home aiheutti atopian

Home-palstalle parin muun palstan lisäksi siksi, että home on ainakin minun atopiani takana.

Kerro sinä minulle, kun olet lääkäri (tai sitten et), mikä tuo syy-yhteys on. Minä en ole kuin huomannut seuraukset, mutta syy-yhteydestä pistän vaikka pääni pantiksi: oleskeltuani pari minuuttia kauemmin homeisissa tiloissa on reaktio järkyttävä, kuten kerroin. Johtukoot mistä hyvänsä. Sanoinhan, ettei se minua kiinnostakkaan, vaan reaktio, ja miten vältän sitä.

Mulla on vuosikymmenten kokemus tästä paskasta, sulla kirjatieto, jolla ei ainakaan mua parannettu. Kaikki kirjoittamani pohjautuu kokemukseen.

Saippualla en käskenytkään pesemään, vaan vedellä, suolalla ja soodalla. Normaaliin tahtiin. Jos ei peseydy, iholla bakteerit ja hiivat ja muu paska vain lisääntyy ja tulehduksesta ei pääse eroon ikinä. Samoin hiki kutittaa montaa atoopikkoa, siitä pääsee eroon vain pesulla. Ja vaikka en tutkimuksista välitäkkään, on tuosta veden vaikutuksesta - siis että se kosteuttaa, ei kuivata - on tutkimustietoakin. Ehkä voi olla myös niin, että pesu elvyttää ihon omaa rasvantuotantoa ja päin vastoin? En tiedä.

Käyhän se lääkärin arvovallalle (mikäli nyt lääkäri lienetkään), jos potilas löytää itse paremman - ja ennen kaikkea miltei ilmaisen - avun sairauteensa, eikä sokeasti tottele lääkäreitä. Minä tottelin vuosikymmneniä, tässä asiassa aivan turhaan. Ja kuten sanoin, ylipäänsä luotan lääketieteeseen, mutta tässä en voi puhua omaa kokemustani vastaan: jos keisarilla ei näytä olevan vaatteita, niin jonkunhan se on ääneen sanottava. Montako atopiaa on helvetin kalliilla lääkkeillä ja rasvoilla hoidettu?

käsitellä asioita kokonaisvaltaisesti????


Atopia tarkoittaa ihmisyksilön periytyvää taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä esiintyville allergeeneille.

Atooppisen ihottuman eli maitoruven taustalla on monimutkainen immuniteetin häiriö. Tila johtaa ihon rasvantuotannon häiriöön, iholla luonnollisesti elävien bakteerikantojen muuttumiseen tavanomaisesta poikkeavaksi ja ihon liialliseen kuivumiseen. Ihon kuivuminen puolestaan johtaa kutinaan.

Atooppinen ihottuma kuuluu niin sanottuihin atooppisiin sairauksiin, jolloin potilaalla on kohonnut riski sairastua muihin atooppisiin sairauksiin kuten astmaan, allergiseen nuhaan ja allergiseen sidekalvontulehdukseen. Kymmenen viime vuoden aikana lasten maitorupitapausten määrä on kolminkertaistunut, ja 10 - 20 prosenttia lapsista potee nykyään maitoruven oireita ainakin jossain elämänsä vaiheessa.

Verestä voidaan mitata allergiaan liittyvän immonoglobuliini E:n eli IgE:n pitoisuus ja myös allergiaa heijastavien verisolujen, eosinofiilien, määrä: arvot ovat koholla suurella osalla atoopikoista

beat it kirjoitti:

Home-palstalle parin muun palstan lisäksi siksi, että home on ainakin minun atopiani takana.

Kerro sinä minulle, kun olet lääkäri (tai sitten et), mikä tuo syy-yhteys on. Minä en ole kuin huomannut seuraukset, mutta syy-yhteydestä pistän vaikka pääni pantiksi: oleskeltuani pari minuuttia kauemmin homeisissa tiloissa on reaktio järkyttävä, kuten kerroin. Johtukoot mistä hyvänsä. Sanoinhan, ettei se minua kiinnostakkaan, vaan reaktio, ja miten vältän sitä.

Mulla on vuosikymmenten kokemus tästä paskasta, sulla kirjatieto, jolla ei ainakaan mua parannettu. Kaikki kirjoittamani pohjautuu kokemukseen.

Saippualla en käskenytkään pesemään, vaan vedellä, suolalla ja soodalla. Normaaliin tahtiin. Jos ei peseydy, iholla bakteerit ja hiivat ja muu paska vain lisääntyy ja tulehduksesta ei pääse eroon ikinä. Samoin hiki kutittaa montaa atoopikkoa, siitä pääsee eroon vain pesulla. Ja vaikka en tutkimuksista välitäkkään, on tuosta veden vaikutuksesta - siis että se kosteuttaa, ei kuivata - on tutkimustietoakin. Ehkä voi olla myös niin, että pesu elvyttää ihon omaa rasvantuotantoa ja päin vastoin? En tiedä.

Käyhän se lääkärin arvovallalle (mikäli nyt lääkäri lienetkään), jos potilas löytää itse paremman - ja ennen kaikkea miltei ilmaisen - avun sairauteensa, eikä sokeasti tottele lääkäreitä. Minä tottelin vuosikymmneniä, tässä asiassa aivan turhaan. Ja kuten sanoin, ylipäänsä luotan lääketieteeseen, mutta tässä en voi puhua omaa kokemustani vastaan: jos keisarilla ei näytä olevan vaatteita, niin jonkunhan se on ääneen sanottava. Montako atopiaa on helvetin kalliilla lääkkeillä ja rasvoilla hoidettu?

Lue lisää

että hyvät neuvosi saavat aikaan tyypillisen kieltämisreaktion asioista joista ei lääkäri2 ymmärrä. On helpompaa kieltää uudet asiat, kuin miettiä jospa niissä olisikin perää. Miettiminen vaatii aivotyötä ja omaa aktiviisuutta asettaa kyseenalaiseksi lääketieteen hoidot,joista ei ole saatu apua. Atopiankin suhteen lääketiede on vielä lasten kengissä ja voimaton. Lääkärit "kokeilevat" sitä ja tätä kortisoni tms. lääkitystä,mutta YKSISELITTEISTÄ TIETOA ei ole parannuskeinoista atopiaan, kun ei pystytä vielä sitäkään varmasti todistamaan mistä atopia syntyy tai mikä sen aiheuttaa.

Onneksi ihminen on viisas (eivät kaikki) ja kokeilemalla vaihtoehtoja löytää (ehkä) ratkaisuja joita lääketieteemme halveksii puoskarointina, koska esim. suolan tai viinan apuja ei ole kliinisesti tms todistettu.

Onneksi saamme itse tehdä valintoja terveytemme vuoksi. Tarkoitan tässä terveydellä myös sitä että nämä vaihtoehtohoidot joita käytät, eivät rasita munuaisia tai maksaa kuten kalliit, kovat lääkkeet tekevät.

Kulje rohkeasti omaa latuasi ja minä seuraan perässä omien valintojeni kanssa,vaikka lääketieteemme niitä väheksyy. Kyse on kuitenkin siitä että loppupelissä me olemme itse vastuussa omasta terveydestämme, ei lääkäriä syytetä siitä että pitkillä ja virheellisillä hoidoilla aiheuttaisi sinulle muita pysyviä vammoja.
EI KORPPI KORPIN SILMÄÄ NOKI.

beat it kirjoitti:

Home-palstalle parin muun palstan lisäksi siksi, että home on ainakin minun atopiani takana.

Kerro sinä minulle, kun olet lääkäri (tai sitten et), mikä tuo syy-yhteys on. Minä en ole kuin huomannut seuraukset, mutta syy-yhteydestä pistän vaikka pääni pantiksi: oleskeltuani pari minuuttia kauemmin homeisissa tiloissa on reaktio järkyttävä, kuten kerroin. Johtukoot mistä hyvänsä. Sanoinhan, ettei se minua kiinnostakkaan, vaan reaktio, ja miten vältän sitä.

Mulla on vuosikymmenten kokemus tästä paskasta, sulla kirjatieto, jolla ei ainakaan mua parannettu. Kaikki kirjoittamani pohjautuu kokemukseen.

Saippualla en käskenytkään pesemään, vaan vedellä, suolalla ja soodalla. Normaaliin tahtiin. Jos ei peseydy, iholla bakteerit ja hiivat ja muu paska vain lisääntyy ja tulehduksesta ei pääse eroon ikinä. Samoin hiki kutittaa montaa atoopikkoa, siitä pääsee eroon vain pesulla. Ja vaikka en tutkimuksista välitäkkään, on tuosta veden vaikutuksesta - siis että se kosteuttaa, ei kuivata - on tutkimustietoakin. Ehkä voi olla myös niin, että pesu elvyttää ihon omaa rasvantuotantoa ja päin vastoin? En tiedä.

Käyhän se lääkärin arvovallalle (mikäli nyt lääkäri lienetkään), jos potilas löytää itse paremman - ja ennen kaikkea miltei ilmaisen - avun sairauteensa, eikä sokeasti tottele lääkäreitä. Minä tottelin vuosikymmneniä, tässä asiassa aivan turhaan. Ja kuten sanoin, ylipäänsä luotan lääketieteeseen, mutta tässä en voi puhua omaa kokemustani vastaan: jos keisarilla ei näytä olevan vaatteita, niin jonkunhan se on ääneen sanottava. Montako atopiaa on helvetin kalliilla lääkkeillä ja rasvoilla hoidettu?

Lue lisää

No mutta, nythän on kyse aivan eri asiasta että atooppinen ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta kuin, että alkuun väitit että home on koko atopian alunperin aiheuttanut. Atopia on siis taipumus muodostaa IgE-vasta-aineita "turhaan" vaaraattomille allergeeneille, atopiaan liittyy Th1/Th2 epätasapaino oleellisena tekijänä myös.

Tiedän kyllä ja olen itse nähnyt sairaalassa osastolla miten atooppisesta ekseemasta kärsivän henkilön ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta. Toki jos sisäilma on huonolaatuista niin on siinä paljon myös allergeeneja jotka voivat aiheuttaa ekseeman pahenemaa.

Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia. Esimerkiksi pimekrolimuusi ja takrolimuusi ovat immunomodulatiivisia aineita joita voidaan laittaa rasvaan ja levitetään siten iholle: ne korjaavat Th1/Th2 epätasapainon ja hävittävät paitsi koko ekseeman, niin myös korjaavat atooppisen ihon normaalin näköiseksi, esimerkiksi ihotautikirjoissa on kuvia joissa on vertailtuna kuva ei-ihottumaisesta eli kunnossa olevasta, mutta atooppisesta ihosta ja vieressä kuva takrolimuusilla hoidetusta potilaasta ja kyllä on eroa ihoissa. Atoopikon ihohan on poikkeavan näköinen vaikka ei olisi ihottumainenkaan. Paitsi että voi tulla ihotumaa, niin atoopikon iho on kuiva, ohut, hilseilevä, ryppyyntyvä, värisävyltään poikkeava. Etenkin silmäluomista näkee asiantuntija yhdellä vilkaisulla onko potilas atooppinen vai ei: alasilmäluomet ovat atooppisella henkilöllä atopialle tyypillisen näköiset vaikkei ihottumaa olisikaan juuri sillä hetkellä yhtään. Silmäluomien iho ollessaan ohutta ja herkkää vain paljastaa ihon sairauden ja sen näkee helposti vilkaisemalla. Karkeasti voi sanoa että silmäluomien iho on ohut, poimuilla, sävy poikkeava ja silmistä tulee hieman ikään kuin "surullisen" näköiset, siis sellaiset miten sen nyt sanoisi, no "katsella vetoavan koiranpentuparan" silmät.

Ikävä kyllä nämäkään voiteet eivät toimi ihan kaikilla, en muista nyt tarkkoja lukuja, mutta tuntumalta sanoisin että n. 1-5 % nämä voiteet eivät paranna atopiaa siten kuten suurimmalla osalla. Nämäkin, joilla voiteet eivät toimi, saattavat saada apua sisäisesti otetuista immunomodulatiivisista aineista, esimerkiksi siklosporiinista joka toimii samankaltaisesti, mutta siis otetaan ihan kapselina suun kautta. Siklosporiini on vain melkoinen "myrkky" eli vaikka se atoopikolla korjaakin Th1/Th2 epätasapainoa, niin se on kuitenkin sisäisesti otettuna potentiaalisesti haitallinenkin, elinsiirtolääkkeenähän tuota käytetään ja reumassa myös, elinsiirroissa estämään hyljintäreaktiota ja reumassa estämään autoimmuunista aktiivisuutta. Atopiassa se estää myös tätä liian herkkää autoimmuunista aktiivisuutta siis. Takrolimuusista tai pimekrolimuusista ei taas voiteena paikallisesti käytettynä ole haittoja siten kuin siklosporiinista sisäisesti otettuna. Jos taas siklosporiinia sisäisesti käyttää potilas, niin pitäisi seurata säännöllisesti munuais- ja maksa-arvoja muun muassa.

Homeen aiheuttamia oireita

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu valtava määrä oireita; voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, muisti- ja näköhäiriöt, keskittymisvaikeudet; lihasnykinä, heikkous ja vapina; kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja turvotukset; verenvuoto nenästä, ikenistä tai veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema; virtsatie ongelmat; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa ym. ym.. Näillä potilailla on myös säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG- vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia.

Luonnon homeet

Miksi luonnossa olevat homeet eivät ärsytä ja miksi sisätiloissa olevat homeet aiheuttavat oireita jopa ennestään terveelle ihmiselle? Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita. Homealtistunut sitä vastoin tulee altistumaan monesti jatkossa myös luonnonhomeille, siitepölylle ja hajusteille. Homealtistuneen immuunijärjestelmä vaurioituu ja muuttuu ärhäkäksi myös muille ulkoapäin tuleville ärsykkeille.

Lääkäri 2 kirjoitti:

No mutta, nythän on kyse aivan eri asiasta että atooppinen ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta kuin, että alkuun väitit että home on koko atopian alunperin aiheuttanut. Atopia on siis taipumus muodostaa IgE-vasta-aineita "turhaan" vaaraattomille allergeeneille, atopiaan liittyy Th1/Th2 epätasapaino oleellisena tekijänä myös.

Tiedän kyllä ja olen itse nähnyt sairaalassa osastolla miten atooppisesta ekseemasta kärsivän henkilön ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta. Toki jos sisäilma on huonolaatuista niin on siinä paljon myös allergeeneja jotka voivat aiheuttaa ekseeman pahenemaa.

Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia. Esimerkiksi pimekrolimuusi ja takrolimuusi ovat immunomodulatiivisia aineita joita voidaan laittaa rasvaan ja levitetään siten iholle: ne korjaavat Th1/Th2 epätasapainon ja hävittävät paitsi koko ekseeman, niin myös korjaavat atooppisen ihon normaalin näköiseksi, esimerkiksi ihotautikirjoissa on kuvia joissa on vertailtuna kuva ei-ihottumaisesta eli kunnossa olevasta, mutta atooppisesta ihosta ja vieressä kuva takrolimuusilla hoidetusta potilaasta ja kyllä on eroa ihoissa. Atoopikon ihohan on poikkeavan näköinen vaikka ei olisi ihottumainenkaan. Paitsi että voi tulla ihotumaa, niin atoopikon iho on kuiva, ohut, hilseilevä, ryppyyntyvä, värisävyltään poikkeava. Etenkin silmäluomista näkee asiantuntija yhdellä vilkaisulla onko potilas atooppinen vai ei: alasilmäluomet ovat atooppisella henkilöllä atopialle tyypillisen näköiset vaikkei ihottumaa olisikaan juuri sillä hetkellä yhtään. Silmäluomien iho ollessaan ohutta ja herkkää vain paljastaa ihon sairauden ja sen näkee helposti vilkaisemalla. Karkeasti voi sanoa että silmäluomien iho on ohut, poimuilla, sävy poikkeava ja silmistä tulee hieman ikään kuin "surullisen" näköiset, siis sellaiset miten sen nyt sanoisi, no "katsella vetoavan koiranpentuparan" silmät.

Ikävä kyllä nämäkään voiteet eivät toimi ihan kaikilla, en muista nyt tarkkoja lukuja, mutta tuntumalta sanoisin että n. 1-5 % nämä voiteet eivät paranna atopiaa siten kuten suurimmalla osalla. Nämäkin, joilla voiteet eivät toimi, saattavat saada apua sisäisesti otetuista immunomodulatiivisista aineista, esimerkiksi siklosporiinista joka toimii samankaltaisesti, mutta siis otetaan ihan kapselina suun kautta. Siklosporiini on vain melkoinen "myrkky" eli vaikka se atoopikolla korjaakin Th1/Th2 epätasapainoa, niin se on kuitenkin sisäisesti otettuna potentiaalisesti haitallinenkin, elinsiirtolääkkeenähän tuota käytetään ja reumassa myös, elinsiirroissa estämään hyljintäreaktiota ja reumassa estämään autoimmuunista aktiivisuutta. Atopiassa se estää myös tätä liian herkkää autoimmuunista aktiivisuutta siis. Takrolimuusista tai pimekrolimuusista ei taas voiteena paikallisesti käytettynä ole haittoja siten kuin siklosporiinista sisäisesti otettuna. Jos taas siklosporiinia sisäisesti käyttää potilas, niin pitäisi seurata säännöllisesti munuais- ja maksa-arvoja muun muassa.

Lue lisää

kyllä se siitä.

Lääkäri 2 kirjoitti:

No mutta, nythän on kyse aivan eri asiasta että atooppinen ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta kuin, että alkuun väitit että home on koko atopian alunperin aiheuttanut. Atopia on siis taipumus muodostaa IgE-vasta-aineita "turhaan" vaaraattomille allergeeneille, atopiaan liittyy Th1/Th2 epätasapaino oleellisena tekijänä myös.

Tiedän kyllä ja olen itse nähnyt sairaalassa osastolla miten atooppisesta ekseemasta kärsivän henkilön ekseema pahenee huonon sisäilman vaikutuksesta. Toki jos sisäilma on huonolaatuista niin on siinä paljon myös allergeeneja jotka voivat aiheuttaa ekseeman pahenemaa.

Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia. Esimerkiksi pimekrolimuusi ja takrolimuusi ovat immunomodulatiivisia aineita joita voidaan laittaa rasvaan ja levitetään siten iholle: ne korjaavat Th1/Th2 epätasapainon ja hävittävät paitsi koko ekseeman, niin myös korjaavat atooppisen ihon normaalin näköiseksi, esimerkiksi ihotautikirjoissa on kuvia joissa on vertailtuna kuva ei-ihottumaisesta eli kunnossa olevasta, mutta atooppisesta ihosta ja vieressä kuva takrolimuusilla hoidetusta potilaasta ja kyllä on eroa ihoissa. Atoopikon ihohan on poikkeavan näköinen vaikka ei olisi ihottumainenkaan. Paitsi että voi tulla ihotumaa, niin atoopikon iho on kuiva, ohut, hilseilevä, ryppyyntyvä, värisävyltään poikkeava. Etenkin silmäluomista näkee asiantuntija yhdellä vilkaisulla onko potilas atooppinen vai ei: alasilmäluomet ovat atooppisella henkilöllä atopialle tyypillisen näköiset vaikkei ihottumaa olisikaan juuri sillä hetkellä yhtään. Silmäluomien iho ollessaan ohutta ja herkkää vain paljastaa ihon sairauden ja sen näkee helposti vilkaisemalla. Karkeasti voi sanoa että silmäluomien iho on ohut, poimuilla, sävy poikkeava ja silmistä tulee hieman ikään kuin "surullisen" näköiset, siis sellaiset miten sen nyt sanoisi, no "katsella vetoavan koiranpentuparan" silmät.

Ikävä kyllä nämäkään voiteet eivät toimi ihan kaikilla, en muista nyt tarkkoja lukuja, mutta tuntumalta sanoisin että n. 1-5 % nämä voiteet eivät paranna atopiaa siten kuten suurimmalla osalla. Nämäkin, joilla voiteet eivät toimi, saattavat saada apua sisäisesti otetuista immunomodulatiivisista aineista, esimerkiksi siklosporiinista joka toimii samankaltaisesti, mutta siis otetaan ihan kapselina suun kautta. Siklosporiini on vain melkoinen "myrkky" eli vaikka se atoopikolla korjaakin Th1/Th2 epätasapainoa, niin se on kuitenkin sisäisesti otettuna potentiaalisesti haitallinenkin, elinsiirtolääkkeenähän tuota käytetään ja reumassa myös, elinsiirroissa estämään hyljintäreaktiota ja reumassa estämään autoimmuunista aktiivisuutta. Atopiassa se estää myös tätä liian herkkää autoimmuunista aktiivisuutta siis. Takrolimuusista tai pimekrolimuusista ei taas voiteena paikallisesti käytettynä ole haittoja siten kuin siklosporiinista sisäisesti otettuna. Jos taas siklosporiinia sisäisesti käyttää potilas, niin pitäisi seurata säännöllisesti munuais- ja maksa-arvoja muun muassa.

Lue lisää

Okei, muotoilin huonosti, että aiheutti: pitäisi olla, että "ylläpitää atopiaa" tjtn. Tai pirustakos sen tietää, vaikka olisi aiheuttanutkin.

"Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia."

En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?

Mutta, en käy nyt tämän enempää talsimaan valkotakkisten varpaille. :) Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja) tai sitten käyttää maalaisjärkeä ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Tai jos tuntuu, että lääkkeet auttavat, niin sitten. Mutta varmasti tulen noinkin yksinkertaisista asioista, mistä itse avun sain, kertomaan edelleen muillekin samasta vaivasta kärsiville. On se sellainen helvetti, atopia lääkekierteineen ja rasvoineen.

beat it kirjoitti:

Okei, muotoilin huonosti, että aiheutti: pitäisi olla, että "ylläpitää atopiaa" tjtn. Tai pirustakos sen tietää, vaikka olisi aiheuttanutkin.

"Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia."

En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?

Mutta, en käy nyt tämän enempää talsimaan valkotakkisten varpaille. :) Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja) tai sitten käyttää maalaisjärkeä ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Tai jos tuntuu, että lääkkeet auttavat, niin sitten. Mutta varmasti tulen noinkin yksinkertaisista asioista, mistä itse avun sain, kertomaan edelleen muillekin samasta vaivasta kärsiville. On se sellainen helvetti, atopia lääkekierteineen ja rasvoineen.

Lue lisää

eikäs maksa paljon. Ja kookoöljyä otan välillä sisäisestikin. Eivät lääkerasvatehtaat tässä ainakaan rikastu, eikä lääkärit, kun on omat konstit.

perusteella? kirjoitti:

Homeen aiheuttamia oireita

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu valtava määrä oireita; voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, muisti- ja näköhäiriöt, keskittymisvaikeudet; lihasnykinä, heikkous ja vapina; kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja turvotukset; verenvuoto nenästä, ikenistä tai veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema; virtsatie ongelmat; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa ym. ym.. Näillä potilailla on myös säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG- vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia.

Luonnon homeet

Miksi luonnossa olevat homeet eivät ärsytä ja miksi sisätiloissa olevat homeet aiheuttavat oireita jopa ennestään terveelle ihmiselle? Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita. Homealtistunut sitä vastoin tulee altistumaan monesti jatkossa myös luonnonhomeille, siitepölylle ja hajusteille. Homealtistuneen immuunijärjestelmä vaurioituu ja muuttuu ärhäkäksi myös muille ulkoapäin tuleville ärsykkeille.

Lue lisää

ja käteen kun oikein pahaksi iho menee. Olen homealtistunut ja iho kädessä kutiaa heti kun joudun sisäilmaltaan huonoon paikkaan ja samoin kasvoissa tietty kohta alkaa kirvelemään ja kuumottamaan ja sitten muuttuu punaiseksi.Minulla ei pitäisi enää olla mitään vaivaa mutta tuntuu että elimistö vaan herkistyy.

beat it kirjoitti:

Okei, muotoilin huonosti, että aiheutti: pitäisi olla, että "ylläpitää atopiaa" tjtn. Tai pirustakos sen tietää, vaikka olisi aiheuttanutkin.

"Sitten kun kysyt että montako atoopikkoa on autettu kalliilla rasvoilla niin voin sanoa että tuhansia tai kymmeniä tuhansia Suomessa ja maailmalla satoja tuhansia tai miljoonia."

En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?

Mutta, en käy nyt tämän enempää talsimaan valkotakkisten varpaille. :) Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja) tai sitten käyttää maalaisjärkeä ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Tai jos tuntuu, että lääkkeet auttavat, niin sitten. Mutta varmasti tulen noinkin yksinkertaisista asioista, mistä itse avun sain, kertomaan edelleen muillekin samasta vaivasta kärsiville. On se sellainen helvetti, atopia lääkekierteineen ja rasvoineen.

Lue lisää

"Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja)"

Ensinnäkin Suomessa on lääkekuluissa katto, mitä enempää kenenkään Suomen kansalaisen ei tarvitse maksaa vuodessa lääkkeistään ja tuo omavastuukatto on KELA-korvatuilla reseptilääkkeillä maksimissaan vähän yli 600 euroa per vuosi eli vähän reilu 50 eur/kk on maksimimäärä mitä KUKAAN suomalainen voi joutua maksamaan lääkkeistään. On muuten melkomoinen etu, kuten myös ilmainen terveydenhuolto, sitä ei monikaan tule ajatelleeksi. Tietysti verovaroillahan se kustannetaan ja Suomessa on eräs maailman ankarimmista verotuksista, mutta siltikin Suomi laittaa bruttokansantuotteestaan vain n. 7-8% (toistaiseksi siis ehkä pakko laittaa enemmän tulevaisuudessa?) terveydenhuoltoon, luku on noin Kreikan tasolla, eli ei veroista juurikaan mene terveydenhuoltoon toisin kuin ehkä voisi luulla. Suomessa onkin kustannuksiin nähden suhteutettuna maailman tehokkaimpia terveydenhuoltoja, ts. jos verrataan paljonkoo terveyttä saadaan tuotettua siihen kulutettuun rahaan nähden niin suhde on maailman parhaita tällä hetkellä. Syynä on matalat palkkakustannukset ja ahkerat, jopa uhrautuvatkin työntekijät, jotka pienellä palkalla tekevät erinomaista tulosta. Esim. Britanniassa yleislääkäri tienää n. 10.000-12.000 eur/kk ihan peruspäivätyössä julkisessa terveydenhuollossa toimiessaan. Suomessa siis ihan jokainen hoidetaan viimeisen päälle ja kustannuksista tinkimättä ja potilaalle ilmaiseksi, on sitten narkkari, juoppo, mielisairas, poliisi, tuomari, suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai ihan mitä vaan. Esim. monet syöpälääkkeet maksavat jopa useita kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, mutta ne maksetaan kaikki "porukalla" eikä potilaan täydy maksaa kuin reilu 50 eur/kk maksimissaan. Samaten esim. HIV:n pelkkä lääkehoito saattaa maksaa yli 100.000 euroa potilaan elinaikana puhumattakaan muista kuluista joita sairaus aiheuttaa ja se maksetaan myös narkkarille joka on "itse" hankkinut tautinsa, maksetaan "porukalla". Psykiatrinen mielisairaalahoito jollekulle narkkarille päihdepsykiatrian osastolla maksaa noin 500 euroa vuorokaudessa ja potilas saattaa olla osastolla esim. 3-4 kuukautta hoidossa. Eli en nyt paljon jostain reilun 600 euron maksimiomavastuusta vuodessa olisi kovin pahoillani Suomessa, kun monissa muissa maissa saa maksaa lääkkeet kokonaan itse tai ottaa vakuutuksen joka kustannukset kattaa. Vakuutusmaksujen hintaluokkaa voi miettiä sitten itse kun ottaa huomioon mitä vakuutuksesta ollaan valmiita korvaamaan ja kun vakuutusyhtiön pitää kuitenkin tehdä voittoa eli kerätä enemmän vakuutusmaksuja kuin korvata korvauksina. Synnytys maksaa USA:ssa n. 30.000-40.000 euroa jos se hoidetaan saman tasoisesti kuin Suomessa sairaalaolosuhteissa.

Toisekseen: "En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?"

Tuollaisella foorumilla tietysti kirjoittelee aktiivisimmin ne 1-5% joilla lääkitys ei tehoa, koska foorumille hakeutuu tietenkin kyselemään ne jotka eivät ole saaneet apua lääkkeestä. Jos lääke tehoaa ja tauti paranee, niin potilas ei luonnollisestikaan enempää asiaa mieti juurikaan, vaan käyttää lääkkeensä, on tyytyväinen ja unohtaa koko asian eikä mieti sitä sen enempää. Eli tilastollinen harha tulee otokseen tästä. Sama ilmiö kuin jos minkä vain automerkin nettikeskustelufoorumia lukee, niin kaikki autot ovat varsinaisia vikapesiä, koska foorumeilla udellaan apua autojen vikoihin ja ongelmiin. Jos auto pelaa eikä vikoja ilmene, joihin apua haluaa foorumilta hakea, niin ei sitten kysellä ohjeita ja neuvoja. Jos alkaa lukea nettifoorumeilta automerkin osalta, niin 80-90% viesteistä koskee kysymyksiä erilaisista vioista ja ongelmista. Ei se kuitenkaan tarkoita että 80-90% autoista on noita vikoja. Kun vikaa ei ole, niin ei kysytä.

Ei takrolimuusivoide kyllä varmastikaan kenenkään atopiaa kuitenkaan ainakaan pahenna. Kuten ei öljynvaihto pahenna auton vikaa, joskaan ei sitä korjaakaan jos vika ei johdu öljystä.

Lääkäri 2 kirjoitti:

"Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja)"

Ensinnäkin Suomessa on lääkekuluissa katto, mitä enempää kenenkään Suomen kansalaisen ei tarvitse maksaa vuodessa lääkkeistään ja tuo omavastuukatto on KELA-korvatuilla reseptilääkkeillä maksimissaan vähän yli 600 euroa per vuosi eli vähän reilu 50 eur/kk on maksimimäärä mitä KUKAAN suomalainen voi joutua maksamaan lääkkeistään. On muuten melkomoinen etu, kuten myös ilmainen terveydenhuolto, sitä ei monikaan tule ajatelleeksi. Tietysti verovaroillahan se kustannetaan ja Suomessa on eräs maailman ankarimmista verotuksista, mutta siltikin Suomi laittaa bruttokansantuotteestaan vain n. 7-8% (toistaiseksi siis ehkä pakko laittaa enemmän tulevaisuudessa?) terveydenhuoltoon, luku on noin Kreikan tasolla, eli ei veroista juurikaan mene terveydenhuoltoon toisin kuin ehkä voisi luulla. Suomessa onkin kustannuksiin nähden suhteutettuna maailman tehokkaimpia terveydenhuoltoja, ts. jos verrataan paljonkoo terveyttä saadaan tuotettua siihen kulutettuun rahaan nähden niin suhde on maailman parhaita tällä hetkellä. Syynä on matalat palkkakustannukset ja ahkerat, jopa uhrautuvatkin työntekijät, jotka pienellä palkalla tekevät erinomaista tulosta. Esim. Britanniassa yleislääkäri tienää n. 10.000-12.000 eur/kk ihan peruspäivätyössä julkisessa terveydenhuollossa toimiessaan. Suomessa siis ihan jokainen hoidetaan viimeisen päälle ja kustannuksista tinkimättä ja potilaalle ilmaiseksi, on sitten narkkari, juoppo, mielisairas, poliisi, tuomari, suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai ihan mitä vaan. Esim. monet syöpälääkkeet maksavat jopa useita kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, mutta ne maksetaan kaikki "porukalla" eikä potilaan täydy maksaa kuin reilu 50 eur/kk maksimissaan. Samaten esim. HIV:n pelkkä lääkehoito saattaa maksaa yli 100.000 euroa potilaan elinaikana puhumattakaan muista kuluista joita sairaus aiheuttaa ja se maksetaan myös narkkarille joka on "itse" hankkinut tautinsa, maksetaan "porukalla". Psykiatrinen mielisairaalahoito jollekulle narkkarille päihdepsykiatrian osastolla maksaa noin 500 euroa vuorokaudessa ja potilas saattaa olla osastolla esim. 3-4 kuukautta hoidossa. Eli en nyt paljon jostain reilun 600 euron maksimiomavastuusta vuodessa olisi kovin pahoillani Suomessa, kun monissa muissa maissa saa maksaa lääkkeet kokonaan itse tai ottaa vakuutuksen joka kustannukset kattaa. Vakuutusmaksujen hintaluokkaa voi miettiä sitten itse kun ottaa huomioon mitä vakuutuksesta ollaan valmiita korvaamaan ja kun vakuutusyhtiön pitää kuitenkin tehdä voittoa eli kerätä enemmän vakuutusmaksuja kuin korvata korvauksina. Synnytys maksaa USA:ssa n. 30.000-40.000 euroa jos se hoidetaan saman tasoisesti kuin Suomessa sairaalaolosuhteissa.

Toisekseen: "En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?"

Tuollaisella foorumilla tietysti kirjoittelee aktiivisimmin ne 1-5% joilla lääkitys ei tehoa, koska foorumille hakeutuu tietenkin kyselemään ne jotka eivät ole saaneet apua lääkkeestä. Jos lääke tehoaa ja tauti paranee, niin potilas ei luonnollisestikaan enempää asiaa mieti juurikaan, vaan käyttää lääkkeensä, on tyytyväinen ja unohtaa koko asian eikä mieti sitä sen enempää. Eli tilastollinen harha tulee otokseen tästä. Sama ilmiö kuin jos minkä vain automerkin nettikeskustelufoorumia lukee, niin kaikki autot ovat varsinaisia vikapesiä, koska foorumeilla udellaan apua autojen vikoihin ja ongelmiin. Jos auto pelaa eikä vikoja ilmene, joihin apua haluaa foorumilta hakea, niin ei sitten kysellä ohjeita ja neuvoja. Jos alkaa lukea nettifoorumeilta automerkin osalta, niin 80-90% viesteistä koskee kysymyksiä erilaisista vioista ja ongelmista. Ei se kuitenkaan tarkoita että 80-90% autoista on noita vikoja. Kun vikaa ei ole, niin ei kysytä.

Ei takrolimuusivoide kyllä varmastikaan kenenkään atopiaa kuitenkaan ainakaan pahenna. Kuten ei öljynvaihto pahenna auton vikaa, joskaan ei sitä korjaakaan jos vika ei johdu öljystä.

Lue lisää

on retuperällä käypä hoitoineen. Minä hoidan ja hoidatan paremmin itseäni ilman Kelakorvaus-myrkkyjä. Hoitoni voi maksaa enemmänkin kuin tuo katto on, mutta teen sen mielelläni, kun hoitoni on siten paljon laadukkaampaa.

Minä tunnen kleptomaani-lääkäreitä ja juoppoja lääkäreitä, huumehörhö-lääkäreitä entisestä elämästäni. Toivottavasti täällä nyt ei kirjoittele sellainen....

Lääkäri 2 kirjoitti:

"Jokainen atoopikko voi vapaasti kokeilla lääkekonstit (ja varautua vuodessa maksamaan siitä tuhansia euroja)"

Ensinnäkin Suomessa on lääkekuluissa katto, mitä enempää kenenkään Suomen kansalaisen ei tarvitse maksaa vuodessa lääkkeistään ja tuo omavastuukatto on KELA-korvatuilla reseptilääkkeillä maksimissaan vähän yli 600 euroa per vuosi eli vähän reilu 50 eur/kk on maksimimäärä mitä KUKAAN suomalainen voi joutua maksamaan lääkkeistään. On muuten melkomoinen etu, kuten myös ilmainen terveydenhuolto, sitä ei monikaan tule ajatelleeksi. Tietysti verovaroillahan se kustannetaan ja Suomessa on eräs maailman ankarimmista verotuksista, mutta siltikin Suomi laittaa bruttokansantuotteestaan vain n. 7-8% (toistaiseksi siis ehkä pakko laittaa enemmän tulevaisuudessa?) terveydenhuoltoon, luku on noin Kreikan tasolla, eli ei veroista juurikaan mene terveydenhuoltoon toisin kuin ehkä voisi luulla. Suomessa onkin kustannuksiin nähden suhteutettuna maailman tehokkaimpia terveydenhuoltoja, ts. jos verrataan paljonkoo terveyttä saadaan tuotettua siihen kulutettuun rahaan nähden niin suhde on maailman parhaita tällä hetkellä. Syynä on matalat palkkakustannukset ja ahkerat, jopa uhrautuvatkin työntekijät, jotka pienellä palkalla tekevät erinomaista tulosta. Esim. Britanniassa yleislääkäri tienää n. 10.000-12.000 eur/kk ihan peruspäivätyössä julkisessa terveydenhuollossa toimiessaan. Suomessa siis ihan jokainen hoidetaan viimeisen päälle ja kustannuksista tinkimättä ja potilaalle ilmaiseksi, on sitten narkkari, juoppo, mielisairas, poliisi, tuomari, suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai ihan mitä vaan. Esim. monet syöpälääkkeet maksavat jopa useita kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, mutta ne maksetaan kaikki "porukalla" eikä potilaan täydy maksaa kuin reilu 50 eur/kk maksimissaan. Samaten esim. HIV:n pelkkä lääkehoito saattaa maksaa yli 100.000 euroa potilaan elinaikana puhumattakaan muista kuluista joita sairaus aiheuttaa ja se maksetaan myös narkkarille joka on "itse" hankkinut tautinsa, maksetaan "porukalla". Psykiatrinen mielisairaalahoito jollekulle narkkarille päihdepsykiatrian osastolla maksaa noin 500 euroa vuorokaudessa ja potilas saattaa olla osastolla esim. 3-4 kuukautta hoidossa. Eli en nyt paljon jostain reilun 600 euron maksimiomavastuusta vuodessa olisi kovin pahoillani Suomessa, kun monissa muissa maissa saa maksaa lääkkeet kokonaan itse tai ottaa vakuutuksen joka kustannukset kattaa. Vakuutusmaksujen hintaluokkaa voi miettiä sitten itse kun ottaa huomioon mitä vakuutuksesta ollaan valmiita korvaamaan ja kun vakuutusyhtiön pitää kuitenkin tehdä voittoa eli kerätä enemmän vakuutusmaksuja kuin korvata korvauksina. Synnytys maksaa USA:ssa n. 30.000-40.000 euroa jos se hoidetaan saman tasoisesti kuin Suomessa sairaalaolosuhteissa.

Toisekseen: "En usko. Mene esim. Atopialiiton foorumille ja kysy, moniko niistä on saanut avun. Monenko tilanne on pysynyt samana, monenko jopa pahentunut?"

Tuollaisella foorumilla tietysti kirjoittelee aktiivisimmin ne 1-5% joilla lääkitys ei tehoa, koska foorumille hakeutuu tietenkin kyselemään ne jotka eivät ole saaneet apua lääkkeestä. Jos lääke tehoaa ja tauti paranee, niin potilas ei luonnollisestikaan enempää asiaa mieti juurikaan, vaan käyttää lääkkeensä, on tyytyväinen ja unohtaa koko asian eikä mieti sitä sen enempää. Eli tilastollinen harha tulee otokseen tästä. Sama ilmiö kuin jos minkä vain automerkin nettikeskustelufoorumia lukee, niin kaikki autot ovat varsinaisia vikapesiä, koska foorumeilla udellaan apua autojen vikoihin ja ongelmiin. Jos auto pelaa eikä vikoja ilmene, joihin apua haluaa foorumilta hakea, niin ei sitten kysellä ohjeita ja neuvoja. Jos alkaa lukea nettifoorumeilta automerkin osalta, niin 80-90% viesteistä koskee kysymyksiä erilaisista vioista ja ongelmista. Ei se kuitenkaan tarkoita että 80-90% autoista on noita vikoja. Kun vikaa ei ole, niin ei kysytä.

Ei takrolimuusivoide kyllä varmastikaan kenenkään atopiaa kuitenkaan ainakaan pahenna. Kuten ei öljynvaihto pahenna auton vikaa, joskaan ei sitä korjaakaan jos vika ei johdu öljystä.

Lue lisää

Kyllä täällä nuo lääkekulujen katot tiedetään. Noinhan sen pitäisi mennä - periaatteessa, ja vaikka menisikin, niin tuo 50e/kk on esimerkiksi meikäläisen tuloista kaikki, mitä jää vuokrien ja laskujen jälkeen käteen. Joo, on se vähemmän kuin HIV:n hoitoon kuluu/kk, mutta ihan tarpeeksi minulle.

Tiedän kyllä mm. sosiaalipolitiikkaa lukeneena ja muutenkin asiaan perehtyneenä terveydenhoitomme tason (ja toivon sydämestäni että se pysyisi edes näinkin hyvänä sekä maksan ilomielin veroni sen eteen), mistä se kustannetaan, paljonko se on bkt:sta jne. jne. (Lääkäreiden uhrautuvuudesta en viitsisi puhua: vaativa työ, mutta palkkakin on sen mukainen yksityisvastaanoton tulot. Esim. hoitajilla tilanne toinen.) Voidaan me alkaa tällä tiedollamme puolin ja toisin brassailemaan. Mutta se ei nyt liity tähän - anteeksi maalaisuuteni - vitunkaan vertaa.

En arvostellut lääketiedettä, terveydenhoitoamme yms. ylipäänsä, vain ja ainoastaan useimpien lääkäreiden yliolkaista suhtautumista atoopikkojen omaan kokemukseen tautinsa hoidossa. Taudin, jonka syytä eivät lääkäritkään tiedä, ja jolle ei täsmähoitoa ole lääketieteessä keksitty. Jonka aiheuttamaa tuskaa ei sitä kokematon voi kuvitellakaan - onhan kyseessä "vain ihottuma".

En tiedä tilastollisista harhoista, voi pitää paikkansakin tuo mitä sanoit foorumista, mutta enpä ole kuullut kenenkään ylistävänkään "atopialääkkeitä" saati sanoneensa parantuneen niillä. Jokainen tuntemani atoopikko, joita tosin on vain n. 10 (ei sinänsä suuri otos mutta erikoista sekin, jos he kaikki olisivat näitä "poikkeuksia" joihin lääkehoito ei tehoa), on valitellut lääkkeiden tehoamattomuutta. Milloin minkäkin, ei vain korttareiden ja antihistamiinien.

Limuusien aiheuttaman haitan olen itse tuntenut omalla ihollani joka jumalan kerran, kun käyttöä yritin. Mainitaan siellä muuten haittavaikutuksissakin kuumotus - ei vain ihan sellaista, että se saisi mieluummin vaikka kirjaimellisesti polttamaan ihonsa kuin kestämään "lääkkeen" sivuvaikutusta. Mutta eipä sen puoleen, voi limuusihoito jotain auttaa. Minua ei. Autoonkin voi laittaa vääränlaiset öljyt, vertaukseesi viitaten.

Voitaisiin vääntää näistä ikuisuuksiin, mutta kysyn vain, mitä sinulla on sitä vastaan, että joku saa apunsa ihan vaikka omasta ruokakaapista lääkärin ja lääkekaapin sijaan? Pidätkö mahdottomana, että mainitsemani konstit auttaisivat? Ehkä jopa paremmin kuin lääkehoito? Kaikki asian tiimoilta jututtamani lääkärit eivät pitäneet. Eräskin vanha miespuolinen ihotautilääkäri totesi, että itsepä tiedät ja tunnet vaivasi parhaiten.

perusteella? kirjoitti:

Homeen aiheuttamia oireita

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu valtava määrä oireita; voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, muisti- ja näköhäiriöt, keskittymisvaikeudet; lihasnykinä, heikkous ja vapina; kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja turvotukset; verenvuoto nenästä, ikenistä tai veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema; virtsatie ongelmat; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa ym. ym.. Näillä potilailla on myös säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG- vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia.

Luonnon homeet

Miksi luonnossa olevat homeet eivät ärsytä ja miksi sisätiloissa olevat homeet aiheuttavat oireita jopa ennestään terveelle ihmiselle? Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita. Homealtistunut sitä vastoin tulee altistumaan monesti jatkossa myös luonnonhomeille, siitepölylle ja hajusteille. Homealtistuneen immuunijärjestelmä vaurioituu ja muuttuu ärhäkäksi myös muille ulkoapäin tuleville ärsykkeille.

Lue lisää

Kuka kumma tällaisia juttuja keksii:

"Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita."

Siis miltä rakenteeltaan?? Tarkoitatko itiöitä vai soluja vai??? Mistä lähtien esim. itiökoko ei ole ollut lajispesifinen, vaan hapen saannista riippuvainen? Mitkä kosteusvauriohomeet eivät ole luonnonhomeita???

kestää!! kirjoitti:

Kuka kumma tällaisia juttuja keksii:

"Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita."

Siis miltä rakenteeltaan?? Tarkoitatko itiöitä vai soluja vai??? Mistä lähtien esim. itiökoko ei ole ollut lajispesifinen, vaan hapen saannista riippuvainen? Mitkä kosteusvauriohomeet eivät ole luonnonhomeita???

Lue lisää

Homesieni- ja muusta mikrobikasvustosta vapautuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Näitä
epäpuhtauksia ovat itiöt, muut kasvuston osaset, mikrobien haihtuvat aineenvaihduntatuotteet ja
mikrobitoksiinit, jotka eivät yleensä ole haihtuvia, vaan jotka joutuvat ilmaan itiöiden mukana.
Altistustilanne sisätiloissa on erilainen kuin ulkona, esimerkiksi sienimetsässä tapahtuva itiöille
altistuminen. Rakennuksen homekasvussa kyseessä ovat muutamat organismit, jotka löytävät
itselleen sopivan ekologisen kolon; luonnonoloissa mikrobien keskinäinen kilpailu yleensä estää
yhden lajin massiivisen kasvun. Mikrobikasvusta peräisin olevat epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan;
ilmanvaihto on harvoin riittävän tehokas niiden poistamiseksi.



4. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄ MIKROBIKASVU (Marjut Reiman)

4.1 Mikrobikasvuun vaikuttavia tekijöitä

Vesiaktiivisuus
Vesi on mikrobien kasvulle välttämätöntä. On huomattavaa, että vapaata vettä ei tarvi-ta, vaan vähempikin kosteus riittää. Materiaalin vesiaktiivisuus vaikuttaa siihen, alkaako mikrobikasvu vai ei. Vaikka materiaalin vesiaktiivisuus riippuu ilman suhteellisesta kos-teudesta, ei yleisilmasta - esimerkiksi huonetilan keskeltä - mitattu ilmankosteuden arvo välttämättä ennusta homehtumisriskiä oikein. Rakennus- ja pintamateriaalien paikallisella kosteudella on huomattavasti suurempi merkitys mikrobikasvun kannalta. Hygroskooppiset materiaalit voivat lämpimissä, kosteissa olosuhteissa imeä ilmasta vettä niin paljon, että homehtuminen lähtee käyntiin. Jos huoneilman kosteus on jatkuvasti yli 70 %, kuivassa viihtyvät kserofiiliset sienet voivat aloittaa kasvunsa huokoisen materiaalin pinnalla tai huonepölyssä. Esimerkkinä tällaisesta sienestä käy Aspergillus versicolor, jonka vesiaktii-visuusvaatimus on alle 0.80. Jos materiaalin vesiaktiivisuus on 0.92 tai enemmän, se tarjoaa mahdollisuuden kasvuun ja lisääntymiseen melkeinpä mille tahansa mikrobille.

Muut ympäristötekijät

Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen myös happea ja ravinteita.
Hapensaanti rakenteissa ei yleensä ole ongelma eikä sen saantia rajoittamalla voida vaikut-taa homehtumisriskiin.
Ravinteiden suhteen homeet ovat varsin vaatimattomia, koska lähes kaikki eloperäinen ma-teriaali kelpaa energianlähteeksi. Puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit sopivat monille mikrobeille, mutta useille riittää jopa tavallinen huonepöly.

4.2 Homehtuminen

Itäminen

Itämisellä tarkoitetaan itiössä tapahtuvaa palautumatonta muutosta. Itämisessä itiö kasvat-taa ns. ituputken, josta sienirihmasto alkaa muodostua. Itävä itiö muistuttaa suuresti pieni-kokoista itävää hernettä. Jokaisen homeen kasvulle on tietty minimivesiaktiivisuusarvo, jota kuivemmassa home ei kasva. Myös itämiselle on oma vesiaktiivisuuden kynnysarvon-sa, awt, jota kuivemmassa homeitiö ei idä. Itämiseen tarvittava vesiaktiivisuus on suurempi kuin kasvuun tarvittava, kuitenkin se on yleensä alle 1.00, eli vapaata vettä ei tarvita myös-kään itämiseen. LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 49
Itämiseen tarvittava kasvualustan vesiaktiivisuus riippuu sienilajista, lämpötilasta, kasvu-alustan ravinnepitoisuudesta, kasvualustan happamuudesta sekä sienelle ominaisesta itämi-seen tarvittavasta ajasta.
Yleistäen voidaan sanoa, että awt on 0.80 huokoisille rakennus- ja sisustusmateriaaleille, mutta koville, tiiviille pinnoille awt on 1.00. Useimman silmiin lienee joskus osunut kasvi-huoneen ikkuna, joka on tummanvihreän homeen pilkuttama. Lasi sinänsä ei homehdu, mutta pinnalla oleva lika toimii kasvualustana, kun vapaata vettä on tarjolla. Kovien pinto-jen homehtuminen sinänsä ei ole ongelma, koska home voidaan pestä siitä helposti pois.

Mikrobisukkessio

Sukkessiolla tarkoitetaan mikrobiston muuttumista ympäristöolosuhteiden mukaan. Ilmiö voidaan havaita monissa ympäristöissä: esimerkiksi maaperässä, rakennuksen kosteusvau-rioituneessa osassa, haihduttavan ilmankostuttimen vesisäiliössä tai varastoiduissa kuiva-heinäpaaleissa.
Mikrobilajisto, joka aloittaa homehtumisen, on sellaista paikalla olevaa mikrobistoa, jolla on paras sopeutumiskyky vallitseviin olosuhteisiin. Vaikka ympäristöolot pysyisivätkin muuttumattomina, mikrobilajisto voi vaihtua, koska mikrobit muuttavat itse välitöntä ym-päristöään tuottamalla aineenvaihdunnan sivutuotteina mm. lämpöä ja kosteutta.
Klassinen esimerkki sukkessiosta on heinän homehtuminen, jos sen kosteus on riittävän suuri (>18 %) varastoinnin alkaessa. Korjuuta edeltävät olosuhteet vaikuttavat siihen, mitä mikrobeja heinän pinnalla on. Siellä on ainakin luontaisia päällyssieniä, kuten Cladospori-um ja hiivat. Leikkuun jälkeinen pöyhintä saattaa lisätä huomattavan määrän maaperän mikrobeja heinän joukkoon. Heinän varastoinnin alkaessa valtalajistona ovat ns. peltosie-net, joiden määrä vähitellen laskee. Jos heinän kosteus on riittävä, aloittavat ns. varastosie-net kasvunsa. Ensimmäisinä lisääntyvät kuivassa viihtyvät Aspergillus-lajit, joiden edulli-siksi muuttamat olot sallivat lähes kaikkien tavallisten homeiden kasvun. Näiden edelleen kohottama lämpötila alkaa suosia termotoleranttien sienten kasvua. Sukkession alkuvaiheen lämpötila voi nousta jopa 60oC:een, jossa lämmössä termofiiliset aktinomykeetit ovat val-talajistona. Se, kuinka korkeaksi lämpötila nousee, määräytyy heinän alkukosteuden mu-kaan. Lämpenemisvaihe kestää pari viikkoa, minkä jälkeen alkaa jäähtymisvaihe, jossa sukkessio käydään läpi käänteisessä järjestyksessä. Jäähtymisvaiheen kesto voi olla useita viikkoja. Lopputuloksena tästä on, että materiaali sisältää suunnattoman määrän sieni-itiöitä, jotka ovat peräisin sukkession eri vaiheista. Heinän homehtumiseen liittyy yleensä myös massiivinen varastopunkkien lisääntyminen, jossa myös on havaittavissa sukkessio: ensin lisääntyvät homesienten rihmastoa ravinnokseen käyttävät punkit ja niitä seuraavat punkkeja syövät petopunkit.
Homehtuvissa rakenteissakin on joskus nähtävissä se, että homehtuminen ei ole irrallinen ilmiö, vaan siihen voi liittyä vahva eläinmaailman mukanaolo. Näytteiden suoramikrosko-poinnissa näkyvät homeiden seassa kiemurtelevat madot tai aterioimassa olevat punkit liit-tyvät usein pitkään jatkuneeseen kosteusvaurioon. 50 LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu
Kosteusvauriorakennuksen sukkessiota tunnetaan huonosti. Voidaan kuitenkin perustellusti olettaa, että sukkessiota on ainakin kahta eri typpiä, joista toiselle on tyypillistä lisääntyvä ja toiselle vähenevä kosteus. Sukkession eri vaiheissa ilmaantuvista mikrobeista voidaan käyttää nimitystä primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen lajisto. Näillä nimityksillä vii-tataan ainoastaan mikrobien ilmaantumisajankohtaan: primäärinen mikrobisto tulee ensin, sitten sekundäärinen ja lopuksi tertiäärinen. Vähitellen kostuvaan rakenteeseen voidaan ajatella ensiksi ilmaantuvan ns. kuivassa viihtyvää lajistoa, esim. Aspergillus versicolor, joka vähitellen korvautuu kosteammissa oloissa viihtyvillä lajeilla, esim. Aspergillus fumi-gatus. Materiaalin kertakastuminen vaikkapa laitevuodon yhteydessä saattaa mahdollistaa hyvin kosteassa viihtyvien lajien, esim. Stachybotrys atran, ilmaantumisen ensimmäisten mikrobien joukossa. Rakenteen vähitellen kuivuessa myös lajisto muuttuu vähemmän vettä tarvitsevaksi.
Sukkessioilmiö on hyvä tuntea, koska sukkessiolla on suuri vaikutus siihen, mitä mikrobeja rakennuksesta eri aikoina eri paikoista otetuissa näytteissä löytyy.

Homeiden kasvuun liittyvät ympäristön muutokset

Homeet vaativat kasvaakseen kosteutta, lämpöä ja ravinteita. Kasvunsa aikana homeet muuttavat ympäristönsä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Tärkeimpiä energi-anlähteitä sienten aineenvaihdunnassa ovat hiilihydraatit yksinkertaisina sokereina. Kun disakkarideja ja polysakkarideja pilkotaan entsyymien avulla, syntyy sivutuotteena happo-ja, jotka muuttavat ympäristö happamammaksi. Sienten pH-toleranssi on kuitenkin hyvin leveä, pH 1.4 - 10.0, joten pienet happamuuden muutokset eivät estä sienikasvua.

Puun homehtuminen

Puulajit ovat homehtumisherkkyydessään erilaisia. Rakentamiseen käytetyistä puulajeista mänty homehtuu herkemmin kuin kuusi. Puun homehtumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ilman suhteellinen kosteus, lämpötila, aika ja pinnan laatu. Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 80 %, sen enempää mänty kuin kuusikaan ei homehdu, olipa lämpötila mikä tahan-sa. Lämpötila ja kosteus vaikuttavat puun homehtumiseen samansuuntaisesti. Lämpötilan ja kosteuden noustessa myös homehtumisnopeus kasvaa.
Esimerkiksi männyn homehtuminen siten, että home on silminnähtävää kestää noin 7 viik-koa, kun lämpötila on 15oC ja kosteus 90 %; mutta vain noin 4 viikkoa, kun lämpötila on sama 15 oC ja kosteus 95 %.
Mäntylaudan silminnäkyvä homehtuminen ilmenee 10 viikon kuluessa, kun lämpötila on 10 oC ja kosteus 90%, mutta jo 6 viikon kuluessa, jos lämpötila on 20oC. Jos normaalisti sahalla kuivatun mäntylaudan pinta sahataan uudelleen, vastaavissa oloissa, silminnäkyvän homeen ilmaantumiseen kuluu 15 viikkoa (t=10oC) tai 8 viikkoa (t=20oC). Jos kuusilaudan pinta sahataan uudelleen, näkyvän homeen ilmaantumiseen kuluu 16 viikkoa (t=10oC) tai 10 viikkoa (t=20oC). LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 51
Useimmat puun homehtumista selvittävät kokeet on tehty vakio-olosuhteissa, jollaisia ra-kenteissa on vain harvoin. Viitanen /Viitanen, 1996/ on selvitellyt tutkimuksissaan myös vaihtelevien olosuhteiden vaikutusta ja todennut, että olosuhteissa, joissa märät ja kuivem-mat jaksot vaihtelevat, homeiden kasvu on hitaampaa kuin märkää jaksoa vastaavassa va-kiokosteudessa.
Edellä esitettyjen tutkimustulosten viesti on, että puun kostuttua, olipa syy mikä ta-hansa, aikaa vahinkojen toteamiseen, kuivaamiseen ja korjaamiseen on useimmiten vähintään pari viikkoa ilman merkittävää homehtumisriskiä.

4.3 Kosteusvauriorakennusten mikrobisto

Kosteusvaurion vaikutus sienilöydöksiin

Ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu sienilajiston monimuotoisuuden katoamista koste-usvaurion yhteydessä, toisin sanoen kosteusvauriorakennuksista löydetään vähemmän eri-laisia sienilajeja kuin vauriottomista rakennuksista. Suomalaisten tutkimustulokset näyttä-vät päinvastaisilta: kosteusvauriorakennuksissa esiintyy myös harvinaisempia lajeja. Tähän havaintoon perustuu termi indikaattorimikrobi, jolla tarkoitetaan sellaista mikrobia, jota ei yleensä tavata terveessä, vauriottomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuk-sesta otetussa näytteessä viittaa kosteusvaurioon.

Indikaattorimikrobit

Mikrobien tunnistaminen näytteistä on tärkeää siksi, että tietyt sienisuvut esiintyvät tyypil-lisesti kosteusvauriotilanteissa.
Kosteusvauriorakennusten mikrobisto vaihtuu olosuhteiden muuttuessa. Homehtuminen ei ole paikallaan pysyvä prosessi, vaan ns. pioneerimikrobit muuttavat paikallisia olosuhteita ja luovat ne edullisiksi toisille mikrobeille. Homeet ovat yleensä ensimmäisiä mikrobeja, jotka kosteusvauriossa aloittavat kasvun, lahottajasienet tulevat pidempikestoisen kosteus-rasituksen seurauksena. Viime vuosina on tieto kosteusvauriota indikoivista mikrobeista lisääntynyt, ja vuonna 1992 Baarnissa Hollannissa päädyttiin seuraavanlaiseen indikaatto-rilistaan:


• Aspergillus fumigatus

• Trichoderma

• Exophiala

• Stachybotrys

• Phialophora

• Fusarium

• Ulocladium
   

• hiivat

• sädesienet

• Gram-negatiiviset bakteerit

• Aspergillus versicolor

• Eurotium

• Wallemia

• Penicillium-suvun lajit



LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu Tätä luetteloa ei tule pitää ehdottomana, koska tieto ja kokemus lisääntyy sitä mukaa kuin näytteitä tutkitaan.

Mykotoksiinit

Kosteusvauriorakennusten ilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat suuresti. Pahimmillaan ne voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin homealtisteisissa teollisuustyöympäristöissä. Ylei-sempää kuitenkin on, että ilman homepitoisuudet ovat matalaa normaalitasoa. Usein esitet-ty kysymys on, miksi nämä kosteusvauriorakennusten matalat pitoisuudet aiheuttavat ihmi-sille oireita, jos ulkonakin voi altistua suuremmille homepitoisuuksille. Yksi mahdollinen vastaus on, että kosteusvauriorakennusten homeet ovat pieni-itiöisiä verrattuna ulkoilmassa esiintyviin, joten niiden pääsy syvälle hengitysteihin on esteetöntä. Toinen mahdollinen selitys on, että kosteusvauriorakennuksessa saattaa esiintyä homelajeja, jotka muodostavat mykotoksiineja eli sienimyrkkyjä, joilla voi olla hyvinkin vakavia terveysvaikutuksia.
Mykotoksiinit ovat homeiden tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä. Tuotantoon vaikuttavia tekijöitä on monia: sienilaji, sienikanta, lämpötila, kosteus, kasvualusta, happi ja hiilidiok-sidi. Vain jotkut sienilajit pystyvät tekemään mykotoksiineja, kosteusvaurioiden yhteydessä on yleisimmin puhuttu Stachybotrys atrasta, vaikka muutkin yleisesti esiintyvät homeet voivat niitä muodostaa (esim. Fusarium-lajit, Aspergillus versicolor ja Trichoderma viride). Saman sienilajin eri sienikantojen välillä on eroja, toiset muodostavat myrkyllisiä yhdisteitä ja toiset eivät. Ympäristöoloista lämpötila ja kosteus vaikuttavat mykotoksiinien tuottoon siten, että sekä lämpötilan että kosteuden tulee olla lähempänä kunkin sienilajin ihanneolosuhteita kuin pelkkää kasvua ajatellen.
Sinappikasvi, kanelin kuori ja humala estävät sienikasvun ja siten myös toksiinituotannon. Pippuri ja timjami eivät kykene estämään sienikasvua, mutta kylläkin toksiinituotannon. Voisiko olla niin, että edellä mainitut aineet ovat löytäneet tiensä keittiöön ihmiskunnan historian aikana tämän toksiininesto-ominaisuutensa vuoksi eikä niinkään makuhermoja kiihottavien omaisuuksiensa takia?
Luonnon materiaaleilla on usein senkin vuoksi vähän mykotoksiineja, että sekakasvustoissa toksiinituotanto useimmiten estyy, erityisesti jos toksiinintuottajasieni ei pääse ensimmäi-senä aloittamaan kasvua. Tällä ilmiöllä saattaa olla merkitystä myös rakennusten kosteus-vaurioissa esiintyvien homeiden mahdolliseen myrkkytuotantoon.
Sienimyrkyn myrkyllisyys ja vaikutukset riippuvat siitä, mitä myrkkyä se on, kuinka suu-resta annoksesta on kysymys, annetaanko myrkkyannos ruuansulatuskanavaan, hengitystei-hin vai iholle, kenelle tai mille se annetaan, ja annetaanko suuri kerta-annos vai pienempiä annoksia jatkuvasti.
Kosteusvauriorakennuksen mahdolliset toksiinintuottajasienet esiintyvät yleisemmin mate-riaali- kuin ilmanäytteissä. Mykotoksiini on itiöissä, joten juuri itiöille altistuminen on eri-tyinen terveysriski. Vaikuttaa siltä, että mykotoksiinintuottajasienten itiöille ja siis mahdol-lisille mykotoksiineille altistuminen on pikemminkin harvinainen kuin yleinen ilmiö koste-usvaurioiden yleisyys huomioiden. Joissakin yksittäistapauksissa terveysvaikutukset ovat LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 53
kyllä olleet erittäin dramaattisia. Seuraavat oireet saattavat liittyä Stachybotrys atran tok-siineihin: yskä, nuha, nenäverenvuodot, kurkun ärsytys, kuume, päänsärky, yleinen heikko-us ja iho-oireet erityisesti kasvojen alueella.
Elintarvikepuolella, jossa mykotoksiinit ovat jo vanhastaan tunnettu ongelma, myös toksii-nien poistoon on etsitty keinoja. Koska mykotoksiinit ovat termostabiileja, kuumentaminen tehoaa huonosti. Myöskään kemiallisilla käsittelyillä ei ole saatu hyviä tuloksia. Paras me-netelmä mykotoksiinien poistamiseksi on poistaa se materiaali, joka sisältää mykotoksiine-ja tuottavia sieniä.

Mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC)

Mikrobit tuottavat kasvaessaan monenlaisia aineenvaihduntatuotteita, joista osa on haihtu-via. Useimmat ihmiset luonnehtivat noiden hajujen yhdistelmää homeenhajuksi. Mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC) ovat itse asiassa samoja kuin kemikaali-peräiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), esimerkiksi alkoholeja ja ketoneja. Mikrobi-en VOC-tuotatoon vaikuttavat mm. mikrobilaji, mikrobien kasvuvaihe ja kasvualusta.
Muutamat VOC:t näyttäisivät kuitenkin olevan mikrobikasvulle luonteenomaisia. Tällaisia yhdisteitä ovat mm. geosmiini, 2-metyyli-isoborneoli, 1-okten-3-oli ja 3-oktanoli. Näistä geosmiini haisee ‘maakellarille’.
Koska VOC:t sinänsä ovat limakalvoja ärsyttäviä, on epäilty, että kosteusvauriorakennuk-sessa oleskelevilla ihmisillä esiintyvät silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet olisivat MVOC:n aiheuttamia. Tutkimusten mukaan kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät mikro-beista peräisin olevat VOC:t edustavat kovin pientä osaa kokonais-VOC:stä, joten yhteys oireiden ja VOC-altistumisen välillä on epävarma.
Tutkimuksissa on kuitenkin voitu havaita, että ihmisten kokema muu kuin allergiaoireilu liittyy homeenhajuun. Homeenhaju on varma osoitus siitä, että homehtuvaa materiaalia on lähiympäristössä - tai ainakin siitä, että jokin lähistöllä oleva materiaali on ollut ympäris-tössä, jossa on ollut homehtuvaa materiaalia. Homeenhaju tuntuu pinttyvän tiukasti esimer-kiksi tekstiileihin, niin että haju on tunnistettavissa supermarketin kassajonossa tai julkisis-sa liikennevälineissä ihmisten vaatteista.
Toistaiseksi ei siis ole tietoa, vaikuttavatko MVOC:t yksin vai lisäävätkö ne muiden sisäil-man epäpuhtauksien haitallisia terveysvaikutuksia. 54 LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu


∗ Kosteusvauriorakennusten mikrobisto vaihtelee olosuhteiden muuttuessa (mikrobisukke-sio).

∗ Tiettyjen mikrobien (ns. indikaattorimikrobien) esiintyminen viittaa rakennuksen kosteus-vaurioon.

∗ Kosteusvauriorakennuksissa oireita ihmisille aiheuttanevat homeiden tuottamat myrkylliset yhdisteet; mykotoksiinit ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet; haihtuvat orgaaniset yhdis-teet; MVOC:it.

Lähteet:

• Festenstein GN, Lacey J, Skinner FA, Jenkins PA, Pepys J: Self-heating of hay and grain in Dewar flasks and the development of farmer’s lung antigens. J. Gen. Microbiol. 1965:41:389-407.

• Gervais P, Bensoussan M, Grajek W: Water activity and water content: comparative effects on the growth of Penicillium roqueforti on solid substrate. Appl. Microbiol. Bio-technol. 1998a:27:389-392.

• Gervais P, Fascuel J-P, Molin P: Water relations of fungal germination. Appl. Micro-biol. Biotechnol. 1988b:29:586-592.

• Grant C, Hunter CA, Flannigan B, Bravery AF: The moisture requirements of moulds isolated from domestic dwellings. International Biodeterioration 1989:25:259-284.

• Hintikka E-L, Reijula K, Nikulin M: Nykytietämys mykotoksiineista. Suomen lääkärile-hti 1998 (53); 18-19: 2171-2173.

• Hyvärinen A, Reponen T, Husman T, Ruuskanen J, Nevalainen A: Characterizing mold problmen buildings - concentrations and flora of viable fungi. Indoor Air 1993;3:337-343.

• Korpi A: Mikrobien erityisesti homesienten kasvu ja metaboliatuotteiden (MVOC) muodostuminen huonepölyssä. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopiston ympäristötie-teiden laitosten monistesarja 1/1996.

• Korpi A: Eräiden mikrobien tuottamat haihtuvat metaboliitit (MVOC) mikrobikasvun indikaattoreina rakennusmateriaaleilla. Lisensiaattityö. Kuopion yliopiston ympäristötie-teiden laitosten monistesarja 1/1998.

• Lutey WR, Christensen CM: Influence of moisture content, temperature and

ja lukea kirjoitti:

Homesieni- ja muusta mikrobikasvustosta vapautuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Näitä
epäpuhtauksia ovat itiöt, muut kasvuston osaset, mikrobien haihtuvat aineenvaihduntatuotteet ja
mikrobitoksiinit, jotka eivät yleensä ole haihtuvia, vaan jotka joutuvat ilmaan itiöiden mukana.
Altistustilanne sisätiloissa on erilainen kuin ulkona, esimerkiksi sienimetsässä tapahtuva itiöille
altistuminen. Rakennuksen homekasvussa kyseessä ovat muutamat organismit, jotka löytävät
itselleen sopivan ekologisen kolon; luonnonoloissa mikrobien keskinäinen kilpailu yleensä estää
yhden lajin massiivisen kasvun. Mikrobikasvusta peräisin olevat epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan;
ilmanvaihto on harvoin riittävän tehokas niiden poistamiseksi.



4. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄ MIKROBIKASVU (Marjut Reiman)

4.1 Mikrobikasvuun vaikuttavia tekijöitä

Vesiaktiivisuus
Vesi on mikrobien kasvulle välttämätöntä. On huomattavaa, että vapaata vettä ei tarvi-ta, vaan vähempikin kosteus riittää. Materiaalin vesiaktiivisuus vaikuttaa siihen, alkaako mikrobikasvu vai ei. Vaikka materiaalin vesiaktiivisuus riippuu ilman suhteellisesta kos-teudesta, ei yleisilmasta - esimerkiksi huonetilan keskeltä - mitattu ilmankosteuden arvo välttämättä ennusta homehtumisriskiä oikein. Rakennus- ja pintamateriaalien paikallisella kosteudella on huomattavasti suurempi merkitys mikrobikasvun kannalta. Hygroskooppiset materiaalit voivat lämpimissä, kosteissa olosuhteissa imeä ilmasta vettä niin paljon, että homehtuminen lähtee käyntiin. Jos huoneilman kosteus on jatkuvasti yli 70 %, kuivassa viihtyvät kserofiiliset sienet voivat aloittaa kasvunsa huokoisen materiaalin pinnalla tai huonepölyssä. Esimerkkinä tällaisesta sienestä käy Aspergillus versicolor, jonka vesiaktii-visuusvaatimus on alle 0.80. Jos materiaalin vesiaktiivisuus on 0.92 tai enemmän, se tarjoaa mahdollisuuden kasvuun ja lisääntymiseen melkeinpä mille tahansa mikrobille.

Muut ympäristötekijät

Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen myös happea ja ravinteita.
Hapensaanti rakenteissa ei yleensä ole ongelma eikä sen saantia rajoittamalla voida vaikut-taa homehtumisriskiin.
Ravinteiden suhteen homeet ovat varsin vaatimattomia, koska lähes kaikki eloperäinen ma-teriaali kelpaa energianlähteeksi. Puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit sopivat monille mikrobeille, mutta useille riittää jopa tavallinen huonepöly.

4.2 Homehtuminen

Itäminen

Itämisellä tarkoitetaan itiössä tapahtuvaa palautumatonta muutosta. Itämisessä itiö kasvat-taa ns. ituputken, josta sienirihmasto alkaa muodostua. Itävä itiö muistuttaa suuresti pieni-kokoista itävää hernettä. Jokaisen homeen kasvulle on tietty minimivesiaktiivisuusarvo, jota kuivemmassa home ei kasva. Myös itämiselle on oma vesiaktiivisuuden kynnysarvon-sa, awt, jota kuivemmassa homeitiö ei idä. Itämiseen tarvittava vesiaktiivisuus on suurempi kuin kasvuun tarvittava, kuitenkin se on yleensä alle 1.00, eli vapaata vettä ei tarvita myös-kään itämiseen. LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 49
Itämiseen tarvittava kasvualustan vesiaktiivisuus riippuu sienilajista, lämpötilasta, kasvu-alustan ravinnepitoisuudesta, kasvualustan happamuudesta sekä sienelle ominaisesta itämi-seen tarvittavasta ajasta.
Yleistäen voidaan sanoa, että awt on 0.80 huokoisille rakennus- ja sisustusmateriaaleille, mutta koville, tiiviille pinnoille awt on 1.00. Useimman silmiin lienee joskus osunut kasvi-huoneen ikkuna, joka on tummanvihreän homeen pilkuttama. Lasi sinänsä ei homehdu, mutta pinnalla oleva lika toimii kasvualustana, kun vapaata vettä on tarjolla. Kovien pinto-jen homehtuminen sinänsä ei ole ongelma, koska home voidaan pestä siitä helposti pois.

Mikrobisukkessio

Sukkessiolla tarkoitetaan mikrobiston muuttumista ympäristöolosuhteiden mukaan. Ilmiö voidaan havaita monissa ympäristöissä: esimerkiksi maaperässä, rakennuksen kosteusvau-rioituneessa osassa, haihduttavan ilmankostuttimen vesisäiliössä tai varastoiduissa kuiva-heinäpaaleissa.
Mikrobilajisto, joka aloittaa homehtumisen, on sellaista paikalla olevaa mikrobistoa, jolla on paras sopeutumiskyky vallitseviin olosuhteisiin. Vaikka ympäristöolot pysyisivätkin muuttumattomina, mikrobilajisto voi vaihtua, koska mikrobit muuttavat itse välitöntä ym-päristöään tuottamalla aineenvaihdunnan sivutuotteina mm. lämpöä ja kosteutta.
Klassinen esimerkki sukkessiosta on heinän homehtuminen, jos sen kosteus on riittävän suuri (>18 %) varastoinnin alkaessa. Korjuuta edeltävät olosuhteet vaikuttavat siihen, mitä mikrobeja heinän pinnalla on. Siellä on ainakin luontaisia päällyssieniä, kuten Cladospori-um ja hiivat. Leikkuun jälkeinen pöyhintä saattaa lisätä huomattavan määrän maaperän mikrobeja heinän joukkoon. Heinän varastoinnin alkaessa valtalajistona ovat ns. peltosie-net, joiden määrä vähitellen laskee. Jos heinän kosteus on riittävä, aloittavat ns. varastosie-net kasvunsa. Ensimmäisinä lisääntyvät kuivassa viihtyvät Aspergillus-lajit, joiden edulli-siksi muuttamat olot sallivat lähes kaikkien tavallisten homeiden kasvun. Näiden edelleen kohottama lämpötila alkaa suosia termotoleranttien sienten kasvua. Sukkession alkuvaiheen lämpötila voi nousta jopa 60oC:een, jossa lämmössä termofiiliset aktinomykeetit ovat val-talajistona. Se, kuinka korkeaksi lämpötila nousee, määräytyy heinän alkukosteuden mu-kaan. Lämpenemisvaihe kestää pari viikkoa, minkä jälkeen alkaa jäähtymisvaihe, jossa sukkessio käydään läpi käänteisessä järjestyksessä. Jäähtymisvaiheen kesto voi olla useita viikkoja. Lopputuloksena tästä on, että materiaali sisältää suunnattoman määrän sieni-itiöitä, jotka ovat peräisin sukkession eri vaiheista. Heinän homehtumiseen liittyy yleensä myös massiivinen varastopunkkien lisääntyminen, jossa myös on havaittavissa sukkessio: ensin lisääntyvät homesienten rihmastoa ravinnokseen käyttävät punkit ja niitä seuraavat punkkeja syövät petopunkit.
Homehtuvissa rakenteissakin on joskus nähtävissä se, että homehtuminen ei ole irrallinen ilmiö, vaan siihen voi liittyä vahva eläinmaailman mukanaolo. Näytteiden suoramikrosko-poinnissa näkyvät homeiden seassa kiemurtelevat madot tai aterioimassa olevat punkit liit-tyvät usein pitkään jatkuneeseen kosteusvaurioon. 50 LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu
Kosteusvauriorakennuksen sukkessiota tunnetaan huonosti. Voidaan kuitenkin perustellusti olettaa, että sukkessiota on ainakin kahta eri typpiä, joista toiselle on tyypillistä lisääntyvä ja toiselle vähenevä kosteus. Sukkession eri vaiheissa ilmaantuvista mikrobeista voidaan käyttää nimitystä primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen lajisto. Näillä nimityksillä vii-tataan ainoastaan mikrobien ilmaantumisajankohtaan: primäärinen mikrobisto tulee ensin, sitten sekundäärinen ja lopuksi tertiäärinen. Vähitellen kostuvaan rakenteeseen voidaan ajatella ensiksi ilmaantuvan ns. kuivassa viihtyvää lajistoa, esim. Aspergillus versicolor, joka vähitellen korvautuu kosteammissa oloissa viihtyvillä lajeilla, esim. Aspergillus fumi-gatus. Materiaalin kertakastuminen vaikkapa laitevuodon yhteydessä saattaa mahdollistaa hyvin kosteassa viihtyvien lajien, esim. Stachybotrys atran, ilmaantumisen ensimmäisten mikrobien joukossa. Rakenteen vähitellen kuivuessa myös lajisto muuttuu vähemmän vettä tarvitsevaksi.
Sukkessioilmiö on hyvä tuntea, koska sukkessiolla on suuri vaikutus siihen, mitä mikrobeja rakennuksesta eri aikoina eri paikoista otetuissa näytteissä löytyy.

Homeiden kasvuun liittyvät ympäristön muutokset

Homeet vaativat kasvaakseen kosteutta, lämpöä ja ravinteita. Kasvunsa aikana homeet muuttavat ympäristönsä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Tärkeimpiä energi-anlähteitä sienten aineenvaihdunnassa ovat hiilihydraatit yksinkertaisina sokereina. Kun disakkarideja ja polysakkarideja pilkotaan entsyymien avulla, syntyy sivutuotteena happo-ja, jotka muuttavat ympäristö happamammaksi. Sienten pH-toleranssi on kuitenkin hyvin leveä, pH 1.4 - 10.0, joten pienet happamuuden muutokset eivät estä sienikasvua.

Puun homehtuminen

Puulajit ovat homehtumisherkkyydessään erilaisia. Rakentamiseen käytetyistä puulajeista mänty homehtuu herkemmin kuin kuusi. Puun homehtumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ilman suhteellinen kosteus, lämpötila, aika ja pinnan laatu. Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 80 %, sen enempää mänty kuin kuusikaan ei homehdu, olipa lämpötila mikä tahan-sa. Lämpötila ja kosteus vaikuttavat puun homehtumiseen samansuuntaisesti. Lämpötilan ja kosteuden noustessa myös homehtumisnopeus kasvaa.
Esimerkiksi männyn homehtuminen siten, että home on silminnähtävää kestää noin 7 viik-koa, kun lämpötila on 15oC ja kosteus 90 %; mutta vain noin 4 viikkoa, kun lämpötila on sama 15 oC ja kosteus 95 %.
Mäntylaudan silminnäkyvä homehtuminen ilmenee 10 viikon kuluessa, kun lämpötila on 10 oC ja kosteus 90%, mutta jo 6 viikon kuluessa, jos lämpötila on 20oC. Jos normaalisti sahalla kuivatun mäntylaudan pinta sahataan uudelleen, vastaavissa oloissa, silminnäkyvän homeen ilmaantumiseen kuluu 15 viikkoa (t=10oC) tai 8 viikkoa (t=20oC). Jos kuusilaudan pinta sahataan uudelleen, näkyvän homeen ilmaantumiseen kuluu 16 viikkoa (t=10oC) tai 10 viikkoa (t=20oC). LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 51
Useimmat puun homehtumista selvittävät kokeet on tehty vakio-olosuhteissa, jollaisia ra-kenteissa on vain harvoin. Viitanen /Viitanen, 1996/ on selvitellyt tutkimuksissaan myös vaihtelevien olosuhteiden vaikutusta ja todennut, että olosuhteissa, joissa märät ja kuivem-mat jaksot vaihtelevat, homeiden kasvu on hitaampaa kuin märkää jaksoa vastaavassa va-kiokosteudessa.
Edellä esitettyjen tutkimustulosten viesti on, että puun kostuttua, olipa syy mikä ta-hansa, aikaa vahinkojen toteamiseen, kuivaamiseen ja korjaamiseen on useimmiten vähintään pari viikkoa ilman merkittävää homehtumisriskiä.

4.3 Kosteusvauriorakennusten mikrobisto

Kosteusvaurion vaikutus sienilöydöksiin

Ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu sienilajiston monimuotoisuuden katoamista koste-usvaurion yhteydessä, toisin sanoen kosteusvauriorakennuksista löydetään vähemmän eri-laisia sienilajeja kuin vauriottomista rakennuksista. Suomalaisten tutkimustulokset näyttä-vät päinvastaisilta: kosteusvauriorakennuksissa esiintyy myös harvinaisempia lajeja. Tähän havaintoon perustuu termi indikaattorimikrobi, jolla tarkoitetaan sellaista mikrobia, jota ei yleensä tavata terveessä, vauriottomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuk-sesta otetussa näytteessä viittaa kosteusvaurioon.

Indikaattorimikrobit

Mikrobien tunnistaminen näytteistä on tärkeää siksi, että tietyt sienisuvut esiintyvät tyypil-lisesti kosteusvauriotilanteissa.
Kosteusvauriorakennusten mikrobisto vaihtuu olosuhteiden muuttuessa. Homehtuminen ei ole paikallaan pysyvä prosessi, vaan ns. pioneerimikrobit muuttavat paikallisia olosuhteita ja luovat ne edullisiksi toisille mikrobeille. Homeet ovat yleensä ensimmäisiä mikrobeja, jotka kosteusvauriossa aloittavat kasvun, lahottajasienet tulevat pidempikestoisen kosteus-rasituksen seurauksena. Viime vuosina on tieto kosteusvauriota indikoivista mikrobeista lisääntynyt, ja vuonna 1992 Baarnissa Hollannissa päädyttiin seuraavanlaiseen indikaatto-rilistaan:


• Aspergillus fumigatus

• Trichoderma

• Exophiala

• Stachybotrys

• Phialophora

• Fusarium

• Ulocladium
   

• hiivat

• sädesienet

• Gram-negatiiviset bakteerit

• Aspergillus versicolor

• Eurotium

• Wallemia

• Penicillium-suvun lajit



LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu Tätä luetteloa ei tule pitää ehdottomana, koska tieto ja kokemus lisääntyy sitä mukaa kuin näytteitä tutkitaan.

Mykotoksiinit

Kosteusvauriorakennusten ilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat suuresti. Pahimmillaan ne voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin homealtisteisissa teollisuustyöympäristöissä. Ylei-sempää kuitenkin on, että ilman homepitoisuudet ovat matalaa normaalitasoa. Usein esitet-ty kysymys on, miksi nämä kosteusvauriorakennusten matalat pitoisuudet aiheuttavat ihmi-sille oireita, jos ulkonakin voi altistua suuremmille homepitoisuuksille. Yksi mahdollinen vastaus on, että kosteusvauriorakennusten homeet ovat pieni-itiöisiä verrattuna ulkoilmassa esiintyviin, joten niiden pääsy syvälle hengitysteihin on esteetöntä. Toinen mahdollinen selitys on, että kosteusvauriorakennuksessa saattaa esiintyä homelajeja, jotka muodostavat mykotoksiineja eli sienimyrkkyjä, joilla voi olla hyvinkin vakavia terveysvaikutuksia.
Mykotoksiinit ovat homeiden tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä. Tuotantoon vaikuttavia tekijöitä on monia: sienilaji, sienikanta, lämpötila, kosteus, kasvualusta, happi ja hiilidiok-sidi. Vain jotkut sienilajit pystyvät tekemään mykotoksiineja, kosteusvaurioiden yhteydessä on yleisimmin puhuttu Stachybotrys atrasta, vaikka muutkin yleisesti esiintyvät homeet voivat niitä muodostaa (esim. Fusarium-lajit, Aspergillus versicolor ja Trichoderma viride). Saman sienilajin eri sienikantojen välillä on eroja, toiset muodostavat myrkyllisiä yhdisteitä ja toiset eivät. Ympäristöoloista lämpötila ja kosteus vaikuttavat mykotoksiinien tuottoon siten, että sekä lämpötilan että kosteuden tulee olla lähempänä kunkin sienilajin ihanneolosuhteita kuin pelkkää kasvua ajatellen.
Sinappikasvi, kanelin kuori ja humala estävät sienikasvun ja siten myös toksiinituotannon. Pippuri ja timjami eivät kykene estämään sienikasvua, mutta kylläkin toksiinituotannon. Voisiko olla niin, että edellä mainitut aineet ovat löytäneet tiensä keittiöön ihmiskunnan historian aikana tämän toksiininesto-ominaisuutensa vuoksi eikä niinkään makuhermoja kiihottavien omaisuuksiensa takia?
Luonnon materiaaleilla on usein senkin vuoksi vähän mykotoksiineja, että sekakasvustoissa toksiinituotanto useimmiten estyy, erityisesti jos toksiinintuottajasieni ei pääse ensimmäi-senä aloittamaan kasvua. Tällä ilmiöllä saattaa olla merkitystä myös rakennusten kosteus-vaurioissa esiintyvien homeiden mahdolliseen myrkkytuotantoon.
Sienimyrkyn myrkyllisyys ja vaikutukset riippuvat siitä, mitä myrkkyä se on, kuinka suu-resta annoksesta on kysymys, annetaanko myrkkyannos ruuansulatuskanavaan, hengitystei-hin vai iholle, kenelle tai mille se annetaan, ja annetaanko suuri kerta-annos vai pienempiä annoksia jatkuvasti.
Kosteusvauriorakennuksen mahdolliset toksiinintuottajasienet esiintyvät yleisemmin mate-riaali- kuin ilmanäytteissä. Mykotoksiini on itiöissä, joten juuri itiöille altistuminen on eri-tyinen terveysriski. Vaikuttaa siltä, että mykotoksiinintuottajasienten itiöille ja siis mahdol-lisille mykotoksiineille altistuminen on pikemminkin harvinainen kuin yleinen ilmiö koste-usvaurioiden yleisyys huomioiden. Joissakin yksittäistapauksissa terveysvaikutukset ovat LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu 53
kyllä olleet erittäin dramaattisia. Seuraavat oireet saattavat liittyä Stachybotrys atran tok-siineihin: yskä, nuha, nenäverenvuodot, kurkun ärsytys, kuume, päänsärky, yleinen heikko-us ja iho-oireet erityisesti kasvojen alueella.
Elintarvikepuolella, jossa mykotoksiinit ovat jo vanhastaan tunnettu ongelma, myös toksii-nien poistoon on etsitty keinoja. Koska mykotoksiinit ovat termostabiileja, kuumentaminen tehoaa huonosti. Myöskään kemiallisilla käsittelyillä ei ole saatu hyviä tuloksia. Paras me-netelmä mykotoksiinien poistamiseksi on poistaa se materiaali, joka sisältää mykotoksiine-ja tuottavia sieniä.

Mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC)

Mikrobit tuottavat kasvaessaan monenlaisia aineenvaihduntatuotteita, joista osa on haihtu-via. Useimmat ihmiset luonnehtivat noiden hajujen yhdistelmää homeenhajuksi. Mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC) ovat itse asiassa samoja kuin kemikaali-peräiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), esimerkiksi alkoholeja ja ketoneja. Mikrobi-en VOC-tuotatoon vaikuttavat mm. mikrobilaji, mikrobien kasvuvaihe ja kasvualusta.
Muutamat VOC:t näyttäisivät kuitenkin olevan mikrobikasvulle luonteenomaisia. Tällaisia yhdisteitä ovat mm. geosmiini, 2-metyyli-isoborneoli, 1-okten-3-oli ja 3-oktanoli. Näistä geosmiini haisee ‘maakellarille’.
Koska VOC:t sinänsä ovat limakalvoja ärsyttäviä, on epäilty, että kosteusvauriorakennuk-sessa oleskelevilla ihmisillä esiintyvät silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet olisivat MVOC:n aiheuttamia. Tutkimusten mukaan kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät mikro-beista peräisin olevat VOC:t edustavat kovin pientä osaa kokonais-VOC:stä, joten yhteys oireiden ja VOC-altistumisen välillä on epävarma.
Tutkimuksissa on kuitenkin voitu havaita, että ihmisten kokema muu kuin allergiaoireilu liittyy homeenhajuun. Homeenhaju on varma osoitus siitä, että homehtuvaa materiaalia on lähiympäristössä - tai ainakin siitä, että jokin lähistöllä oleva materiaali on ollut ympäris-tössä, jossa on ollut homehtuvaa materiaalia. Homeenhaju tuntuu pinttyvän tiukasti esimer-kiksi tekstiileihin, niin että haju on tunnistettavissa supermarketin kassajonossa tai julkisis-sa liikennevälineissä ihmisten vaatteista.
Toistaiseksi ei siis ole tietoa, vaikuttavatko MVOC:t yksin vai lisäävätkö ne muiden sisäil-man epäpuhtauksien haitallisia terveysvaikutuksia. 54 LUKU 4: Kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvu


∗ Kosteusvauriorakennusten mikrobisto vaihtelee olosuhteiden muuttuessa (mikrobisukke-sio).

∗ Tiettyjen mikrobien (ns. indikaattorimikrobien) esiintyminen viittaa rakennuksen kosteus-vaurioon.

∗ Kosteusvauriorakennuksissa oireita ihmisille aiheuttanevat homeiden tuottamat myrkylliset yhdisteet; mykotoksiinit ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet; haihtuvat orgaaniset yhdis-teet; MVOC:it.

Lähteet:

• Festenstein GN, Lacey J, Skinner FA, Jenkins PA, Pepys J: Self-heating of hay and grain in Dewar flasks and the development of farmer’s lung antigens. J. Gen. Microbiol. 1965:41:389-407.

• Gervais P, Bensoussan M, Grajek W: Water activity and water content: comparative effects on the growth of Penicillium roqueforti on solid substrate. Appl. Microbiol. Bio-technol. 1998a:27:389-392.

• Gervais P, Fascuel J-P, Molin P: Water relations of fungal germination. Appl. Micro-biol. Biotechnol. 1988b:29:586-592.

• Grant C, Hunter CA, Flannigan B, Bravery AF: The moisture requirements of moulds isolated from domestic dwellings. International Biodeterioration 1989:25:259-284.

• Hintikka E-L, Reijula K, Nikulin M: Nykytietämys mykotoksiineista. Suomen lääkärile-hti 1998 (53); 18-19: 2171-2173.

• Hyvärinen A, Reponen T, Husman T, Ruuskanen J, Nevalainen A: Characterizing mold problmen buildings - concentrations and flora of viable fungi. Indoor Air 1993;3:337-343.

• Korpi A: Mikrobien erityisesti homesienten kasvu ja metaboliatuotteiden (MVOC) muodostuminen huonepölyssä. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopiston ympäristötie-teiden laitosten monistesarja 1/1996.

• Korpi A: Eräiden mikrobien tuottamat haihtuvat metaboliitit (MVOC) mikrobikasvun indikaattoreina rakennusmateriaaleilla. Lisensiaattityö. Kuopion yliopiston ympäristötie-teiden laitosten monistesarja 1/1998.

• Lutey WR, Christensen CM: Influence of moisture content, temperature and

Lue lisää

lainkaan ymmärrä lukemaasi. Nyt kopioit täysin asiallista tekstiä, mutta tuo aikaisempi oli jotain pappa-smurffi -tasoista huuhaata:

"Kosteusvauriohomeet ovat rakenteeltaan huomattavasti pienempiä, niukasta hapensaannista johtuen (seinien ja lattioiden rakenteissa), jonka vuoksi ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengityselimiin aiheuttaen oireita ja sairauksia. Luonnonhomeet ovat isompia ja jäävät lähinnä nenäonteloihin tai keuhkoputkiin, siksi ne eivät terveelle aiheuta oireita."

Kuten nyt Reimanin tekstistä huomaat, niin niukasta hapensaannista ei ole kysymys:

" Hapensaanti rakenteissa ei yleensä ole ongelma eikä sen saantia rajoittamalla voida vaikut-taa homehtumisriskiin. "

Sitäpaitsi itiökootkin ovat aina lajispesifisiä eivätkä riippuvaisia kasvuolosuhteista. Kaikki kosteusvauriohomeet ovat peräisin luonnosta. Jos tarkoitat indikaattorilajeja, niin niitä löydät komposteista.

jne.....

Jännä kuulla, että jo täälläkin moni sanoo samaa, että homeet tekee pahaa. Ajattelin pitkään olevani jokin poikkeus, kun reagoi atopiani homeisiin niin voimakkaasti!

Mulla alkoi ihottuma aivan kuten sullakin, homeisesta rintamamiestalosta. Penskana oli ollut maitorupea, kouluikäisenä ei mitään, sitten lehahti vähän myöhemmin tuossa talossa ja kesti vuosia, ennen kuin osasin yhdistää oireet taloon. Sen ymmärrettyäni aloin vältellä muitakin mahdollisesti homeisia tiloja, ja nyt on "homevainu" tullut sen verran hyväksi, että aika harvoin enää altistun sille - mitä nyt joskus on pakko. Ihottuma, joka ennen peitti koko kehon päästä varpaisiin (muistutti enää kaukaisesti ihmisihoa :D) vuosikausien ajan, on enää pari kuivuus- / tali- tms. näppyä siellä täällä.

Ja tosiaan tuo, että oireet alkavat heti! Puolen tunnin sisällä alkaa silmiä kutittaa, sitten tuntuu kasvoilla se tuttu kihelmöinti, viimeistään seuraavana päivänä naama on turvonnut hirveäksi ja olen raapinut itseni verille joka puolelta. HYI ja YÄK.

Niin sen vielä lisään varmuuden vuoksi, että tuolla emäksisellä pesunesteellä tarkoitin juuri soodavettä, en mitään saippuaa. Suolavesi varmaan kuitenkin tärkeämpi hoidossa. Ja tuntuu ihanalle iholla, vaikka vähän ensin kirveltäisikin! Olisipa kylpyamme, missä liota ensin suolavedessä ja sitten öljykylvysä.. :P (Piimäpesujakin kuulemma kannattaisi kokeilla, kun atoopikon iholla hiiva viihtyy, sitä en ole vielä itse tosin kokeillut.)

Tuon käsidesin vaikutus varmaan aikalailla sama kuin viinan, olen kokeillut molempia, joskin käytän jälkimmäistä itse. Varmasti käsidesi ajaa saman asian.

Toivottavasti olisi hoidosta apua muillekin! Ainakaan kokeileminen ei ole kallista, myrkyllistä, vahingollista eikä aiheuta mitään pitkäaikaisvaikutuksia tai ihotuhoja. Itselleni todella maksoi vaivan. Kolme kuukautta oli tosiaan mulla se aika, joka meni ihottuman paranemiseen. Nyt vain toivotaan, että iho vahvistuu entisestään eikä enää mene sellaiseksi kuin ennen. Ainakin se on paljon kosteampi, paksumpi ja hilseetön. Kaikin puolin terveemmän näköinen.

Kiitos kaikille vastauksista ja tsemppiä taistelussa atopiaa vastaan! :)

beat it kirjoitti:

Jännä kuulla, että jo täälläkin moni sanoo samaa, että homeet tekee pahaa. Ajattelin pitkään olevani jokin poikkeus, kun reagoi atopiani homeisiin niin voimakkaasti!

Mulla alkoi ihottuma aivan kuten sullakin, homeisesta rintamamiestalosta. Penskana oli ollut maitorupea, kouluikäisenä ei mitään, sitten lehahti vähän myöhemmin tuossa talossa ja kesti vuosia, ennen kuin osasin yhdistää oireet taloon. Sen ymmärrettyäni aloin vältellä muitakin mahdollisesti homeisia tiloja, ja nyt on "homevainu" tullut sen verran hyväksi, että aika harvoin enää altistun sille - mitä nyt joskus on pakko. Ihottuma, joka ennen peitti koko kehon päästä varpaisiin (muistutti enää kaukaisesti ihmisihoa :D) vuosikausien ajan, on enää pari kuivuus- / tali- tms. näppyä siellä täällä.

Ja tosiaan tuo, että oireet alkavat heti! Puolen tunnin sisällä alkaa silmiä kutittaa, sitten tuntuu kasvoilla se tuttu kihelmöinti, viimeistään seuraavana päivänä naama on turvonnut hirveäksi ja olen raapinut itseni verille joka puolelta. HYI ja YÄK.

Niin sen vielä lisään varmuuden vuoksi, että tuolla emäksisellä pesunesteellä tarkoitin juuri soodavettä, en mitään saippuaa. Suolavesi varmaan kuitenkin tärkeämpi hoidossa. Ja tuntuu ihanalle iholla, vaikka vähän ensin kirveltäisikin! Olisipa kylpyamme, missä liota ensin suolavedessä ja sitten öljykylvysä.. :P (Piimäpesujakin kuulemma kannattaisi kokeilla, kun atoopikon iholla hiiva viihtyy, sitä en ole vielä itse tosin kokeillut.)

Tuon käsidesin vaikutus varmaan aikalailla sama kuin viinan, olen kokeillut molempia, joskin käytän jälkimmäistä itse. Varmasti käsidesi ajaa saman asian.

Toivottavasti olisi hoidosta apua muillekin! Ainakaan kokeileminen ei ole kallista, myrkyllistä, vahingollista eikä aiheuta mitään pitkäaikaisvaikutuksia tai ihotuhoja. Itselleni todella maksoi vaivan. Kolme kuukautta oli tosiaan mulla se aika, joka meni ihottuman paranemiseen. Nyt vain toivotaan, että iho vahvistuu entisestään eikä enää mene sellaiseksi kuin ennen. Ainakin se on paljon kosteampi, paksumpi ja hilseetön. Kaikin puolin terveemmän näköinen.

Kiitos kaikille vastauksista ja tsemppiä taistelussa atopiaa vastaan! :)

Lue lisää

Eräs atooppista ekseemaa sairastava lääkärikollegani tosiaan huomasi ensimmäistä kertaa töissä ollessaan ja jatkuvasti käsidesiä käyttäessään että käsien ekseema väheni huomattavasti. Käsidesissä on siis paitsi alkoholia, niin myös kosteuttavaa ainetta, koska pelkkä alkoholi yksin kuivattaa ihoa ja saattaa jopa pahentaa ihottumaa kun kuiva iho halkeilee ja hilseilee enemmän ja menee enemmän rikki. Toki alkoholi desinfioi ja sitä kautta stafylokokkia poistaessaan parantaa ihon tilannetta, mutta kuivattava haitta on kuitenkin ja siten alkoholin iholle laiton lopettamisen jälkeen ihottuma saattaa olla kahta kauheampi kun kuiva rikkonainen iho on tuloksena ja desinfiointi loppuu. Käsideseissä sen sijaan ei ilmene kuivatusta koska on noita kosteuttavia ainesosia myös sen desinfioivan alkoholin lisäksi.

Tuo, että sinulle nuoruusiässä kouluiän jälkeen puhkesi taas atooppista ekseemaa, on melko tyypillisträ. Ei se homeista johdu, toki hometalon huono sisäilma voi pahentaa sairautta mutta ei se atopiaa eiin puhkaise. Atopialle on tyypillistä, että sitä esiintyy aivan lapsena ja sitten se katoaa, sitten se palaa murrosiän jälkeen teinivuosina ja kestää sitten koko iän. Toisena tyypillisenä vaihtoehtona on että ihottumaa ilmenee aivan lapsena ja lapsuuden läpi ja murrosiässä ja nuoruusiällä häviää eikä enää ilmene. Siis jos ihottumaa ensin on aivan lapsena 1-4 vuotiaanaja se katoaa ja palaa siinä 16-19 vuoden iässä niin se kestää lopun ikää. Jos taas ihottumaa on aivan lapsesta 1-2 vuotiaasta tuonne 12-15 vuoden ikään ja sitten se häbiää, niin se tyypillisesti poistuu eikä enää ilmene koskaan.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Eräs atooppista ekseemaa sairastava lääkärikollegani tosiaan huomasi ensimmäistä kertaa töissä ollessaan ja jatkuvasti käsidesiä käyttäessään että käsien ekseema väheni huomattavasti. Käsidesissä on siis paitsi alkoholia, niin myös kosteuttavaa ainetta, koska pelkkä alkoholi yksin kuivattaa ihoa ja saattaa jopa pahentaa ihottumaa kun kuiva iho halkeilee ja hilseilee enemmän ja menee enemmän rikki. Toki alkoholi desinfioi ja sitä kautta stafylokokkia poistaessaan parantaa ihon tilannetta, mutta kuivattava haitta on kuitenkin ja siten alkoholin iholle laiton lopettamisen jälkeen ihottuma saattaa olla kahta kauheampi kun kuiva rikkonainen iho on tuloksena ja desinfiointi loppuu. Käsideseissä sen sijaan ei ilmene kuivatusta koska on noita kosteuttavia ainesosia myös sen desinfioivan alkoholin lisäksi.

Tuo, että sinulle nuoruusiässä kouluiän jälkeen puhkesi taas atooppista ekseemaa, on melko tyypillisträ. Ei se homeista johdu, toki hometalon huono sisäilma voi pahentaa sairautta mutta ei se atopiaa eiin puhkaise. Atopialle on tyypillistä, että sitä esiintyy aivan lapsena ja sitten se katoaa, sitten se palaa murrosiän jälkeen teinivuosina ja kestää sitten koko iän. Toisena tyypillisenä vaihtoehtona on että ihottumaa ilmenee aivan lapsena ja lapsuuden läpi ja murrosiässä ja nuoruusiällä häviää eikä enää ilmene. Siis jos ihottumaa ensin on aivan lapsena 1-4 vuotiaanaja se katoaa ja palaa siinä 16-19 vuoden iässä niin se kestää lopun ikää. Jos taas ihottumaa on aivan lapsesta 1-2 vuotiaasta tuonne 12-15 vuoden ikään ja sitten se häbiää, niin se tyypillisesti poistuu eikä enää ilmene koskaan.

Lue lisää

Niin, käsidesi sisältää näitä "kosteuttavia" luonnottomia ainesosia, jotka eivät iholle sen koommin kuulu kuin alkoholikaan. Nämä "kosteuttavat" aineet jättävät iholle kalvon, joka tietysti tavallaan estää kosteutta haihtumasta iholta, mutta myös estää ihon normaalin toiminnan tai jopa "sammuttaa" sitä. Satunnaiskäytössä pahimpaan kutinaan alkoholin kuivattava vaikutus on naurettavan pieni verrattuna siihen, että raastaisi ihonsa rikki.

Tiedän kyllä atopian puhkeamisen nuoruusiässä olevan tyypillistä ja muunkin tyypittelyn, mitä nyt ns. uutena tietona minulle kerroit. Tiedätkö sinä, mistä atopian puhkeaminen nuoruusiässä johtuu? Varmin, itsestäänselvin, omissa nahoissa kokemani syy oli se, että "puhkaisijana" oli tosiaan hometalo. Lisää yhteyksiä: Ehkä monet nuoruusiässä muuttavat, menevät töihin, vaihtavat opiskelupaikkaa, alkavat seurustella tai ylipäänsä rakennus, jossa oleskellaan, vaihtuu? Voisiko tämä osaltaan selittää sitä, että joillekin atopian puhkeaminen ajoittuu juuri nuoruusikään?

"Siis jos ihottumaa ensin on aivan lapsena 1-4 vuotiaana ja se katoaa ja palaa siinä 16-19 vuoden iässä niin se kestää lopun ikää." Kyllä, näin minulle juuri kävi. Mutta atopia myös hävisi. Ei atopia taipumuksena, mutta sen ilmentyminen. Siis että se on minussa "piilevänä", mutta käytännössä nykyisin ei näy enää mitenkään - paitsi jos oleskelen hometalossa. En jakelisi ihan noin jyrkkiä tuomioita, varsinkin, kun olen - suureksi hämmästyksekseni - itse hoidon vaivaani löytänyt.

Kysyisin sinulta toistamiseen: Onko siinä jotain väärää? Onko mahdotonta, että esim. käyttämäni hoito toimii? Ehkä jopa paljon paremmin kuin lääkehoito? Ja että se voisi toimia muillakin?

Ymmärrän, että lääkärinä suhtaudut kriittisesti tällaiseen ruohonjuuritason tavishoitokonsteihin, mikä on varmaan hyväkin. Mutta miten voit olla niin ehdottoman varma siitä, ettei home aiheuta atopiaa tai juuri ole siihen yhteydessä, kun atopian syitä, aiheuttajia, toimintamekanismeja jne. ei juuri edes tunneta? Onko mahdotonta, että home tosiaan aiheuttaisi atopian ainakin joissain tapauksissa / vähintään olisi vahvasti ylläpitämässä sitä / yhdistyessään atopiataipumukseen puhkaisemassa sen?

En minäkään tiedä näihin vastausta, ei varmaan kukaan, mutta sen tiedän sataprosenttisen varmaksi, että home kroppani = paha atopia, homeen välttäminen kroppani = ei merkkiäkään atopiasta. Ja se tieto riittää minulle.

beat it kirjoitti:

Jännä kuulla, että jo täälläkin moni sanoo samaa, että homeet tekee pahaa. Ajattelin pitkään olevani jokin poikkeus, kun reagoi atopiani homeisiin niin voimakkaasti!

Mulla alkoi ihottuma aivan kuten sullakin, homeisesta rintamamiestalosta. Penskana oli ollut maitorupea, kouluikäisenä ei mitään, sitten lehahti vähän myöhemmin tuossa talossa ja kesti vuosia, ennen kuin osasin yhdistää oireet taloon. Sen ymmärrettyäni aloin vältellä muitakin mahdollisesti homeisia tiloja, ja nyt on "homevainu" tullut sen verran hyväksi, että aika harvoin enää altistun sille - mitä nyt joskus on pakko. Ihottuma, joka ennen peitti koko kehon päästä varpaisiin (muistutti enää kaukaisesti ihmisihoa :D) vuosikausien ajan, on enää pari kuivuus- / tali- tms. näppyä siellä täällä.

Ja tosiaan tuo, että oireet alkavat heti! Puolen tunnin sisällä alkaa silmiä kutittaa, sitten tuntuu kasvoilla se tuttu kihelmöinti, viimeistään seuraavana päivänä naama on turvonnut hirveäksi ja olen raapinut itseni verille joka puolelta. HYI ja YÄK.

Niin sen vielä lisään varmuuden vuoksi, että tuolla emäksisellä pesunesteellä tarkoitin juuri soodavettä, en mitään saippuaa. Suolavesi varmaan kuitenkin tärkeämpi hoidossa. Ja tuntuu ihanalle iholla, vaikka vähän ensin kirveltäisikin! Olisipa kylpyamme, missä liota ensin suolavedessä ja sitten öljykylvysä.. :P (Piimäpesujakin kuulemma kannattaisi kokeilla, kun atoopikon iholla hiiva viihtyy, sitä en ole vielä itse tosin kokeillut.)

Tuon käsidesin vaikutus varmaan aikalailla sama kuin viinan, olen kokeillut molempia, joskin käytän jälkimmäistä itse. Varmasti käsidesi ajaa saman asian.

Toivottavasti olisi hoidosta apua muillekin! Ainakaan kokeileminen ei ole kallista, myrkyllistä, vahingollista eikä aiheuta mitään pitkäaikaisvaikutuksia tai ihotuhoja. Itselleni todella maksoi vaivan. Kolme kuukautta oli tosiaan mulla se aika, joka meni ihottuman paranemiseen. Nyt vain toivotaan, että iho vahvistuu entisestään eikä enää mene sellaiseksi kuin ennen. Ainakin se on paljon kosteampi, paksumpi ja hilseetön. Kaikin puolin terveemmän näköinen.

Kiitos kaikille vastauksista ja tsemppiä taistelussa atopiaa vastaan! :)

Lue lisää

hokannut alussa että rintakehään äkillisesti ilmennyt urtikaria tuli hometalon vaatekaapista omista vaatteistani, oli suora yhteys kosteaan maahan, jossa oli aktinomykeetejä ja lahottasientäkin jo. Perustuksia oli remontissa jätetty virheellisesti purkamatta siinäkohtaa. Kosteus nousi kapillaarisesti ja alipaine toi vielä myrkyt huoneilmaan.

Mutta isseksein diagnosoin, että olen varmasti tullut allergiseksi rintaliivien metallikaarille, mutta en edelleenkään ole metalliallerginen, mutta nyt iho-oireilu jo alkaa kun vain menenkin esim vaikka hieanoon jugend-kerrostaloon vaikkapa eduskuntatalon takapihalla, ilmeisesti sota-ajan vaurioita joissakin rakennuksissa ynnä tulipalon aiheuttamia sammutuskastumisia jne. Pahoja paikkoja on hoitolaitokset, joita ei kiinteistöinä ole huollettu, sekä futiskuplahallit,sählyareenat ym...silloin urtikaria hyppää laajalle alueelle kehoon. Mutta top ten listan huippu on pommisuojat, joissa lapset treenaillee. Silloin iho tietää, että on maan alla ja syvällä.

Alkoholilla hoidin 80-luvulla myös tuotantoeläinten märkiviä haavoja hankalissa paikoissa. Haavoja, jotka ei antibiooteilla hoituneet.Eläinlekuri kirjotti reseptin pirtulle, joka piti laimentaa 70% vahvuuteen ja haavat parani. Se piti kai laimentaa siksi, että bakteerisoluun se vesimolekyyliosa tarttuu paremmin, pirtu ei vahvana siis yksin voi tehota. Ja viina on kai 40%, ei siis ehkä riittävän tujua.
Pihkavoidetta uskallan suositella ihottumaan ceridalin kera. Karstaiseen ihottumaan varsinkin, Kuollenmeren mineraalit myös monelle olleet avuksi. Tsemppiä.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Eräs atooppista ekseemaa sairastava lääkärikollegani tosiaan huomasi ensimmäistä kertaa töissä ollessaan ja jatkuvasti käsidesiä käyttäessään että käsien ekseema väheni huomattavasti. Käsidesissä on siis paitsi alkoholia, niin myös kosteuttavaa ainetta, koska pelkkä alkoholi yksin kuivattaa ihoa ja saattaa jopa pahentaa ihottumaa kun kuiva iho halkeilee ja hilseilee enemmän ja menee enemmän rikki. Toki alkoholi desinfioi ja sitä kautta stafylokokkia poistaessaan parantaa ihon tilannetta, mutta kuivattava haitta on kuitenkin ja siten alkoholin iholle laiton lopettamisen jälkeen ihottuma saattaa olla kahta kauheampi kun kuiva rikkonainen iho on tuloksena ja desinfiointi loppuu. Käsideseissä sen sijaan ei ilmene kuivatusta koska on noita kosteuttavia ainesosia myös sen desinfioivan alkoholin lisäksi.

Tuo, että sinulle nuoruusiässä kouluiän jälkeen puhkesi taas atooppista ekseemaa, on melko tyypillisträ. Ei se homeista johdu, toki hometalon huono sisäilma voi pahentaa sairautta mutta ei se atopiaa eiin puhkaise. Atopialle on tyypillistä, että sitä esiintyy aivan lapsena ja sitten se katoaa, sitten se palaa murrosiän jälkeen teinivuosina ja kestää sitten koko iän. Toisena tyypillisenä vaihtoehtona on että ihottumaa ilmenee aivan lapsena ja lapsuuden läpi ja murrosiässä ja nuoruusiällä häviää eikä enää ilmene. Siis jos ihottumaa ensin on aivan lapsena 1-4 vuotiaanaja se katoaa ja palaa siinä 16-19 vuoden iässä niin se kestää lopun ikää. Jos taas ihottumaa on aivan lapsesta 1-2 vuotiaasta tuonne 12-15 vuoden ikään ja sitten se häbiää, niin se tyypillisesti poistuu eikä enää ilmene koskaan.

Lue lisää

Itselläni ei ennen hometalokokemusta (yli nelikymppisenä) ollut koskaan ollut mitään iho-oireita. Hometalossa asuessani sain ihottumia ja erityisesti päänahkani oli täysin sökönä. Poismuutettuani tilanne taas sama - ei minkäänlaisia iho-oireita enää sen jälkeen.

En sitten tiedä, oliko se atooppista ekseemaa vai jotain muuta ihottumaa.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Eräs atooppista ekseemaa sairastava lääkärikollegani tosiaan huomasi ensimmäistä kertaa töissä ollessaan ja jatkuvasti käsidesiä käyttäessään että käsien ekseema väheni huomattavasti. Käsidesissä on siis paitsi alkoholia, niin myös kosteuttavaa ainetta, koska pelkkä alkoholi yksin kuivattaa ihoa ja saattaa jopa pahentaa ihottumaa kun kuiva iho halkeilee ja hilseilee enemmän ja menee enemmän rikki. Toki alkoholi desinfioi ja sitä kautta stafylokokkia poistaessaan parantaa ihon tilannetta, mutta kuivattava haitta on kuitenkin ja siten alkoholin iholle laiton lopettamisen jälkeen ihottuma saattaa olla kahta kauheampi kun kuiva rikkonainen iho on tuloksena ja desinfiointi loppuu. Käsideseissä sen sijaan ei ilmene kuivatusta koska on noita kosteuttavia ainesosia myös sen desinfioivan alkoholin lisäksi.

Tuo, että sinulle nuoruusiässä kouluiän jälkeen puhkesi taas atooppista ekseemaa, on melko tyypillisträ. Ei se homeista johdu, toki hometalon huono sisäilma voi pahentaa sairautta mutta ei se atopiaa eiin puhkaise. Atopialle on tyypillistä, että sitä esiintyy aivan lapsena ja sitten se katoaa, sitten se palaa murrosiän jälkeen teinivuosina ja kestää sitten koko iän. Toisena tyypillisenä vaihtoehtona on että ihottumaa ilmenee aivan lapsena ja lapsuuden läpi ja murrosiässä ja nuoruusiällä häviää eikä enää ilmene. Siis jos ihottumaa ensin on aivan lapsena 1-4 vuotiaanaja se katoaa ja palaa siinä 16-19 vuoden iässä niin se kestää lopun ikää. Jos taas ihottumaa on aivan lapsesta 1-2 vuotiaasta tuonne 12-15 vuoden ikään ja sitten se häbiää, niin se tyypillisesti poistuu eikä enää ilmene koskaan.

Lue lisää

ja hävisi ennen murrosikää ja tuli takaisin yli viisikymppisenä homealtistusten
jälkeen.

Itse vetelin ihan Suomiviinaa kun sattui kaapissa olemaan ja halpaakin on, kai siihen käy mikä tahansa KIRKAS elikkä maustamaton jne. viina. Edellisen kirjoittajan tekstin pirtulaimennusohjeiden perusteella uskaltautuisin ehkä kokeilemaan votkaakin.. :)

Minkäänlaisena "kuurina" en käyttänyt, vaan vain pahimpaan kutinaan: siihen, kun tuntuu ettei mikään auta, ei voi olla paikallaan, ei nukkua, ei muuta kuin itkeä. Noin viikon ajan käytin joka ilta iholle kutiavimpiin kohtiin (en kasvoihin), helpotti sen verran että sain unen enkä raapinut niin. Itselläni ihottuma alkoi noilla muilla konsteilla (mm. päivittäiset "suolasuihkut" ja neitsytoliiviöljy sen jälkeen) helpottua niin hyvin, ettei minun tarvinnut viinaa käyttää iholleni kuin tuon viikon ajan, satunnaisesti pari kertaa sen jälkeen. Pidempiaikaisessa käytössähän se varmasti kuivattaa, mutta huomaahan sen itse minkä verran kärsii ja kuinka usein, ettei iho kuivu.

Luoja tietää miksi viina iholla helpotti kutinaa.. :D Ehkä pöpöjen tappaminen, se tunne kun sitä levitti iholle.. En tiedä. Auttoi kuitenkin. Eikä muuten edes haissut niin kuin kuvittelin, haihtuuhan se äkkiä iholta.

beat it kirjoitti:

Itse vetelin ihan Suomiviinaa kun sattui kaapissa olemaan ja halpaakin on, kai siihen käy mikä tahansa KIRKAS elikkä maustamaton jne. viina. Edellisen kirjoittajan tekstin pirtulaimennusohjeiden perusteella uskaltautuisin ehkä kokeilemaan votkaakin.. :)

Minkäänlaisena "kuurina" en käyttänyt, vaan vain pahimpaan kutinaan: siihen, kun tuntuu ettei mikään auta, ei voi olla paikallaan, ei nukkua, ei muuta kuin itkeä. Noin viikon ajan käytin joka ilta iholle kutiavimpiin kohtiin (en kasvoihin), helpotti sen verran että sain unen enkä raapinut niin. Itselläni ihottuma alkoi noilla muilla konsteilla (mm. päivittäiset "suolasuihkut" ja neitsytoliiviöljy sen jälkeen) helpottua niin hyvin, ettei minun tarvinnut viinaa käyttää iholleni kuin tuon viikon ajan, satunnaisesti pari kertaa sen jälkeen. Pidempiaikaisessa käytössähän se varmasti kuivattaa, mutta huomaahan sen itse minkä verran kärsii ja kuinka usein, ettei iho kuivu.

Luoja tietää miksi viina iholla helpotti kutinaa.. :D Ehkä pöpöjen tappaminen, se tunne kun sitä levitti iholle.. En tiedä. Auttoi kuitenkin. Eikä muuten edes haissut niin kuin kuvittelin, haihtuuhan se äkkiä iholta.

Lue lisää

suosittelevat piimässä liottamista.

jotkut kirjoitti:

suosittelevat piimässä liottamista.

Sitä olenkin ajatellut kokeilla seuraavaksi (vaikkei mitään parannettavaa enää juuri jäljellä olekaan, hiphei!), perustuu tuo piimäjuttu varmaan siihen, että piimä tehoaa atooppisella iholla viihtyvään hiivaan. (Suosittelevathan sitä kuulemma jotkin gynetkin lievään hiivaan.. :))

beat it kirjoitti:

Itse vetelin ihan Suomiviinaa kun sattui kaapissa olemaan ja halpaakin on, kai siihen käy mikä tahansa KIRKAS elikkä maustamaton jne. viina. Edellisen kirjoittajan tekstin pirtulaimennusohjeiden perusteella uskaltautuisin ehkä kokeilemaan votkaakin.. :)

Minkäänlaisena "kuurina" en käyttänyt, vaan vain pahimpaan kutinaan: siihen, kun tuntuu ettei mikään auta, ei voi olla paikallaan, ei nukkua, ei muuta kuin itkeä. Noin viikon ajan käytin joka ilta iholle kutiavimpiin kohtiin (en kasvoihin), helpotti sen verran että sain unen enkä raapinut niin. Itselläni ihottuma alkoi noilla muilla konsteilla (mm. päivittäiset "suolasuihkut" ja neitsytoliiviöljy sen jälkeen) helpottua niin hyvin, ettei minun tarvinnut viinaa käyttää iholleni kuin tuon viikon ajan, satunnaisesti pari kertaa sen jälkeen. Pidempiaikaisessa käytössähän se varmasti kuivattaa, mutta huomaahan sen itse minkä verran kärsii ja kuinka usein, ettei iho kuivu.

Luoja tietää miksi viina iholla helpotti kutinaa.. :D Ehkä pöpöjen tappaminen, se tunne kun sitä levitti iholle.. En tiedä. Auttoi kuitenkin. Eikä muuten edes haissut niin kuin kuvittelin, haihtuuhan se äkkiä iholta.

Lue lisää

että mummoni muinoin hoiti kutiavaa ihoa viinalla. Sydämen tykytykseen otti kamferintippoja ja viinaa laittoi pumpuliin ja pyyhki sillä kutiavia kohtia.
Kyllä vanhan kansan viisaudet pätevät tänäkin päivänä.
Eikun Alkoon heti huomenna:)

Kokemusper... kirjoitti:

että mummoni muinoin hoiti kutiavaa ihoa viinalla. Sydämen tykytykseen otti kamferintippoja ja viinaa laittoi pumpuliin ja pyyhki sillä kutiavia kohtia.
Kyllä vanhan kansan viisaudet pätevät tänäkin päivänä.
Eikun Alkoon heti huomenna:)

Lue lisää

Kummasti tuntuu tosiaan tähänkin nuo vanhan kansan konsit tepsivän.. :D "Suola ja viina, hyvät vanhat suomalaiset perusaineet", sanottiin tuolla aiemmin, ja vasta joku suositti pihkaa - jota muistaakseni käytetään jossain muodossa makuuhaavojen hoidossa, kun tappaa pöpöjä niin hyvin. Niin, ja se piimäkin vielä.. Eikun tosiaan ruokakaapille ja viinakauppaan! :D (Lääkevirmat tästä ei hyödy, mutta Alko kylläkin, hehheh..)

Jos ei sauna, viina ja terva auta... Voisi päivittää, että jos ei suola, viina ja piimä auta.. Tai öljy, tai ruokasooda, tai.. Heh.

Ja jännä huomata, että muillakin samoja oireita! Pitkään kieltäydyin uskomasta tätä vaihtoehtoa, kun en ollut sellaisesta kuin "homeallergia" tai "homeen aiheuttama atopia" kuullut ikänäni.. Vois alkaa näin "elävänä indikaatorina" vaikka hometarkastajaksi - jos hermo kestäis sitä raapimista.. :D

beat it kirjoitti:

Ja jännä huomata, että muillakin samoja oireita! Pitkään kieltäydyin uskomasta tätä vaihtoehtoa, kun en ollut sellaisesta kuin "homeallergia" tai "homeen aiheuttama atopia" kuullut ikänäni.. Vois alkaa näin "elävänä indikaatorina" vaikka hometarkastajaksi - jos hermo kestäis sitä raapimista.. :D

Lue lisää

Niin, minun viime vuoteni oli varsin ankea. Kärvistelin liian kauan altistumisen kanssa ja kun lopulta tuli nämä vakavammat oireet kuvioihin olikin sitten jo liian myöhäistä. Kyllä minäkin alkuun naureskelin, että hyvä homekoiran virka tiedossa... käytännössä on kuitenkin elämää rajoittavat tekijät pistäneet mietteliääksi. Monta tilaa, jossa en voi käydä. Seurauksensa astman lisäksi hajusteyliherkkyys ja se, että esim. mitään hiivaa sisältävää valmistetta ei voi käyttää ilman kauheaa turvotusta ja kutinaa iholla.
Kaikille saa aina selitellä, kun aina selitystä haetaan muualta. Jos mainitsee sanan home, niin se tuntuu olevan yhtä kuin mielisairaus. Olen jopa mennyt niin pitkälle, että teetin valvotuissa olosuhteissa älykkyystestin (tuloksella, jolla pääsisin mensan jäseneksi) - kun turhautti epäilykset.
Kaikista lemmikeistä on ollut luovuttava, myös viherkasveista. Siivoukseen on pitänyt hankkia höyrypesuri jne. Sosiaalinen elämä on hyvin oireilun takia rajoittunutta. Julkiset rakennukset ovat lähes poikkeuksetta tiloja, joista pahimmillaan lähtee ambulanssilla. Koomisin esimerkki kai paikallinen keuhkosairaala, jossa astma allergiakohtaus iski. Lääkäri ei voinut kotiuttaa anafylaktoidia potilasta, muttei uskaltanut pitää kosteusvaurioisessa rakennuksessa altistumassakaan....seurauksella, että ajelin liikenneriskinä kotiin puolikuntoisena.
Työpiste on väistötiloissa, isossa työyhteisössä sopeutuminen ei ole ollut ihan kivutonta.
Samasta rakennuksesta on nyt jäänyt ammattitautidiagnoosilla viisi tai kuusi henkilöä pois --- työsuojelu tai työterveys vähät välittää. Yksilö on vain yksilö, isot saneerauskustannukset vastakupissa vaa'assa.
No, epipen kynän kanssa oppii elämään, ja tietysti kaiken muunkin kanssa, mutta ei tunnu olevan leikin asia. Astma on saatu kuriin vuodessa, mutta iho vaan lehahtelee edelleen ja pahimmillaan kelloisella rakkulalla ja nielu turvoksissa. Ja koko kroppa ihan tulesssa....