Aborttivideo netissä

Kyllä niitä "pimeitä" ajattelee moni ihan terveen kirjoissakin oleva aika ajoin.

Tärkeintä kai on antaa itselleen anteeksi omat virheensä, niinhän mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Elämä jatkuu, ja aina voi elää paremmin tulevissa päivissä. Menneisyyttä ei takaisin saa, ja se kannattaakin ihan hyvin omintunnoin unohtaa, niin minäkin olen tehnyt.

Monenmoista töppäystä sitä onkin näin maailman sivu tullut tehtyä, ja ne kaikki olen itse itselleni anteeksi antanut, paha niitä olisi suuruusjärjestykseen laittaa, kosken niiden vaikutusta voisi koskaan tietää. Jollain pienellä mokulla on voinut olla isot vaikutukset tai päinvastoin, minä en vain sitä tiedä.

Aborttivideon en näe palvelevan ketään, mutta hyvähän se on jos olen väärässä. Minä en tahallani katsele mitään epämiellyttävää, en edes kauhuleffoja, koskapa miksi ihmeessä tekisin jotain sellaista josta tulee huono olo? Idioottimastahan se olisi.

Näkisinkin että anteeksi anto olisi terveydelle parhaaksi ihan itse meille kullekin.

Minä annan nyt tässä omasta puolestani kaikille anteeksi heidän huonot tekonsa, ja toivotan parempaa, ja ymmärrystä ja rakkautta kohtaavaa loppuelämää.

muutakin videota olen katsonut abortti-propaganda sivuilta mutta minuun ne eivät vaikuttaneet. Tein videoiden katsomisen jälkeen vielä abortin eikä minun aborttiini ainakaan löytynyt mitään muuta yhteneväistä videoiden kanssa kuin se että alkanut elämä tapettiin. Siis videoilla ei ole mitään tekemistä suurimman osan suomen aborteista kanssa eli niistä ei voi nähdä mitä omassa abortissa tapahtuu.

Olisin kyllä tehnyt abortin vaikka raskaus olisi ollut pidemmälläkin. Ja voisin tehdä vielä uudelleenkin, tarkoitan että ei ole negatiivisia tuntemuksia. Kai sekin riippuu ihan tilanteesta ja ihmisestä.

totuutta silmiin, paitsi tämän palstan aborttiväen mielestä, koska jokuhan voisi ymmärtää heidän olevan väärässä!

Näitkö ohjelman, jossa keskusteltiin mm p-pillereistä? Ohjelman lopussa oli viittaus aborttiin. Ohjelmassa kerrottiin, että kun ennen hävettiin ja tunnettiin syyllisyyttä siitä, että abortti oli annettu tehdä, niin nyt tunnetaan häpeää ja syyllisyyttä siitä, että lapset saadaan "liian" aikaisin "keskeneräisiin" elämänrakennustilanteisiin ja "liian" nuorena.

Lapset kuuluvat nuoruuteen. Eikö tällainen asennemuutos ole todellakin outo? Ja ohjelmassa mainittiin sekin, että ympäristön on todettu painostavan nuoria ihmisiä keskeneräisessä elämäntilanteessaan tekemään abortin.

Mitä sinä ajattelet tästä tällaisesta asennemuutoksesta?

Aborttia vastaan järjestetyissä mielenilmauksissa miehet ovat yliedustettuina ja meistä naisista on pula.

Lappusia jakaessa huomaa, että varsinkin nuoret miehet haluavat kantaa vastuunsa tässä vaikeassa aborttiasiassa. Usein tulee sellainen olo kuin heidät yliajettaisiin aborttiasiassa, jossa he kuitenkin ovat kolmas osapuoli, mutta on kuin heillä ei olisi mitään sanottavaa tässä aborttiasiassa.

On todella upeaa, että miehet ovat lähteneet sotapolulle aborttiasiassa. Ehkä aborttien suuri lukumäärä saataisiin laskuun miesten avulla. Mikä olisikaan ihanampaa monelle raskaana olevalle naiselle kuin kuulla, että mies sanoo, että hän ei halua, että hänen lastaan abortoidaan.

Vain näkemällä aborttivideon saa kuvan toimenpiteen karmeudesta. Toimenpide on karmea, vaikka se tehtäisiin sikiön ollessa pienempi kuin mitä video näyttää. Asian luenne ei muutu - pieni elämä tapetaan eikä kukaan ole puolustamassa tuon pienen ihmisenalun oikeutta omaan elämäänsä. Oma isä - ja muutkin miehet asenteellaan - olisivat oikeita puolustajia sille elämälle, joka on saanut alkunsa miehen toiminnasta naisensa kanssa.

Kiitos kaikille miehille, jotka ovat mukana uudessa asenteessa aborttiin ja tuo uusi asenne aborttiin on, että niitä ei enää tehtäisi.

Olisi utopiaa luulla, että kaikki abortit saataisiin pois, mutta jokainen tekemättä jätetty abortti on ihmisoikeudellinen voitto. Oikeus omaan elämään on ihmisoikeus ja kuinka karmealta kuullostaakaan, mutta totuus on, että abortit suurena määränä ovat nykyaikainen joukkomurhan muoto, vaikka emme abortteja heti joukkomurhaksi mieltäisikään.

Miehethän ovat keksineet Suomi Pro Life-järjestölle sen suomalaisen nimen "lopettakaa tappaminen" ja antaessaan tuon nimen he ovat todella tietäneet mistä puhuvat. Kukaan ei voi tappamisesta hyvin ja aborttien suurella määrällä on varmaan oma osuutensa ihmisten pahaan oloon maassamme. Melkein jokaisen lähipiirissä on joku, jota tämä toimenpide koskettaa ja abortin jälkeen ihminen on muuttunut ja ehkä ahdistunut ja se jää kalvamaan loppuelämäksi. Monia abortti kalvaa kuin jos olisi menettänyt lapsen. Ja ikävä jää. On niitäkin, jotka abortin jälkeen haluavat tilalle lievitykseksi toisen lapsen ja silloinhan tuo abortti on jäänyt perin tyhjänpäiväiseksi. Mutta ennen kuin oli läpikäynyt abortin niin ei voinut ymmärtää, ei voinut kuvitellakaan millaista voisi olla sen jälkeen.

Kehoituksessa lopettakaa tappaminen on oikea meininki ja on oikein puolustaa ulkoiseen maailmaan vielä syntymättömien oikeutta omaan elämäänsä. Ulkoiseen maailmaan vielä syntymättömällä on ihmisoikeutena oikeus omaan elämään. He eivät vain voi itse puolustaa tuota oikeuttaan ja meidän kaikkien vastuulla on puolustaa vielä ulkoiseen maailmaan syntymättömien ihmisten oikeutta omaan elämäänsä.

Pro Life Suomi-järjestön kotisivut löytyvät myös heidän kotisivun osoitteella lopettakaa tappaminen.

Järjestö puolustaa vielä ulkoiseen maailmaan syntymättömien lasten ihmisoikeutta omaan elämäänsä ja on siis ihmisoikeusjärjestö.

Järjestö pitää lähes kuukausittain mielenilmauksia ja haluavat pysäyttää meitä kiireen keskellä eläviä ihmisiä vaikean asian tiimoilta ja herättää ajatuksia aborttiasiasta, josta on niin vaikea keskustella siten, että keskustelut johtavat mihinkään.

Moni kiirehtii mielenilmauksen ohi, moni vastustaa abortinvastustajia, mutta moni pysähtyy käsittämättömän vaikean asian eteen ja moni kiittää, että mielenilmaisijat tekevät hyvää työtä.

Voi vain toivoa, että aborttivideon näkeminen - kuvat kertovat enemmän kuin sanat - tuottaa meille kaikille toisenlaisen ja vähemmän kevyen suhtautumisen vaikeaan aborttiasiaan.

Suomessa on huutavaa köyhyyttä. Pysyykö se vain jotenkin salakavalasti piilossa - köyhät vaikenevat, mutta kärsivät hiljaisuudessa. Vain sellaisen köyhyyden itse kokenut tietää mitä se on ja sellaisessa saattaa elää suuri määrä hedelmällisessä iässä olevia ihmisiä. Elämä ei ole järjestyksessä rahahuolien vuoksi ja ehkä ei ole omaa asuntoa eikä varaa pitää sellaista, vaikka sellaisen sattuisi jotenkin saamaan, vaikka raskauden avulla. Ei ole työtä, jolla itsensä elättää ja kuitenkin kohdalle voi sattua raskausvahinko kuin kenelle muulle tahansa.

Köyhyys on sitä, että elämä ei ole elämää vaan ainoastaan pelkkää hengissä pysymistä. Aina ei edes tiedä mistä saa ruoat päiväksi. Miten raskaus onnistuu sellaisen köyhyyden keskellä? Miten sellaisessa tilanteessa voisi selvitä lapsen kanssa? Tuntuu siltä kuin jokainen sellaisessa tilanteessa oleva ja raskaaksi tullut toimisi järkevästi valitsemalla abortin.

Jos tällaisesta köyhyydestä on kyse maamme suurissa aborttiluvuissa niin tällaiselle köyhyydelle meidän olisi yhdessä tehtävä jotakin ja pikaisesti. Valitessaan abortin kansalaisemme ovat tekemässä maassamme kollektiivista kansamme itsemurhaa.

Kansan kukkaro on avattava raskaana oleville ja niille, joilla on lapsia huutavan köyhyyden keskellä. Maamme ei ole mikään hyvinvointivaltio, jos asiat ovat näin.

Me tiedämme kaikki, että oman lapsen pois antaminen on erittäin raskasta.

Tukekaamme niitä erittäin rohkeita ihmisiä, jotka eivät tee aborttia vaan antavat lapselleen elämän paremmissa taloudellisissa olosuhteissa kuin missä itse olisivat voineet kasvattaa lapsensa.

Toivokaamme, että jokainen sosiaalisin perustein pois adoptoitu lapsi saa hyvän kodin ja ehkä mahdollisuuden säilyttää jonkinlaisen yhteyden omaan biologiseen äitiinsä ja isäänsä, jos isä on näköpiirissä.

Omat biologiset vanhemmat olisivat jokaisen lapsen ihmisoikeus, mutta on elämäntilanteita, joissa taloudellisen vastuun kantaminen omasta lapsesta on liian raskasta sekä vanhemmille että lapselle ja toisaalta on niitä, jotka eivät muuta odota kuin että saisivat ikioman perheen ja ovat kiitollisia adoption tarjoamista mahdollisuuksista.

On kyse niin vaikeista asioista, että ihmisillä tuskin on mitään pätevyyttä tehdä päätöksiä näistä asioista. On kyse elämästä ja elämä ei aina ole helppoa.

Mutta jokaisella ihmisen alulla on omana ihmisoikeutenaan saada syntyä tähän maailmaan, vaikka ei olisi syntynyt perheeseen, jossa kultalusikka laitetaan heti suuhun. Monesta köyhiin olosuhteisiinkin syntyneestä ihmisestä on tullut menestyjä tässä maailmassamme - ja päin vastoin. Ei sitä koskaan tiedä. Mutta jokaisella sikiöllä on oikeus saada kehittyä valmiiksi ihmiseksi ja syntyä tähän maailmaamme. Ja meidän tehtävämme on huolehtia heistä kun he ovat lapsia.

Vieraile Pro Life Suomi järjestön linkeillä, varsinkin amerikkalaisen järjestön sivulla, jossa on lisää videosta.