Minulla on takana pitkä kriisi vaimoni kanssa, joka alkoi akuutisti puolitoista vuotta sitten, kun hän jäi kiinni uskottomuudesta yhteisen ystävämme kanssa. Suhde oli syvä rakkaussuhde vaikkeivat he menneetkään sänkyyn asti, vaimoni tietoisesta päätöksestä. Kulunut aika on kuitenkin ollut kovaa aikaa erityisesti minulle ja vaimolleni joka on joutunut omalta osaltaan käymään läpi suhteen loppumista ja lisäksi vakuuttelemaan minulle että kaikki on hyvin. Vaikka minulla ovat tunteet vaihdelleet luottavaisesta epäluuloon ja epätoivoon, ollaan kuitenkin jotenkin menty koko ajan eteenpäin, sillä kummallakin meillä on ollut vahva halu jatkaa yhdessä, ja periaatteessa sekä arki että yhteiselämäkin pääsääntöisesti sujuvat.
Välillä saan mustasukkaisuus- ja epätoivoisia kohtauksia kun vaimoni on yhteydessä ko. mieheen, periaatteessa ihan asiallisista asioista, mutta kuitenkin. En voi sille mitään, alan tenttaamaan ja tivaamaan kaikkea tyhmää, menneitä asioita ym.
Mutta nyt olen tehnyt anteeksiantamattoman teon, nimittäin joitain papereita etsiessäni satuin näkemään sivun reunaa jossa oli vaimoni käsialalla kirjoitettuna ko. miehen nimi. Tiesin että hän on kirjoittanut ajatuksiaan paperille, vaikkei varsinaista päiväkirjaa pidäkään. Päässäni sumeni, jouduin täydellisen paniikin valtaan ja luin ahmien muutaman sivun viime ajoilta, ja niistä kävi tavallaan ilmi se mitä olin koko ajan vaistonnutkin, mutta mitä vaimoni oli vähätellyt, tämä henkilö on yhä hänen mielessään paljon ja tärkeänä ja irtautuminen on hänelle todella vaikeaa, ja myös että viattoman tuntuiset puhelut ja viestit ovat sittenkin laukaisseet hänessä hirveän kaipauksen ja hylätyksi tulemisen tunteet. Yhtäältä tunsin meneväni kurimukseen lukiessani sitä, toisaalta tunsin helpotusta koska olin joka tapauksessa vaistonnut jotain sellaista, vaikka vaimoni ei hirveästi halua puhua minulle asioistaan. En ole kertonut hänelle että luin hänen kirjoituksiaan. Asiat jotka luin, olivat ahdistavia mutta ymmärrän häntä paremmin nyt ja tunnen syvää myötätuntoa häntä kohtaan, Tunnen myös hirveää häpeää tekoni vuoksi, ymmärrän että tämä on anteeksiantamaton rikos ja pelkään että olen pilannut kaiken. Tekisi mieli tunnustaa mutta joku minussa sanoo että ei kannata, se ahdistaisi häntä liikaa. Näen öisin painajaisia tekoni vuoksi. Rakastan vaimoani ja hän rakastaa minua, enkä ikinä uskonut että tekisin jotain näin alhaista, vaikka siitä seurasi ehkä jotain hyvääkin.
Välillä saan mustasukkaisuus- ja epätoivoisia kohtauksia kun vaimoni on yhteydessä ko. mieheen, periaatteessa ihan asiallisista asioista, mutta kuitenkin. En voi sille mitään, alan tenttaamaan ja tivaamaan kaikkea tyhmää, menneitä asioita ym.
Mutta nyt olen tehnyt anteeksiantamattoman teon, nimittäin joitain papereita etsiessäni satuin näkemään sivun reunaa jossa oli vaimoni käsialalla kirjoitettuna ko. miehen nimi. Tiesin että hän on kirjoittanut ajatuksiaan paperille, vaikkei varsinaista päiväkirjaa pidäkään. Päässäni sumeni, jouduin täydellisen paniikin valtaan ja luin ahmien muutaman sivun viime ajoilta, ja niistä kävi tavallaan ilmi se mitä olin koko ajan vaistonnutkin, mutta mitä vaimoni oli vähätellyt, tämä henkilö on yhä hänen mielessään paljon ja tärkeänä ja irtautuminen on hänelle todella vaikeaa, ja myös että viattoman tuntuiset puhelut ja viestit ovat sittenkin laukaisseet hänessä hirveän kaipauksen ja hylätyksi tulemisen tunteet. Yhtäältä tunsin meneväni kurimukseen lukiessani sitä, toisaalta tunsin helpotusta koska olin joka tapauksessa vaistonnut jotain sellaista, vaikka vaimoni ei hirveästi halua puhua minulle asioistaan. En ole kertonut hänelle että luin hänen kirjoituksiaan. Asiat jotka luin, olivat ahdistavia mutta ymmärrän häntä paremmin nyt ja tunnen syvää myötätuntoa häntä kohtaan, Tunnen myös hirveää häpeää tekoni vuoksi, ymmärrän että tämä on anteeksiantamaton rikos ja pelkään että olen pilannut kaiken. Tekisi mieli tunnustaa mutta joku minussa sanoo että ei kannata, se ahdistaisi häntä liikaa. Näen öisin painajaisia tekoni vuoksi. Rakastan vaimoani ja hän rakastaa minua, enkä ikinä uskonut että tekisin jotain näin alhaista, vaikka siitä seurasi ehkä jotain hyvääkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi haluat kiduttaa itseäsi nykyisessä suhteessasi? Tiedän, rakastat vaimoasi. Mutta rakastaako hän sinua? Miksei hän välitä siitä, että näkee Sinun kärsivän tämän tilanteen takia?
Mutta ennen kaikkea, miksi syytät itseäsi oikeastaan kaikesta? Mustasukkaisuus on luonnollista, kun on joutunut kokemaan petetyksi tulemisen. Vaimosi pitäisi ymmärtää tämä, kun on yhteydessä "ystävään".
Kun menit ja luit vaimosi tekstit, ylitit rajan. Loukkasit vaimosi yksityisyyttä. Mutta mitä sen asian tunnustaminen muuttaa? Ei mitään. Itse olisin varmasti toiminut samoin, vaikka se väärin onkin. Anna itsellesi tuo teko jo anteeksi, sillä Sinä olet rangaistuksesi jo kärsinyt kaikkien painajaisten yms. muodossa.
Nyt on vähän kiire, mutta mieti vielä sellaista, että voitko enää luottaa vaimoosi? Koska ilman luottamusta EI ole rakkautta. Oikea rakkaus ei myöskään satuta...
terapeuttista keskustelua jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa. Jos vaimosi pystyy keskustelujen aikana olemaan sinulle (itselleen) rehellinen, voi teillä olla vielä toivoa. Jos valehtelu jatkuu ei oikea rakkaus ole enää tallella.
Seurakunnilta löytyy ilmaisia ihmisiä keskustelemaan kanssanne, keskustelut ovat luottamukselisia. Jos vaimosi kirjoitelma oli löydettävissä se oli ehkä tahtomattaan olla tarkoitettu löydettäväksi, ei ihmisen joka epäilee tarvi syytellä itseään. Toivotan onnellista jatkoa
Älä mies hyvä syytä itseäsi kaikesta, vaimosi on sinua pettänyt ja sinä syytät itseäsi näin pahoin hänen päiväkirjan lukemisesta? Miksi vaimosi oli jättänyt näin arkaluontoista tekstiä sisältävän kirjan sinun helposti luettavaksi? Oletko varma ettei tämä ollut hänen tapansa tunnustaa sinulle että vielä löytyy tunteita vieraaseen suuntaan valitettavasti? Ymmärrän että rakastat häntä mutta vaikka yhtä jatkaisitte yhdesä sinun rakkautesi voimin ja hetken menisi hyvin niin pystytkö ikinä kokonaan unohtamaan?et.. anteeksi antamaan? et..
pystyttekö jatkamaan kun sinä olet mustasukkainen ja vaimo ajattelee toista..? itselläni pelkät muistotkin exmiehestä (edesmenneestä) on niin hyvässä turvassa ettei nykyinen edes osaisi etsiä, siksi tuntuu oudolta että vaimosi on salaiset tekstit jättänyt helposti saatavillesi.
kamala, vaan lähinnä vain inhimillinen. Mieltäsi kalvaa epäillys ja epävarmuus tulevasta - ehkä hait jotain vastauksia vaimosi kirjoituksista..? Sait vahvistustakin sille, ettei kaikki ole vielä (huom. paino sanalla vielä) aivan kunnossa vaimosi vakuutteluista huolimatta. Tiedät itsekin loukanneesi vaimosi yksityisyyttä - mutta sodassa ja rakkaudessa... Sellaista se on, ei tuo ollut lainkaan pahimmasta päästä sillä saralla.
Suhteessanne on paljon hyvää ; kummallakin on tahtoa jatkaa sitä, ja tehdä siitä jopa parempi. Olet oivaltanut loistavasti, mistä kaikesta on kyse - esim. että vaikka vaimosi vakuuttelee sinulle asioiden olevan ok, hän suree sitä toista suhdettaan, niin kornilta kuin sen kuulostaakin. Mutta jokainen päivä eteenpäin etäännyttää häntä siitä, ja ennen pitkää tuo hänet takaisin luoksesi.
Joku saattaa kuitata nämä ajatukseni lapsellisen kliseisinä... Ehkä sitä ovatkin. Mutta mutta... Kirjoitan kokemuksesta. Olin itse se pettänyt osapuoli hyvin pitkälti vastaavassa tilanteessa. Mieheni päätti jatkaa, minä päätin jatkaa. Pitkä tie se oli, monet kerrat mies sai minut raivon partaalle turhilla epäillyksillään, jotka vain yksinkertaisesti oli pakko "niellä"... Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että mieheni oli pitkämielinen ja päättäväinen rakkaudessaan. Aurinkoista kevättä teille! :-)