index.php

"Main reinforcements in all laminates are unidirectional and multi-axial Aramid/Glass with foam core. Additional carbon reinforcements in high loaded areas."

Siis hiilikuitua on vain kovan kuorman alueilla.

Lue lisää

http://www.balticyachts.fi/Yachts/112/specs.shtml

Tässä se oikea linkki, siis balticiin joka on täysin hiilikuidusta.
Toki baltic tekee veneitä juuri niistä materiaaleista, joista asiakas haluaa, ja on varaa maksaa.

Tarkoituksellisesti? kirjoitti:

http://www.balticyachts.fi/Yachts/112/specs.shtml

Tässä se oikea linkki, siis balticiin joka on täysin hiilikuidusta.
Toki baltic tekee veneitä juuri niistä materiaaleista, joista asiakas haluaa, ja on varaa maksaa.

Lue lisää

tämä pitää todeta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000033529420

Tarkoituksellisesti? kirjoitti:

http://www.balticyachts.fi/Yachts/112/specs.shtml

Tässä se oikea linkki, siis balticiin joka on täysin hiilikuidusta.
Toki baltic tekee veneitä juuri niistä materiaaleista, joista asiakas haluaa, ja on varaa maksaa.

Lue lisää

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Mikä on normaali baltic?
Ja eikö tuo ole baltic?
Kelpaisko tämä sitten erikoisten materiaalien osalta?
http://www.balticyachts.fi/Yachts/152/specs.shtml

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Vastaus viestiin "Mitä" kirjoittanut "Tarkoitat?"

Lopettaisit jo kieroilun. Ymmärrät oikein hyvin, että tuo Baltic 152 ei kuulu keskusteltuihin veneisiin. Vai etkö tiedä, mitä "Custom yacht" tarkoittaa? Ja jos puhutaan yli 50 jalan matkapursista, ei todellakaan tarkoiteta 152 jalan jättiläistä.
(Jos pyydän tarjouksia yli 20 jalan purjeveneestä, vain typerys tarjoaa minulle ostettavaksi 62 jalkaista).



Kyse oli näistä esimerkkinä laadukkaista sarjatuotantoveneistä:

"Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret tehdään lasikuidusta. Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet..."

Vastapuolena keskusteluissa olivat teräsvene / one-off.

Tuo Baltic 152 on Baltic'in "Custom" nimikkeen alla oleva vene. Aika huonosti sopii esitettyyn luetteloon edes jotenkin sarjatuotannossa tehdyistä yli 50 jalan matkapursista.

Balticin sarjatuotantoveneiksi katsottavat ovat Balticin sivuilla kohdassa "Semi-custom", näitä ovat Baltic 47, 50, 56 ja 66.

Listan "Swan, Baltic, Sweden Yacht, Najad, Oyster, Amel, Island Packet..." veneitä on kai ainakin 200 eri mallia, paljon mahdollista että löydät sieltä jonkun hiilikuiturunkoisen. Se ei muuta tosiasiaa, että ylivoimainen valtaosa noista laatuveneistä on tehty ihan tavallista lasikuitua käyttäen. Ja kovan kuorman alueilla usein jotain erikoiskuitua apuna, kuten jo aiemmin todettu.

Kyllästyttää jo itsestään selvien asioiden vatvominen.

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Mutta jos puhutaan niinkuin itse lainasit:
"Maailman hienoimmat ja arvostetuimmat yli 50 jalan matkapurret"
Tuo 152 jalkainen vene kuuluu kyllä varmasti maailman ienoimpien ja arvostetuimpien veneiden joukkoon.
Se jos sinä et näe sitä balticiksi tai yli 50 ft purreksi, voi voi.

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

http://www.oystermarine.com/#id=29&ref=fleet/29

En viitsitynyt downloadata esitteitä, mutta kokeeksi avasin tämän sivun. Siinäkin puhutaan hiilikuiduista eikä lasikuiduista.
Puhuukohan lasikuitupappa menneiden vuosien teknologiasta eikä hyväksy uusia materiaaleja eikä metallirunkojakaan?

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Oyster'in sivuilta poimittua (Oyster 53 esittelystä):
Hull and deck construction: Hand lay-up GRP

(Selvyyden vuoksi selitys Wikipediasta:
Glass-reinforced plastic (GRP), is a composite material or fiber-reinforced plastic made of a plastic reinforced by fine fibers made of glass.)

Kaippa siellä on vahvikkeena tärkeimmissä paikoissa hiilikuitua tms, kuten muillakin, mutta itse ilmoittavat rungon olevan käsin laminoitua lasikuitua (GRP).

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Jos kinastelultanne kerkeätte, kertokaahan minullekin, mikä tekee kuiduista väittelyn relevantiksi? Isot pojat kun tilailee veneitä, niillä on varaa maksaa hiilikuidusta ja epoksista sen verran (=paljon) ylimääräistä kuin se ottaa. Siis riippumatta siitä, onko veneen käytössä säästyneellä painolla mitään merkitystä. Kuitu kuin kuitu, kaikki menevät silti komposiittirakenteen nimikkeen alle, hinta vain vaihtelee.

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Veneen lujitemuovirungossa käytetään tavallisesti lasikuitua antamaan lujuutta ja sideaineena jotain hartsia sitomaan ja jäykistämään rakenne. Jos lasikuidun tilalla käytetään jotain vahvempaa kuitua (hiilikuitu, Kevlar), saadaan vaadittu lujuus tietysti ohuemmalla ja kevyemmällä rakenteella. Rakenteelta vaadittava jäykkyys toisaalta kärsii, jos rakennetta ohennetaan liikaa.

Tavallisen kokoisissa matkaveneissä tarvitaan riittävän jäykän kuoren saamiseksi joka tapauksessa melko paksu hartsikerros, johon tarvitaan myös paljon kuitukerroksia (muuten rakenteesta tulee hauras), joten lasikuitu yleensä riittää vaaditun lujuuden saamiseksi. Kriittisiä alueita voidaan tarvittaessa vahvistaa erikoiskuitukankailla (hiili/Kevlar tms.).

Hyvin suurissa veneissä (esim. 100 ft tai yli) lasikuiturunko tulee suurten lujuusvaatimusten johdosta paksuksi ja silloin on mielekästä käyttää erikoiskuituja kuoren ohentamiseksi ja painon pienentämiseksi. Sama koskee kilpakäyttöön suunniteltuja veneitä, jo selvästi pienikokoisempiakin.

Yksittäiskappaleina tehdyissä suurissa huippuveneissä (esim. Baltic) hiilikuiturunkoja käytetään jo melko yleisesti, mutta hiilikuitujen käyttö sarjatuotantoveneissä on melko uutta ja vielä vähäistä. Erikoiskuidut ovat aika kalliita, jos ja kun näiden kuitukankaiden hinta laskee niin niiden käyttö varmasti laajenee tavallistenkin veneiden suurimpiin ja/tai performance-malleihin.

Nyt käytössä:

Oyster:
46 Hand lay-up GRP
49 Hand lay-up GRP
53 Hand lay-up GRP
54 Hand lay-up GRP hull and deck. Lisänä Kevlaria ja hiilikuitua
56 Hand lay-up GRP
62 Hand lay-up GRP
655Hand lay-up GRP hull and deck. Lisänä Kevlaria ja hiilikuitua
68 Hand lay-up GRP
72 Hand lay-up GRP hiilikuitu/Kevlar
82 Hand lay-up GRP

Finngulf:
37 Hand laminated GRP
41 Hand laminated GRP
46 Hand laminated GRP

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

"Tavallisen kokoisissa matkaveneissä tarvitaan riittävän jäykän kuoren saamiseksi joka tapauksessa melko paksu hartsikerros, johon tarvitaan myös paljon kuitukerroksia"
Tuollaisen 10metrisen purkkarin vaatima kuorikerroksen paksuus on vajaat puoli millimetriä,
kun käyttää 12 millistä vaahtoydintä välissä. Ei teräksellä pääse edes lähelle samaa painoa neliömetriä kohti, teräs tulee painolla mitattuna siedettävän lähelle vasta yli 100metrisissä laivoissa...

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Global Challenge - teräsvene 72-jalkaa, 37.5 tn
Nautor´s Swan 70 - FRP 70-jalkaa, painoa 34.8 tn (loaded). Edellinen kylläkin on raaseri, jälkimmäinen enemmän cruiseri, mutta en keksinyt parempaa vertailukaksikkoa.

Sikäli kun Pickthalliin ja kummpaneihin on uskomista, teräsrakenne ei tule näissä kokoluokissa juurikaan painavammaksi, mutta aiheuttaa vähemmän ongelmia ja vähemmän kalliita korjauksia kuin FRP - Ks Blue water sailing manual.

Nykyisin GRP:n (lasikuituvahvisteinen muovi) tilalle on muuten otettu käyttöön termi FRP (=fibre reinforced plastic), koska lasin asemasta on ruvettu käyttämään muita kuituja varsinkin isommissa veneissä ja raasereissa.

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

74' Sparkman and Stephens Displacement: 50 tons
72' Camper & Nicholsons Displacement: 54 Tons
Jongert 22 Paino 75000 kg

Ovat jopa tuplapainoisia lujitemuoviveneisiin verrattuna.

Baltic 66 paino 21000 kg
Baltic 70 paino 29000 kg
Baltic 77 paino 29000 kg
Swan 75 paino 38000 kg

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

"The Baltic 77 is a lifting-keel performance sloop for a European client".
"Performanssi"-veneet tai muut racer/cruiserit eivät taida olla ihan vertailukepoisia laivamaisiin cruisereihin muuten kuin pituuden suhteen? Tietenkin metalli on materiaalina painavampaa, mutta ´so what´ tässä kokoluokassa?

Global Challenge-veneet rakennettiin alunperin eksoottisista materiaaleista 67-jalkaisiksi. Kovien kokemusten jälkeen päädyttiin muuttamaan luokka 72-jalkaisiksi teräsveneiksi eikä kohtuullinen painon lisäys niissä muodostunut miksikään ongelmaksi: etuna oli "..immense strong and easy to survey..Steel provides a cheaper, stronger but heavier solution, but is an ideal material for vessels like the one-design Global Challenge yachts which..."

kyseessä kirjoitti:

Balticin tekemä hieman erikoisempi Nauta, ei normaali Baltic.

Siis yrititkö hämätä tai vääristellä itse?

Myös Jongert tekee sinulle huomattavasti kevyemmän 22-metrisen teräspurren, jos haluat. Mainitsemissasi kokoluokissa painoero määräytyy aivan muilla perusteilla kuin pelkällä rungon materiaalilla.

Myös lasikuitupurret voivat olla hyvin painavia; Nauticat 515 painaa valmistajan mukaan 24 tonnia ja saman tekijän 42-jalkainenkin jo 16 tonnia. Todellisia järkäleitä, mutta ovatkin sitten parasta suomalaista venelaatua perhepursiluokassa (taas tuli mainostekstiä riihikoskelaisten puolesta, mutta olkoon). Kyse on nykymateriaaleilla ennemmin siitä, paljonko veneen halutaan painavan.

Tuolla periaatteella kaikki puuveneet ovat paperia.

pintamaalia ? No mitäs se pintamaali sitten oikein on jossei ole juuri sitä polyuretaania ? ? ?

no niinku tota kirjoitti:

pintamaalia ? No mitäs se pintamaali sitten oikein on jossei ole juuri sitä polyuretaania ? ? ?

kerrosta korkeakiiltoista polyuretaani-akryylimaalia. Menetelmän kerrotaan olevan peräisin International Paintsiltä ja sen emoyhtiöltä Courtauldsilta, joka on toiminut kahden perättäisen Global Challence racen yhtenä sponsorina.

hionnan jälkeen kaksi kirjoitti:

kerrosta korkeakiiltoista polyuretaani-akryylimaalia. Menetelmän kerrotaan olevan peräisin International Paintsiltä ja sen emoyhtiöltä Courtauldsilta, joka on toiminut kahden perättäisen Global Challence racen yhtenä sponsorina.

Lue lisää

pintamaalin pitää olla juuri korkeakiiltoista ?
Valitettavasti muita ei tahdo löytää kaupoista, mutta onkos siihen jokin syykin ?

no niinku tota kirjoitti:

pintamaalin pitää olla juuri korkeakiiltoista ?
Valitettavasti muita ei tahdo löytää kaupoista, mutta onkos siihen jokin syykin ?

Global Challenge-kilpailuissa on aina mukana bisnes ja media. Veneillä pitää varmaankin olla ´näkyvyyttä´ ja hienot grafiikat kyljissä (katso videolinkistä). Eihän matkaveneissä sellaista kiiltoa tietenkään tarvita. Kannattaa silti huomata, että näiden veneiden rakennusmateriaaliksi on lopulta päädytty teräkseen! Komposiittimateriaaleissa oli runsaasti kalliita ongelmia.
Kiintoisa asia on sekin, että teräsrunkojen sisäpuoli vesilinjan yläpuoliselta alueelta on pinnoitettu ruiskuttamalla 40 mm kerros epoksivaahtoa ääni- ja lämpöeristeeksi sekä korroosiosuojaksi. Voisi soveltaa matkaveneisiin, joissa yleensä on käytetty epoksimaalausta ja sen päälle 5 cm uretaanivaahtoa. Ehkä epoksivaahto olisi parempi?

Tässä linkki seuraavaan kisaan ja youtuben videopätkä aikaisemmasta:

http://www.newnet.co.uk/global-challenge/challenge/theyachts.html
http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ

myötätuulireitille (Volvo Ocean Race) kuiturakenteiset.
http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/in_depth/uk/2000/yacht_race/route.stm
http://news.bbc.co.uk/sport/hi/english/static/in_depth/other_sports/2001/volvo_ocean_race/route/default.stm

http://www.jongert.com/spec_414.pdf

Täällä halpojen pikkuveneiden maassa ei taideta edes tuntea Jongertteja?

teräksestä! kirjoitti:

http://www.jongert.com/spec_414.pdf

Täällä halpojen pikkuveneiden maassa ei taideta edes tuntea Jongertteja?

Lue lisää

alle 3 vuoden!

196 tonnia ja vaakaanleikatut rätit!

"yli 10 metrisissä kun painolla ei ole niin väliä"
Siis miksei olisi muka väliä ? Kaikki lisä paino vaatii lisää purjeita, isomman rikin ja kalliimmat kansihelat jotta kulkisi edes suunnilleen samaa vauhtia mikä johtaa selvästi suurempaan hintaan, sillä noihinhan ne rahat kuluu, runko on sieltä edullisimmasta päästä.
"mutta ei lasikuitukaan kestä ilman maalia vaan osmoosi pehmentää sen"
Siis eihän osmoosilla ole mitään vaikutusta lasikuituun !, polyesterihartsiin kylläkin jos sitä on erehdytty käyttämään. Epoxikin on keksitty.

oikein_tarkoitat ? kirjoitti:

"yli 10 metrisissä kun painolla ei ole niin väliä"
Siis miksei olisi muka väliä ? Kaikki lisä paino vaatii lisää purjeita, isomman rikin ja kalliimmat kansihelat jotta kulkisi edes suunnilleen samaa vauhtia mikä johtaa selvästi suurempaan hintaan, sillä noihinhan ne rahat kuluu, runko on sieltä edullisimmasta päästä.
"mutta ei lasikuitukaan kestä ilman maalia vaan osmoosi pehmentää sen"
Siis eihän osmoosilla ole mitään vaikutusta lasikuituun !, polyesterihartsiin kylläkin jos sitä on erehdytty käyttämään. Epoxikin on keksitty.

Lue lisää

..ei ole laminoitu epoksihartsilla koska se on niin kallista.

Voi olla että teräsveneelle tulee hintaa enemmän mutta eihän tässä hinnoista ollut puhe.

veneet kirjoitti:

..ei ole laminoitu epoksihartsilla koska se on niin kallista.

Voi olla että teräsveneelle tulee hintaa enemmän mutta eihän tässä hinnoista ollut puhe.

suosio perustuu halpaan hintaan ja sarjavalmistukseen. Alumiini- ja teräsrunkoisten valmistukseen menee huomattavasti enemmän työtunteja. Työ maksaa. Nykyaikaisin menetelmin epoksilla polyuretaanilla käsitelty teräsvene on helppohoitoinen, mutta hankintahinta on korkea. Halvat teräsveneet ovat itsetehtyjä, mikä aika usein on helposti havaittavissa ja aiheuttaa ennakkoluuloja kaikkia teräsveneitä kohtaan.

oikein_tarkoitat ? kirjoitti:

"yli 10 metrisissä kun painolla ei ole niin väliä"
Siis miksei olisi muka väliä ? Kaikki lisä paino vaatii lisää purjeita, isomman rikin ja kalliimmat kansihelat jotta kulkisi edes suunnilleen samaa vauhtia mikä johtaa selvästi suurempaan hintaan, sillä noihinhan ne rahat kuluu, runko on sieltä edullisimmasta päästä.
"mutta ei lasikuitukaan kestä ilman maalia vaan osmoosi pehmentää sen"
Siis eihän osmoosilla ole mitään vaikutusta lasikuituun !, polyesterihartsiin kylläkin jos sitä on erehdytty käyttämään. Epoxikin on keksitty.

Lue lisää

tuo 10 metrin raja tulee siitä, ettei teräsrungon tuoma lisäpaino ole enää merkityksellinen, koska toisaalta lasikuitulaminaatin paksuuskin kasvaa ja veneen kokonaispaino nousee enemmänkin tilavuuden kuin pituuden suhteessa (kölipaino, sisustus, kone, pa, jne.).

purjehdusominaisuuksiin kirjoitti:

alle 3 vuoden!

196 tonnia ja vaakaanleikatut rätit!

Onko tietoa?
Ehkä ei vaan kerkeä purjehtimaan, ehkä on firman vene, ehkä vaihtaa isompaan....?
Ei kaikki myyminen johdu kyllästymisestä, minä olen myynyt 6 purjevenettä, en kertaakaan siksi että olisin kyllästynyt purjehtimiseen.

veneet kirjoitti:

..ei ole laminoitu epoksihartsilla koska se on niin kallista.

Voi olla että teräsveneelle tulee hintaa enemmän mutta eihän tässä hinnoista ollut puhe.

Kyllähän sekä teräksestä että komposiitista saa juuri halutut lujuudet aikaan ilman ongelmia, ainoa ero on nimenomaan siinä, mitä se tulee maksamaan eli hinnassa !!!!!!!

maarapu kirjoitti:

tuo 10 metrin raja tulee siitä, ettei teräsrungon tuoma lisäpaino ole enää merkityksellinen, koska toisaalta lasikuitulaminaatin paksuuskin kasvaa ja veneen kokonaispaino nousee enemmänkin tilavuuden kuin pituuden suhteessa (kölipaino, sisustus, kone, pa, jne.).

Lue lisää

ei ole ratkaisevaa merkitystä, kun puhutaan matkaveneistä. Kevyt on yleensä nopeampi, mutta painavampi on merenkäynnissä liikkeiltään rauhallisempi. Valinta riippuu mitä ominaisuutta arvostaa. Normaaliin retkipurjehdukseen Itämeren ja sen lahtien alueelle ei tarvita raskasta valtamerivenettä. Valtamerille tarkoitetussa paatissa lisäpainoa tulee vielä varustuksesta: isommat tankit, painavampi ankkurivarustus(isompi ankkuri, pitempi ketju, ankkurivinssi), tukevampi riki kutteristaageineen sekä moninaiset irtotavarat. 10-metriselle teräsveneelle tulee silloin painoa helposti 10 tn tai yli, kun samanpituinen lasikuituinen retkivene (perhevene) voi painaa puolet vähemmän.

purjehdusominaisuuksiin kirjoitti:

alle 3 vuoden!

196 tonnia ja vaakaanleikatut rätit!

http://www.jongert.com/index2.html

Eiköhän noihin paatteihin voi tilata juuri sellaiset purjeet, joista tykkää!

käytännössä painolla kirjoitti:

ei ole ratkaisevaa merkitystä, kun puhutaan matkaveneistä. Kevyt on yleensä nopeampi, mutta painavampi on merenkäynnissä liikkeiltään rauhallisempi. Valinta riippuu mitä ominaisuutta arvostaa. Normaaliin retkipurjehdukseen Itämeren ja sen lahtien alueelle ei tarvita raskasta valtamerivenettä. Valtamerille tarkoitetussa paatissa lisäpainoa tulee vielä varustuksesta: isommat tankit, painavampi ankkurivarustus(isompi ankkuri, pitempi ketju, ankkurivinssi), tukevampi riki kutteristaageineen sekä moninaiset irtotavarat. 10-metriselle teräsveneelle tulee silloin painoa helposti 10 tn tai yli, kun samanpituinen lasikuituinen retkivene (perhevene) voi painaa puolet vähemmän.

Lue lisää

merkitys takilan ja kansivarusteiden sekä purjeiden hintoihin, joista muodostuu paljon suurempi osa hinnasta kuin rungosta. Tuplasti painavampi teräspaatti kun vaatii 1.5-kertaisen purjealan liikkuakseen edes suunnilleen samaa vauhtia kuin kunnon kerrosrakenteena tehty lasikuitulaminaattivene. Lisäksi täytyy siinä teräspaatissa olla tuplasti painavampi kölikin, jotta se kantaa 1.5 kertaa suuremman purja-alansa 1.5x korkeammassa mastossa. Siinä tulee siis pohjarakenteidenkin olla paljon vahvempia.

on aivan ratkaiseva kirjoitti:

merkitys takilan ja kansivarusteiden sekä purjeiden hintoihin, joista muodostuu paljon suurempi osa hinnasta kuin rungosta. Tuplasti painavampi teräspaatti kun vaatii 1.5-kertaisen purjealan liikkuakseen edes suunnilleen samaa vauhtia kuin kunnon kerrosrakenteena tehty lasikuitulaminaattivene. Lisäksi täytyy siinä teräspaatissa olla tuplasti painavampi kölikin, jotta se kantaa 1.5 kertaa suuremman purja-alansa 1.5x korkeammassa mastossa. Siinä tulee siis pohjarakenteidenkin olla paljon vahvempia.

Lue lisää

asia hieman hukassa.

Painoero teräs ja lasikuituveneen välillä tulee vain rungon painoerosta ja kuten aiemmin mainittiin, niin isoissa veneissä se ei enää edusta merkittävää osuutta koko veneen painosta.

maarapu kirjoitti:

asia hieman hukassa.

Painoero teräs ja lasikuituveneen välillä tulee vain rungon painoerosta ja kuten aiemmin mainittiin, niin isoissa veneissä se ei enää edusta merkittävää osuutta koko veneen painosta.

Lue lisää

Moderni ammattilaisten laadukkaasti valmistama teräs keiju n.40ft painaa 10-13ton, laadukkaat kuttaperkka veneet samassa kokoluokassa "tehtaan" ilmoittamana Najad 405 12,2ton, HR 40 10ton, Swanit ovat joutuneet näköjään laihikselle uus 42 ei paina kuin 8500kg. Itselläni rakenteilla oleva 41ft suunnittelupaino on 11ton josta 3200kg kölipainoa. Vene lehdessä jopa lagoon 420 hybrid katin painoksi ilmoitetaan 12170kg ja katteja on pidetty keveinä???

on aivan ratkaiseva kirjoitti:

merkitys takilan ja kansivarusteiden sekä purjeiden hintoihin, joista muodostuu paljon suurempi osa hinnasta kuin rungosta. Tuplasti painavampi teräspaatti kun vaatii 1.5-kertaisen purjealan liikkuakseen edes suunnilleen samaa vauhtia kuin kunnon kerrosrakenteena tehty lasikuitulaminaattivene. Lisäksi täytyy siinä teräspaatissa olla tuplasti painavampi kölikin, jotta se kantaa 1.5 kertaa suuremman purja-alansa 1.5x korkeammassa mastossa. Siinä tulee siis pohjarakenteidenkin olla paljon vahvempia.

Lue lisää

Lujitemuovinen perhepursi on yleensä suunniteltu kevyitä ja keskituulia varten. Niissä on melko iso purjeala ja korkeahko masto viistoon taakse suunnattuine spriidareineen.
Eiköhän raskaampi teräsvene ole jo alunperin suunniteltu erilaiseen käyttötarkoitukseen silloin kun kyse on matkaveneestä. Masto on matalampi ja tukevampi jne. Teräsveneiden kölirakenne ei ole mikään heikko kohta ja se on yleensä aivan erilainen kuin muoviveneiden kapea eväköli. Vertailusi on mielestäni aika ontuva, jos kysymyksessä ei ole raaserin rakentaminen joko muovista tai metallista.

veneet kirjoitti:

..ei ole laminoitu epoksihartsilla koska se on niin kallista.

Voi olla että teräsveneelle tulee hintaa enemmän mutta eihän tässä hinnoista ollut puhe.

sarjavalmisteiset tornadot tehdään epoxista ja lasikuidusta laatulaminaattina. Luokkasääntö kun estää hiilikuidun käytön rungossa. Tulee vähintäänkin yhtä kalliiksi tehdä kuin tulisi hiilikuituisena ja kevyempänä paljon pienemmillä työkuluilla johtuen monista sisäisistä jäykisteistä, joita lasikuituisessa on pakko käyttää. Muodoista johtuen voisi toron toki tehdä teräksestäkin, mutta kyllä tulisi paljon painavampi, enkä takaa täyttäisikö mittasäännön vaatimukset.

noin mene! kirjoitti:

Lujitemuovinen perhepursi on yleensä suunniteltu kevyitä ja keskituulia varten. Niissä on melko iso purjeala ja korkeahko masto viistoon taakse suunnattuine spriidareineen.
Eiköhän raskaampi teräsvene ole jo alunperin suunniteltu erilaiseen käyttötarkoitukseen silloin kun kyse on matkaveneestä. Masto on matalampi ja tukevampi jne. Teräsveneiden kölirakenne ei ole mikään heikko kohta ja se on yleensä aivan erilainen kuin muoviveneiden kapea eväköli. Vertailusi on mielestäni aika ontuva, jos kysymyksessä ei ole raaserin rakentaminen joko muovista tai metallista.

Lue lisää

"Eiköhän raskaampi teräsvene ole jo alunperin suunniteltu erilaiseen käyttötarkoitukseen silloin kun kyse on matkaveneestä."
Siis jos verrataan materiaaleja komposiitti vs. teräs, niin ei todellakaan ole silloin järkeä verrata eri tarkoitukseen tehtyjä veneitä, vaan nimenomaan samaan tarkoitukseen mittatilauksena tehtyjä yksilöitä. Muuten ne erot tulee ihan muualta kuin materiaaleista ! Sillä ei ole väliä verrataanko raaseria raaseriin vai cruiseria cruiseriin, kunhan on vertailukelpoisia. Eli pitää olla yhtä nopeita ja kantaa purjeensa yhtä hyvin ja olla samoilla tilaratkaisuilla ja samoilla miehistöillä yhtä helposti käytettävissä. Siis jos toinen vene on tupla purjeilla niin siinä tarvitaan jo sähkövinssit, kuin pienemmillä purjeilla olevassa vielä riittää normaalit st-vinssit. Kyllä hintaeroissa nimienomaan kannattaa huomata seurannaisvaikutuksetkin, eikä pelkät runkojen hintaerot !!!

kaveri ei kyllästynyt? kirjoitti:

http://www.jongert.com/index2.html

Eiköhän noihin paatteihin voi tilata juuri sellaiset purjeet, joista tykkää!

Lue lisää

eikä varat riitä kunnon seileihin?

No eihän sillä ole purjehdusominaisuuksiakaan.

ostaa lian kallis paatti kirjoitti:

eikä varat riitä kunnon seileihin?

No eihän sillä ole purjehdusominaisuuksiakaan.

merikelpoisena moottoripaattina sekä biletysalustana satamissa, noissa hommissahan ei kunnon purjeita tarvita. Tosin cattirunkoinen moottoripaatti vois olla siihen käyttöön parempi, mutta jotkut vaan kärsii monirunkofobioista, joten vaihtoehdoksi jää vaan kölivene tuohon käyttöön.

ostaa lian kallis paatti kirjoitti:

eikä varat riitä kunnon seileihin?

No eihän sillä ole purjehdusominaisuuksiakaan.

sellaista venettä eli Jongertia.

nähnytkään kirjoitti:

sellaista venettä eli Jongertia.

vastaanottotarkastusta Hollannissa 10v sitten ystäväni puolesta (swedu).

mukana tekemässä kirjoitti:

vastaanottotarkastusta Hollannissa 10v sitten ystäväni puolesta (swedu).

No sittenhän teit kunnollisen "sea-trialin" niinkuin asiaan kuuluu. Miten pitkän lenkin ja minkälaisissa keleissä? Mitä tykkäsit spinnuajosta? Itse tutustuin 29-metriseen Jongertiin Etelä-Afrikassa. Ei paha, mutta mielipiteethän voivat mennä ristiin.

on raudasta tehty, kyllä taitaa kuitenkin olla ruostuvaa terästä.

että sun vene kirjoitti:

on raudasta tehty, kyllä taitaa kuitenkin olla ruostuvaa terästä.

Rautaa se vene ei varmaan ole, mutta metallia kyllä.
Alumiinihän ei ole teräsät, jos se onkin alumiiniä.

Rauta ruostu? kirjoitti:

Rautaa se vene ei varmaan ole, mutta metallia kyllä.
Alumiinihän ei ole teräsät, jos se onkin alumiiniä.

..paatti on eikä ruostu.

mun , , kirjoitti:

..paatti on eikä ruostu.

vene kannattaa tehdä vedestä

mun , , kirjoitti:

..paatti on eikä ruostu.

Tärinänvaimennus on pataraudassa a-luokkaa.

Ruostuu. kirjoitti:

Tärinänvaimennus on pataraudassa a-luokkaa.

tähän asti pisimmässä ketjussa ?
Pääseekös tämä yli 200:n viestin ketju edes lähelle sitä ?
Minkäs niminen se pisin ketju muuten on, ja koskas se aloitettiin noin suunnilleen ?

1. aluksen uppoaminen
2. hallitsematon tulipalo.
Jälkimmäinen upottaa komposiittiveneen. Eiköhän sittenkin ole fiksumpaa investoida paukkulauttaan kuin kaljavarastoihin?

pelastuslautalle: kirjoitti:

1. aluksen uppoaminen
2. hallitsematon tulipalo.
Jälkimmäinen upottaa komposiittiveneen. Eiköhän sittenkin ole fiksumpaa investoida paukkulauttaan kuin kaljavarastoihin?

Lue lisää

investointi pelastuslauttaan on varmasti taloudellisesti paras ratkaisu. Suomen rannikolla ja saaristossa selviää ilmankin.
Valtameripurjehduksilla tilanne voi olla toinen, kun apu on kaukana. Eihän sielläkään paukkulautasta haittaa ole, mutta se ei todellakaan takaa selviytymistä jos vene joudutaan jättämään.
Tulipalon riskiä voi ja kannattaa torjua ihan muilla keinoilla kuin paukkulautalla. Ei kannata tupakoida punkassa tai muuallakaan. Kannattaa pitää kaasujärjestelmä kunnossa tai siirtyä turvallisempiin polttoaineisiin, esim wallakselta löytyy löpö toimisia suljetun palotilan liesiä.

jossa erään J. Kosteckin kipparoima saksalaisvene oli lehdistön mukaan "upota" afrikan itäpuolella keulaosaston täytyttyä vedellä. Siinä tapauksessa koko suurin osasto täyttyneen osaston takana oli täysin kuiva ja normaalisti käytettävissä pukeutumiseen, ruokailuun, ym...
Mikään ei estä jakamasta venettä useampaan ja tilavuudeltaan pienempiin osastoihin, jolloin sisään tulisi täyttyvään osastoon huomattavasti vähemmän vettä. Esim. vo70 sääntö vaatikin näin tehtävän, muttei sitä kuitenkaan käytännössä noudatettu, vaan sääntöä räikesti rikottiin turvallisuuden kustannuksella pienen nopeuslisän takia.
Ps. olen kirjoittanut noin 30% uppoamattomia veneitä puoltavia kirjoituksia, oletan niitä muita kirjoittaneen useampi kuin yksi henkilö.

vo60 kisasta kirjoitti:

jossa erään J. Kosteckin kipparoima saksalaisvene oli lehdistön mukaan "upota" afrikan itäpuolella keulaosaston täytyttyä vedellä. Siinä tapauksessa koko suurin osasto täyttyneen osaston takana oli täysin kuiva ja normaalisti käytettävissä pukeutumiseen, ruokailuun, ym...
Mikään ei estä jakamasta venettä useampaan ja tilavuudeltaan pienempiin osastoihin, jolloin sisään tulisi täyttyvään osastoon huomattavasti vähemmän vettä. Esim. vo70 sääntö vaatikin näin tehtävän, muttei sitä kuitenkaan käytännössä noudatettu, vaan sääntöä räikesti rikottiin turvallisuuden kustannuksella pienen nopeuslisän takia.
Ps. olen kirjoittanut noin 30% uppoamattomia veneitä puoltavia kirjoituksia, oletan niitä muita kirjoittaneen useampi kuin yksi henkilö.

Lue lisää

Että seuralla joka toinen on vaihtanut veneensä tuollaiseen VO60 malliseen.
Kirjoitit että esim etap kelluu niin että voi vielä vaihtaa kuivia vaatteita ja kokatakkin.
EI KELLU.
Olet ihan huuhaaukko.
Täällä puhutaan ihan normiveneistä, löytyy niitä teräksestäkin tehtyjä osastoituja veneitä, ei sen tarvi olla kerroskomposiittivene.
Mutta kehuit juuri kerroskomposiittiä siitä että vaikka reikä on, niin sisällä on asumisolot.
Nyt alat vetään mukaan trimaraneja ja osastointeja jne.
Tunnusta pois, sut on nähty.

Johtuu kirjoitti:

Että seuralla joka toinen on vaihtanut veneensä tuollaiseen VO60 malliseen.
Kirjoitit että esim etap kelluu niin että voi vielä vaihtaa kuivia vaatteita ja kokatakkin.
EI KELLU.
Olet ihan huuhaaukko.
Täällä puhutaan ihan normiveneistä, löytyy niitä teräksestäkin tehtyjä osastoituja veneitä, ei sen tarvi olla kerroskomposiittivene.
Mutta kehuit juuri kerroskomposiittiä siitä että vaikka reikä on, niin sisällä on asumisolot.
Nyt alat vetään mukaan trimaraneja ja osastointeja jne.
Tunnusta pois, sut on nähty.

Lue lisää

Jumala joka päättää mistä täällä keskustellaan.
Luulin että täällä saa vastata siihen mitä joku kirjoittaa, mutta ilmeisesti sellainen idea on sulle ihan vieras ajatus, varsinkin jos mainitaan millaisia sun seuras, tai jopa koko suomen, ulkopuolella on.
Kerrotko missä seurassa niitä vo60 mallisia suomessa on, kun en oo vielä niitä täällä nähnyt ?
Kerrotko missä teräsveneessä on oikeasti toimiva osastointi, eikä sellainen toimimaton kuten estoniassa oli ?
Oletko edes kuullut yhdenkään teräsköliveneen jääneen ison vuodon saatuaan kellumaan? Niinpä ei niitä ole, jatka vaan huuhaatasi...

että olet joku kirjoitti:

Jumala joka päättää mistä täällä keskustellaan.
Luulin että täällä saa vastata siihen mitä joku kirjoittaa, mutta ilmeisesti sellainen idea on sulle ihan vieras ajatus, varsinkin jos mainitaan millaisia sun seuras, tai jopa koko suomen, ulkopuolella on.
Kerrotko missä seurassa niitä vo60 mallisia suomessa on, kun en oo vielä niitä täällä nähnyt ?
Kerrotko missä teräsveneessä on oikeasti toimiva osastointi, eikä sellainen toimimaton kuten estoniassa oli ?
Oletko edes kuullut yhdenkään teräsköliveneen jääneen ison vuodon saatuaan kellumaan? Niinpä ei niitä ole, jatka vaan huuhaatasi...

Lue lisää

Ne kelluu kuin etapissa vaihdetaan kuivia vaatteita ja kokataan konttiinajon jälkeen.
Ja kyllä meillä oli armeijassa paljon veneitä joissa oli toimiva osastointi.

liikuttaessa kirjoitti:

investointi pelastuslauttaan on varmasti taloudellisesti paras ratkaisu. Suomen rannikolla ja saaristossa selviää ilmankin.
Valtameripurjehduksilla tilanne voi olla toinen, kun apu on kaukana. Eihän sielläkään paukkulautasta haittaa ole, mutta se ei todellakaan takaa selviytymistä jos vene joudutaan jättämään.
Tulipalon riskiä voi ja kannattaa torjua ihan muilla keinoilla kuin paukkulautalla. Ei kannata tupakoida punkassa tai muuallakaan. Kannattaa pitää kaasujärjestelmä kunnossa tai siirtyä turvallisempiin polttoaineisiin, esim wallakselta löytyy löpö toimisia suljetun palotilan liesiä.

Lue lisää

"Valtameripurjehduksilla tilanne voi olla toinen, kun apu on kaukana. Eihän sielläkään paukkulautasta haittaa ole, mutta se ei todellakaan takaa selviytymistä jos vene joudutaan jättämään. "

Juuri valtamerillä se lautta on tärkeä. Nykyään valtamerillä matkaveneissä on EPIRB ja usein myös Iridium-satelliittikännykkä. Ne tulee ottaa mukaan lautallekin. Noilla avun saa lähes takuuvarmasti pelastuslautalle 2 vrk sisään.

Tiedätkö yhtään tapausta, missä lautalle ei olisi tullut apua EPIRB- tai sat.puhelinhälytyksen jälkeen?

valtameripurjehduksissa kirjoitti:

"Valtameripurjehduksilla tilanne voi olla toinen, kun apu on kaukana. Eihän sielläkään paukkulautasta haittaa ole, mutta se ei todellakaan takaa selviytymistä jos vene joudutaan jättämään. "

Juuri valtamerillä se lautta on tärkeä. Nykyään valtamerillä matkaveneissä on EPIRB ja usein myös Iridium-satelliittikännykkä. Ne tulee ottaa mukaan lautallekin. Noilla avun saa lähes takuuvarmasti pelastuslautalle 2 vrk sisään.

Tiedätkö yhtään tapausta, missä lautalle ei olisi tullut apua EPIRB- tai sat.puhelinhälytyksen jälkeen?

Lue lisää

ei yleensä olla helikopterien toimintasäteen sisällä. Niissä apu voi tulla rahtilaivalla, mitkä kulkevat sellaiset 1000mpk / 2vrk. Jos satut olemaan puolessa välissä cap hornia ja uutta seelantia et saa apua 2:ssa vuorokaudessa, jos ei satu olemaan muita veneitä lähistöllä. Myös lämpimämmillä vesillä tyynellä merellä on paljonkin alueita joihin ei apu 2:ssa vrk:ssa saavu. Pohjois atlantilla voit laskea sen 2vrk:n varaan, mutta ei ole helppoa päästä lautalta isoon rahtilaivaan jos sattuu olemaan pahempi keli ja hypotermia jo pahasti päällä. Hypotermia tappaa jo alle tunnissa kylmissä oloissa. Kannattaa siis huolehtia turvallisuudestaan muutenkin kuin ottamalla pelastuslautan mukaan valtamerille, sillä se ei takaa vielä yhtään mitään.

valtamerillä kirjoitti:

ei yleensä olla helikopterien toimintasäteen sisällä. Niissä apu voi tulla rahtilaivalla, mitkä kulkevat sellaiset 1000mpk / 2vrk. Jos satut olemaan puolessa välissä cap hornia ja uutta seelantia et saa apua 2:ssa vuorokaudessa, jos ei satu olemaan muita veneitä lähistöllä. Myös lämpimämmillä vesillä tyynellä merellä on paljonkin alueita joihin ei apu 2:ssa vrk:ssa saavu. Pohjois atlantilla voit laskea sen 2vrk:n varaan, mutta ei ole helppoa päästä lautalta isoon rahtilaivaan jos sattuu olemaan pahempi keli ja hypotermia jo pahasti päällä. Hypotermia tappaa jo alle tunnissa kylmissä oloissa. Kannattaa siis huolehtia turvallisuudestaan muutenkin kuin ottamalla pelastuslautan mukaan valtamerille, sillä se ei takaa vielä yhtään mitään.

Lue lisää

ainakin meille, joilla on jo kokemusta useammastakin valtamerireissusta.

Vastaisit kysymykseen, kerro edes yksi tapahtuma, jossa apua ei ole saatu purjeveneen pelastuslautalle (kun siis EPIRB tms kutsu lähetetty) 2 vrk sisään ja/tai sen vuoksi lautalla olijat ovat menehtyneet.

että olet joku kirjoitti:

Jumala joka päättää mistä täällä keskustellaan.
Luulin että täällä saa vastata siihen mitä joku kirjoittaa, mutta ilmeisesti sellainen idea on sulle ihan vieras ajatus, varsinkin jos mainitaan millaisia sun seuras, tai jopa koko suomen, ulkopuolella on.
Kerrotko missä seurassa niitä vo60 mallisia suomessa on, kun en oo vielä niitä täällä nähnyt ?
Kerrotko missä teräsveneessä on oikeasti toimiva osastointi, eikä sellainen toimimaton kuten estoniassa oli ?
Oletko edes kuullut yhdenkään teräsköliveneen jääneen ison vuodon saatuaan kellumaan? Niinpä ei niitä ole, jatka vaan huuhaatasi...

Lue lisää

"Northern Lights" veneessä, joka aikanaan oli Moitessierin vene nimellä "Joshua". Tavattiin Rolf ja Deborah Uudessa-Seelannissa, siksi tunnen (olivat jälleen tulossa Etelänapamantereelta). Veneen historiasta kiinnostanee sekin, että v. 1982 hirmumyrskyssä Meksikossa se oli ainoita täysin ehjänä selvinneitä. Useimmat lasikuituveneet upposivat tai tuhoutuivat törmättyään rantaan, joku lasikuituvene säästyi uppoamiselta ajauduttuaan hiekkarannalle.
Northern Lightissä on vesitiivisti suljettavat ovet laipioissa. En löytänyt muuta kuvaa kuin tuuliperäsimen valmistajan sivuilta:
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=955

valtamerillä kirjoitti:

ei yleensä olla helikopterien toimintasäteen sisällä. Niissä apu voi tulla rahtilaivalla, mitkä kulkevat sellaiset 1000mpk / 2vrk. Jos satut olemaan puolessa välissä cap hornia ja uutta seelantia et saa apua 2:ssa vuorokaudessa, jos ei satu olemaan muita veneitä lähistöllä. Myös lämpimämmillä vesillä tyynellä merellä on paljonkin alueita joihin ei apu 2:ssa vrk:ssa saavu. Pohjois atlantilla voit laskea sen 2vrk:n varaan, mutta ei ole helppoa päästä lautalta isoon rahtilaivaan jos sattuu olemaan pahempi keli ja hypotermia jo pahasti päällä. Hypotermia tappaa jo alle tunnissa kylmissä oloissa. Kannattaa siis huolehtia turvallisuudestaan muutenkin kuin ottamalla pelastuslautan mukaan valtamerille, sillä se ei takaa vielä yhtään mitään.

Lue lisää

Ehkä nettiä surffaamalla löytyisi raportteja. Uuden-Seelannin pelastuspalvelu lähettää lentokoneen paikalle. Koneen nimi on Orion. Se paikantaa merihätään joutuneet ja voi tarvittaessa vaikkapa pudottaa avustuspakkauksen; juomavettä ja vhf-radion. Varsinainen pelastaminen voi viivästyä paitsi pitkien etäisyyksien, myös sääolojen takia. Paikallisessa aucklandilaisessa lehdessä oli taannoin juttu, jossa kerrottiin kuinka myrsky esti kaikki pelastusyritykset.

Pelastuslautta ei tietenkään ole vaihtoehto tulipalon sammuttamiselle, idioottikin ymmärtää. Siksi kirjoitin käyttöaiheeksi "hallitsematon tulipalo". Mieluummin lauttaan kuin hengenvaaralliset palovammat veneessä. Ehkäpä teräsrunko jää kellumaan, kun palo lopulta on sammunut? Siitä ei ole itselläni kokemusta eikä liioin oman veneen uppoamisesta.

itsestäänselvyyksiä kirjoitti:

ainakin meille, joilla on jo kokemusta useammastakin valtamerireissusta.

Vastaisit kysymykseen, kerro edes yksi tapahtuma, jossa apua ei ole saatu purjeveneen pelastuslautalle (kun siis EPIRB tms kutsu lähetetty) 2 vrk sisään ja/tai sen vuoksi lautalla olijat ovat menehtyneet.

Lue lisää

suomenlahdella on eräs niistä tilanteista joissa apua pelastuslautalle ei saatu ennenkuin niissä tuli ruumiita. Siinä kun oli useampi tuntikin jo ihan liikaa viivettä !
Lisää löydät onnettomuustutkinnan sivuilta, siellä kyllä riittää selattavaa, jos suomen merionnettomuudet kiinnostaa.

uppoaminen kirjoitti:

suomenlahdella on eräs niistä tilanteista joissa apua pelastuslautalle ei saatu ennenkuin niissä tuli ruumiita. Siinä kun oli useampi tuntikin jo ihan liikaa viivettä !
Lisää löydät onnettomuustutkinnan sivuilta, siellä kyllä riittää selattavaa, jos suomen merionnettomuudet kiinnostaa.

Lue lisää

oli taas asialla.

Sinä puhut Estoniasta ja Itämeren syksystä, kun kysymys oli siitä, saako valtamerellä purjeveneen pelastuslauttaan apua 2 vrk sisään siitä, kun EPIRB tms hälytys on annettu. Ja onko joku menehtynyt lautalle, kun avun saanti on kestänyt vielä pitempään. En tiedä yhtään tuollaista tapausta, tuskin sinäkään.

Parempi on, että jätät kokonaan vastaamatta, kun et sitä kuitenkaan tee vaihtamatta asiaa tai vastaat muuten kieroilemalla.

on teoreettinen! kirjoitti:

Ehkä nettiä surffaamalla löytyisi raportteja. Uuden-Seelannin pelastuspalvelu lähettää lentokoneen paikalle. Koneen nimi on Orion. Se paikantaa merihätään joutuneet ja voi tarvittaessa vaikkapa pudottaa avustuspakkauksen; juomavettä ja vhf-radion. Varsinainen pelastaminen voi viivästyä paitsi pitkien etäisyyksien, myös sääolojen takia. Paikallisessa aucklandilaisessa lehdessä oli taannoin juttu, jossa kerrottiin kuinka myrsky esti kaikki pelastusyritykset.

Pelastuslautta ei tietenkään ole vaihtoehto tulipalon sammuttamiselle, idioottikin ymmärtää. Siksi kirjoitin käyttöaiheeksi "hallitsematon tulipalo". Mieluummin lauttaan kuin hengenvaaralliset palovammat veneessä. Ehkäpä teräsrunko jää kellumaan, kun palo lopulta on sammunut? Siitä ei ole itselläni kokemusta eikä liioin oman veneen uppoamisesta.

Lue lisää

ehkä 95 % tavanomaista pallonkiertoreittiä ja muutamaa muuta usein kuljettua, kun unohdetaan extreme-valtamerikilpailut yms. Näillä alueilla avun saa lähes varmasti 1-2 vrk sisään. Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus. (esim. ARC:n aikana apuun on tullut risteilijää, sota-alusta, kalastuslaivaa ja rahtialuta sekä muita purjeveneitä).

kulkee.. kirjoitti:

ehkä 95 % tavanomaista pallonkiertoreittiä ja muutamaa muuta usein kuljettua, kun unohdetaan extreme-valtamerikilpailut yms. Näillä alueilla avun saa lähes varmasti 1-2 vrk sisään. Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus. (esim. ARC:n aikana apuun on tullut risteilijää, sota-alusta, kalastuslaivaa ja rahtialuta sekä muita purjeveneitä).

Lue lisää

Omalla reissulla jouduttiin seuraamaan muutaman merihädässä olleen etsintää ja pelastustoimia. Päinvastoin kuin väitit, lentokone oli ratkaisevan tärkeä niissä tapauksissa. Samaa näyttävät SAR tilastotkin ja lehdistötiedotteet. Tässä luettavaksi Uuden-Seelannin meripelastuksen vastuualueen tapahtumista muutama linkki. Mukana myös "Ciru", jonka kipparin Timo Timosen varmaankin useimmat Uuteen-Seelantiin poikenneet pallonkiertäjät tuntevat. Ciru upposi 2005.
http://www.msa.govt.nz/publications/media_releases.asp
http://www.maritimenz.govt.nz/news_and_media/media_releases_2005/20050614.asp
http://www.yachtrallies.co.uk/4reports/WRNArchive3.htm
http://www.cruisersforum.com/forums/f23/kiwi-airforce-rescue-tonga-1917.html

SAR:ssa! kirjoitti:

Omalla reissulla jouduttiin seuraamaan muutaman merihädässä olleen etsintää ja pelastustoimia. Päinvastoin kuin väitit, lentokone oli ratkaisevan tärkeä niissä tapauksissa. Samaa näyttävät SAR tilastotkin ja lehdistötiedotteet. Tässä luettavaksi Uuden-Seelannin meripelastuksen vastuualueen tapahtumista muutama linkki. Mukana myös "Ciru", jonka kipparin Timo Timosen varmaankin useimmat Uuteen-Seelantiin poikenneet pallonkiertäjät tuntevat. Ciru upposi 2005.
http://www.msa.govt.nz/publications/media_releases.asp
http://www.maritimenz.govt.nz/news_and_media/media_releases_2005/20050614.asp
http://www.yachtrallies.co.uk/4reports/WRNArchive3.htm
http://www.cruisersforum.com/forums/f23/kiwi-airforce-rescue-tonga-1917.html

Lue lisää

Ei kukaan ole sanonut, etteikö lentokone ole hyvä ja tärkeä SAR-apu, mutta taisit itse kirjoittaa näin:
"katsos valtamerillä ei yleensä olla helikopterien toimintasäteen sisällä. Niissä apu voi tulla rahtilaivalla, mitkä kulkevat sellaiset 1000mpk / 2vrk."

ja kirjoitit myös näin:
"..lentokoneen paikalle. Koneen nimi on Orion. Se paikantaa merihätään joutuneet ja voi tarvittaessa vaikkapa pudottaa avustuspakkauksen; juomavettä ja vhf-radion. Varsinainen pelastaminen.."

Niin, siis varsinaisen pelastamisen tekee yleensä jokin MRCC:n paikalle ohjaama alus. Luitko, mitä kirjoitin:
"ehkä 95 % tavanomaista pallonkiertoreittiä ja muutamaa muuta usein kuljettua, kun unohdetaan extreme-valtamerikilpailut yms. Näillä alueilla avun saa lähes varmasti 1-2 vrk sisään. Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus."

Siis "ei YLEENSÄ ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama.."
Esimerkiksi viime vuosien noin 10 ARC:n aikaista SAR-tapausta, poikkeuksetta on pelastamassa ollut toinen alus.

että olet joku kirjoitti:

Jumala joka päättää mistä täällä keskustellaan.
Luulin että täällä saa vastata siihen mitä joku kirjoittaa, mutta ilmeisesti sellainen idea on sulle ihan vieras ajatus, varsinkin jos mainitaan millaisia sun seuras, tai jopa koko suomen, ulkopuolella on.
Kerrotko missä seurassa niitä vo60 mallisia suomessa on, kun en oo vielä niitä täällä nähnyt ?
Kerrotko missä teräsveneessä on oikeasti toimiva osastointi, eikä sellainen toimimaton kuten estoniassa oli ?
Oletko edes kuullut yhdenkään teräsköliveneen jääneen ison vuodon saatuaan kellumaan? Niinpä ei niitä ole, jatka vaan huuhaatasi...

Lue lisää

jää kellumaan...

http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Cole_bombing

jankutukseksi kirjoitti:

Ei kukaan ole sanonut, etteikö lentokone ole hyvä ja tärkeä SAR-apu, mutta taisit itse kirjoittaa näin:
"katsos valtamerillä ei yleensä olla helikopterien toimintasäteen sisällä. Niissä apu voi tulla rahtilaivalla, mitkä kulkevat sellaiset 1000mpk / 2vrk."

ja kirjoitit myös näin:
"..lentokoneen paikalle. Koneen nimi on Orion. Se paikantaa merihätään joutuneet ja voi tarvittaessa vaikkapa pudottaa avustuspakkauksen; juomavettä ja vhf-radion. Varsinainen pelastaminen.."

Niin, siis varsinaisen pelastamisen tekee yleensä jokin MRCC:n paikalle ohjaama alus. Luitko, mitä kirjoitin:
"ehkä 95 % tavanomaista pallonkiertoreittiä ja muutamaa muuta usein kuljettua, kun unohdetaan extreme-valtamerikilpailut yms. Näillä alueilla avun saa lähes varmasti 1-2 vrk sisään. Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus."

Siis "ei YLEENSÄ ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama.."
Esimerkiksi viime vuosien noin 10 ARC:n aikaista SAR-tapausta, poikkeuksetta on pelastamassa ollut toinen alus.

Lue lisää

Kuvittelet varmaankin, että palstalla on vain yksi tai kaksi kirjoittajaa. Omassa kommentissani otin esille ainoastaan lentokoneiden tärkeyden. Syy oli sinun nytkin toistamasi "Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus." Vaivautuisitko vielä lukemaan ne antamani linkit. Lisää tietoa lentokoneiden merkityksestä haveristien auttamisessa löydät googlesta.

Jos tarkoitit yleistykselläsi pelkästään Atlanttia, Pacificia huomattavasti pienempää merta, tilanne saattaa tietenkin olla lähempänä käsityksiäsi varsinkin laivareittien läheisyydessä ja ARC-reitillä. ARC-tapahtuma on erikoisuus ja poikkeus, joka koskee pelkästään Kanarian ja Karibian välistä kaistaletta ja sitäkin vain tiettynä ajanjaksona! Muutoin veneliikenne on vähäistä ja avunsaantikin sen takia erilaista.

Tuli mieleen vielä yksi tositapaus. Tuntemani brittivene, joka illan pimennyttyä teki kovassa merenkäynnissä 360 asteen kuperkeikan ja menetti molemmat mastonsa, oli vesilastissa eteläisellä Intian valtamerellä. Veneen akut olivat irronneet kaapeleineen, jonka takia veneessä oli ´black out´. Kippari ja naisystävä olivat saaneet pikkuvammoja ja olivat paniikissa. Kippari laukaisi EPIRBin. Vasta seuraavana päivänä valoisan aikana haveristi paikannettiin. Tässäkin tapauksessa sen teki SAR-lentokone, joka otti tilannetiedot ja antoi vhf:llä toimintaohjeet. Veneessä oli paristokäyttöinen käsi-vhf. Hätärikin avulla vene purjehti sitten Afrikan rannikolle, jossa tapasimme.
Haluatko jostain syystä väheksyä lentokoneiden (ja helikoptereiden) merkitystä?

Nopean eli muutaman vrk:n sisällä saadun avun edellytys on tietenkin yhteyden saaminen. Maston menetys tarkoittaa yleensä antennin menetystä. Epirbiä ei ole läheskään kaikilla.

puuta! kirjoitti:

Kuvittelet varmaankin, että palstalla on vain yksi tai kaksi kirjoittajaa. Omassa kommentissani otin esille ainoastaan lentokoneiden tärkeyden. Syy oli sinun nytkin toistamasi "Se ei yleensä ole helikopteri tai lentokone vaan MRCC:n paikalle ohjaama rahti- tms alus." Vaivautuisitko vielä lukemaan ne antamani linkit. Lisää tietoa lentokoneiden merkityksestä haveristien auttamisessa löydät googlesta.

Jos tarkoitit yleistykselläsi pelkästään Atlanttia, Pacificia huomattavasti pienempää merta, tilanne saattaa tietenkin olla lähempänä käsityksiäsi varsinkin laivareittien läheisyydessä ja ARC-reitillä. ARC-tapahtuma on erikoisuus ja poikkeus, joka koskee pelkästään Kanarian ja Karibian välistä kaistaletta ja sitäkin vain tiettynä ajanjaksona! Muutoin veneliikenne on vähäistä ja avunsaantikin sen takia erilaista.

Tuli mieleen vielä yksi tositapaus. Tuntemani brittivene, joka illan pimennyttyä teki kovassa merenkäynnissä 360 asteen kuperkeikan ja menetti molemmat mastonsa, oli vesilastissa eteläisellä Intian valtamerellä. Veneen akut olivat irronneet kaapeleineen, jonka takia veneessä oli ´black out´. Kippari ja naisystävä olivat saaneet pikkuvammoja ja olivat paniikissa. Kippari laukaisi EPIRBin. Vasta seuraavana päivänä valoisan aikana haveristi paikannettiin. Tässäkin tapauksessa sen teki SAR-lentokone, joka otti tilannetiedot ja antoi vhf:llä toimintaohjeet. Veneessä oli paristokäyttöinen käsi-vhf. Hätärikin avulla vene purjehti sitten Afrikan rannikolle, jossa tapasimme.
Haluatko jostain syystä väheksyä lentokoneiden (ja helikoptereiden) merkitystä?

Nopean eli muutaman vrk:n sisällä saadun avun edellytys on tietenkin yhteyden saaminen. Maston menetys tarkoittaa yleensä antennin menetystä. Epirbiä ei ole läheskään kaikilla.

Lue lisää

laitoit tuollaisen otsikon? Jutussa ei haukuttu mitään eikä ketään. (eikä kielletty lentokoneen tärkeyttä SAR-toiminnassa).

Keskustelu tällä palstalla olisi paljon mukavampaa sekä keskustelijoille että sivusta seuraaville, jos viesteissä pysyttäisiin asiassa ja vältettäisiin tökeröä, hyökkäävää tai vääristelevää tyyliä.

Minkä vuoksi kirjoitti:

laitoit tuollaisen otsikon? Jutussa ei haukuttu mitään eikä ketään. (eikä kielletty lentokoneen tärkeyttä SAR-toiminnassa).

Keskustelu tällä palstalla olisi paljon mukavampaa sekä keskustelijoille että sivusta seuraaville, jos viesteissä pysyttäisiin asiassa ja vältettäisiin tökeröä, hyökkäävää tai vääristelevää tyyliä.

Lue lisää

"..pysyttäisiin asiassa ja vältettäisiin tökeröä, hyökkäävää tai vääristelevää tyyliä."

Väärän puun haukkuminen on vanha suomalainen sanonta, joka on lähtöisin metsästyksestä.
Hau, hau, mutta lintu olikin toisen kuusen latvassa ;)
Otsikko tarkoitti pelkästään sitä, että ilmeisesti yhdistit monen viestin sanomat ja aloit "opettaa" viimeisimmän kirjoittajaa.
Miksi mielestäsi viestissäni ei pysytty asiassa?? Pahoittelen, että huomaamattani lausuin jotain tökeröä.
Hyvä silti, että myös meripelastuksesta keskustellaan. Lentokalustolla on siinäkin tärkeä tehtävä, kuten rannikkovartoinneissakin.

reaktio! kirjoitti:

"..pysyttäisiin asiassa ja vältettäisiin tökeröä, hyökkäävää tai vääristelevää tyyliä."

Väärän puun haukkuminen on vanha suomalainen sanonta, joka on lähtöisin metsästyksestä.
Hau, hau, mutta lintu olikin toisen kuusen latvassa ;)
Otsikko tarkoitti pelkästään sitä, että ilmeisesti yhdistit monen viestin sanomat ja aloit "opettaa" viimeisimmän kirjoittajaa.
Miksi mielestäsi viestissäni ei pysytty asiassa?? Pahoittelen, että huomaamattani lausuin jotain tökeröä.
Hyvä silti, että myös meripelastuksesta keskustellaan. Lentokalustolla on siinäkin tärkeä tehtävä, kuten rannikkovartoinneissakin.

Lue lisää

tällä palstalla & tässä ketjussa on joko :
"Otsikko tarkoitti pelkästään sitä, että ilmeisesti yhdistit monen viestin sanomat ja aloit "opettaa" viimeisimmän kirjoittajaa. "
Tai sitten se että A väittää jonkun sanoneen jotain mitä kukaan ei ole sanonut, ja sitten muut uskovat ko. valheen ja jatkavat sen perusteella ... ts. ns. "olkiukon hakkaamismenettely" tuntuu olevan varsin suosittua täälläpäin.
Keskustelu pysyisi paljon asiallisempana, jos kukaan ei lankeaisi kumpaankaan menettelyyn, tai ainakin jättäisi trollien tällaisen menettelyn omaan arvoonsa !

harhakäsitys : kirjoitti:

tällä palstalla & tässä ketjussa on joko :
"Otsikko tarkoitti pelkästään sitä, että ilmeisesti yhdistit monen viestin sanomat ja aloit "opettaa" viimeisimmän kirjoittajaa. "
Tai sitten se että A väittää jonkun sanoneen jotain mitä kukaan ei ole sanonut, ja sitten muut uskovat ko. valheen ja jatkavat sen perusteella ... ts. ns. "olkiukon hakkaamismenettely" tuntuu olevan varsin suosittua täälläpäin.
Keskustelu pysyisi paljon asiallisempana, jos kukaan ei lankeaisi kumpaankaan menettelyyn, tai ainakin jättäisi trollien tällaisen menettelyn omaan arvoonsa !

Lue lisää

nimittäin teräsveneistä! Taitaa tuo pyhä halu olla oikeassa kampittaa aiheen kuin aiheen.

Makuasioita,kauneus on katsojan silmässä sanotaan.

Jaa. kirjoitti:

Makuasioita,kauneus on katsojan silmässä sanotaan.

Kyllähän se on turha itseään yrittää huijata.
90% teräsveneitä on rumia kuin olla ja voi.
Muutamia pyöreälinjaisia teräsveneitä on, mutta ne maksaakin sitten, mutta harvassa ne on.
Tyypillinen on se kauhea katiska, joka on sillä samalla valkoisella maalilla maalattu kaiteita, knaapeja ja targakaarta myöten, joka sekään ei seiso symmetrisesti suorassa.

Höpö. kirjoitti:

Kyllähän se on turha itseään yrittää huijata.
90% teräsveneitä on rumia kuin olla ja voi.
Muutamia pyöreälinjaisia teräsveneitä on, mutta ne maksaakin sitten, mutta harvassa ne on.
Tyypillinen on se kauhea katiska, joka on sillä samalla valkoisella maalilla maalattu kaiteita, knaapeja ja targakaarta myöten, joka sekään ei seiso symmetrisesti suorassa.

Lue lisää

ei tee siitä huonoa. Kaikki eivät kaipaa sitä sataman kaunistusta vaan käyttökelpoisen ja turvallisen veneen. Yleensä ne piirongit seisovat 95% kesästä samassa paikassa, pitkää partaa vesilinjassa ja ne "perunasäkit" taasen viihtyvät merellä. Näin se taitaa olla meillä ja muualla (kokemusta 35 satamasta välimerellä).

outlanderisti kirjoitti:

ei tee siitä huonoa. Kaikki eivät kaipaa sitä sataman kaunistusta vaan käyttökelpoisen ja turvallisen veneen. Yleensä ne piirongit seisovat 95% kesästä samassa paikassa, pitkää partaa vesilinjassa ja ne "perunasäkit" taasen viihtyvät merellä. Näin se taitaa olla meillä ja muualla (kokemusta 35 satamasta välimerellä).

Lue lisää

Että oikein 35 välimeren satamaa, no taidat kyllä sitten tietää kaikesta kaiken.
Toiset tykkää että asiat ovat käytännöllisyyden lisäksi kauniita.
Vanha sanontakin on että "kaunis purjehtii parhaiten".
Haluatko asua rumassa talossa vain koska se olisi käytännöllinen?
Vaikka arvo laskis kuin lehmän häntä?
Kauniit runko- ja kansimuodot eivät tee veneestä epäkäytännöllistä?
Noissa katiskoissa vaan ei oikeasti ole mitään kaunista, koskaan ei saa omiaan takas, myynti ei ole mitään helppoa.
Mielummin valitsen kauniin käytännöllisen arvonsa säilyttävän, kuin ruman käytännöllisen ja arvottoman.
Miksi tehdä kantikkaita rumia katiskoja, kun teräksestä saa tehtyä kaunistakin?

Höpö. kirjoitti:

Kyllähän se on turha itseään yrittää huijata.
90% teräsveneitä on rumia kuin olla ja voi.
Muutamia pyöreälinjaisia teräsveneitä on, mutta ne maksaakin sitten, mutta harvassa ne on.
Tyypillinen on se kauhea katiska, joka on sillä samalla valkoisella maalilla maalattu kaiteita, knaapeja ja targakaarta myöten, joka sekään ei seiso symmetrisesti suorassa.

Lue lisää

Mielipide asia,mielestäni kantikas vene on kauniimpi kuin pyöreälinjainen.
Katiskasta sen verran että sehän tehdään verkosta kun taas teräsveneet levystä,en löydä yhdennäköisyyttä.

outlanderisti kirjoitti:

ei tee siitä huonoa. Kaikki eivät kaipaa sitä sataman kaunistusta vaan käyttökelpoisen ja turvallisen veneen. Yleensä ne piirongit seisovat 95% kesästä samassa paikassa, pitkää partaa vesilinjassa ja ne "perunasäkit" taasen viihtyvät merellä. Näin se taitaa olla meillä ja muualla (kokemusta 35 satamasta välimerellä).

Lue lisää

on vielä merellä, kun nopeammat on jo ehtineet satamaan ? sitä se hidas vauhti tosiaan teettää.

että perunasäkit kirjoitti:

on vielä merellä, kun nopeammat on jo ehtineet satamaan ? sitä se hidas vauhti tosiaan teettää.

http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ

Alumiinin pulma on sen sähköinen syöpyminen. Muuten kyllä hyvä materiaali. Cornellilla on nettisivut, josta voi lukea hänen kokemuksiaan ja käsityksiään. Jimmy Cornellilla ei kylläkään ole ollut useita alumiiniveneitä, nykyinen Ovni, nimeltään "Aventura Trois", on hänen kolmas purtensa. Ensin oli lasikuituinen, sen jälkeen raskas teräsvene ja nyt sitten alumiininen Ovni 43. Jokaisella hän teki vähintäin pallon kierron, mutta Ovnilla kävi myös Etelänapamantereella ja Alaskassa.

Nykyisin keskustelijat on Facebookissa.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin keskustelijat on Facebookissa.

Ja kuten tiedämme, siellä ei kukaan tiedä enää mistään mitään