Jostakin syystä tämä aloitus on sensuroitu ja poistettu, vaikka se on saanut yli 1.000 lukijaa ja yli 30 kommenttia. Mikä tässä jutussa on niin vaarallista??
Sehän kertoo vain valtionjohdon päätöksistä, jotka eivät kaikista tunnu oikeudenmukaisilta.
***************************
Ruotsinkielisillä on omat kiintiöpaikkansa Suomen yliopistoihin, jonne he pääsevät huomattavasti alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset. Lisäksi ruotsinkielisiä suositaan muillakin tavoin yliopistojen sisäänotossa.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisiä suosivasta ja muutenkin eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan Oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Sehän kertoo vain valtionjohdon päätöksistä, jotka eivät kaikista tunnu oikeudenmukaisilta.
***************************
Ruotsinkielisillä on omat kiintiöpaikkansa Suomen yliopistoihin, jonne he pääsevät huomattavasti alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset. Lisäksi ruotsinkielisiä suositaan muillakin tavoin yliopistojen sisäänotossa.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisiä suosivasta ja muutenkin eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan Oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Vastaukset 14
Vanhimmat
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon on todennut:
"Endast få svenskspråkiga kan tävla med de finskspråkiga…” (= Vain harvat ruotsinkieliset pystyvät kilpailemaan suomenkielisten kanssa lakitieteelliseen pyrittäessä ). Loppupäätelmä oli, että kiintiöitä ruotsinkielisille on lisättävä. Niin tehtiin. Siis saamme yhä kehnompia ruotsinkielisiä juristeja ja etevämmät suomenkieliset jäävät rannalle.
HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”
Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”
Tällaisesta aineksesta Suomen oikeuslaitokseen lähdetään tekemään tasapuolisia juristeja.
"vaikka se on saanut yli 1.000 lukijaa ja yli 30 kommenttia."
Vähän liioittelet. Se oli luettu vajaa 600 kertaa, ja niistäkin puolet oli meidän klikkauksiamme, kun kyttäsimme toistemme vastauksia. Vastauksiakin oli alle 30 ja nekin meidän kahden kirjoittamia.
Tuskin mitään on kuitenkaan mennyt hukkaan, sen verta ansiokkaasti ne vanhat viestisi tänne aina copy-peistaat. Ainoa mitä toivoisin, että laittisit LINKIT niihin lähteisiisi.
Jos joku ihmettelee mistä on kyse, niin jäljet johtavat jo vuosien taa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=2000000000000008&posting=22000000008659383
Ruotsinkielisten kiintiöt ovat olleet suomalaisnuorten kiusana aivan Suomen itsenäisyydestä asti, eikä sitä ennen suomalaisia päästetty edes kansakouluun, joten "jäljet johtavat jo vuosien taa".
Korkeakoulupolitiikka on ennen kaikkea valtakunnallista, EI paikkakunnallista. Kiintiöt lasketaan koko maan ruotsinkielisen väestön perusteella, mutta opiskelupaikat keskitetään tiettyihin paikkoihin => Vaasaan tulee paljon ruotsinkielisiä paikkoja suhteessa väestöön. Monessa yliopistossa ei sen sijaan ole ainuttakaan ruotsinkielistä opiskelupaikkaa.
Viestisi kertoo lähinnä, että et ymmärrä mitään korkeakoulupolitiikasta.
Tällä vaivalla olisit jo lukenut itsesi sisään oikikseen ja tehnyt vaikka väikkärinkin päälle, paitsi ai niin, vaikeapa on tehdä väikkäriä sotkeutumatta ruotsinkieliseen materiaaliin...
Ohessa esimerkkinä yliopistojen kielikiintiöistä biologian koulutusohjelmiin 2007. (Rinnastan tässä korkeakoulut yliopistoihin; korkeakoulu tahi yliopisto, kielikiintiöt ovat molemmissa tapauksissa väärin).
On myös hyvä muistaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä tulisi verrata muihin kielivähemmistöihin, kuten venäjänkielisiin, somalinkielisiin ja muihin kielivähemmistöihin.
Suomen yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007:
suomi ---- ruotsi ---- saame
Helsingin Ylipisto ................. 82 ........ 19 ......... 0
Joensuun yliopisto .............. 35 ......... 0 ........... 0
Jyväskylän yliopisto ............ 56 ......... 0 ........... 0
Oulun yliopisto ................... 50 ......... 0 ........... 1
Turun yliopisto .................... 35 ........ 0 ........... 0
Åbo Akademi ....................... 0 ....... c. 40 ........ 0
yhteensä .......................... 258 ....... 59 .......... 1
Kokonaisuudessaan:
Suomenkielisiä paikkoja ......... 258/318 = 81,1%
Ruotsinkielisille ................... 59/318 = 18,6 %
Saamenkielisten kiintiö ..........1/318 = 0,3%
http://www.helsinki.fi/bio/valinnat/Vali ntaopas_2007.rtf
http://www.joensuu.fi/hakeminen/valinta2 007/aloituspaikat2007.pdf
http://www.jyu.fi/science/opiskelijavali nta/valintaopas/biologia
http://www.science.oulu.fi/files/valopas esit2007TDK.pdf
http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/valin ta/valinta_biologia.html
http://www.abo.fi/fak/mnf/biol/Biologins _hemsidor/In_English/Mainpage.htm
http://www.hs.fi/keskustelu/Bo-Sanfrid+H%F6glund%3A+Valitus+Eurooppaan/thread.jspa?threadID=85135&messageID=1530514#msg1530514
Yllä kaikki mahdolliset viitteet, ettei erään LIBERAALISEN kielipuolueen toimiston virkailijan tarvitse puuttua niihin.
Niin mikä on liberaalinen puolue, joka ajaa pakkoa ja sen lisäksi kielikiintiöitä?
ja niitä on siellä sun täällä mutta Rkp vaikenee viisaasti että kansa ei ärtyisi liikaa eriarvoisuudesta.
Lisään vielä: Ahvenanmaa v. 1922
että äidinkieli pannaan vaikuttamaan sisäänpääsyyn:
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Ensinnäkin, rasismi ei liity mitenkään asiaan. Suomen ruotsinkieliset eivät ole etninen, vaan kulttuurinen ryhmä. Suuri osa heistä on kieltään jossain vaiheessa historiaa vaihtaneita, kuten myös toisinpäin (moni suomenkielinen on sukutaustaltaan ruotsinkielinen).
Kieliryhmät eroavat etnisistä ryhmistä. Aikoinaan harrastettiin pseudoteoretisointia ruotsinkielisten etnisestä, ylivertaisesta ryhmästä. Ennen tehtiin myös paljon muuta tähän liittyvää älytöntä, kuten juutalaisten joukkotuho. Nykypäivä on aivan asia erikseen.
Mitä tulee kiintiöihin, niin kuten totesin jo aiemmassa viestissäni, niitä tulee tarkastella VALTAKUNNALLISESTI, ei yliopistokohtaisesti. Ruotsinkielisten kiintiöitä tulee verrata valtakunnallisesti. Montako esimerkiksi biologian koulutuspaikkaa Suomessa yhteensä on ruotsinkielisiä, montako suomenkielisiä.
Sisäänpääsyprosentteja tulee myös verrata valtakunnallisesti: kuinka tiukka on KESKIMÄÄRIN suomenkielisen biologin prosentti koko maan yliopistoissa, eikä vain Helsingin yliopistossa. Katsos kun niitä suomenkielisiä opiskelupaikkoja on maa pullollaan. Ruotsinkielisiä on vain yhdessä tai muutamasa paikassa.
VALTAKUNNALLISESTI pyritään jakamaan opiskelupaikat niin, että ruotsinkielisiä on se 5-6%. Tämä pätee tarkasti esim. lääketieteelliseen. En ole muiden mainitsemisiesi alojen prosentteja laskenut, enkä jaksakaan laskea, koska asia ei vaivaa minua. Mutta jos haluat selvittää kunnolla asian, niin laske koko maan kaikkien yliopistojen sisäänpääsypaikat kieliryhmittäin. Montako biologian paikkaa on esim. OY:ssa, TY:ssa jne. sekä ruotsinkielisten koko maan osuus.
Valmiiksi voin jo sanoa, että joillakin tietyillä aloilla, kuten kauppatieteissä, ruotsinkielisiä paikkoja todella on valtakunnallisesti _suhteettoman_ paljon (se on yli 15 %, tarkemmin en muista). Sen sijaan toisilla aloilla niitä on tasan 0 %. Joten korjaamista kyllä olisi, siinä olet oikeassa. Mutta korjaamisen tarvetta ei lueta HY:n sisäänpääsyprosenteista, vaan valtakunnan laajuisten selvitysten perusteella.
Täytyyhän heikkolahjaisilla(degen.)siis ruotsinkielisellä olle tasoltaan vaatimattomampi koe. Tuskin ne muuten pääsisivät ollenkaan yliopistoon sisään. Onhan selvää, kun EI PUHU RUOTSIA EIKÄ SUOMEA kunnolla niin jättää se jäkensä aivotoimintaan.
Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrä "sopivana" näin:
Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi _erillinen_ ruotsin kielen koe.
Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana".
Toisin sanoen, vaikka ruotsin kielen pakollista opiskelua perustellaan suomenkielisille tarpeella tuottaa palveluja ruotsiksi niin Åbo Akademin käytäntö paljastaa, että väittämä on valheellinen. Muutoinhan ruotsinkielisen pääsykokeen menestyksellinen läpäiseminen riittäisi Åbo Akademille. Puhumattakaan että olisi kirjoittanut ruotsin yo-kirjoituksissa.
Että sikälikin yo-ruotsi on tarpeeton.
Åbo Akademi ei myöskään salli suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden osallistua englanninkieliseen pääsykokeeseen, vaikka sellainen oikeus on muiden EU-maiden kansalaisilla. Jokuhan "epätoivottava" opiskelija saattaisi livahtaa sisään sitäkin kautta ja siitä A.E.Freudenthal ja Rkp eivät pitäisi.
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen *) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. (* suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä todistuksellaan ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kotimaisella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Hankenilla ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Hanken eivät järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Haluaisin kyllä kuulla opetusministeriön kannan asiaan.