Kollikissamme Puru on todella energinen ja seurallinen tapaus. Puru on leikattu, kohta kolmevuotias ja on tavannut muitakin kissoja. Hän on pitänyt näistä kissoista, vaikka tunne ei aina ole ehkä ollut molemminpuolinen, ja yrittänyt leikkiä jokaisen kanssa. (Purulla myös käy silloin tällöin kissakaveri täällä riehumassa)
Olemme nyt alkaneet miettiä mieheni kanssa josko ottaisimme Purulle kaverin, se kun on selkeästi välillä turhautunut kun ei pääse leikkimään vauhdikkaasti toisen kissan kanssa ja muutenkin tuntuu kaipaavan kaveria. Ongelmana on vanhempani jotka mielestään yrittävät takoa meille järkeä päähän ja sanovat ettei kannata ottaa toista kissaa. Heidän mukaansa Puru kun voisi alkaa kuseskella ja seota ja pahimmillaan tilanne voisi mennä siihen, että molemmat kisut täytyisi lopettaa.
Kysymykseni onkin siis, että onko vanhempieni väitteissä jotain perää? Pari muuta tuttua kun ovat ottaneet kissalle kaverin vasta parin vuoden päästä ensimmäisen tultua ja kaikki on mennyt hyvin.
Olisin kiitollinen jos kertoisitte kokemuksianne, koska toki tahdomme vain Purun parasta!
Olemme nyt alkaneet miettiä mieheni kanssa josko ottaisimme Purulle kaverin, se kun on selkeästi välillä turhautunut kun ei pääse leikkimään vauhdikkaasti toisen kissan kanssa ja muutenkin tuntuu kaipaavan kaveria. Ongelmana on vanhempani jotka mielestään yrittävät takoa meille järkeä päähän ja sanovat ettei kannata ottaa toista kissaa. Heidän mukaansa Puru kun voisi alkaa kuseskella ja seota ja pahimmillaan tilanne voisi mennä siihen, että molemmat kisut täytyisi lopettaa.
Kysymykseni onkin siis, että onko vanhempieni väitteissä jotain perää? Pari muuta tuttua kun ovat ottaneet kissalle kaverin vasta parin vuoden päästä ensimmäisen tultua ja kaikki on mennyt hyvin.
Olisin kiitollinen jos kertoisitte kokemuksianne, koska toki tahdomme vain Purun parasta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhemmillani siis itsellään on enimmäkseen ollut koiria, kissat joita heillä on lapsuudessa ollut ovat olleet käsittääkseni enimmäkseen hiirikissoja ja muutenkin leikkaamattomia ulkokissoja. Puru taas täysin sisäkissa.
me otettiin reilu vuosi sitten hylätyt tod.näk. veljekset meille koiran kaveriksi.kaikki mennyt hyvin.koira tottui nopeasti kissoihin(ovat leikattuja sisäkissoja). Kissat nauttivat kun saavat leikkiä ja peuhata keskenään.parasta seuraa kissalle on toinen lajitoveri.ystäväni otti toisen kissan kaveriksi kissan ja nekin sopeutu nopeasti yhteen.älä kuuntele vanhempiasi, ajattele mielummin mitä kissasi haluaa.
koska kissasi selkeästi kaipaa kaveria. Itselläni on kaksi kissaa, vanhempi oli vajaa neljävuotias kun otimme kaverin sille.
Ilman muuta siinä tulee yhteenottoja, kun kissasi huomaa, heiiiii, toi meinaa jäädä tänne, mä olen kyllä sitten pomo, piste....
Annat vain niiden selvittää kumpi on "kymppi".
Meillä oli kyllä sopeutumisvaikeuksia mutta nyt niitä ei erota mikään, vaikka ne välillä ottaa yhteen. Mutta nyt ne on rintamassa yhdessä "vaarallista" postimiestä vastaan, joka aina kolisee postiluukulla.
Meillä johtui sopeutumisvaikeudet vanhemman kissan erakkoluonteesta, se hyväksyy hyvin nihkeesti muutokset, mutta sit kun se sulattaa ne, niin se vaikka tappelee kaverin puolesta.
Kissa on oikukas olento, se saattaa loukkaantuessaan kusasta, tai jos sittä ärsyttää.
Jos tulee pissalaatikon kanssa ongelmia, niin molemmille oma loota, ja kaikki on taas hyvin.
Kiitos teille vastanneille, on hyvä kuulla muidenkin kokemuksista jotta on vähän vertailupohjaa päätöksiä tehdessä.:)