Dansken verkkopankin käytettävyys?

On täysin väärä käsitys jos kuvittelee että Java on oletuksena kaikissa koneissa, kaikissa käyttiksissä. Esim. XP:ssä ei ole oletuksena, sitä ei ole asennettunakaan XP:n asennuksen sivutuotteena. Samoin ei ole linuxeissa, eikä vanhemmissa Windowseissakaan (Windows 9x-sarja) ole muuta kuin Mikkisotkun oma Java joka toimii vain IE:ssä (eikä lainkaan muissa selaimissa) ja aika vaihtelevasti siinäkin eikä ole varmuutta että sekään toimisi Sampon verkkopankin kanssa.

Ethän vain sekoittanut Java JRE:tä Javascriptiin joka on täysin eri asia kuin Java JRE? Javascript on toki vakiona kaikissa käyttiksissä eli ts. kaikissa koneissa mutta Java JRE ei ole. Java JRE pitää erikseen hakea Sunin sivuilta ja asentaa itse.

Yleisesti siis Java JRE EI OLE oletuksena asennettu koneisiin. Lisäksi olen kuullut/lukenut että monet firmat on jopa kieltäneet asentamastakaan Javaa koneisiinsa, vedoten tietoturvaan. Kertonee aika paljon siitä mikä mahtaa olla Sampopankin verkkopankin uudistuksen todellinen syy, eli ei suinkaan tietoturvan parantaminen, vaan YHTENÄISTÄMINEN, jota asiakkaalle kuitenkin kerrotaan (linssiin sahaamalla) että kyse on tietoturvan parannuksesta.

Itse menin hölmöyksissäni asentamaan Javan yhdelle kovolle (muilla sitä ei ole) mutta enpä ole kertaakaan sitä käyttänyt vielä ainakaan Sampon verkkopankissa enkä tule muuten käyttämäänkään. Asiakkuuteni tulee loppumaan Sampossa ja olen jo avannut tilit kilpailijan pankissa.

PS. Javasta vielä, JavaScript on eri

väärä käsitys sulla kirjoitti:

On täysin väärä käsitys jos kuvittelee että Java on oletuksena kaikissa koneissa, kaikissa käyttiksissä. Esim. XP:ssä ei ole oletuksena, sitä ei ole asennettunakaan XP:n asennuksen sivutuotteena. Samoin ei ole linuxeissa, eikä vanhemmissa Windowseissakaan (Windows 9x-sarja) ole muuta kuin Mikkisotkun oma Java joka toimii vain IE:ssä (eikä lainkaan muissa selaimissa) ja aika vaihtelevasti siinäkin eikä ole varmuutta että sekään toimisi Sampon verkkopankin kanssa.

Ethän vain sekoittanut Java JRE:tä Javascriptiin joka on täysin eri asia kuin Java JRE? Javascript on toki vakiona kaikissa käyttiksissä eli ts. kaikissa koneissa mutta Java JRE ei ole. Java JRE pitää erikseen hakea Sunin sivuilta ja asentaa itse.

Yleisesti siis Java JRE EI OLE oletuksena asennettu koneisiin. Lisäksi olen kuullut/lukenut että monet firmat on jopa kieltäneet asentamastakaan Javaa koneisiinsa, vedoten tietoturvaan. Kertonee aika paljon siitä mikä mahtaa olla Sampopankin verkkopankin uudistuksen todellinen syy, eli ei suinkaan tietoturvan parantaminen, vaan YHTENÄISTÄMINEN, jota asiakkaalle kuitenkin kerrotaan (linssiin sahaamalla) että kyse on tietoturvan parannuksesta.

Itse menin hölmöyksissäni asentamaan Javan yhdelle kovolle (muilla sitä ei ole) mutta enpä ole kertaakaan sitä käyttänyt vielä ainakaan Sampon verkkopankissa enkä tule muuten käyttämäänkään. Asiakkuuteni tulee loppumaan Sampossa ja olen jo avannut tilit kilpailijan pankissa.

PS. Javasta vielä, JavaScript on eri

Lue lisää

"Kertonee aika paljon siitä mikä mahtaa olla Sampopankin verkkopankin uudistuksen todellinen syy, eli ei suinkaan tietoturvan parantaminen,"
-------------------------------------

niin kaikkiko on tuota mieltä,
vai vaan yksi kirjoittaja.

Ompas ne tietämättömiä pankissa, heh.

55v , kirjoitti:

"Kertonee aika paljon siitä mikä mahtaa olla Sampopankin verkkopankin uudistuksen todellinen syy, eli ei suinkaan tietoturvan parantaminen,"
-------------------------------------

niin kaikkiko on tuota mieltä,
vai vaan yksi kirjoittaja.

Ompas ne tietämättömiä pankissa, heh.

Lue lisää

netissä huomattu. En ole ainut joka kirjoittaa asiasta. Ja kyllä, Sampopankissa varmasti tiedetään asioiden TODELLINEN laita, ei välttämättä asiakaspalvelussa, saattavat saada samaa huttua kuin mitä Sampon asiakkaatkin mutta ylemmällä tasolla. Vähintäänkin Tanskan emoyhtiössä tiedetään ettei se Java tuo yhtään turvallisemmaksi tuota järjestelmää, tiedetään myös se että se rajaa paljon asiakkaita pois järjestelmästä........mutta kun se yhtenäistäminen vaan halutaan silti tehdä!

asiaa vastaan kirjoitti:

netissä huomattu. En ole ainut joka kirjoittaa asiasta. Ja kyllä, Sampopankissa varmasti tiedetään asioiden TODELLINEN laita, ei välttämättä asiakaspalvelussa, saattavat saada samaa huttua kuin mitä Sampon asiakkaatkin mutta ylemmällä tasolla. Vähintäänkin Tanskan emoyhtiössä tiedetään ettei se Java tuo yhtään turvallisemmaksi tuota järjestelmää, tiedetään myös se että se rajaa paljon asiakkaita pois järjestelmästä........mutta kun se yhtenäistäminen vaan halutaan silti tehdä!

Lue lisää

"Tanskan emoyhtiössä tiedetään ettei se Java tuo yhtään turvallisemmaksi tuota järjestelmää, tiedetään myös se
että se rajaa paljon asiakkaita pois järjestelmästä.."

Eli ovat tyhmiä,
harmi kun eivät kysyneet näiltä palstoilta ensin.

Me ainakin lisäämme talletuksiamme,
kun talletus-suoja kasvaa, kaksinkertaiseksi.

Kiitos kaikille kysymykseeni tähän mennessä vastanneille! Harmittaa, että epäilykseni osui ilmeisesti oikeaan. Verkkopankista jää silloin pois sen paras ominaisuus eli käytettävyys mistä tahansa, missä pääsee internet-yhteyden ääreen.

Sampopankissa on nimittäin mielestäni ainakin seuraavat edut Nordeaan verrattuna:
1) Visan sopimusehdot internet-käytön osalta.
2) Varatilille maksetaan parempaa korkoa kuin Nordean tileille.
3) Talletussuoja nousee suomalaispankkeja korkeammaksi siinä vaiheessa, kun siitä tulee juridisesti Dansken sivukonttori.
4) Määräaikaistalletuksia voi ainakin vielä nykyisessä systeemissä tehdä itse verkkopankin kautta ja niille maksettavat korot voi katsoa milloin tahansa, vaikka tilillä ei olisi sillä hetkellä vapaita varoja. (Nordeassa ei näe korkoja eikä voi tehdä talletusta itse.)

"Verified by Visa" -ongelmani ydin on siinä, etten maksa nettiostoksia luottokortilla kotimaisille kauppiaille, vaan lähes yksinomaan USA:an, missä koko systeemi tuntuu olevan tuntematon.

Timontti kirjoitti:

Kiitos kaikille kysymykseeni tähän mennessä vastanneille! Harmittaa, että epäilykseni osui ilmeisesti oikeaan. Verkkopankista jää silloin pois sen paras ominaisuus eli käytettävyys mistä tahansa, missä pääsee internet-yhteyden ääreen.

Sampopankissa on nimittäin mielestäni ainakin seuraavat edut Nordeaan verrattuna:
1) Visan sopimusehdot internet-käytön osalta.
2) Varatilille maksetaan parempaa korkoa kuin Nordean tileille.
3) Talletussuoja nousee suomalaispankkeja korkeammaksi siinä vaiheessa, kun siitä tulee juridisesti Dansken sivukonttori.
4) Määräaikaistalletuksia voi ainakin vielä nykyisessä systeemissä tehdä itse verkkopankin kautta ja niille maksettavat korot voi katsoa milloin tahansa, vaikka tilillä ei olisi sillä hetkellä vapaita varoja. (Nordeassa ei näe korkoja eikä voi tehdä talletusta itse.)

"Verified by Visa" -ongelmani ydin on siinä, etten maksa nettiostoksia luottokortilla kotimaisille kauppiaille, vaan lähes yksinomaan USA:an, missä koko systeemi tuntuu olevan tuntematon.

Lue lisää

"Sampopankissa on nimittäin mielestäni ainakin seuraavat edut Nordeaan verrattuna:
1) Visan sopimusehdot internet-käytön osalta.
2) Varatilille maksetaan parempaa korkoa kuin Nordean tileille. "

Hmmmm...oletko katsonut Kasvutiliä tms?

"3) Talletussuoja nousee suomalaispankkeja korkeammaksi siinä vaiheessa, kun siitä tulee juridisesti Dansken sivukonttori. "

Kyllä. Jos on niin isot talletukset että niistä hyötyy.

"4) Määräaikaistalletuksia voi ainakin vielä nykyisessä systeemissä tehdä itse verkkopankin kautta ja niille maksettavat korot voi katsoa milloin tahansa, vaikka tilillä ei olisi sillä hetkellä vapaita varoja. (Nordeassa ei näe korkoja eikä voi tehdä talletusta itse.)"

Tuosta en osaa sanoa, määräaikaistalletuksia itse harrastin viimeksi joskus 90-luvun alussa ja silloin ei netti ollut taviksen käytössä (tokihan netti sinänsä ollut jo 60-luvulta alkaen olemassa mutta....). En tiedä miten tuo tulee muuttumaan, kaikkeahan eivät kerro missään Sammon kirjeissä eikä tiedotteissa, moni asia jää avoimeksi.

""Verified by Visa" -ongelmani ydin on siinä, etten maksa nettiostoksia luottokortilla kotimaisille kauppiaille, vaan lähes yksinomaan USA:an, missä koko systeemi tuntuu olevan tuntematon."

Ahaa. No se selittää ongelmat. USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa. Tosin olihan Suomessakin ainakin vielä parisen vuotta sitten asiat "rempallaan" kun kaikki suomalaisetkaan kaupat ei käyttäneet Verified by Visa-systeemiä. Tokkopa ihan kaikki käyttää vieläkään.

jotain kommenttia kirjoitti:

"Sampopankissa on nimittäin mielestäni ainakin seuraavat edut Nordeaan verrattuna:
1) Visan sopimusehdot internet-käytön osalta.
2) Varatilille maksetaan parempaa korkoa kuin Nordean tileille. "

Hmmmm...oletko katsonut Kasvutiliä tms?

"3) Talletussuoja nousee suomalaispankkeja korkeammaksi siinä vaiheessa, kun siitä tulee juridisesti Dansken sivukonttori. "

Kyllä. Jos on niin isot talletukset että niistä hyötyy.

"4) Määräaikaistalletuksia voi ainakin vielä nykyisessä systeemissä tehdä itse verkkopankin kautta ja niille maksettavat korot voi katsoa milloin tahansa, vaikka tilillä ei olisi sillä hetkellä vapaita varoja. (Nordeassa ei näe korkoja eikä voi tehdä talletusta itse.)"

Tuosta en osaa sanoa, määräaikaistalletuksia itse harrastin viimeksi joskus 90-luvun alussa ja silloin ei netti ollut taviksen käytössä (tokihan netti sinänsä ollut jo 60-luvulta alkaen olemassa mutta....). En tiedä miten tuo tulee muuttumaan, kaikkeahan eivät kerro missään Sammon kirjeissä eikä tiedotteissa, moni asia jää avoimeksi.

""Verified by Visa" -ongelmani ydin on siinä, etten maksa nettiostoksia luottokortilla kotimaisille kauppiaille, vaan lähes yksinomaan USA:an, missä koko systeemi tuntuu olevan tuntematon."

Ahaa. No se selittää ongelmat. USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa. Tosin olihan Suomessakin ainakin vielä parisen vuotta sitten asiat "rempallaan" kun kaikki suomalaisetkaan kaupat ei käyttäneet Verified by Visa-systeemiä. Tokkopa ihan kaikki käyttää vieläkään.

Lue lisää

".. oletko katsonut Kasvutiliä tms?"

Olen toki. Minulla olikin Kasvutili kunnes Sampo antoi mahdollisuuden avata Varatilin. Kasvutilillä maksetaan korkoa kullekin portaalle tietyn korkoprosentin mukaan, joka on tällä hetkellä pienellä saldolla 2,1% ja esim. 16.800-25.000 väliselle saldon osalle 3,4%. Siis jos rahaa on tilillä vaikkapa 18.000 euroa, kokonaiskorko jää paljon alle 3,4%:in. Etutili, jolle Avainasiakas saa saldosta riippumatta 3%, on meikäläisen saldoilla hiukan edullisempi, mutta vain Avainasiakkaana. Kanta-asiakas saa vain 2% ja Perusasiakas 1%. Aikanaan perustetun Varatilin korko on tällä hetkellä 3,753% koko saldolle saldon suuruudesta riippumatta. Uudemmilla Varatileillä korko on nyt 3,353%. (Varatilin korko lasketaan päiväsaldolle ja se on sidottu Euriboriin, joten se muuttuu joka päivä.)

"USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa."

Euroopassa on usein käytetty turvallisuusargumentteja tekosyynä jonkin asian jarruttamiseen. Suomessa kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Eräs korkeatasoinen eurooppalainen virkamies totesi kerran, että internetin käyttö pitäisi kokonaan kieltää, mutta kun sitä ei voida tehdä, ainakin sitä voidaan hallinnollisin keinoin jarruttaa. USA:ssa on tärkeintä, että kauppa sujuu.

Timontti kirjoitti:

".. oletko katsonut Kasvutiliä tms?"

Olen toki. Minulla olikin Kasvutili kunnes Sampo antoi mahdollisuuden avata Varatilin. Kasvutilillä maksetaan korkoa kullekin portaalle tietyn korkoprosentin mukaan, joka on tällä hetkellä pienellä saldolla 2,1% ja esim. 16.800-25.000 väliselle saldon osalle 3,4%. Siis jos rahaa on tilillä vaikkapa 18.000 euroa, kokonaiskorko jää paljon alle 3,4%:in. Etutili, jolle Avainasiakas saa saldosta riippumatta 3%, on meikäläisen saldoilla hiukan edullisempi, mutta vain Avainasiakkaana. Kanta-asiakas saa vain 2% ja Perusasiakas 1%. Aikanaan perustetun Varatilin korko on tällä hetkellä 3,753% koko saldolle saldon suuruudesta riippumatta. Uudemmilla Varatileillä korko on nyt 3,353%. (Varatilin korko lasketaan päiväsaldolle ja se on sidottu Euriboriin, joten se muuttuu joka päivä.)

"USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa."

Euroopassa on usein käytetty turvallisuusargumentteja tekosyynä jonkin asian jarruttamiseen. Suomessa kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Eräs korkeatasoinen eurooppalainen virkamies totesi kerran, että internetin käyttö pitäisi kokonaan kieltää, mutta kun sitä ei voida tehdä, ainakin sitä voidaan hallinnollisin keinoin jarruttaa. USA:ssa on tärkeintä, että kauppa sujuu.

Lue lisää

"Eräs korkeatasoinen eurooppalainen virkamies totesi kerran, että internetin käyttö pitäisi kokonaan kieltää, mutta kun sitä ei voida tehdä, ainakin sitä voidaan hallinnollisin keinoin jarruttaa."

Herää kysymys että mitähän tuonkin virkamiehen aivoissa enää on jäljellä kun tuommoisia laukoo...vai että kieltää. Ja perusteliko tuo tomppeli edes että miksi? Toivottavasti nettiä ei kielletä ikinä. On hyvä että lainvastaisuudet siivottais pois mutta siinäkin tulisi käyttää järkeä eikä toteuttaa sitä kuten viimeaikoina Suomessa on tehty eli lakaistu ongelmat maton alle ja jopa sivullisetkin joutuu kärsimään (mm. aiheettomasti sensuroituja musiikkikauppoja ja tietokonehuoltoja ym.) vaan siten että ne oikeasti laittomat pornosivut siivotaan pois. Sen sijaan vaikka en wareta niin en silti paheksu jos joku muu tekee sitä enkä siten myöskään siivoais jotain piratebayta pois, siinähän ei aiheudu kenellekään henkilövahinkoja, ei ruumiillisia eikä henkisiä. Ainoastaan joku ylikansallinen ja ylirikas firma voi ehkä hieman kokea kolausta mutta sen se ansaitseekin.

Timontti kirjoitti:

".. oletko katsonut Kasvutiliä tms?"

Olen toki. Minulla olikin Kasvutili kunnes Sampo antoi mahdollisuuden avata Varatilin. Kasvutilillä maksetaan korkoa kullekin portaalle tietyn korkoprosentin mukaan, joka on tällä hetkellä pienellä saldolla 2,1% ja esim. 16.800-25.000 väliselle saldon osalle 3,4%. Siis jos rahaa on tilillä vaikkapa 18.000 euroa, kokonaiskorko jää paljon alle 3,4%:in. Etutili, jolle Avainasiakas saa saldosta riippumatta 3%, on meikäläisen saldoilla hiukan edullisempi, mutta vain Avainasiakkaana. Kanta-asiakas saa vain 2% ja Perusasiakas 1%. Aikanaan perustetun Varatilin korko on tällä hetkellä 3,753% koko saldolle saldon suuruudesta riippumatta. Uudemmilla Varatileillä korko on nyt 3,353%. (Varatilin korko lasketaan päiväsaldolle ja se on sidottu Euriboriin, joten se muuttuu joka päivä.)

"USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa."

Euroopassa on usein käytetty turvallisuusargumentteja tekosyynä jonkin asian jarruttamiseen. Suomessa kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Eräs korkeatasoinen eurooppalainen virkamies totesi kerran, että internetin käyttö pitäisi kokonaan kieltää, mutta kun sitä ei voida tehdä, ainakin sitä voidaan hallinnollisin keinoin jarruttaa. USA:ssa on tärkeintä, että kauppa sujuu.

Lue lisää

meillä on olut varatilinä
glitnir 5 % tili syksystä saakka,
sillä ei ole mitään rajoituksia, eikä ehtoja.

sitä ennen oli Sammon varatili,
12kk euribor -0,5 %,
sellaisia tarjouksia oli useita,
muutenhan se oli -0,8 %

pankkiuskollisuus ei enää ole mitään olut vuosiin.
-90 luvun jälkeen on aina saanut paremmin "naapuripankista"

JavaScript on eri asia kuin Java. Vaikka niillä on samankaltaisuuksia ihan nimeä myöden ovat kumminkin eri asioita. En ole tutustunut tuohon Noscript-palikkaan mutta nimestä voisi päätelllä että se estäisi vain scriptien suorittamisen eikä siis liittyisi Javaan mitenkään.

"Pääsääntöisesti pankkiasiota tulisi hoitaa vain omalla hyvin suojatulla koneella tai pankin omlla päätteellä. "

Noin voi tehdä, jos aina istuu kotona, mutta entäs jos eläkeläinen viettää talven Espanjassa tai Floridassa? Ehkä majapaikassa ei ole internet-liittymää ja oma kannettava tietokone helposti varastetaan. Suomalaisten pankkien verkkopankit ovat mielestäni sangen turvallisia käyttää kirjastoista ja nettikioskeista. Vaikka koko istunto jäisi koneen muistiin, koneessa ei kuitenkaan ole sitä kertakäyttösalasanaa ja vahvistustunnusta, jota seuraavalla kerralla kysytään. Sitäpaitsi suomenkielinen käyttöliittymä on jo sinänsä kuin salakieltä ulkomaalaisille.

Timontti kirjoitti:

"Pääsääntöisesti pankkiasiota tulisi hoitaa vain omalla hyvin suojatulla koneella tai pankin omlla päätteellä. "

Noin voi tehdä, jos aina istuu kotona, mutta entäs jos eläkeläinen viettää talven Espanjassa tai Floridassa? Ehkä majapaikassa ei ole internet-liittymää ja oma kannettava tietokone helposti varastetaan. Suomalaisten pankkien verkkopankit ovat mielestäni sangen turvallisia käyttää kirjastoista ja nettikioskeista. Vaikka koko istunto jäisi koneen muistiin, koneessa ei kuitenkaan ole sitä kertakäyttösalasanaa ja vahvistustunnusta, jota seuraavalla kerralla kysytään. Sitäpaitsi suomenkielinen käyttöliittymä on jo sinänsä kuin salakieltä ulkomaalaisille.

Lue lisää

välimuistitiedostot ja evästeet silloin ainakin kun käyttää jotain vierasta konetta.

tyhjentää selaimen kirjoitti:

välimuistitiedostot ja evästeet silloin ainakin kun käyttää jotain vierasta konetta.

Noinhan sitä aina neuvotaan, mutta osaatko esim. sinä valistaa, mitä käytännön merkitystä sillä on? Eihän seuraavalla käyttäjällä ole kuitenkaan turvalukukorttiani ja ilman sitä ei mitään voi maksaa.

Testasin tänään Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemalla, että sillä pääsi Sampopankin verkkopankkiin ja se läpäisi testin eli siinä oli riittävän uusi selain ja Java.

kuin Java JRE! kirjoitti:

JavaScript on eri asia kuin Java. Vaikka niillä on samankaltaisuuksia ihan nimeä myöden ovat kumminkin eri asioita. En ole tutustunut tuohon Noscript-palikkaan mutta nimestä voisi päätelllä että se estäisi vain scriptien suorittamisen eikä siis liittyisi Javaan mitenkään.

Lue lisää

Foxin lisäpalikka NoScript blokkaa JavaScriptin ja sen voi sallia tai kieltää aina tapauskohtaisesti.

Valittavissa on hyväksyä JS tilapäisesti tai kokonaisuudessaan.

Toimii myös Sampon sivustolla.

- - - kirjoitti:

Foxin lisäpalikka NoScript blokkaa JavaScriptin ja sen voi sallia tai kieltää aina tapauskohtaisesti.

Valittavissa on hyväksyä JS tilapäisesti tai kokonaisuudessaan.

Toimii myös Sampon sivustolla.

Lue lisää

Nimenomaan tuo NoScript liittyy JavaSCRIPTIIN eikä itsessään JAVAAN. Ja JAVA pakosta tässä on ollut kysymys, siis JAVA on se joka tulee aiheuttamaan ongelmia. JavaScript toki löytyy kaikista koneista ja selaimista, JAVA JRE taas ei. NoScript EI estä JAVAN käyttöä, se voi estää vain JavaScriptien käytön.

Toisaalta JAVA JRE:n käyttö saattaa aiheuttaa ongelmia, myös tietoturvaongelmia eli ei lisää sitä turvallisuutta vaikka Sampo niin perusteleekin sen käyttöä ja vakuuttelee. Fakta on se että Tanskan emoyhtiö haluaa tyttärilleen samanlaiset kasvot, samanlaisen ilmeen, siitä johtuu tuo Java-pakko eikä sillä oikeasti ole turvallisuuden kanssa tekemistä.

kuin Java JRE! kirjoitti:

Nimenomaan tuo NoScript liittyy JavaSCRIPTIIN eikä itsessään JAVAAN. Ja JAVA pakosta tässä on ollut kysymys, siis JAVA on se joka tulee aiheuttamaan ongelmia. JavaScript toki löytyy kaikista koneista ja selaimista, JAVA JRE taas ei. NoScript EI estä JAVAN käyttöä, se voi estää vain JavaScriptien käytön.

Toisaalta JAVA JRE:n käyttö saattaa aiheuttaa ongelmia, myös tietoturvaongelmia eli ei lisää sitä turvallisuutta vaikka Sampo niin perusteleekin sen käyttöä ja vakuuttelee. Fakta on se että Tanskan emoyhtiö haluaa tyttärilleen samanlaiset kasvot, samanlaisen ilmeen, siitä johtuu tuo Java-pakko eikä sillä oikeasti ole turvallisuuden kanssa tekemistä.

Lue lisää

Kiintoisaa. Onko Sampo-Danske ainoa Suomessa toimiva pankki joka edellyttää Java Runtime-ohjelman verkkopankin toiminnassa?

Sampo ilmoittaa, että tuo Java Runtime tulee ottaa käyttöön 22.03.2008 verkkopankin uudituksen yhteydessä. Luonnollisestikin on kyse sen muokkaamisesta vastaamaan Danse Pankin systeemiä.

Voineeko tuon Javan Runtimen halutessaan "ei-aktivoida", jotta se olisi käytössä esim. vain silloin kun asioi Sanmpon verkkopankissa?

Ps. Kaikki käyttämäni verkkopankit edellyttävät JavaScriptin aktivoimista toimiakseen.

- - - kirjoitti:

Kiintoisaa. Onko Sampo-Danske ainoa Suomessa toimiva pankki joka edellyttää Java Runtime-ohjelman verkkopankin toiminnassa?

Sampo ilmoittaa, että tuo Java Runtime tulee ottaa käyttöön 22.03.2008 verkkopankin uudituksen yhteydessä. Luonnollisestikin on kyse sen muokkaamisesta vastaamaan Danse Pankin systeemiä.

Voineeko tuon Javan Runtimen halutessaan "ei-aktivoida", jotta se olisi käytössä esim. vain silloin kun asioi Sanmpon verkkopankissa?

Ps. Kaikki käyttämäni verkkopankit edellyttävät JavaScriptin aktivoimista toimiakseen.

Lue lisää

"Onko Sampo-Danske ainoa Suomessa toimiva pankki joka edellyttää Java Runtime-ohjelman verkkopankin toiminnassa? "

Kyllä. Sampo-Danske on ainoa joka vaatii JAVAA.

"Sampo ilmoittaa, että tuo Java Runtime tulee ottaa käyttöön 22.03.2008 verkkopankin uudituksen yhteydessä. Luonnollisestikin on kyse sen muokkaamisesta vastaamaan Danse Pankin systeemiä. "

Aivan. Asiakkaille muutosta perustellaan turvallisuudella mutta tosiasiassa kyse on yleisilmeen yhtenäistämisestä.

"Voineeko tuon Javan Runtimen halutessaan "ei-aktivoida", jotta se olisi käytössä esim. vain silloin kun asioi Sanmpon verkkopankissa? "

Kyllähän sitä voi, mutta monimutkaistahan se on jos manuaalisesti joutuu vekslaamaan sivuston mukaan. Tietääkseni missään selaimessa ei ole vielä vakiona sellaista jossa se menisi automaattisesti domainin eli sivuston mukaan päälle ja pois. Toisin on Javascriptien ja evästeiden kanssa, ainakin Operan uusimmissa voi laittaa Javascripteille automaattisen valinnan jolloin selain katsoo osoitteen mukaan pitääkö scriptit olla päällä vai ei.

"Ps. Kaikki käyttämäni verkkopankit edellyttävät JavaScriptin aktivoimista toimiakseen."

Kyllä. Mutta tuo onkin eri asia kuin Java JRE. Scripteistä ei useimmiten ole haittaa kun taas Javasta on isommat riskit.

on ainoa kirjoitti:

"Onko Sampo-Danske ainoa Suomessa toimiva pankki joka edellyttää Java Runtime-ohjelman verkkopankin toiminnassa? "

Kyllä. Sampo-Danske on ainoa joka vaatii JAVAA.

"Sampo ilmoittaa, että tuo Java Runtime tulee ottaa käyttöön 22.03.2008 verkkopankin uudituksen yhteydessä. Luonnollisestikin on kyse sen muokkaamisesta vastaamaan Danse Pankin systeemiä. "

Aivan. Asiakkaille muutosta perustellaan turvallisuudella mutta tosiasiassa kyse on yleisilmeen yhtenäistämisestä.

"Voineeko tuon Javan Runtimen halutessaan "ei-aktivoida", jotta se olisi käytössä esim. vain silloin kun asioi Sanmpon verkkopankissa? "

Kyllähän sitä voi, mutta monimutkaistahan se on jos manuaalisesti joutuu vekslaamaan sivuston mukaan. Tietääkseni missään selaimessa ei ole vielä vakiona sellaista jossa se menisi automaattisesti domainin eli sivuston mukaan päälle ja pois. Toisin on Javascriptien ja evästeiden kanssa, ainakin Operan uusimmissa voi laittaa Javascripteille automaattisen valinnan jolloin selain katsoo osoitteen mukaan pitääkö scriptit olla päällä vai ei.

"Ps. Kaikki käyttämäni verkkopankit edellyttävät JavaScriptin aktivoimista toimiakseen."

Kyllä. Mutta tuo onkin eri asia kuin Java JRE. Scripteistä ei useimmiten ole haittaa kun taas Javasta on isommat riskit.

Lue lisää

Mikäli tuon Java JRE:n voi ottaa pois päältä ja sallia vain tapauskohtaisesti kuten Foxin NoScript, niin se oli todella nopea ja simppeli toimenpide.

Käytännösä se olisi pääsääntöisesti aina off-tilassa ja simppelillä klikkauksella sallisi sen vain tarpeen mukaan. Näin käytän NoScriptiä ja on hyvin vaivatonta.

Toisaalta Danske-Pankki on melko suuri tekijä alueellaan ja volyymeissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole kulunut, että heidän systeeminsä olisi ollut muita haavoittuvampi.

Tietysti mitä vähemmän on "kalastelukykyisiä" ohjelmia koneella, sen parempi.

Tuo systeemin harmonisointi Dansken kaltaiseksi taasen on täysin loogista ja odotettavissakin olevaa emoyrityksen (-ien) toimintaa.

- - - kirjoitti:

Mikäli tuon Java JRE:n voi ottaa pois päältä ja sallia vain tapauskohtaisesti kuten Foxin NoScript, niin se oli todella nopea ja simppeli toimenpide.

Käytännösä se olisi pääsääntöisesti aina off-tilassa ja simppelillä klikkauksella sallisi sen vain tarpeen mukaan. Näin käytän NoScriptiä ja on hyvin vaivatonta.

Toisaalta Danske-Pankki on melko suuri tekijä alueellaan ja volyymeissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole kulunut, että heidän systeeminsä olisi ollut muita haavoittuvampi.

Tietysti mitä vähemmän on "kalastelukykyisiä" ohjelmia koneella, sen parempi.

Tuo systeemin harmonisointi Dansken kaltaiseksi taasen on täysin loogista ja odotettavissakin olevaa emoyrityksen (-ien) toimintaa.

Lue lisää

"Mikäli tuon Java JRE:n voi ottaa pois päältä ja sallia vain tapauskohtaisesti kuten Foxin NoScript, niin se oli todella nopea ja simppeli toimenpide. "

Siis käytännössähän tuo "tapauskohtaisuus" tarkoittaa sitä että kahlataan valikoiden kautta asetuksiin ja sieltä raksitaan päälle ja pois. Mitään lisukkeita ei saa tietääkseni niin että ne menisi sivuston mukaan päälle ja pois. Jos nyt joku haluaa raksia päälle pois päälle pois niin siitä vaan. Ite kokisin tuon aika rasittavaksi varsinkin kun mitkään muut käyttämäni sivustot ei tarvi Javaa, scriptejä kylläkin mutta ne onkin oletuksena päällä.

"Käytännösä se olisi pääsääntöisesti aina off-tilassa ja simppelillä klikkauksella sallisi sen vain tarpeen mukaan. Näin käytän NoScriptiä ja on hyvin vaivatonta. "

Minä en edes ota scriptejä pois, mitä turhia kun suurin osa sivustoista tarvitsee niitä, toisinkuin Javaa.

"Toisaalta Danske-Pankki on melko suuri tekijä alueellaan ja volyymeissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole kulunut, että heidän systeeminsä olisi ollut muita haavoittuvampi. "

Tietysti mitä vähemmän on "kalastelukykyisiä" ohjelmia koneella, sen parempi. "

Näinpähän se on ja nyt kun Danske vaan paisuu niin voi olla varma että niitä Nordea-tyyppisiä phisingejä alkaa tulla myös Danske-Sampoonkin. Tai siis sähköpostitsehan ne leviää ja ei Nordeaa voi syyttää siitä että ne leviävät, tuholaisohjelmia kun leviää jokatapauksessa ja kaikenlaisia. Mitä Javaan tulee, sen aukoista ja turvattomuudesta kielii sekin että monet firmat ei anna asentaa koko Java JRE:tä juuri noiden turvauhkien pelossa.

"Tuo systeemin harmonisointi Dansken kaltaiseksi taasen on täysin loogista ja odotettavissakin olevaa emoyrityksen (-ien) toimintaa."

Maybe, mutta se on eri asia mitä kaikkea asiakkaiden tulee pankilta odottaa ja sietää.

Minä hylkään Sampo pankin, kunhan saan viimeisetkin hommat hoidettua eli sitten kun kaikki tuloni tulee toiseen pankkiin niin on aika jättää paisuva laiva.

tuo on off kirjoitti:

"Mikäli tuon Java JRE:n voi ottaa pois päältä ja sallia vain tapauskohtaisesti kuten Foxin NoScript, niin se oli todella nopea ja simppeli toimenpide. "

Siis käytännössähän tuo "tapauskohtaisuus" tarkoittaa sitä että kahlataan valikoiden kautta asetuksiin ja sieltä raksitaan päälle ja pois. Mitään lisukkeita ei saa tietääkseni niin että ne menisi sivuston mukaan päälle ja pois. Jos nyt joku haluaa raksia päälle pois päälle pois niin siitä vaan. Ite kokisin tuon aika rasittavaksi varsinkin kun mitkään muut käyttämäni sivustot ei tarvi Javaa, scriptejä kylläkin mutta ne onkin oletuksena päällä.

"Käytännösä se olisi pääsääntöisesti aina off-tilassa ja simppelillä klikkauksella sallisi sen vain tarpeen mukaan. Näin käytän NoScriptiä ja on hyvin vaivatonta. "

Minä en edes ota scriptejä pois, mitä turhia kun suurin osa sivustoista tarvitsee niitä, toisinkuin Javaa.

"Toisaalta Danske-Pankki on melko suuri tekijä alueellaan ja volyymeissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole kulunut, että heidän systeeminsä olisi ollut muita haavoittuvampi. "

Tietysti mitä vähemmän on "kalastelukykyisiä" ohjelmia koneella, sen parempi. "

Näinpähän se on ja nyt kun Danske vaan paisuu niin voi olla varma että niitä Nordea-tyyppisiä phisingejä alkaa tulla myös Danske-Sampoonkin. Tai siis sähköpostitsehan ne leviää ja ei Nordeaa voi syyttää siitä että ne leviävät, tuholaisohjelmia kun leviää jokatapauksessa ja kaikenlaisia. Mitä Javaan tulee, sen aukoista ja turvattomuudesta kielii sekin että monet firmat ei anna asentaa koko Java JRE:tä juuri noiden turvauhkien pelossa.

"Tuo systeemin harmonisointi Dansken kaltaiseksi taasen on täysin loogista ja odotettavissakin olevaa emoyrityksen (-ien) toimintaa."

Maybe, mutta se on eri asia mitä kaikkea asiakkaiden tulee pankilta odottaa ja sietää.

Minä hylkään Sampo pankin, kunhan saan viimeisetkin hommat hoidettua eli sitten kun kaikki tuloni tulee toiseen pankkiin niin on aika jättää paisuva laiva.

Lue lisää

JavaScriptien suhteen. Navigoin kaikessa rauhasa ja varsin harvoin JS:n aktivointi on tarpeellista. Lähinnä vain tilanteissa kun tarvitsee kirjautua, kirjoittaa tai täyttää jokin lomake. JS:n aktivointi käy hyvin nopeasti ja vaivatomasti. Valitsen "sallittu toistaiseksi" ja näin viimeistään selaimen sulkiessa JS:kin stoppaa itsestään.

Mikäli tuo Java on aktivoitava vain Danske-Sammossa nettipankissa käydessä, niin eipä se suuri ponnistus ole. Muutaman kerran vuodessa ;-)

Nuo phishing-ongelmat ovat pankeista riippumattomia tekijöitä. Mikäli kotikoneet ovat hyvin suojattuja, niin ko. posti ei tule edes postilaatikkoon asti ja jos tulee, niin se on äärimmäisen harvinaista. Mikäli joku niihin sitten vielä vastaa, niin se onkin sitten jo aivan toinen ongelma...joka sekään ei ole pankeista johtuvaa.

Olen ollut noin kymmenen vuotta pankin BNP Paribas asiakkaana, jolle Danske-Pankki olisi pelkkä suupala, eikä roskaposti tai phishing ole milloinkaan tullut kohdalle.

Toisaalta, mikäli jokin pankki ei mielytä, niin oneksi vaihtoehtoja on tarjolla.

Ps. Positiivistä Dansken suhteen on se, että osakekauppaa voi sittemmin käydä 15 eri markkinalla ja 13 eri maassa. Onko hinnoittelu ja pavelun tehokkuus sekä luotettavuus apuvälineineen kilpailukykyinen jää sitten nähtäväksi.

Timontti kirjoitti:

Noinhan sitä aina neuvotaan, mutta osaatko esim. sinä valistaa, mitä käytännön merkitystä sillä on? Eihän seuraavalla käyttäjällä ole kuitenkaan turvalukukorttiani ja ilman sitä ei mitään voi maksaa.

Testasin tänään Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemalla, että sillä pääsi Sampopankin verkkopankkiin ja se läpäisi testin eli siinä oli riittävän uusi selain ja Java.

Lue lisää

niin pankin sivuilla neuvotaan,

jos olet heitä viisaampi, kerro sitten miksi ei pitäisi.

- - - kirjoitti:

JavaScriptien suhteen. Navigoin kaikessa rauhasa ja varsin harvoin JS:n aktivointi on tarpeellista. Lähinnä vain tilanteissa kun tarvitsee kirjautua, kirjoittaa tai täyttää jokin lomake. JS:n aktivointi käy hyvin nopeasti ja vaivatomasti. Valitsen "sallittu toistaiseksi" ja näin viimeistään selaimen sulkiessa JS:kin stoppaa itsestään.

Mikäli tuo Java on aktivoitava vain Danske-Sammossa nettipankissa käydessä, niin eipä se suuri ponnistus ole. Muutaman kerran vuodessa ;-)

Nuo phishing-ongelmat ovat pankeista riippumattomia tekijöitä. Mikäli kotikoneet ovat hyvin suojattuja, niin ko. posti ei tule edes postilaatikkoon asti ja jos tulee, niin se on äärimmäisen harvinaista. Mikäli joku niihin sitten vielä vastaa, niin se onkin sitten jo aivan toinen ongelma...joka sekään ei ole pankeista johtuvaa.

Olen ollut noin kymmenen vuotta pankin BNP Paribas asiakkaana, jolle Danske-Pankki olisi pelkkä suupala, eikä roskaposti tai phishing ole milloinkaan tullut kohdalle.

Toisaalta, mikäli jokin pankki ei mielytä, niin oneksi vaihtoehtoja on tarjolla.

Ps. Positiivistä Dansken suhteen on se, että osakekauppaa voi sittemmin käydä 15 eri markkinalla ja 13 eri maassa. Onko hinnoittelu ja pavelun tehokkuus sekä luotettavuus apuvälineineen kilpailukykyinen jää sitten nähtäväksi.

Lue lisää

"JavaScriptien suhteen. Navigoin kaikessa rauhasa ja varsin harvoin JS:n aktivointi on tarpeellista. Lähinnä vain tilanteissa kun tarvitsee kirjautua, kirjoittaa tai täyttää jokin lomake. JS:n aktivointi käy hyvin nopeasti ja vaivatomasti. Valitsen "sallittu toistaiseksi" ja näin viimeistään selaimen sulkiessa JS:kin stoppaa itsestään. "

Joissakin uusissa selainversioissahan on sellainen valinta että voi laittaa JavaScriptit sivuston mukaan, sallia ne joillekin sivustoille ja toisille taas ei. Näin ei ite tarvi räpsiä edestakaisin on ja off.

"Mikäli tuo Java on aktivoitava vain Danske-Sammossa nettipankissa käydessä, niin eipä se suuri ponnistus ole. Muutaman kerran vuodessa ;-) "

Öh, kyllä sentään enemmän mikäli Sampo on pääpankki eikä vaan joku jota käyttää joskus. Laskumäärästä riippuen, voi tulla käyntejä jopa kymmenen per kuukausi. Kaikkia laskuja ei ole käytännöllistä maksaa samalla käynnillä.

"Nuo phishing-ongelmat ovat pankeista riippumattomia tekijöitä."

Naulan kantaan! Ei siitä voi pankkia syyttää, jos pankki on iso, suosittu ja toimii isolla alueella, niin se on aina siinä pisteessä että sen asiakkaille voidaan kohdistaa noita phishingejä, tosin suuri osa niistä menee ihan ei-ko.pankin asiakkaillekin. Kun ei ne kalastelijat voi tietää kuka on ko. pankin asiakas ja mikä on email, siksi heittävät nuo kalastelunsa "arpomalla".

"Mikäli kotikoneet ovat hyvin suojattuja, niin ko. posti ei tule edes postilaatikkoon asti ja jos tulee, niin se on äärimmäisen harvinaista."

Itseasiassa sinänsä suojaus ei vaikuta siinä vaiheessa vielä kun saa spämmiä, eli noita kalasteluviestejä, nehän lähetetään "kelle sattuu" eli osoitteita generoidaan tietokoneella, yhdistelemällä eri domain-päätteistä ja suosituimmista etuliitteistä ym eli samalla tavalla kuin muukin spämmi. Sen sijaan niiden mukana leviävät vihulaiset vaatiikin jo koneelta suojauksia...sekä...

"Mikäli joku niihin sitten vielä vastaa, niin se onkin sitten jo aivan toinen ongelma...joka sekään ei ole pankeista johtuvaa. "

..myös sen että koneen käyttäjä on tarkkaavainen eikä sellainen joka aukoo jokaisen postin ja vieläpä antaa luvan suorittaa "ohjelma.exen" tai ladata jotain epämääräistä netistä.

"Olen ollut noin kymmenen vuotta pankin BNP Paribas asiakkaana, jolle Danske-Pankki olisi pelkkä suupala, eikä roskaposti tai phishing ole milloinkaan tullut kohdalle. "

Hmmmmm...en ole tuollaisesta pankista koskaan kuullutkaan.

"Toisaalta, mikäli jokin pankki ei mielytä, niin oneksi vaihtoehtoja on tarjolla. "

Näin on. Suomessakin on vaihtoehtoja vaikka millä mitalla...Nordeasta S-pankkiin, Nooaan, Aktiaan, Tapiolaan, Ålandsbankeniin, Handelsbankiin, "koivunlehtipankkeihin"...

"Ps. Positiivistä Dansken suhteen on se, että osakekauppaa voi sittemmin käydä 15 eri markkinalla ja 13 eri maassa. Onko hinnoittelu ja pavelun tehokkuus sekä luotettavuus apuvälineineen kilpailukykyinen jää sitten nähtäväksi."

Osakekaupoista en osaa sanoa, niitä kun ei ole tullut harjoitettua, ehkä joku hyötyykin tuosta mutta toisaalta kaikilla ei ole osakkeita joten sellaisten henkilöiden ei kannata Danske-Sampon asiakkaaksi harkita, tai jos on sellainen niin sellaiseksi jäädä.

siaam. kirjoitti:

niin pankin sivuilla neuvotaan,

jos olet heitä viisaampi, kerro sitten miksi ei pitäisi.

Toivon asiallista vastausta kysymykseen, minkä riskin asiakas ottaa, jos jättää välimuistin tyhjentämättä.

Vastakysymykseen vastaus on esim. se, että jos on ostanut vaikkapa 15 minuuttia maksullista käyttöaikaa, ei sitä kannattaisi käyttää koneen siivoukseen. Helsingin kaupunginkirjaston koneissa istunnon perustaminen vie jo monta minuuttia käytettävissä olevasta 15 minuutista ja minulla on sellainen käsitys, että siellä systeemi tyhjentää välimuistit jokaisen käyttäjäistunnon välillä automaattisesti. Helsingin Työväenopiston käytäväkoneella erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia.

Ulkomailla olen joutunut käyttämään konetta, jossa oli minulle vieras espanjankielinen selainversio. En osaa ollenkaan espanjaa, joten en olisi edes löytänyt siitä välimuistin tyhjennystoimintoa.

Timontti kirjoitti:

Toivon asiallista vastausta kysymykseen, minkä riskin asiakas ottaa, jos jättää välimuistin tyhjentämättä.

Vastakysymykseen vastaus on esim. se, että jos on ostanut vaikkapa 15 minuuttia maksullista käyttöaikaa, ei sitä kannattaisi käyttää koneen siivoukseen. Helsingin kaupunginkirjaston koneissa istunnon perustaminen vie jo monta minuuttia käytettävissä olevasta 15 minuutista ja minulla on sellainen käsitys, että siellä systeemi tyhjentää välimuistit jokaisen käyttäjäistunnon välillä automaattisesti. Helsingin Työväenopiston käytäväkoneella erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia.

Ulkomailla olen joutunut käyttämään konetta, jossa oli minulle vieras espanjankielinen selainversio. En osaa ollenkaan espanjaa, joten en olisi edes löytänyt siitä välimuistin tyhjennystoimintoa.

Lue lisää

"erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia".
-----------------

kylläpäs on erikoista,
jos välimuistin tyhjennys kestää 10 min.

meillä se tyhjenee 2-3 sekunnissa, niin 8 vuotta vanhoissa, kuin uusissa koneissamme.

Taidat puhua
sivuhistoriasta se kestää kauan,
riippuen siitä kuinka suuri tila ja pitkät vanhenemisajat sille on varattu.

välimuisti. kirjoitti:

"erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia".
-----------------

kylläpäs on erikoista,
jos välimuistin tyhjennys kestää 10 min.

meillä se tyhjenee 2-3 sekunnissa, niin 8 vuotta vanhoissa, kuin uusissa koneissamme.

Taidat puhua
sivuhistoriasta se kestää kauan,
riippuen siitä kuinka suuri tila ja pitkät vanhenemisajat sille on varattu.

Lue lisää

Nordean turvaohjeessa sanotaan näin:
"... on erittäin tärkeää, että käyttäessäsi verkkopankin palveluja työpaikan tai muilla yhteiskäytön mahdollistavilla Internet-laitteilla, on yhteyden katkaisemisen lisäksi varmistustoimenpiteenä tyhjennettävä selaimen välimuisti- ja historiatiedot sekä aina suljettava selain. "

Eikö tuo tarkoita, että myös koneen sivuhistoria pitää tyhjentää?

Timontti kirjoitti:

Toivon asiallista vastausta kysymykseen, minkä riskin asiakas ottaa, jos jättää välimuistin tyhjentämättä.

Vastakysymykseen vastaus on esim. se, että jos on ostanut vaikkapa 15 minuuttia maksullista käyttöaikaa, ei sitä kannattaisi käyttää koneen siivoukseen. Helsingin kaupunginkirjaston koneissa istunnon perustaminen vie jo monta minuuttia käytettävissä olevasta 15 minuutista ja minulla on sellainen käsitys, että siellä systeemi tyhjentää välimuistit jokaisen käyttäjäistunnon välillä automaattisesti. Helsingin Työväenopiston käytäväkoneella erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia.

Ulkomailla olen joutunut käyttämään konetta, jossa oli minulle vieras espanjankielinen selainversio. En osaa ollenkaan espanjaa, joten en olisi edes löytänyt siitä välimuistin tyhjennystoimintoa.

Lue lisää

Ei kirjastoissa tarvitse maksaa koneen käytöstä! En tiedä muista yleisistä koneista mutta ainakaan kirjastoissa ei peritä maksuja.

Ja nimenomaan yleisissä koneissa ne evästeet ja välimuisti kannattaakin pyyhkiä. Ei siinä kauaa aikaa tuhraannu, minuutti tai kaks korkeintaan! Pieni "hinta" tietoturvallisuudesta ja siitä ettei joku pääse salaa kekkuloimaan sun tietojas.

ilmaista! kirjoitti:

Ei kirjastoissa tarvitse maksaa koneen käytöstä! En tiedä muista yleisistä koneista mutta ainakaan kirjastoissa ei peritä maksuja.

Ja nimenomaan yleisissä koneissa ne evästeet ja välimuisti kannattaakin pyyhkiä. Ei siinä kauaa aikaa tuhraannu, minuutti tai kaks korkeintaan! Pieni "hinta" tietoturvallisuudesta ja siitä ettei joku pääse salaa kekkuloimaan sun tietojas.

Lue lisää

Poikkean aika usein kirjaston koneella katsomassa sähköpostia tai jotakin muuta. Eri kunnissa on varmaankin erilaisia käytäntöjä, mutta Helsingissä se toimii näin: Koneilla, joille voi mennä ilman ajanvarausta, istunnon pituus on enintään 15 minuuttia. Sen jälkeen istunto katkeaa ja käyttövuoro siirtyy seuraavalle vuoroaan odottavalle. Jos kävisi niin onnellisesti, että kukaan ei ole odottamassa vuoroaan, voi käynnistää toisen 15 minuutin istunnon.

Kun istunto käynnistetään, ensin avautuu koneen työpöytä, jossa on kirjaston omia juttuja ja lisäksi käytettävissä olevien ohjelmien, kuten Internet Explorerin, kuvakkeet. Kun napsauttaa IE-kuvaketta, alkaa ensin käynnistyä Citrix, josta en nyt varmasti muista, mikä se on. Vasta sen jälkeen käynnistyy IE. Kun IE on käynnissä, 15 minuutista tuskin on enää 13 minuuttia käyttämättä. Jos siinä vaiheessa katsoo selainhistoriaa, ei siellä ole yhtään mitään edellisen käyttäjän jäljiltä, vaikka hän ei olisi jälkiään siivonnut. Luulenkin, että kirjaston systeemi tyhjentää välimuistit, selainhistorian ja tilapäiset Internet-tiedostot "viran puolesta" joka kerta käyttäjän vaihtuessa. Jos näin on, jokaisen käyttäjän on turha nipistää siitä 13 minuutistaan vielä pari minuuttia jälkien siivoamiseen. Se aika kuluu nimittäin hyvin nopeasti sähköpostin kanssa, sillä Web-postitkin vaativat oman latautumisaikansa ja tietoturvaohjelmat hidastavat nykyisin viestien avautumista.

Timontti kirjoitti:

Poikkean aika usein kirjaston koneella katsomassa sähköpostia tai jotakin muuta. Eri kunnissa on varmaankin erilaisia käytäntöjä, mutta Helsingissä se toimii näin: Koneilla, joille voi mennä ilman ajanvarausta, istunnon pituus on enintään 15 minuuttia. Sen jälkeen istunto katkeaa ja käyttövuoro siirtyy seuraavalle vuoroaan odottavalle. Jos kävisi niin onnellisesti, että kukaan ei ole odottamassa vuoroaan, voi käynnistää toisen 15 minuutin istunnon.

Kun istunto käynnistetään, ensin avautuu koneen työpöytä, jossa on kirjaston omia juttuja ja lisäksi käytettävissä olevien ohjelmien, kuten Internet Explorerin, kuvakkeet. Kun napsauttaa IE-kuvaketta, alkaa ensin käynnistyä Citrix, josta en nyt varmasti muista, mikä se on. Vasta sen jälkeen käynnistyy IE. Kun IE on käynnissä, 15 minuutista tuskin on enää 13 minuuttia käyttämättä. Jos siinä vaiheessa katsoo selainhistoriaa, ei siellä ole yhtään mitään edellisen käyttäjän jäljiltä, vaikka hän ei olisi jälkiään siivonnut. Luulenkin, että kirjaston systeemi tyhjentää välimuistit, selainhistorian ja tilapäiset Internet-tiedostot "viran puolesta" joka kerta käyttäjän vaihtuessa. Jos näin on, jokaisen käyttäjän on turha nipistää siitä 13 minuutistaan vielä pari minuuttia jälkien siivoamiseen. Se aika kuluu nimittäin hyvin nopeasti sähköpostin kanssa, sillä Web-postitkin vaativat oman latautumisaikansa ja tietoturvaohjelmat hidastavat nykyisin viestien avautumista.

Lue lisää

mutta en muista mitään Citrix:stä. Mutta voit tehdä niin että laitat ensin tyhjennykseen evästeet, sitten välimuistin ja laitat lopuksi kun enää muutama sekka aikaa, niin sen sivuhistorian, voitkin sitten vapaasti poistua koneelta kun kone tyhjentää sivuhistoriaa.

olen käyttänyt kirjoitti:

mutta en muista mitään Citrix:stä. Mutta voit tehdä niin että laitat ensin tyhjennykseen evästeet, sitten välimuistin ja laitat lopuksi kun enää muutama sekka aikaa, niin sen sivuhistorian, voitkin sitten vapaasti poistua koneelta kun kone tyhjentää sivuhistoriaa.

Lue lisää

Jos poistuu paikalta ja jättää koneen suorittamaan tyhjennystä, tulee ottaneeksi sen riskin, että selainistunto jää sen jälkeen auki, vaikka yksi turvaohjeista oli, että selain pitää sulkea.

Tutkin tänään kotikoneeni Internet Explorer 7:n toimintoja, enkä löytänyt siitä sellaista kuin "välimuistin tyhjennys". Sensijaan löytyy "väliaikaisten Internet-tiedostojen", "evästeiden", "sivuhistorian" (=vierailtujen Web-sivujen luettelon), "lomaketietojen" ja "salasanojen" poisto sekä "poista kaikki". FireFox 2:ssa on noiden lisäksi mahdollisuus poistaa vielä "latauslista" ja "todennetut istunnot". Noista väliaikaisten Internet-tiedostojen poisto kesti 3 minuuttia, kun taas kaikki muut tapahtuivat hyvin nopeasti.

Citrixin käynnistyminen kirjaston koneella osoittanee, että ohjelmat on asennettu palvelimelle ja niitä käytetään asiakastyöasemalta Citrix-pääteistunnon välityksellä.