Epäilen vahvasti, että vauva on vielä perätilassa. Odotan esikoista, enkä ole aivan varma, mutta siltä tuntuu. Potkut tuntuvat alavatsaan, ja kylkiluiden alla on iso pallukka (pää?), joka vaikeuttaa kumartumista ym.
Vielä lapsi saattaa itsekin kääntyä. Viikkoja on nyt 35 2. Minulla on ollut raskauden myötä supistuksia aika paljon, ja kohdunkaula oli pehmeä jo kauan sitten. Nyt myös sormella auki. Vähän mietityttää se, että jos lapsi syntyy etuajassa. Minä ja mieheni olemme myös itse syntyneet 3 viikkoa ennen laskettua aikaa.
Mikäli lapsi on perätilassa, koska sitä yritetään kääntää? Asia stressaa kovasti... Mitä jos synnytys käynnistyy ennen sitä? Ensisynnyttäjänähän minut leikattaisiin. Tehdäänkö leikkaus silloin kiireellä, ja jopa leikkaushaava pystysuoraan?
Minulla on viimeinen lääkäri viikon päästä. Ärsyttää odotella vastauksia sinne saakka.
Voinko jotenkin itse varmistua vauvan asennosta?
Vielä lapsi saattaa itsekin kääntyä. Viikkoja on nyt 35 2. Minulla on ollut raskauden myötä supistuksia aika paljon, ja kohdunkaula oli pehmeä jo kauan sitten. Nyt myös sormella auki. Vähän mietityttää se, että jos lapsi syntyy etuajassa. Minä ja mieheni olemme myös itse syntyneet 3 viikkoa ennen laskettua aikaa.
Mikäli lapsi on perätilassa, koska sitä yritetään kääntää? Asia stressaa kovasti... Mitä jos synnytys käynnistyy ennen sitä? Ensisynnyttäjänähän minut leikattaisiin. Tehdäänkö leikkaus silloin kiireellä, ja jopa leikkaushaava pystysuoraan?
Minulla on viimeinen lääkäri viikon päästä. Ärsyttää odotella vastauksia sinne saakka.
Voinko jotenkin itse varmistua vauvan asennosta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla oli vk.33 vauva perätilassa mutta vk.35 jo kääntynyt rv..sanottiin et lapsiveden määrä vaikuttaa siihen koska silloin sikiö pääsee paljon liikkuu mutta yhden illan aikana kaikki voi olla jo toisin,niin nopeeta se on=)yleensä viikosta 37 eteenpäin sikiöö voidaan yrittää kääntää mutta aina se ei onnistu. Vaikka vauva olisikin rv niin potkut voivat tuntuu aika alhaalla,minulla ainakin..itekkin mietin tilaa mutta uskon et on pää alaspäin,huomennahan se selvii neuvolassa=)
En tiedä onko tästä nyt sulle apua, mutta ajattelin vastata.
Eli mulla tuntui ensimmäisen raskauden lopussa oikealla puolella kylkiluiden alla kiusallisesti vauvan pylly. Ja polvet tuntuivat hieman siinä keskemmällä. (Näin ultrassa että ne ovat polvet)
Voisiko sullakin olla kyse tästä?
Ja olen ymmärtänyt että ainoastaan hätäsektiossa leikkaushaava tehdään pystyyn. Kiireellisessä ja suunnitellussa sektiossa se tehdään vaakaan.
Ehkäpä tuo voisi olla pyllykin tuossa kylkiluiden alla... Taidan vähän liikaa stressata, nyt kun äippälomalla on aikaa vain ajatella. Heh.
Myös se tieto rauhoittaa, että tarvittaessa myös ns. tavallisissa kiireellisissä sektioissa leikkaushaava tehdään vaakaan. Hölmö asia pelätä, mutta en missään nimessä halua arpea pystyyn, jos sen vain jotenkin pystyy estämään.
Odottelen rauhassa ensi viikon lääkäriä, niin tiedän vauvan asennon varmaksi.
Mulla lähti esikoinen syntymään vk 35 perätilassa vesien menolla. Ulkokäännös olisi ollut seuraavien 2 vk sisällä.
Koska lapsi oli pieni ja lantio normaali (oletus), sain valita synnytystavan. Alatiesynnytyksen ehtona oli tosin, että synnytys etenisi todella mallikkaasti, mitä se ei sitten lopulta tehnyt...
Synnytys käynnistyi illalla, supparit hiipuivat yön aikana ja seuraavana päivänä iltapäivällä leikattiin (kiireellinen sektio), kunhan leikkaussali vapautui. Ei siis mikään paniikkileikkaus, kaikinpuolin hyvä kokemus, lapsi ok. Jälkeenpäin olen todella tyytyväinen ettei päädytty alatiesynnytykseen. Olen lukenut asiasta aika lailla ja löytänyt tutkimuksia, joissa perätilasynnytys (alatie-) johtaa huomattavasti useammin vakaviin vammoihin lapsella kuin sektio. Ja perätilasynnytyksen sujuminen on paljon lääkärin osaamisesta kiinni, enkä haluaisi synnyttää siinä työvuorossa jossa se paikalla on se ei niin kokemut lääkäri...
Sun tilanteessa ulkokäännös saattaisi hyvinkin käynnistää synnytyksen, joten päätös siitä, kokeillako sitä, on aika kinkkinen. Kumpikin vaihtoehto voi päättyä sektioon tai alatiesynnytykseen.
Vaikka tiedän että en saisi sua pelotella!
Meillä tuttu jolla käännytettiin... Napanuora meni pään ympäri ja... ...seuraavana päivänä äiti joutui synnyttämään surullisesti.
Itsellä kun menin käännyttämään.. Luojlle kiitos vauva oli jo niin kiinnittynyt että ei voitu kääntää. Vko36.
Viikolla 37 1 syntyi perätilassa. napanuora oli niin lyhyt että sanoivat -Jos kääntäminen olisi onnistunut olisi riskinä ollut istukan repeäminen.
Olisin halunut sektion. Ei ehditty tehdä. Onneksi vauvan asento oli oikea.
En ehtinyt edes kuulemaan että pitää synnyttää jossain tietyssä asennossa. Kätilö vain väänsi kesken synnytyksen mut ihme asentoon jossa en olisi halunnut synnyttää.
Sitten ulostulo.. Se oli jotain aivan hirveetä. (vaikkakin synnytys meni tosi hyvin)
Vauvalle tuli sen seurauksena kahden viikon ikäisenä valtava patti kaulaan. Mentiin kiireesti sairaalaan (eivät ottaneet edes terveyskeskukseen kun kyse niin pienestä)
Sillä oli synnytyksessä kaulasta ja niskasta lihakset repeytyneet ja tehneet sellaisia kalkkeumia. Ne ovat vaarattomia ja häviävät itsestään, mutta mielestäni pienen vauvan ei tarvitse kärsiä moista vain sen takia että sairaalat haluavat parempia tilastoja.
Synnytyksen käynnistymisestä..
Vauvan peppu oli ainakin meillä niin pieni, että se valuu tosi alas ennen kuin alkaa voimakkaat supistukset ja huomaa että synnytys on käynnissä.
Meillä ainakin oli kiire sairaalaan ja ei ehditty leikata.
Vieruskaveri oli myös synnyttänyt perätilan ja niillä oli tosi iso vauva. Heillä meni kaikki hyvin. Eli kokemukset on yksilöllisiä.
Eräs lääkäri sanoi minulle kun juttelin perätilasta -En antaisi itselleni ikinä anteeksi jos vauvalle sattuisi jotain.
Hän suositteli sektiota. Perätilassa on kuulemma paljon suuremmat riskit kuin sektiolla.
Mutta tämä oli meidän tarina. Teillä voi kaikki mennä hyvin!
että onko vauvan kääntämiseen pakko suostua? Vai pitäisikö olla hyvä syy miksi en suostuisi. Pelottaa jo valmiiksi jos tämä villi asukki ei asetu ollenkaan paikoilleen.
Hei,
Tietääkseni ei ole pakko suostua kääntämiseen.
Olen kuullut noita juttuja käännöksen aiheuttamista ongelmista aika monesta paikasta, ja vaikka tilastollisesti kääntämisen pitäisi olla turvallista, niin en silti ole aivan vakuuttunut mitä itse tekisin jos käännöstarvetta tulisi. Ainakin varmaan vaatisin seuraamaan lapsen tilaa tarpeeksi kauan käännöksen jälkeen, minkä kyllä pitäisi olla ihan itsestään selvä juttu hoitohenkilökunnalle.
Oletko yrittänyt kääntää lasta omalla asennolla? Siis niin että joko makaat lattialla selälläsi lantio kohotettuna tai nostat konttausasennossa pepun ylös niin että kohtu on samalla lailla "alamäessä". Näissä asennoissa max 15 min kerrallaan muutaman kerran päivässä.
kävi todella hyvin kun vauva oli jo kiinnittynyt, sillä minun kokemus oli se että minua ei kuunneltu. Sanoin ei. Monet kerrat. Mutta silti lääkäri vain sanoi että pakko se on edes yrittää.
Tästä synnytyksestä jäi oikeesti tosi paha mieli ja lapsi on sentään jo kolme ja puoli vuotias.