Miksi lähes poikkeuksettta jokaisella autoilijalla on ehdoton pakko päästä ohitse moposta vaikka kääntyvien kaistan kautta valoissa, betonisen liikenteenjakajan kohdalla, vaikka tilaa ei olisi turvalliseen ohitukseen tai sitten ohittaa niin läheltä, että hyvä jossei auton kylki mopoparan peilejä runttaa? Moniko ihminen todella ajattelee, että mopo on vajaa 100kiloa, kuski on suht suojaton ja mopo pysähtyy paljon autoa nopeammin äkkitilanteessa? Mihin on kadonnut se pienempien huomiointi?
Kun sanotaan, että mopot kuuluvat pyöräteille, niin kaikilla pyöräteillä ei saa mopolla ajaa, lisäksi me joudumme huomioimaan arvaamattomat pyörilijät, lapset, koirat, luistelijat ja ruuhkat kevyen liikenteen seassa, jossa on paljon vaarallisempaa ajaa kuin autojen seassa.
Lisään vielä, että jokainen mopoilija ei ole juuri kortin saaanut teini-ikäinen angstikaahari, jota täyty väistää.
Asiallista kommenttia kiitos.
Kun sanotaan, että mopot kuuluvat pyöräteille, niin kaikilla pyöräteillä ei saa mopolla ajaa, lisäksi me joudumme huomioimaan arvaamattomat pyörilijät, lapset, koirat, luistelijat ja ruuhkat kevyen liikenteen seassa, jossa on paljon vaarallisempaa ajaa kuin autojen seassa.
Lisään vielä, että jokainen mopoilija ei ole juuri kortin saaanut teini-ikäinen angstikaahari, jota täyty väistää.
Asiallista kommenttia kiitos.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni on poika joka on juuri mopoiän ohittanut ja ajelee nyt kevarilla. Ehkä tämän takia seuraan mopoja tarkemmin kuin ns. keskivertoautoilija.
Ainakin Tampereella mopoilijat eivät tiedä, että mopoa kuljetetaan pientareella tai sen puuttuessa, aivan tien oikeassa reunassa.
Jos mopo ajaa esim. 60km/h rajoitusalueella keskellä tietä, voi olla aika varma, että autot ohittavat läheltä.
Vastasit juuri kysyjälle. Syynä on tuollainen asenne, että mopoilijan "pitää ajaa" tietyssä paikassa, muuten sen hengen voi vaarantaa.
Miten tämän maan liikennekultturi voi olla tällä tasolla, voi hyvänen aika!!!
Missä löytyy niin leveä piennar, että sillä voi mopolla ajaa?. Yleensä se on kapea, hiekkainen ja täynnä kaikenlaista rojua. Eikä pitkittäin asfaltisauma paranna tilannetta ollenkaan.
Taajamissa, milloin joutuu ajamaan ajoradalla, on paras paikka siinä noin autojen vasemmanpuoleisen pyörän kohdalla. Mopolla on tilaa hieman huojuakin, eivätkä autot ohittele ihan miten tahansa, kun joutuvat kuitenkin ajamaan vastaantulijoiden kaistan kautta.
Jos ajaa aivan jalkakäytävän tai reunaviivan vieressä, autot ohittavat aivan hihaa hipoen.
Monelle autoilijalle on kova pala, että nykymopot pysyvät 50 nopeudessa liikenteen mukana. Ohi on pakko päästä, vaikka tilaa ei olisikaan. Joidenkin on pakko päästä ohi jopa 40:n rajoitusalueella.
Vanhemmankin autoilijan on hyvä hypätä välillä mopon selkään, ja lähteä ajelemaan niitä tuttuja reittejä. Moni asia tulee nähtyä hieman eri tavalla. Varsinkin tuo kevyen liikenteen viitoitus mopolle on pääkaupunkiseudulla mysteeri. Onkohan sitä kukaan koskaan edes suunnitellut. En minä ainakaan tunnustaisi, jos olisin sen suunnitteluun sekaantunut.
Olen sanonut lapsilleni, että mopoilijasta kehittyy hyvä autoilija.
Liikennesuunnittelijat pitää myös saada ajamaan mopoilla.
Mopo ei saisi olla vain häpeällinen keskenkasvuisten välivaihe.
Liikenneväylät ja toisten huomiointi ovat kovin vaihtelevia.
Olen mopoillut 30 vuotta, vaikka prätkää, autoa ja korttia on.
Ajelen niinkuin turvallisuuden kannalta on paras, kaikille osapuolille.
Lain mukaan moponkin paikka ajoradalla on niin lähellä oikeanpuoleista reunaa, kuin se turvallisuutta vaaarantamatta on mahdollista.
Siihen vedoten otan tilani.
Tuulenpuuskan tai lasinsirun vuoksi on oltava sivuillekin turvaväliä.
Tilaa saa, kun laskee saappaat alas leveälle, ja huuips heijjaa.
Harvempi haluaa sotkea aikatauluaan mopoilijan toilailuista.
"Liikenneopettajan" kouluttava kiilaaminen antaakin periksi.
Välinpitämättömyyttä edistää väärin merkityt reitit mopoille.
Jos muulle liikenteelle arvottaisiin samoin reittejä,
voisi olla tyyliin: Tiistaisin ajo kielletty punaisella Nissanilla.
Muut pääsisivät, mutta se yksi ryhmä pitää jumiutua perusteetta.
Mutta kun se on niin pieni ryhmä, ei välitetä niiden ongelmista.
Pieni, mutta vähemmän paha.
Mopoilija, joka oppii virheistään, voi olla myöhemmin oikein loistava, rauhallinen, huomioiva ja varovainen kuski autolla. Tuo liikennesuunnittelijoiden jälki on joskus ihan päin mäntyä käytännön kannalta, että ei ihme, jos tulee kolareita.
"Mopo ei saisi olla vain häpeällinen keskenkasvuisten välivaihe. " Niinpä, ei saisi olla ollenkaan häpeällinen vaihe. Usein sanotaan, että mopon on pakko ajaa sille sallitulle pyörätiellä, vaikka siellä olisi ruuhka eikä kevyen liikenteen väylällä edes olisi turvallista ajaa.
Minäkin saatan tehdä niin, että liikenteenjakajan, muun vaarallisen paikan tullen menen ajamaan keskelle kaistaa pakottaen auton jäämään taakseni ja päästän sen ohi kun se on turvallisempaa. Yleensä ne eivät sitten enää vaivaudu ohittamaan tai ohittavat järkevästi. Niitäkin hulluja löytyy, joiden mielestä ohi on mentävä vaikka pitäisi yli ajaa.