Filosofi Jean-Paul Sartre on sanonut, että ihmiset ovat tuomittuja elämään vapaudessa.
Valintoja on tehtävä koko ajan ja niistä pitää myös kantaa vastuu.
Tämä koskee myös uskontoa.
Onko helpompaa siirtää valinta ja vastuu uskon lahkolle ja jättää omat valinnat pois ja odottaa vain valmista?
SRK sanelee niin paljon sääntöjä ja lakeja, että siihen liittyneiden ja säännöt hyväksyneiden, ei itse tarvitse ajatella mitään eikä tehdä valintoja eikä kantaa niistä vastuuta, koska kaikki on jo tehty heidän puolestaan. Toisaalta helppo valinta.
He, jotka eroavat tai erotetaan SRK:sta, joutuvat käyttämään aivokapasiteettia paljon enemmän, mutta he saavat vapauden palkakseen. Niin paljon vapautta kuin ihmiset yleensä pystyvät saamaan.
Vai mitä mieltä olette?
Valintoja on tehtävä koko ajan ja niistä pitää myös kantaa vastuu.
Tämä koskee myös uskontoa.
Onko helpompaa siirtää valinta ja vastuu uskon lahkolle ja jättää omat valinnat pois ja odottaa vain valmista?
SRK sanelee niin paljon sääntöjä ja lakeja, että siihen liittyneiden ja säännöt hyväksyneiden, ei itse tarvitse ajatella mitään eikä tehdä valintoja eikä kantaa niistä vastuuta, koska kaikki on jo tehty heidän puolestaan. Toisaalta helppo valinta.
He, jotka eroavat tai erotetaan SRK:sta, joutuvat käyttämään aivokapasiteettia paljon enemmän, mutta he saavat vapauden palkakseen. Niin paljon vapautta kuin ihmiset yleensä pystyvät saamaan.
Vai mitä mieltä olette?
Vastaukset 5
Vanhimmat
sääliä vai miksi houkutteli vastaamaan kun kukaan ei vielä ole vastannut avaukseesi :) vai olisiko ollut myötätuntoa... Luin muuten avauksesi jo aijemmin mutta jätin vastaamatta.
"Onko helpompaa siirtää valinta ja vastuu uskon lahkolle ja jättää omat valinnat pois ja odottaa vain valmista?
SRK sanelee niin paljon sääntöjä ja lakeja, että siihen liittyneiden ja säännöt hyväksyneiden, ei itse tarvitse ajatella mitään eikä tehdä valintoja eikä kantaa niistä vastuuta, koska kaikki on jo tehty heidän puolestaan."
Näin on vain jos tuo SRK usko kestää omassa elämässä elämän testissä. Minulla se ei kestänyt monestakaan syystä. SE on monessa kohtaa armoton eikä osoita lähimmäisen rakkautta siten kuin sen raamatun mukaan pitäisi.
Jos taas nuo ajatelumallit kestävät ja vältyy elämässä oikeasti vaikeuksilta tai on valmis kieltämään oman minuuden todellakin noiden oppien ja ajtelumallien alla voi elää suhteelisen huoletonta ja "vastuutonta" elämää.
Mutta vapautta se ei ole. Se ei ole sitä vapautta johon Kristus medät vapautti.
Jumalan laki on hyvä. Mutt se ei ole hyvä miten ihmiset sitä tulkitsevat omaa itsekyytään ja kauteuttaan. Tai omaa ahneutaan tai alistamisen halustaan.
Mutta sitten he jotka lähtevät jäävät monessa mielessä "tyjän päälle". Kuka luopuu Jumalasta kuka tekee mitkäkin. Toiset ryypävät itsensä hengiltä. Eikä se ole ihmie jos koko ihmis arvo on sidottuna vanhoilislestadolaisuuteen.
Vl kuva vapaudesta on se että elää julkijumalattomuudessa ja rypee synnissä. Minusta vapaus kuitenkin on ihan muuta. Se on myös sitä että on lupaus kun toteaa erehtyneensä saa katua. Ja kuitenkin omaa sen rauhan ettei Jumala kuitenkaan hylkää sitä joka eksyy vaan hoitaa.
Erittäin hyvä, rehellinen ja rohkea kkannanotto sinulta jälleen kerran. Näkemykseesi on helppo yhtyä. Kiitos!
täytyy ottaa vastuu siitä mitä valitsee. Ja kyllä sen huomaa, vääriä valintoja tekee jokainen ja niistä saa kärsiä.
Julkijumalattomuus ja synnissä rypeminen, ei ole ollenkaan vapautta vaan se on toisesta vankilasta toiseen muuttamista.
Vapaus sinänsä, on vaikea käsite.
Puhutaan naisten tasa-arvoisuudesta ja sitten he vapauden huumassa ottavat tasa-arvokseen miesten kaikki huonot puolet, esim. ryyppäämisen ja lasten hylkäämisen.
Mitä on vapaus?
Ihminen voi ajatella vapaasti ja silloinkin häntä rajoittavat monet asiat, koulutus tai sen puute, putkinäköisyys, kulttuuri, uskonto, jne.
Se on paljon, että on vapaa olemaan oma itsensä eikä nöyristele ketään eikä mitään.
Kertokaa minulle, mitä on vapaus täällä "vapaudessa".
Näinhän asia on, kuten kirjoitit.
Joskus olen ihmetellyt kovastikin sitä, kuinka niin monille ihmisille riittää joukkousko vaihtoehdoksi omakohtaiselle uskolle. Nykyisin ajattelen, että näille joukkouskoon tyytyville uskonasiat eivät ole niin tärkeitä, että niitä kannattaisi itse pohdiskella. Helpommalla todellakin pääsee, kun heittää aivot narikkaan ja käyttää aikansa tärkeämpään; voi keskittyä täysipainoisesti vaikkapa maallisen mammonan keräämiseen, kuten monet tekevätkin.
SRK kouluttaa jäsenyhdistyksiä sääntöjen ja raamatun vastaiseen toimintaan
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) ry on järjestänyt lehtileikkeen mukaisen "koulutustilaisuuden" Helsingin lähetysalueen johtokuntien, puhujien, lähetystoimikunnan ja lähetystoimien yhdyshenkilöiden kokouksessa. Kokous on pöyristyttävää laittomuutta ja siihen yllyttämistä. Päivämies kertoo, että kokouksessa on pitänyt alustuksen Pekka Vuonokari aiheesta: "Mikä on johtokunnan sielunhoidollinen vastuu ja miten se näkyy työskentelyssä?" Alustuksen aihe on SRK:n ja sen jäsenyhdistysten sääntöjen vastainen ja yllyttää sääntöjen vastaiseen toimintaan. Sillä ei ole myöskään raamatullista perustetta.
Päivämies julkaisi 19.6.02 artikkelin:
"Sielunhoito johtokuntien eräs tehtäväalue." Artikkelillaan Päivämies-lehti syyllistyy samalla muiden rauhanyhdistysten yllyttämiseen sääntöjen vastaisuuteen. Vastuu siitä on päätoimittaja Ari-Pekka Palolan sekä muilla SRK:n julkaisutoiminnasta vastaavilla, kuin myös alustajan. SRK on tietoinen, mitkä ovat jäsenyhdistysten johtokuntien tehtävät. Ne on yksiselitteisesti ilmaistu kunkin rauhanyhdistyksen säännöissä.
Rauhanyhdistyksen sääntöjen 6 §:n mukaan: Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää sen kokous paitsi niissä asioissa, joissa päätösvalta näiden sääntöjen mukaan on siirretty johtokunnalle.
Johtokunnan tehtävät ovat sääntöjen 15 §:n mukaan:
Johtokunnan tehtävänä on huolehtia yhdistyksen hallinnosta, valvoa sen etuja, valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön kokousten päätökset samoin kuin SRK:n päätöksistä mahdollisesti aiheutuvat toimenpiteet. Erityisesti johtokunnan tulee
1. valvoa, että yhdistyksen toiminta noudattaa 2. pykälässä mainittuja tarkoitusperiä ja on muutoinkin tarkoituksenmukaisesti järjestetty;
2. valita tarpeelliset toimikunnat, ottaa ja irtisanoa toimihenkilöt ja työntekijät sekä päättää näiden palkoista ja palkkioista talousarvion puitteissa;
3. laatia vuosittain ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;
4. laatia kertomus yhdistyksen toiminnasta;
5. valvoa, että taloudesta pidetään lainmukaista kirjanpitoa;
6. valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan taloudellisuutta;
7. antaa tarvittavat määräykset yhdistyksen omaisuuden vakuuttamisesta tulipalon ja muun vahingon varalta, omaisuuden hoitamisesta sekä yhdistyksen palveluksessa olevien henkilöiden laissa säädetystä vakuuttamisesta ja valvoa näiden tehtävien suorittamisesta;
8. vahvistaa tarvittavat ohjesäännöt ja toimintaohjeet;
9. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset;
10. käsitellä yhdistyksen jäseneksi ottamista tai jäsenen erottamista koskevat asiat ja pitää jäsenluetteloa sekä
11. päättää johtokunnan kokoonkutsumistavasta alkaneena toimintavuotena.
Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää sen kokous - sen vuosikokous tai sen ylimääräinen kokous - paitsi niissä asioissa, joissa päätösvalta on sääntöjen mukaan siirretty johtokunnalle. Yhdistyksen kokous tarkoittaa kokousta, johon ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen on ajallisesti ja ilmoituksen sisällön puolesta rajattu säännöissä yksiselitteisesti.
Kuten edellä ilmenee sääntöjen mukaan johtokunnan tehtävät liittyvät yhdistyksen toimintaan, sen päätösten valvontaan ja toteuttamiseen; maallisen organisaation ja toiminnan pyörittämiseen. Siinä on sille kyllin. Säännöissä ei ole mainintaa, että johtokunnan tehtäviin kuuluisi yksittäisen yhdistyksen jäsenen sielunhoito. Yhdistyksen tehtävä on järjestää ja ylläpitää hengellisen yhdistyksen maallinen toiminta ja sen puitteet. Yhdistyksen tehtävä ei ole hengellinen toiminta. Hengellisestä toiminnasta huolehtivat lähimmäisen rakkauden pohjalta seurakunnan jäsenet keskenään. Siihen ei saa sotkea johtokuntaa. Yhdistyksen tulee pitäytyä yksinomaan sääntöjensä mukaisessa toiminnassa.
Alustaja. Oletko luku- vai ymmärryskyvytön? Millä sääntöjen 15 §:n perusteella voit neuvoa johtokuntia sielunhoitoon? Järjestämällä tällaisia kokoontumisia SRK yllyttää yhdistysten puheenjohtajia laittomuuksiin! Aikoihin on eletty!
Yhdistyksen sääntöjen 17 §:n mukaan:
Puheenjohtajan tehtävä on mm. kutsua koolle johtokunnan kokoukset, toimia niiden puheenjohtajana, avata yhdistyksen kokoukset, valvoa tehtyjen päätösten lainmukaisuutta, täytäntöönpanoa sekä valvoa yhdistyksen taloutta ja toimintaa yleensä.
Puheenjohtajan tulee kutsua johtokunta koolle silloinkin, kun sen jäsenistä vähintään kolmannes sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti pyytää.
Puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtaja hoitaa hänen tehtäviään.
Neuvo, että sielunhoito olisi johtokuntien eräs tehtäväalue on väärää opetusta. Tällä koulutustilaisuudellaan SRK on syyllistynyt neuvomaan yhdistysten puheenjohtajia laittomuuksiin, johtokuntia ryhtymään sääntöjen vastaiseen toimintaan.
Neuvo, että sielunhoito kuuluisi johtokunnan tehtäviin, johtaa sääntöjen vastaiseen toimintaan, yhdistyslain 39 § 1 mom:n, hallitusmuodon 10 a §:n 2 mom:n, hallitusmuodon 8 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artiklojen määräysten vastaiseen toimintaan ja loukkaa ihmisen perusoikeuksia ja ihmisoikeuksina turvattuja yksityisyyden ja perhe-elämän suojaa ja yhdistyksen jäsenoikeuksia.
Jos johtokunnalle katsotaan kuuluvaksi sielunhoito, syyllistytään uhrin kannalta lainvastaiseen ja uhrin yksityisyyttä raskaasti loukkaavaan vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n tarkoittamaan kipuun ja särkyyn verrattavaan korvausvelvollisuuteen henkisestä kärsimyksestä, jonka he ovat tahallaan tai ainakin tuottamuksellisesti aiheuttaneet tietoisena sääntöjen vastaisesta menettelystään ryhtymällä ja neuvomalla johtokuntia ryhtymään vastoin yhdistyksen sääntöjä harjoittamaan ilman avioliittolain 22 §:ssä tarkoitettua lääninhallituksen lupaa perheasioiden sovittelua ja vailla laissa säädettyä ammattitaitoa ja vaitiolovelvollisuutta.
Sääntömuutos tulee käsitellä yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä mainitulla tavalla. Johtokunnan tehtävien muuttaminen vaatii sääntömuutosta, joka tulee tehdä sääntöjen 21 §:n mukaan laillisessa järjestyksessä. Jos johtokuntien tehtäviin aiotaan sielunhoito lisätä, on se mahdollista vain sääntömuutoksella. Ei ennen sitä.
Mistä tässä kaikessa kammottavuudessaan on kysymys?
Se merkitsee, että näiden "kouluttajien" mielestä johtokunnalle kuuluu tehtäviä, joita sille ei ole annettu. Se merkitsee, että näiden "kouluttajien" mielestä maallisen organisaation pyörittämiseksi nimetylle johtokunnalle voisi antaa tehtäviä, joita sille ei ole säännöissä määritetty. Se osoittaa näiden "kouluttajien" ymmärtämättömyyttä siitä, että johtokunta ei voi ottaa itselleen tehtäviä, joita sille ei ole säännöissä määrätty. Se merkitsee, että nämä "kouluttajat" kuvittelevat voivansa sotkea raamatun neuvon ja maallisen vallan käytön keskenään haluamallaan tavalla. Se merkitsee, että jäsenellä ei olekaan näiden "kouluttajien" mielestä oikeutta itse valita rippi-isäänsä.
Se merkitsee, että jos joku arka yhdistyksen jäsen kääntyy yksityishenkilönä johtokunnan jäsenen puoleen sielunhoidollisessa mielessä, että hänen asiaansa ryhdytään hieromaan "johtokunnan" moninkertaista parannusta vaativissa "hoitokokouksissa". Se merkitsee, että johtokunta voisi "tarvittaessa" käyttää sideavaimia. Sideavainten käyttö tarkoittaa hengellisessä mielessä jäsenen antamista Saatanan haltuun, eli kuolemantuomiota, joka on jäsenyydestä irti sanomista, jolloin hän menettää ihmissuhteensa aiempiin hyviin ystäviinsä. Kaikki yhdistyksen jäsenet kääntävät hänelle selkänsä. Häntä ei tervehditä, eikä hänen kanssaan suostuta yhteistyöhön. Hänet eristetään täydellisesti hengellisestä kodistaan.
Jos joku yhdistyksen jäsen itse haluaa luopua yhdistyksen katsantokannasta ja jäsenyydestä, on hänellä siihen oikeus. Jos jäsen haluaa pysyttäytyä jäsenyydessä, on hänellä siihen oikeus. Häntä yhdistyksen kokous ei voi erottaa jäsenyydestä häntä itseään suullisesti kuulematta tai sitoa häntä henkilökohtaisesti ennen sitomispäätöstä kuulematta.
Ts. jäsenen yksityisiin asioihin puututaan vailla ammatillista pätevyyttä, ryhdytään harjoittamaan ilman lainmukaista vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa oikeutta perheasiain neuvottelua, sosiaalitoimen työntekijöille kuuluvaa tointa perheen asioiden hoitoon jne.
Jos sielunhoito kuuluisi johtokunnalle, syyllistyttäisiin armottomuuteen, juorujen perässä juoksemiseen ja siihen, että yksin johtokunta on kelvollinen neuvomaan jäseniä sielunhoidossa. Se johtaisi myös siihen, että heti herkullinen juoru kuultuaan koko johtokunta hyökkäisi aran ihmisen kimppuun, jota syytettäisiin juorujen perusteella, eikä jatkuva parannuksen vaatimus loppuisi, koska juoru elää senkin jälkeen, kun asianomainen on mahdollisesta synnistään parannuksen tehnyt. Juoruilla on taipumus paisua niin, että siinä ei lopulta ole minkäänlaista totuutta. Paisuvan juoruilun tähden kuviteltaisiin, että mahdollisesti langennut ei ole hylännyt syntiään. Kyseinen uhri ei saisi armoa. Tätä kukaan uhri ei ymmärrä.
Oikeudellisessa mielessä
monin (n) kertainen parannuksen vaatimus tarkoittaa saamaa, kuin että kansalainen tuomittaisiin sakkorangaistukseen tai vankilaan samasta syystä tai kuvitellusta toteennäyttämättömästä syystä n kertaa. Kuitenkin kansalaiselle saa määrätä rangaistuksen samasta teosta vain kerran. Sitominen seurakunnan ulkopuolelle asianomaista kuulematta tarkoittaa oikeudellisessa mielessä sitä, että kansalainen voitaisiin tuomita kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä. Kuitenkin missään oikeusvaltiossa, jossa kuoleman tuomio on mahdollinen, kansalaista ei saa tuomita kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä. Siis "koulutetut" menettelytavat ovat uskonnolliselle yhdistykselle sopimattomia.
Raamatun mukaan:
(Matt. 18:15-17) 15. "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ´jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla´. 17. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin".
Tämä velvollisuus kuuluu kaikille uskoville. Raamatussa ei mainita johtokuntaa. Se koskee yksittäistä lähimmäistä ja hänen toimintaansa lähimmäisen rakkauden pohjalta. Tämä velvollisuus on raskas, koska nuhtelijan tulee muistaa, että hän on samanlainen virheitä tekevä, joka tarvitsee myös armoa ja anteeksiantamusta.
Jos johtokunnalle katsotaan kuuluvaksi sielunhoito, se johtaa raamatun väärään tulkintaan kolmivaiheisesta neuvosta. 15. jakeen neuvon vastaisesti ryhdyttäisiinkin yksittäisen jäsenen asiaa käsittelemään heti koko johtokunnan 8-12 henkisen ja sen "kokoukseen" kutsutun muun joukon ankaran tuomarin syyttävällä tavalla. Asiaa käsiteltäisiin uudelleen ja uudelleen n kertaa. Lopuksi johtokunta ilmoittaisi vielä 17. jakeen vastaisesta sitomisesta.
En näe Jumalan sanassa sanaa johtokunta. Mistä nämä "kouluttajat" sen kuvittelevat löytävänsä? Siis neuvo, että "sielunhoito olisi johtokuntien eräs tehtäväalue" on yksiselitteisellä tavalla myös raamatun vastainen.
Yllä esitetyillä perusteilla
edes sääntömuutoksella johtokunnan tehtäviin ei ole lisättävissä sielunhoidollista tehtävää. SRK:ssa valtaan päässeiden typeryys korostuu, kun huomioidaan, että minä olen 24.6.96 alkaen varoittanut SRK:ta täällä riehuvien toimintatavoista ja sääntöjen vastaisuuksista. Yhtenä keskeisenä seikkana on ollut se, että johtokunnan tehtäviin ei kuulu sielunhoito. SRK:ssa olisi tarvinnut olla vain lukutaitoisia ja ymmärryskykyisiä, jotta he olisivat ymmärtäneet perusteluni aukottomuuden. Kristuksen kirkkolain perusteella tarkastelemalla sielunhoito ei kuulu johtokuntien tehtäviin. (Matt. 5:20) Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Olen nostanut hirmuisen metelin 24.6.1996 alkaen Lappeenrannan Rauhanyhdistys ry:n ottamista toimintatavoista. Olen SRK:lle lähettämissäni 102 avoimessa kirjeessä korostanut jokaisen yhdistyksen velvollisuutta pitäytyä Jumalan sanan mukaisessa opissa ja yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen noudattamisessa.
Irvokkainta on se, että v 03 Muhoksen suviseuroissa Pekka Vuonokari valittiin erovuoroisuudesta huolimatta uudelleen SRK:n johtokuntaan. Ilman, että hän olisi syntiään korjannut. Tämä irvokkuus korostui, kun SRK lähetti Pekka Vuonokarin 29.6.04 kahdeksi kuukaudeksi levittämään Kristuksen kirkkolain ja yhdistysten sääntöjen vastaista oppiaan Yhdysvaltoihin ja Canadaan. Vieläkään hän ei ole väärää oppiaan pyytänyt anteeksi. SRK:n johtokuntaan valinnan edellytys on siis se, että opettaa Jumalan sanan vastaisesti ja että yllyttää ja kouluttaa jäsenyhdistysten johtokunnille laittomia toimintatapoja! Tästä ilmenee SRK:n katsantokanta! Aikoihin on eletty.
Jollei toimintatapoja ja tehtyjä virheitä ei korjata uskovien tulee erota SRK:sta ja liittyä suviseuroissa perustettavaan Suomen Rauhanyhdistysten Liittoon (SRL). Olen laatinut sille kuin rauhanyhdistyksillekin ed. mainitut ja muut toteamani puutteet huomioivat uuden säännöt. Nykyiset kun eivät vastaa edes voimassa olevaa yhdistyslakia.
lue lisää: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172392182