Heippa teille kaikille äideille =)
Meillä on mieheni kanssa uusperhe jossa mieheni entisestä liitosta tyttö 9v ja meidän yhteinen tytär 1v2kk.
Mielessäni olisi halu toisesta lapsesta mutta jotenkin minua arveluttaa.. Jotenkin olen nyt saanut tämän reilun vuoden aikana sellaisen kuvan ettei mieheni elämään muita sovi kuin tuo sen ensimmäinen oma lapsi (tytär 9v). Kovasti hän toitottaa uutta lasta ja haluaakin ison perheen mutta miksi se ei voi jakaa itseään meidän muidenkin kanssa eikä vain tuon esikoisensa kanssa. Ja toinen juttu olen myös huomannut että kaikessa minun omaan ulkonäköön ja käyttäytymiseen on miehelläni tapa yrittää saada minut näyttämään ja olemaan kuin sen entinen nainen esim hiukset.. pitäisi olla tummat ja etu tukkaa mutta en kyllä siihen halpaan mene. jos en tälläisenä kelpaa niin olkoon.. Voiko se olla vielä niin kiinne ex muijas ettei pysty ajattelemaan elämää minun kanssa vaan haluaa edelleen ex kanssa. En oikein tajua.. Vai vaikuttaako meidän ikäero tähän hommaan (13v)..
Siinä hiukan tietoa meistä ja minun tunteista.
Toiseksi asiaksi minua mietityttää tuo mikä on parhain ikäero pienille lapsille? kun tuo oma tyttäreni syntyi sectiolla niin onko hyvä vielä näin vuoden jälkeen alkaa paisuttaa mahaa?
Kertokaa minulle hiukan neuvoja ja omia juttuja jos teillä samoja kokemuksia ukoista =)
Kaipaan kovasti ymmärtäviä ihmisiä etten ole ihan yksin..
Meillä on mieheni kanssa uusperhe jossa mieheni entisestä liitosta tyttö 9v ja meidän yhteinen tytär 1v2kk.
Mielessäni olisi halu toisesta lapsesta mutta jotenkin minua arveluttaa.. Jotenkin olen nyt saanut tämän reilun vuoden aikana sellaisen kuvan ettei mieheni elämään muita sovi kuin tuo sen ensimmäinen oma lapsi (tytär 9v). Kovasti hän toitottaa uutta lasta ja haluaakin ison perheen mutta miksi se ei voi jakaa itseään meidän muidenkin kanssa eikä vain tuon esikoisensa kanssa. Ja toinen juttu olen myös huomannut että kaikessa minun omaan ulkonäköön ja käyttäytymiseen on miehelläni tapa yrittää saada minut näyttämään ja olemaan kuin sen entinen nainen esim hiukset.. pitäisi olla tummat ja etu tukkaa mutta en kyllä siihen halpaan mene. jos en tälläisenä kelpaa niin olkoon.. Voiko se olla vielä niin kiinne ex muijas ettei pysty ajattelemaan elämää minun kanssa vaan haluaa edelleen ex kanssa. En oikein tajua.. Vai vaikuttaako meidän ikäero tähän hommaan (13v)..
Siinä hiukan tietoa meistä ja minun tunteista.
Toiseksi asiaksi minua mietityttää tuo mikä on parhain ikäero pienille lapsille? kun tuo oma tyttäreni syntyi sectiolla niin onko hyvä vielä näin vuoden jälkeen alkaa paisuttaa mahaa?
Kertokaa minulle hiukan neuvoja ja omia juttuja jos teillä samoja kokemuksia ukoista =)
Kaipaan kovasti ymmärtäviä ihmisiä etten ole ihan yksin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mieheltäsi vasta, kun lapsenne sait? Eli siis yrittikö hän jo aiemmin muuttaa sinua exäkseen? Aikasta ällöä, josko asia näin on. Millaiset välit hänellä on exäänsä? Vaikuttaisiko noin muuten, että hän kaipaisi sitä?
Se, mikä ehkä nyt (anteeksi vaan) pohdinnoissasi on olennaista on, että oletko valmis huoltamaan kaksi lasta yksin josko näin käy? Pystytkö siihen?
Miksi sinusta tuntuu, että miehesi elämään kuuluu vain tämä hänen esikoisensa? Kuinka useasti 9-vuotias on teillä? Jos isä näkee lastaan vain harvoin niin on ihan normaalia, että isä tällöin omistautuu tälle toiselle lapselleen...
Aika vähän selvität tilannettasi tekstissäsi niin paha lähteä kommentoimaan...
Aiemmin ei tullut tuommoista käytöstä mieheltä. Nyt vasta pistänyt ihan ulkopuolistenkin silmään että kaikessa huomauttaa minulle juuri siihen suuntaan että olisin samanlainen kuin ex. Ex:ään välit ovat tyystin poikki minun tietääkseni ellei sitten pelleile selkäni takana. Niillä oli tosi riitaisa ero. Minusta vaikuttaa että kaipaisi ex:ää kun kaikki siihen liittyvät asiat ovat niin hirmu tärkeitä hänen tietää.
Olen miettinyt paljon tuota lasten huoltamista jos vaikka ero käykin. Ja kyllä luulen olemaan valmis kaksi hoitamaan itse.
Tuo 9-vuotias asuu meillä. On asunut koko ajan. Sen omasta äidistä ei ole sille kuin korkeintaan kerran kuukaudessa äidiksi. on kuulemma niin kiireinen ettei ehdi tytärtä ajatella. Miehessä olen huomannut sellaista että se vain hellii ja halii tuota vanhempaa tytärtä ja kaikki huomio ja tekeminen on siinä tyttäressä.
Sekin tässä on tosi tyhmän tuntuista että mieheni on kuitenkin hiton mustasukkainen vaikka käytös on ihan toista. en tiedä tätä on jotenkin vaikea selittää..
Sinun lapsellasi on sekä äiti että isä. Miehesi tyttärellä tätä äitiä ei elämässään ole (tai no välillä...). Ehkä miehesi potee huonoa omaatuntoa esikoisen "äidittömyydestä" ja yrittää jotenkin korvata tätä lapselleen. Miten sinä huomioit hänen tytärtään? Millaiset teidän välinne ovat?
Meillä on tuon vanhemman tytön kanssa hyvät välit. Monesti jopa minua kutsuu äidikseen ja koulussa ym kertoilee minusta äitinään kun ei omasta paljoakaan tiedä.
Odotus aika mieheni sanoi monesti pelkäävän menettävänsä tuon esikoisensa vaikka tyttö odotti sisarta yhtä paljon kuin me itsekkin ja kovasti nytkin kyselee milloin tulee toinen, milloin menetten häihin että pääsen ruusuja kantamaan..
Monesti myös tyttö mainitsee ettei omaa äitiä ole ikävä..
Luulisin, ihan niinkuin aikaisempikin kirjoittaja että isä yrittää korvata tuota biologisen äidin puuttumista. Helppoa se on tietysti täs sivus kommentoida mutta, oiskohan niin että isä tuntee myös syyllisyyttä siitä ettei ensimmäisen kanssa onnistunutkaan. Tällä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa etteikö hän voisi välittäää tai haluaisi olla uuden perheensä kanssa, historia vaan kulkee ihmisen mukana halusi sitä tai ei. Vahvista edelleen suhdetta tuohon tyttäreen niin samalla vahvistuu myös koko perheen siteet. Jaksamista ja voimia teille!!