3G-verkoilla on tietty rajallinen kapasiteetti, ja vaikka operaattorit kertovatkin laajentavansa verkkojaan jatkuvasti, kapasiteetin todellinen kasvu tulee kuitenkin jäämään aika vähäiseksi ja paljon todellista tarvetta pienemmäksi. Yhden tukiaseman kapasiteetti on silloin suurimmillaan, kun maksimi määrä käyttäjiä on aivan tukiasema-antennin lähietäisyydellä, jolloin kukin niistä saa mahdollisimman suuren signaalin, mutta tämä on vain teoreettinen tilanne, koska käytännössä käyttäjät ovat levittäytyneet pitkin kaupunginosia ja kyliä jopa usean neliökilometrin alueelle. Mitä kauempana käyttäjät keskimäärin ovat tukiasemasta, sitä pienempi on tukiaseman kapasiteetti eli solussa yhteensä siirrettyjen bittien määrä sekunnissa. Yhden tukiaseman kapasiteetti voi siten vaihdella jopa moninkertaisesti riippuen käyttäjien sijainnista.
Tuon kapasiteetin yhden tukiaseman käyttäjät jakavat keskenään siten, että priorisoidut käyttäjät saavat tarvitsemansa bittinopeuden ja loput kapasiteetista, jonka määrä riippuu siis priorisoiduilta käyttäjiltä yli jäävästä, jakavat tavalliset käyttäjät, joita on lukumääräisesti jopa monikymmenkertaisesti.
Mobiililiittymiä on myyty niin paljon, että jos kaikki käyttäjät käyttäisivät internetiä samanaikaisesti (siirretään dataa), kullekin käyttäjälle riittäisi bittinopeutta arviolta vain 2 – 5 % luvatusta. Päälle tulevat vielä tavalliset 3G-puhelimet, jotka siis toimivat aivan samassa verkossa kuin mobiililaajakaistat ja kuormittavat sitä.
Em. syiden vuoksi bittinopeus vaihtelee nollasta luvattuun mutta kuitenkin niin, että yhteys toimii maksimi nopeudella vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja aika harvoin. On tosiasia, että käyttäjiä on jo nyt aivan liikaa, mutta siitä huolimatta operaattorit markkinoivat ja myyvät liittymiä jatkuvasti aina vain enemmän. Uusimmaksi keinoksi on otettu alennettu kuukausiveloitus tai ilmainen modeemi, jonka valmistuskustannukset lienevätkin vain noin 15 €. Operaattorit eivät lupaa suurempaa nopeusluokkaa vanhaan hintaan kiinteän verkon tapaan koska tietävät, että se ei ole teknisesti eikä fyysisesti mahdollista.
3G-verkkojen ja yleensäkin radiopuhelinverkkojen rakenne on sellainen, että ne eivät yksinkertaisesti pysty siirtämään kovin suuria bittimääriä, jos sitä verrataan kiinteään verkkoon, jota voidaan teoreettisesti laajentaa vaikka äärettömästi.
Mitä enemmän uusia asiakkaita operaattorit saavat houkuteltua mobiililaajakaistan käyttäjiksi, sitä hitaammaksi ja huonommaksi yhteyden toiminta tulee kaikille muodostumaan. 10 tai 20 €:n kuukausiveloitus lähes olemattomasta palvelusta, joka on suurelta osin investoitu jo vuosia sitten, tarkoittaa esim. 100 000 käyttäjältä 12 tai 24 miljoonan euron tuloja vuositasolla. Tämä helppo raha tulee houkuttamaan operaattoreita tekemään kaikkensa, jotta mahdollisimman moni saadaan höynäytettyä mobiililaajakaistan käyttäjäksi.
Tuon kapasiteetin yhden tukiaseman käyttäjät jakavat keskenään siten, että priorisoidut käyttäjät saavat tarvitsemansa bittinopeuden ja loput kapasiteetista, jonka määrä riippuu siis priorisoiduilta käyttäjiltä yli jäävästä, jakavat tavalliset käyttäjät, joita on lukumääräisesti jopa monikymmenkertaisesti.
Mobiililiittymiä on myyty niin paljon, että jos kaikki käyttäjät käyttäisivät internetiä samanaikaisesti (siirretään dataa), kullekin käyttäjälle riittäisi bittinopeutta arviolta vain 2 – 5 % luvatusta. Päälle tulevat vielä tavalliset 3G-puhelimet, jotka siis toimivat aivan samassa verkossa kuin mobiililaajakaistat ja kuormittavat sitä.
Em. syiden vuoksi bittinopeus vaihtelee nollasta luvattuun mutta kuitenkin niin, että yhteys toimii maksimi nopeudella vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja aika harvoin. On tosiasia, että käyttäjiä on jo nyt aivan liikaa, mutta siitä huolimatta operaattorit markkinoivat ja myyvät liittymiä jatkuvasti aina vain enemmän. Uusimmaksi keinoksi on otettu alennettu kuukausiveloitus tai ilmainen modeemi, jonka valmistuskustannukset lienevätkin vain noin 15 €. Operaattorit eivät lupaa suurempaa nopeusluokkaa vanhaan hintaan kiinteän verkon tapaan koska tietävät, että se ei ole teknisesti eikä fyysisesti mahdollista.
3G-verkkojen ja yleensäkin radiopuhelinverkkojen rakenne on sellainen, että ne eivät yksinkertaisesti pysty siirtämään kovin suuria bittimääriä, jos sitä verrataan kiinteään verkkoon, jota voidaan teoreettisesti laajentaa vaikka äärettömästi.
Mitä enemmän uusia asiakkaita operaattorit saavat houkuteltua mobiililaajakaistan käyttäjiksi, sitä hitaammaksi ja huonommaksi yhteyden toiminta tulee kaikille muodostumaan. 10 tai 20 €:n kuukausiveloitus lähes olemattomasta palvelusta, joka on suurelta osin investoitu jo vuosia sitten, tarkoittaa esim. 100 000 käyttäjältä 12 tai 24 miljoonan euron tuloja vuositasolla. Tämä helppo raha tulee houkuttamaan operaattoreita tekemään kaikkensa, jotta mahdollisimman moni saadaan höynäytettyä mobiililaajakaistan käyttäjäksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siinäpä oli hyvä ja selkeä kirjoitus. Kiitos kirjoittajalle!
Eipä tarvitse enää ihmetellä, miksi Elisan mobiililaajakaista toimii toisinaan hitaasti mutta toisinaan ei lainkaan.
Operaattorien ahneudella ei todellakaan näytä olevan mitään rajaa. Eikö Elisa tehnyt viime vuonna ihan ennätystuloksen? Tuskin tarvitsee enää ihmetellä, mistä ne voittorahat ovat peräisin.
Itselläni on juuri tuosta syystä alunalkaenkin mobiilidata ollut vain "varayhteytenä", kotona ADSL ja reissussa sitten tarvittaessa sähköpostit ja joku satunnainen tiedon haku/tarkistus netistä mobiilidatalla (yhteys kännykän kautta). Syrjemmällä on ainakin vielä toiminut kohtuullisesti, saa sitten jatkossa nähdä. 4€/kuukausi sisältäen 25Mt ei ole paha hinta satunnaiseen tarpeeseen kun kuitenkin tulee kuukausittain käytettyä (yleensä 5-20Mt/kk), ainoaksi yhteydeksi mobiilidataa ei kuitenkaan kannata edes harkita eikä todelakaan kannata odottaa liikoja.
Valitettavasti harva vaivautuu ottamaan selvää asiasta ja odottaa ihan liikaa, suurelta osin harhaanjohtavan mainonnan takia ja valitettavasti myyjät eivät aina vaivaudu kertomaan asiakkaalle selkeästi että liittymälle ei luvata sitä tiettyä nopeutta vaan se on maksimi nopeus ja todellinen nopeus voi jäädä ajoittain paljonkin alle.
Olen nyt lukenut tältäkin palstalta paljon palautetta eri palveluntarjoajien langattomista laajakaistoista (En halua kertoa palveluntarjoaajani, jottei tekstiäni merkata puffiksi kyseiselle firmalle), ja palaute on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Omat kokemukseni kuitenkin poikkeavat näistä teksteistä kokonaan.
Itselläni on puolimegainen yhteys, joka on aina toiminut tuolla luvatulla nopeudella 3G-alueella (ja monesti aika paljon alueen ulkopuolellakin). Isoilta osin käyttöni koostuu yhteydestä työpaikkani tietokantapalvelimiin jolloin siirrettävät tietomäärät ovat kyllä aika pieniä (ehkä max. 1/2 megatavua per kerta). Siirrettäessä isompia tiedostoja (useimmiten Powerpoint-esityksiä) ei ongelmia ole tällöinkään esiintynyt, vaan olen saanut luvatun siirtonopeuden. En siis aina tuota puolta megaa, mutta esim. tiettyihin osiin Saarisomerta, johon ei luvata kuuluvuuskartan mukaan (ilman lisäantennia) minkäänlaista yhteyttä, niin olen saanut tiedonsiirrot toteutettua (tykkään työskennellä enemmän mökillä kuin tunkkaisessa toimistossa ;)).
Ja selvennyksenä vielä, ettei langaton laajakaistani ole hankittu työpaikkani kautta (jolloin pelissä saattaisi olla tiedonsiirron priorisointi yritysasiakkaille), vaan se on täysin oma hankintani, jota työpaikkani ei edes kompensoi).
Syyni siihen, että edes kirjoitin tämän viestin on, että miten voi olla näin erilaisia näkemyksiä periaatteessa samasta tuotteesta. Olisi oikeasti mielenkiintoista kuulla vertailua ja kommentteja siitä, että olenko vain näin onnekas, vai onko näihin erilaisiin kokemuksiin muitakin syitä.
yleensä nopeus välillä 200-300. No kymppi kuussa. Olen tyytyväinen.
Minullakin on DNA:n 384 -paketti ja testiohjelmat antavat aina noin 400 kbps-nopeuksia testiohjelmilla. Asun kai sangen lähellä tukiasemaa, mutta tähän saakka olen ollut todella tyytyväinen.
Keskustelun aloittajan juttu oli hyvin valaiseva ummikollekin. Käsitän asian niin, että juuri 384-yhteys tarjoaa tavallaan parhaan hinta/laatusuhteen 3G-verkossa ainakin tällä hetkellä, ja riski, että maksaisi turhaan nopeudesta, joka ei toteudu priorisointien tai verkon kapasiteettiongelmien takia, on pienempi kuin nopeammilla 3G-yhteyksillä.
Jos haluat tietää liittymäsi nopeuden niin tässäpä linkki:
http://www.speedtest.net/
Siittäpä vain testailemaan mutta mitenkäs itselläni: Vaihdoin soneran 2M (todellisuudessa 1,7M) adsl:stä elisan mobiiliin 1M (0,9M) yhteyteen. Ennen Ping (Suomesta) oli 40ms nyt 170ms. Yhteys on selvästi hitaampi. Ratkaisevaa siihen on tuo ping.
Testasin molempia yhteyksiä Windowsin komentokehotetyökalulla Wikipedian osoitteeseen 66.230.200.100 seuraavin tuloksin:
DNA:n 1mb/1mb laajakaistalla ping vaihteli 178-179 ms:n välillä.
DNA:n 384 3G-laajakaistalla ping vaihteli 306-376 ms:n välillä.
Kummatkaan eivät ole käsittääkseni huippulukuja, mutta molemmissa nettiyhteyksissä viiveet eivät haittaa käytettävyyttä.
3G-laajakaista on aavistuksen verran hitaampi käyttötuntumaltaan kuin lankalaajakaista, mutta niin vähän hitaampi, että tavallisen kevyen surffauksen voi mielestäni aivan hyvin hoitaa pelkällä mobiililaajakaistalla. Enemmän kaistaa vaativa käyttö olisi varmaan toinen asia.
Testasin speedtest.com:lla yhteyttä jonnekin Puolaan 3G-laajakaistalla, ja download oli hämmästyttävän suuri, jotain 480 kbps. Lieneekö mahdollistakaan, mielestäni aika kova luku.
Speedtest.net on mielenkiintoinen paikka ja antaa luotettavantuntuisia mittaustuloksia.
Erityisesti Malmöön Ruotsiin tuntuu olevan nopea yhteys. Osaako joku guru selittää tämän:
Tein DNA:n 384-mobiililaajakaistallani kolme mittausta em. paikkaan ja tulokset olivat seuraavat:
download 793, 544 ja 619 kbps
upload 56, 54 ja 29 kbps
pingit 187, 184 ja 193 ms
Miten 384-yhteys voi antaa noin kovin downloadeja???
(Sama testi DNA:n 1mb/1mb lankalaajakaistalla:
download 1005, 1025 ja 1053 kbps
upload 1151, 1169 ja 1127 kbps
pingit 71, 72 ja 59 ms)