Vanhoja paikannimiä?

utelias....

Kyselisin teiltä vanhemmilta jotka olette Mikkelissä asuneet, muistatteko vanhoja paikkoja, joita ei enää ole?

Esimerkiksi vanha huopatossutehdas, milloin se oli käytössä? Tai mikä oli se punatiilinen rakennus, joka purettiin Rollsin aukiolta vuosia sitten? Tai ylipäätään keskustan alueelta isoja kauppoja?

Itse 80-luvun alussa syntyneenä kuuntelen mielelläni kun joku mainitsee siellä olleen silloin se ja se, mutta näitä tarinoita kuulee niin vähän eikä omaa sukuakaan ole enää kertomassa...

Muistelkaa, mikkeliläiset! :) Valokuvatkin olisi hauskoja, jos jollakulla on mahdollisuuksia linkittää...

285

26130

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hauska@@@

      ---

      • täsmätietoa

      • Seppo 64

        Hauska on Mikkelissä, ainakin sieltä löytyy Hauskankatu. Se sijaitsee Rokkalanjoen varrella Emolan kaupungin osassa.
        -Vanha sanonta kertoo että hauskassa on kaks`katua, toista kulkee siat stteella ja toista porsaat poualla.


      • miä ite
        Seppo 64 kirjoitti:

        Hauska on Mikkelissä, ainakin sieltä löytyy Hauskankatu. Se sijaitsee Rokkalanjoen varrella Emolan kaupungin osassa.
        -Vanha sanonta kertoo että hauskassa on kaks`katua, toista kulkee siat stteella ja toista porsaat poualla.

        Ja Hauskassa oli Hauskan mylly. Myllyn alapuolella joessa käytiin uimassa. Joskus mylläri avasi myllyn padon ja yläpuoli tyhjeni. Sinne jäi kuitenkin pikku lammikoita joista muutamat vangiksi jääneet kalat oli helppo napata vaikka käsin.


      • toinen miä ite
        miä ite kirjoitti:

        Ja Hauskassa oli Hauskan mylly. Myllyn alapuolella joessa käytiin uimassa. Joskus mylläri avasi myllyn padon ja yläpuoli tyhjeni. Sinne jäi kuitenkin pikku lammikoita joista muutamat vangiksi jääneet kalat oli helppo napata vaikka käsin.

        Nii.Muistat ja tiijjät koskikadun. Meijjän isä syntysin urpolasta,kalanviljelylaitoksen yläpuolelta


      • Anonyymi
        miä ite kirjoitti:

        Ja Hauskassa oli Hauskan mylly. Myllyn alapuolella joessa käytiin uimassa. Joskus mylläri avasi myllyn padon ja yläpuoli tyhjeni. Sinne jäi kuitenkin pikku lammikoita joista muutamat vangiksi jääneet kalat oli helppo napata vaikka käsin.

        Miun isoisä oli tuossa myllyssä omana aikanaan myllärinä.


    • ja tapahtumia
      • nämä

        asiat ovat aina mielenkiintosia.


    • lisää muististani

      Ammattikoulun nurkalla oli synnytyslaitos ja tietotaitokorttelin puutaloissa oli kaupunginsairaala.
      Syksyisin oli aina urheilupuistossa Suurtempaus joka oli odotettu tapahtuma siellä oli aina ohjelmaa ja kilpailuja.
      Liikennekilpailut polkupyörillä liikennesääntöjä noudattaen oli myös tärkeä tapahtuma, kuten torilla lasten polkupyöräkilpailut johon joku pyörätehdas lainasi pieniä polkupyöriä, vastasivat varmaan jotain lasten jopoja.
      Keskussairaalaa ei ollut kuin valkoinen osa ja sen vieressä oli Pirttiniemen puisto sen puiston jäljiltä taitaa vielä olla niitä takorauta-aitoja siinä kadun varrella. Puistossa oli myöskin joku kylpylä. Kiipeäpä joskus Naisvuoren tornin juurelle ja katso kuinka paljon kaupungissa on puita. Siinä naisvuoren juurella on ikivanha tammi joka siirrettiin siitä kulmasta sinne lähemmäksi naisvuorta uusien talojen paikalta ja sitä kävi siirron jälkeen hoitamassa olikohan se hollantilainen puukirurgi.
      Juhannusjuhlat olivat Pitkälläjärvellä ja Kaihulla. Pitkänjärven juhlat järjesti varuskunta, siellä oli aikaisemmin kaksi pitkää laituria se oli vanha sotilaiden uimapaikka ja siellä oli myöskin parakkirakennuksia joissa asui varuskunnan henkilökuntaa, jotka olivat muuttaneet Tuukkalan kasarmilta 1940 lopulla. Vanha kasarmialue oli lauta-aitojen takana ja siinä portilla oli oikein vartijat ja sinne taisi olla, että pääsi vain luvanvaraisesti. Kasarmialueen virastotalorakennuksen paikalla siinä ennen Sammonkadun kulmaa olivat vanhat armeijan hevotallit.
      Laita joku sähköpostiosoite niin voin laittaa sinulle joitakin vanhoja kuvia.

    • revonkadulla asunut 63

      Löytyiskö kirjastosta Matti Sikasen kirja.Mikkeliä kuvina.On paljon kuvia mikkelistä vanhoilta ajoilta.

      • edelleen muististani

        Muistelen että oli saatavissa ja olen ko kirjan lukenut tai sanoittaisiinko katsonut. Oli kuvia ensimmäisistä Rapu ja Muikkujuhlistakin, nehän olivat 1970 ja alue oli torilta kirkkopuistoon.
        Mielenkiintoinen kirja on myöskin Hellahuoneesta kerrostaloelämään Mikkeli-Seuran julkaisu vuodelta 1994. Tuossa kirjassa on myös kuva Pankalammen uimalaitoksesta joka oli aidattu alue. Yleisiä saunoja oli useita eri puolella keskustaa. Pankalammen kaupungin puoleisella reunalla, josta joki oli alkaa siinä nykyisen pienen sillan kupeessa lammen puolella oli katettu matonpesupaikka, sillä aikaa kun vanhemman pesivät mattoja lapset uivat sillan toisella puolella eli mihin kaikki matonpesuvirtasi, se ei meitä lapsia haitannut. Rokkalanjoessa oli myllyn alapuolella "vesihieromalaitos" jossa vesi johdettiin puisia putkia pitkin pieniin koppeihin ja joskus tehoa lisättiin pikkupoikien toimesta lisäämällä veden sekaan kiviä. Lehmuskylästä on myös julkaisu melko samoilta vuosilta.
        Jos katsoo Mikkelin karttaa huomaa että yksi joki lähtee lentokentän luota ja johtaa Kalevankankaan kautta Rokkalaan ja sieltä Saimaaseen.
        Maaherrankadun lapset kävivät retkellä Jaakobin lähteellä ison kiven luona. (Nykyisin Varsavuoren alueella) Sinne mentiin Ristiinatien alikäytävän ali ja heti vasemalle käännyttiin hiekkatietä pitkin Kaihunharjannetta pitkin ja Pursialan läpi. Talo Maaherrankatu 6,8, 10 ja 12 olivat matalia puutaloja joissa kellarissa oli puuliiteri ja yläkerrassa vintti. Pihat olivat erotettu lauta-aidoilla ja porteilla vanhojen sääntöjen mukaan. Paljon tietoa kirjassa Mikkeli 150-vuotta.
        Kenkäverosta haettiin maitoa ja sinnekin oli matkaa, vaikka oikaisimme Pursialaan menevää rataa pitkin, tulee vaan mieleen oliko se maito puoliksi hapanta ennen kuin palasimme kun matkalla piti uida "venerannassa" ja eri paikkoja aina tutkia siinä matkan varrella. Tanskan legolandissa on muutamia Mikkelin rakennuksi mm. satamapaviljonki ja nykyisen Vaakunan alapuolella olevia puutaloja.
        Tässä nyt taas tämä pätkä vanhoja asioita. Joten terveisiä vain sinne Mikkeliin.


    • vanha kunnon Mikkeli

      tietää vanhasta kodikkaasta Mikkelistä kaiken.
      oi, oi tulee ihan ikävä sitä 50-60 luvun kodiskasta Mikkelin kaupunkia.

      Mahtaako Matti Sikasella olla omat sivut ???

      ps. kaupunhallituksessa taitaa istua vieläkin samat naamat, tai ainakin samta suvut. ha haa

    • hauska aihe

      Joitain muistoja 70-luvulta: Nykyisen Anttilan paikalla oli Kassakulma. Alueella pyörinyttä nuorisoa nimitettiin Kasiksen jengiksi. Perivihollinen oli Veskarin jengi Kiiskinmäeltä, jossa vesitornin ympärillä asui paljon lapsiperheitä.

      Täysi-iän saavuttaneiden ravintoloita olivat Kahveri ja Stoppari. Jälkimmäinen oli toiminnassa pitkään ja sen paikalla on nyt Amarillo. Kahveri oli sitä vastapäätä. Osuuskauppa Suur-Savon kiinteistössä ollutta ravintolaa sanottiin Sutikan vintiksi.

      Hotelli Vaakunan paikalla oli Esso-huoltoasema. Vilhonkadun siltaa ei silloin vielä ollut ja kaikki 5-tien liikenne jyräsi kaupungin keskustan läpi. Otavankadulla nykyisen autoliike/kahvilan tiloissa toimi Kesoil-huoltamo ja sitä ennen Gulf. Oli autoilevan nuorison paikka silloin, ehkä nykyäänkin.

      Marskin aukio oli nimeltään Suur-Savon aukio, jonka perällä Marski yksinäisenä seistä törötti. Lisäksi siinä toimi aikaisemmin huoltoasema. Nimenmuutoksella tultiin kai vähän vastaan niitä, jotka olisivat toivoneet Marskille kunniakkaampaa paikkaa. Onneksi tilanne on nyt korjattu. Aukion nimenkin voisi kai nyt palauttaa?

      Urpolan lammen rannalla oli leirintäalue ja kartano oli retkeilymajana. Urpolan myllyn kohdalla toimi kalanviljelylaitos.

      Kauppoja oli Suur-Savon lisäksi Centrum (nykyinen inter-sport). Siinä oli muuten Mikonkadun puolella samassa kiinteistössä ravintola, jonka virallinen nimi taisi olla Kesti-Kievari, mutta jonka kaikki tunsivat Karvahattuna. Siellä ei tarvinnut riisua hattua.

      • muistatko sen

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa


      • eltsuxx

        Juuri tänään olin autoparkissa Anttilan alapuolella. Tuli silloin mieleen, että miksei Forumista tullut Kassankulmaa? Mistä moinen Forum...?


      • muistin juuri nimen
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Adelheid Laro ja toinen kirjastotäti oli muistaakseni neiti Kananen hänellä oli tummat hiukset ja kauniit kasvot. Aika oli 1952-58.


      • elvii
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Vaakunan vastapäätä oli Amin Grilli.


      • sitä muistelinkin
        elvii kirjoitti:

        Vaakunan vastapäätä oli Amin Grilli.

        Se nimi minulle tuli mieleen, mutta sitten heräsi epäily tuosta grilli-päätteestä.
        Joko maaliskuun markkinat olivat?
        Ne olivat silloin 50-60 luvulla tapahtuma, maalta tulivatt koristeellisilla kirkkorekiä käyttäen, oli myös kaikenmaailman ihmeitä nähtävissä teltoisssa, joissa oli ulkopuolelle aina esityksen mainostaja "sirkustirehtööri"-
        Nuijamiestenkatu 1 puutalo, jonka piha on nykyisin Urheilupuistoon, oli ennen kaupunginjohtjan ja - kamreerin virka-asuntotalo. Tuolloin kaupunginjohtajana oli Ensio Häyrinen "höyry-Häyrisen isä. Maaherrana oli Urho Kiukas, siinä lääninhallituksen lasikäytävän paikalla oli upeat rautaportit pihalle ajoa varten.


      • aikuisten puolelle
        muistin juuri nimen kirjoitti:

        Adelheid Laro ja toinen kirjastotäti oli muistaakseni neiti Kananen hänellä oli tummat hiukset ja kauniit kasvot. Aika oli 1952-58.

        sai vasta 14-vuotiaana. Kirjasto oli nykyisen vanhan kaupungintalon päädyssä. Odotin aikuisten korttia kovasti ja se oli juhlaa, kun vihdoin sain sen. Lasten puolen kirjat olin jo lukenut. Eivätkä ne enää kiinnostaneet.


      • miksi''''''''''''''''''''''...
        eltsuxx kirjoitti:

        Juuri tänään olin autoparkissa Anttilan alapuolella. Tuli silloin mieleen, että miksei Forumista tullut Kassankulmaa? Mistä moinen Forum...?

        aina kaikki hyvät nimet vaihdetaan uuteen sellaiseen mikä on jo esim. Helsingissä.


      • ..karamelli..
        elvii kirjoitti:

        Vaakunan vastapäätä oli Amin Grilli.

        muistatte Amin grillille ?


      • forum
        eltsuxx kirjoitti:

        Juuri tänään olin autoparkissa Anttilan alapuolella. Tuli silloin mieleen, että miksei Forumista tullut Kassankulmaa? Mistä moinen Forum...?

        vilallinen nimi on Forum Kassakulma, jotan jotain vanhaa ja jotain uutta:)


      • sen numero
        aikuisten puolelle kirjoitti:

        sai vasta 14-vuotiaana. Kirjasto oli nykyisen vanhan kaupungintalon päädyssä. Odotin aikuisten korttia kovasti ja se oli juhlaa, kun vihdoin sain sen. Lasten puolen kirjat olin jo lukenut. Eivätkä ne enää kiinnostaneet.

        Muistatko vielä lastenosaston kirjstokorttisi numeron, minun numeroni oli alle viisi ja jos numerosi on alle 20 olemme lapsuuden aikaisia kavereita.
        Sieltä kirjastosta jäi aikoinaan mieletön lukuhalu ja tuossa 80-luvulla kävin erään vanhan talon ullakolla, jossa oli paljon ikivanhoja paikallislehtiä. Nenä suojattuna luin niitä lehtiä kun olivat niin pölyisiä ja kirjoittelin muistiin niitä vanhoja asioita joista tässä olen kirjoitellut, minulla on kolme puolentoista sentin paksua vihkoa niitä asioita kirjoitettuna.


      • numeroa
        sen numero kirjoitti:

        Muistatko vielä lastenosaston kirjstokorttisi numeron, minun numeroni oli alle viisi ja jos numerosi on alle 20 olemme lapsuuden aikaisia kavereita.
        Sieltä kirjastosta jäi aikoinaan mieletön lukuhalu ja tuossa 80-luvulla kävin erään vanhan talon ullakolla, jossa oli paljon ikivanhoja paikallislehtiä. Nenä suojattuna luin niitä lehtiä kun olivat niin pölyisiä ja kirjoittelin muistiin niitä vanhoja asioita joista tässä olen kirjoitellut, minulla on kolme puolentoista sentin paksua vihkoa niitä asioita kirjoitettuna.

        mutta ei se ollut kovin iso. Olin intohimoinen lukija ja kävin hyvin usein kirjastossa. Muutin Mikkeliin 9-vuotiaana vuonna 1952.


      • pieni numero
        numeroa kirjoitti:

        mutta ei se ollut kovin iso. Olin intohimoinen lukija ja kävin hyvin usein kirjastossa. Muutin Mikkeliin 9-vuotiaana vuonna 1952.

        Se oli jotakuinkin juuri niitä vuosia kun ne kirjastokortit otettiin käyttöön vasta.
        Muistatko sen kun pääsit aikuisten puolelle niin "kirjastotädit" kuitenkin tarkkailivat mitä sait alkuun lainata-


      • aikuisten puolelle
        pieni numero kirjoitti:

        Se oli jotakuinkin juuri niitä vuosia kun ne kirjastokortit otettiin käyttöön vasta.
        Muistatko sen kun pääsit aikuisten puolelle niin "kirjastotädit" kuitenkin tarkkailivat mitä sait alkuun lainata-

        Niin tarkkailivat ja aika tiukasti. Kirjoja ei saanut lainata kerrallaan kuin joku määrä. Olikohan neljä.


      • kauppoja

        Nykyisen poliisitalon vastapäätä Hallituskadulla oli Centrumin tavaratalo,jossa myytiin mm. kankaita ja valmisvaatteita, baari ja kukkakauppa.
        Centrumin elintarvikemyymälä, jossa oli erittäin hyvä lihatiski.(nykyisen Intersportin paikalla).


      • äiti 70-luvulta
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Kirjastoon ei voinut viedä sisälle lastenvaunuja,
        koska siellä oli tosi ahdasta ja hankalat portaat, kapea ulko-ovi.
        Myöskään myymälöihin ei päässyt lastenvaunujen kanssa. Jos lapsi nukkui, piti vain vaunut jättää "parkkiin" kaupan ulko-oven viereen ja jos lapsi oli herännyt, joku ohikulkija saattoi olla lastaa rauhoittamassa.
        Nykypäivänä tämä ei tulisi kuuloonkaan. 70-luvulla Mikkeli oli paljon rauhallisempi.


      • iltariiuu
        äiti 70-luvulta kirjoitti:

        Kirjastoon ei voinut viedä sisälle lastenvaunuja,
        koska siellä oli tosi ahdasta ja hankalat portaat, kapea ulko-ovi.
        Myöskään myymälöihin ei päässyt lastenvaunujen kanssa. Jos lapsi nukkui, piti vain vaunut jättää "parkkiin" kaupan ulko-oven viereen ja jos lapsi oli herännyt, joku ohikulkija saattoi olla lastaa rauhoittamassa.
        Nykypäivänä tämä ei tulisi kuuloonkaan. 70-luvulla Mikkeli oli paljon rauhallisempi.

        Muistatko kun silloin 60-luvulla kierrettiin korttelia, silloin ei ollut kävelykatua vielä. Eli kierrettiin sitä Suur-Savoa, linja-autoasemaa, Pusan edestä (kun oli vanhalla paikallaan) ja Säästöpankki sitä ympyrää ja aina välillä piti pysähtyä jonkun kaupan tai muuhun syvennykseen että näki ketä siellä kiertää. Auton omistajia ei ollut kovin montaa, jotkut pyöräilivät sitä samaa rinkiä. Vastannee nykyistä korttelirallia.


      • 60-luvun nuori, 70-luvun äiti
        iltariiuu kirjoitti:

        Muistatko kun silloin 60-luvulla kierrettiin korttelia, silloin ei ollut kävelykatua vielä. Eli kierrettiin sitä Suur-Savoa, linja-autoasemaa, Pusan edestä (kun oli vanhalla paikallaan) ja Säästöpankki sitä ympyrää ja aina välillä piti pysähtyä jonkun kaupan tai muuhun syvennykseen että näki ketä siellä kiertää. Auton omistajia ei ollut kovin montaa, jotkut pyöräilivät sitä samaa rinkiä. Vastannee nykyistä korttelirallia.

        En ollut korttelia kiertämässä, asuin vähän kauempana keskustasta, mutta Työväentalolla kävin tanssimassa kolme kertaa viikossa; lauantaina oli orkesteri, keskiviikkona ja sunnuntaina levytanssit. Aina oli paljon porukkaa ja mukava meno päällä.
        Sain oman auton 60-luvun puolivälissä, mutta en sittenkään kuulunut korttelin kiertäjiin. Auto oli väline liikkua paikasta a paikkaan b.


      • samaa vuosikertaa
        60-luvun nuori, 70-luvun äiti kirjoitti:

        En ollut korttelia kiertämässä, asuin vähän kauempana keskustasta, mutta Työväentalolla kävin tanssimassa kolme kertaa viikossa; lauantaina oli orkesteri, keskiviikkona ja sunnuntaina levytanssit. Aina oli paljon porukkaa ja mukava meno päällä.
        Sain oman auton 60-luvun puolivälissä, mutta en sittenkään kuulunut korttelin kiertäjiin. Auto oli väline liikkua paikasta a paikkaan b.

        Muistatko vielä työvaentalolta yleensä silloin kun neulapojat soitti, sen kappaleen yleensä juuri kun minä ja tyttöystäväni nousimme portaita soi "Guapita neito tumma unelmien koko summa" Minäkin kävin silloin kolmasti viikossa siellä ja laillahan siellä sama porukka pyöri.
        "Voi niitä aikoja" silloin oltiin nuoria ja ehkä nättejä, nyt ollaan mummoja ja edelleen yhtä nättejä ja mieleltämme nuoria.


      • kukaan enää
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        rapu ja muikkujuhlia


      • Sikasen kirja
        kukaan enää kirjoitti:

        rapu ja muikkujuhlia

        tuolla tekstissä kirjoitin lyhyesti niistä


      • ravusta ja muikusta
        kukaan enää kirjoitti:

        rapu ja muikkujuhlia

        Olimme nuoripari ensimmäisen ravun ja muikun aikaan. Meillä oli oli parivuotias tyttö. Rapu ja muikku oli mahtava juttu. Tyttö istui rattaissa. Ihana kesäilma. (Niin ainakin muistan vai kultaako aika muistot?). Silloin sai ostaa muikkuja ja rapuja. Ja oli ostettavissa keskikaljaakin? Tapahtuma oli Kirkkopuistossa. Siisti hauska juttu. Ei örveltäjiä. Hyvissä ajoin kävelimme rattaita työntäen Siekkilään.


      • ilma oli ihana
        ravusta ja muikusta kirjoitti:

        Olimme nuoripari ensimmäisen ravun ja muikun aikaan. Meillä oli oli parivuotias tyttö. Rapu ja muikku oli mahtava juttu. Tyttö istui rattaissa. Ihana kesäilma. (Niin ainakin muistan vai kultaako aika muistot?). Silloin sai ostaa muikkuja ja rapuja. Ja oli ostettavissa keskikaljaakin? Tapahtuma oli Kirkkopuistossa. Siisti hauska juttu. Ei örveltäjiä. Hyvissä ajoin kävelimme rattaita työntäen Siekkilään.

        Kyllä sää oli todella kaunis silloin, muistan vielä millainen mekko minulla oli ylläni tuolloin. Niitä juhlia kuvattiin televisioonkin silloin kun olivat niin ainut laatuiset. Minun lapseni oli tuolloin 4 kk vanha ja vaunuissa.
        Sen mekon muistan siitä, kun silloin sitten näytettiin televisiossa niistä juhlista kuva ja ajattelin sitten voi kauhea miltä se mekko näytti ylläni, satuin osumaan kamerakuvaan.


      • hauskoja muistoja
        iltariiuu kirjoitti:

        Muistatko kun silloin 60-luvulla kierrettiin korttelia, silloin ei ollut kävelykatua vielä. Eli kierrettiin sitä Suur-Savoa, linja-autoasemaa, Pusan edestä (kun oli vanhalla paikallaan) ja Säästöpankki sitä ympyrää ja aina välillä piti pysähtyä jonkun kaupan tai muuhun syvennykseen että näki ketä siellä kiertää. Auton omistajia ei ollut kovin montaa, jotkut pyöräilivät sitä samaa rinkiä. Vastannee nykyistä korttelirallia.

        ja muistan vielä joitakin ihmisiäkin jotka kiersivät korttelia.
        Nyt he ovat jo lähes 50 vuotiaita.

        Ei sen ajan nuori paljoa vaatinut !
        Ei ollut edes omaa huonetta, puhelimista, tietokoneista ym. puhumattakaan.


      • kuka muistaa
        kauppoja kirjoitti:

        Nykyisen poliisitalon vastapäätä Hallituskadulla oli Centrumin tavaratalo,jossa myytiin mm. kankaita ja valmisvaatteita, baari ja kukkakauppa.
        Centrumin elintarvikemyymälä, jossa oli erittäin hyvä lihatiski.(nykyisen Intersportin paikalla).

        Marimekon ensimmäinen liike Mikkelissä.
        Vai muistanko väärin !!

        Liikettä piti karismaattinen tumma, nainen !


      • aika vielä kultaa
        hauskoja muistoja kirjoitti:

        ja muistan vielä joitakin ihmisiäkin jotka kiersivät korttelia.
        Nyt he ovat jo lähes 50 vuotiaita.

        Ei sen ajan nuori paljoa vaatinut !
        Ei ollut edes omaa huonetta, puhelimista, tietokoneista ym. puhumattakaan.

        Itse asiassa jo 60 vuotiaita.

        Ei voinut vaatiakaan kun ei oikeastaan mitään ollutkaan.


      • Hallituskadun ja
        kuka muistaa kirjoitti:

        Marimekon ensimmäinen liike Mikkelissä.
        Vai muistanko väärin !!

        Liikettä piti karismaattinen tumma, nainen !

        Porrassalmenkadun kulmassa silloisen KOP:n vieressä Hallituskadun puolella taisi olla se ensimmäinen tai toinen pikku myymälä.

        Henkilökuntaa en muista enää. Siinä seuraavana taisi olla sitten Nojosen vaateliike, jolla oli liiketilat sitä ennen onko se nykyisin Sampo-pankki entinen Säästöpankin talo kuitenkin ja siinä oli myös elintarvikeosasto.


      • Kassakulmassa
        kuka muistaa kirjoitti:

        Marimekon ensimmäinen liike Mikkelissä.
        Vai muistanko väärin !!

        Liikettä piti karismaattinen tumma, nainen !

        Marimekon liike, josssa oli tyylikkäitä valmisvaatteita.Oliko kankaita, sitä en muista.


      • vanhaa hyvää Mikkeliä
        Hallituskadun ja kirjoitti:

        Porrassalmenkadun kulmassa silloisen KOP:n vieressä Hallituskadun puolella taisi olla se ensimmäinen tai toinen pikku myymälä.

        Henkilökuntaa en muista enää. Siinä seuraavana taisi olla sitten Nojosen vaateliike, jolla oli liiketilat sitä ennen onko se nykyisin Sampo-pankki entinen Säästöpankin talo kuitenkin ja siinä oli myös elintarvikeosasto.

        aikanaan. Artikkelina oli vaatteet, alusasut,
        puserot jne..Porrassalmenkadulla


      • 70-luvulla
        ilma oli ihana kirjoitti:

        Kyllä sää oli todella kaunis silloin, muistan vielä millainen mekko minulla oli ylläni tuolloin. Niitä juhlia kuvattiin televisioonkin silloin kun olivat niin ainut laatuiset. Minun lapseni oli tuolloin 4 kk vanha ja vaunuissa.
        Sen mekon muistan siitä, kun silloin sitten näytettiin televisiossa niistä juhlista kuva ja ajattelin sitten voi kauhea miltä se mekko näytti ylläni, satuin osumaan kamerakuvaan.

        oli vertaansa vailla.
        Tapahtuma oli kaikenikäisille !
        Meillekin tulili talo täyteen sukulaisia ympäri Suomea.


      • ensimmäinen
        vanhaa hyvää Mikkeliä kirjoitti:

        aikanaan. Artikkelina oli vaatteet, alusasut,
        puserot jne..Porrassalmenkadulla

        Ensimmäinen Epo-liike 70-luvulla oli nykyisen postin ja kukkakaupan välissä Raatihuoneenkadulla.Vaatteet oli edullisia käyttövatteita.


      • 60-luvun äiti
        iltariiuu kirjoitti:

        Muistatko kun silloin 60-luvulla kierrettiin korttelia, silloin ei ollut kävelykatua vielä. Eli kierrettiin sitä Suur-Savoa, linja-autoasemaa, Pusan edestä (kun oli vanhalla paikallaan) ja Säästöpankki sitä ympyrää ja aina välillä piti pysähtyä jonkun kaupan tai muuhun syvennykseen että näki ketä siellä kiertää. Auton omistajia ei ollut kovin montaa, jotkut pyöräilivät sitä samaa rinkiä. Vastannee nykyistä korttelirallia.

        Kyllä mä korttelia kiersin joskus silloin. Myöhemmin tuli naisvuoren porukka, mutta minulla oli silloin jo perhe. Muistan myös 60-luvulta porras baarin, joka oli entisen valioasun kohdalla, savilahdenkadun puolella. Kotibaari oli savilahdenkadulla jossain lähellä teätteria, sinne oli monta porrasta mentävä ylöpäin.


      • ------------
        ravusta ja muikusta kirjoitti:

        Olimme nuoripari ensimmäisen ravun ja muikun aikaan. Meillä oli oli parivuotias tyttö. Rapu ja muikku oli mahtava juttu. Tyttö istui rattaissa. Ihana kesäilma. (Niin ainakin muistan vai kultaako aika muistot?). Silloin sai ostaa muikkuja ja rapuja. Ja oli ostettavissa keskikaljaakin? Tapahtuma oli Kirkkopuistossa. Siisti hauska juttu. Ei örveltäjiä. Hyvissä ajoin kävelimme rattaita työntäen Siekkilään.

        Silloin, rapuja muikkujuhlien aikaan tanssittiin porrassalmenkadulla, joka oli suljettu liikenteeltä. Kaljaa myytiin useassakin pisteessä. Tuskinpa oli mitään kontrollia, kuka sitä joi. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Ohjelmaa oli¨. Itsekkin silloin vuomma -70 olin kahden pienen lapseni kanssa alkuillasta katsomassa, touhua.
        Niin sitä ennen vanhaan hyvään aikaan.


      • ..................

        aiemmin toimi ainakin Hotelli Pillinki jos en väärin muista???:)))


      • Tsemppe
        elvii kirjoitti:

        Vaakunan vastapäätä oli Amin Grilli.

        ja vaakunan paikalla oli Esso huoltoasema


      • oli itsenäinen
        Kassakulmassa kirjoitti:

        Marimekon liike, josssa oli tyylikkäitä valmisvaatteita.Oliko kankaita, sitä en muista.

        myymälä joka sai Marimekon tuotteita myyntiinsä, silloin ei ollut vielä varsinaista Marimekon myymäläketjua, vaan eri liikkeet saivat eri tehtaiden tuotteiden edustuksia,


      • Not so old
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Hei nuorukainen, tähänhän piti vain vanhempien vastata.

        Re:

        Synnytyslaitos, jossa itsekin kiljuin ensi kerran oli tuolloin Maaherrankadulla Lyseon vieressä ja kenkätehtaan välissä. Siinä oli talvisin joku primitiivinen luistelurata, mutta kuitenkin kamiinalla varustetu entinen TVH:n työparakki näystimien panemiseksi jalkaan lämpimissä tiloissa.

        Joku sentään totesi varsin nostalgista:


        Joo olin nuorena duunissa Tanin Gulfilla tankaaamassa ja tasapainoittamassa omaa elämääni tai asiakkaiden renkaita. Tanilla oli toki toinenkin Gulf Amin Grillin vieressä.

        Re/somebody: :

        Ja olin itse jo 3 vuotta aikaisemmin puolukkametsässä ja yksin.

        Re: Joku taas:

        Ja kissankakkaa, sillä he ovat jo kohta 70.
        Muistan, kun Mikkelin ensimmäinen televisio oli ilmaiseksi nähtävissä jopa iltaisin Maaherrankadun jonkun liikkeen ikkunassa ”Osulan Vintin” alapuolella.

        Surin ilo kuitenkin oli Karjaportin tulipaloa siinä Emolan postimerkin kokoisessa fabriikissa ja suorastaan riemusta kiljuen käytiin varastamassa sianlihapurkkeja potkuskelkalla kotiin.
        Onneksi ei sentään jano päässyt yllättämään, sillä tuon tuostakin käytiin Rouhialan kartanon laitumella olevien lehmien utareista tempossa taskulämpimät maidot kurkkutorveen ja varastamassa Valjakan ruutanat Rouhialanlammen katiskoista parempaan käyttöön.

        Ja kerspele, se oli todellista elämää silloin hyvinä aikoina!


      • Mökin Matti
        sitä muistelinkin kirjoitti:

        Se nimi minulle tuli mieleen, mutta sitten heräsi epäily tuosta grilli-päätteestä.
        Joko maaliskuun markkinat olivat?
        Ne olivat silloin 50-60 luvulla tapahtuma, maalta tulivatt koristeellisilla kirkkorekiä käyttäen, oli myös kaikenmaailman ihmeitä nähtävissä teltoisssa, joissa oli ulkopuolelle aina esityksen mainostaja "sirkustirehtööri"-
        Nuijamiestenkatu 1 puutalo, jonka piha on nykyisin Urheilupuistoon, oli ennen kaupunginjohtjan ja - kamreerin virka-asuntotalo. Tuolloin kaupunginjohtajana oli Ensio Häyrinen "höyry-Häyrisen isä. Maaherrana oli Urho Kiukas, siinä lääninhallituksen lasikäytävän paikalla oli upeat rautaportit pihalle ajoa varten.

        Lääninhallituksen takana oli koko korttelin täyttävä maaherran puisto, johon yritettiin kurkistella korkean lankkuaidan yli - ei onnistunut. Sitten 1960-luvun puolivälissä puiston tilalle rakennettiin valtion virastotalo. Olinpa sitä rakentamassakin, joten olen käynyt rakennuksen jokaisessa huoneessakin.

        Runebergin aukion reunalla oli urheilutalo, jossa pidettiin suosittuja tansseja. Siellä kävivät myös nuori "Höyry", Ari Valjakka ja monet muut sen ajan nuoret - eli nykypäivän eläkeikäiset.


      • aukion
        Mökin Matti kirjoitti:

        Lääninhallituksen takana oli koko korttelin täyttävä maaherran puisto, johon yritettiin kurkistella korkean lankkuaidan yli - ei onnistunut. Sitten 1960-luvun puolivälissä puiston tilalle rakennettiin valtion virastotalo. Olinpa sitä rakentamassakin, joten olen käynyt rakennuksen jokaisessa huoneessakin.

        Runebergin aukion reunalla oli urheilutalo, jossa pidettiin suosittuja tansseja. Siellä kävivät myös nuori "Höyry", Ari Valjakka ja monet muut sen ajan nuoret - eli nykypäivän eläkeikäiset.

        reunalla on edelleen urheilutalo.


      • aukion
        Mökin Matti kirjoitti:

        Lääninhallituksen takana oli koko korttelin täyttävä maaherran puisto, johon yritettiin kurkistella korkean lankkuaidan yli - ei onnistunut. Sitten 1960-luvun puolivälissä puiston tilalle rakennettiin valtion virastotalo. Olinpa sitä rakentamassakin, joten olen käynyt rakennuksen jokaisessa huoneessakin.

        Runebergin aukion reunalla oli urheilutalo, jossa pidettiin suosittuja tansseja. Siellä kävivät myös nuori "Höyry", Ari Valjakka ja monet muut sen ajan nuoret - eli nykypäivän eläkeikäiset.

        reunalla on edelleen urheilutalo.


      • Mökin Matti
        .................. kirjoitti:

        aiemmin toimi ainakin Hotelli Pillinki jos en väärin muista???:)))

        Pillinki oli vanha historiallinen "trahtööri" Mikkelisssä. Nimi otettiin uusiokäyttöön muistaakseni 1957. Toimihan se melko monta vuotta tuolla nimellään.


      • rallilaulu
        Mökin Matti kirjoitti:

        Pillinki oli vanha historiallinen "trahtööri" Mikkelisssä. Nimi otettiin uusiokäyttöön muistaakseni 1957. Toimihan se melko monta vuotta tuolla nimellään.

        menikään se laulu Pillingistä?
        Ei missään oo niin lysti olla kuin Pillingissä etc.....
        jossain mulla ne sanat tallessa vai muistaako Mökin Matti


      • x
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Amingrilli. Oi niitä aikoja.


      • 16
        Not so old kirjoitti:

        Hei nuorukainen, tähänhän piti vain vanhempien vastata.

        Re:

        Synnytyslaitos, jossa itsekin kiljuin ensi kerran oli tuolloin Maaherrankadulla Lyseon vieressä ja kenkätehtaan välissä. Siinä oli talvisin joku primitiivinen luistelurata, mutta kuitenkin kamiinalla varustetu entinen TVH:n työparakki näystimien panemiseksi jalkaan lämpimissä tiloissa.

        Joku sentään totesi varsin nostalgista:


        Joo olin nuorena duunissa Tanin Gulfilla tankaaamassa ja tasapainoittamassa omaa elämääni tai asiakkaiden renkaita. Tanilla oli toki toinenkin Gulf Amin Grillin vieressä.

        Re/somebody: :

        Ja olin itse jo 3 vuotta aikaisemmin puolukkametsässä ja yksin.

        Re: Joku taas:

        Ja kissankakkaa, sillä he ovat jo kohta 70.
        Muistan, kun Mikkelin ensimmäinen televisio oli ilmaiseksi nähtävissä jopa iltaisin Maaherrankadun jonkun liikkeen ikkunassa ”Osulan Vintin” alapuolella.

        Surin ilo kuitenkin oli Karjaportin tulipaloa siinä Emolan postimerkin kokoisessa fabriikissa ja suorastaan riemusta kiljuen käytiin varastamassa sianlihapurkkeja potkuskelkalla kotiin.
        Onneksi ei sentään jano päässyt yllättämään, sillä tuon tuostakin käytiin Rouhialan kartanon laitumella olevien lehmien utareista tempossa taskulämpimät maidot kurkkutorveen ja varastamassa Valjakan ruutanat Rouhialanlammen katiskoista parempaan käyttöön.

        Ja kerspele, se oli todellista elämää silloin hyvinä aikoina!

        Se kenkätetehtaan kenttä oli aivan ihana luistelupaikka. Kentällä ei aikanani ollut muita ylellisyyksiä, kun valo, joka sammui kello yhdeksän. Sinne mentiin monot jalassa potkurilla ja ruuvattiin nurmekset potkurissa istuen paikalleen ja niin mentiin " mustaa miestä" tai luisteltiin muuten ympäri kenttää. Kiekkoilu oli vielä silloin aika harvinaista. Pirttiniemen ja Porrassalmenkadun kulmasta lähti mäki alas , sitä kutsuttiin Teurastamon mäeksi, ja siitä laskettiin iltaisin talvella mäkeä. Pirttiniemen puistossa laskettiin suksilla mäkeä ja kesällä kerättiin kastematoja taskulampun kanssa iltaisin.
        Muutamaa vuotta myöhemmin kierrettiin korttelia ja istuttiin" Meiskillä" 20 pennin mehulla. Aseman mäessä oli hyviä porttikongia, jossa käytiin salaa tupakalla. Meiskin baarissa eikä muissakaan uskaltanut polttaa, nimittäin jos sattui opettajat näkemään, se oli käytöksen alennus.


      • laslmgagm

        Suur-Savon aukion vanhempi nimi on kuurojenkoulun kenttä


      • miä Vuorikadulta
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        Pankajoen yli rakennettiin silta talvella 1958-59. Isäukkokin oli siellä kangella hakkaamassa routaantunutta maata.


      • miä Vuorikadulta
        laslmgagm kirjoitti:

        Suur-Savon aukion vanhempi nimi on kuurojenkoulun kenttä

        Kyllä se oli "mykkäkoulun kenttä".


      • vanaha
        muistatko sen kirjoitti:

        tai kävitkö koskaan oli todella suosittu ruokapaikka päiväsaikaan ja ruoka oli todella hyvää. Stoppari, Kahveri ja sitten mikä olikaan nykyistä Vaakunaa vastapäätä (muistaakseni alkoi A-kirjaimella) siinä taitaa olla nykyisinkin joku ravintola. Siellä olivat portsareina Kale ja Onni.
        Kiiskinmäen Gulfilla käytiin syömässä makkaraa ja juomassa kahvit kun tultiin Rauhaniemestä tanssimasta kesäaikaan.
        Vilhonkadulla (Marskin terveysasema) oli Juvosen kioski josta käytiin ostamassa pennin nalleja. Kioskista tuli sitten Juvosen baari kun Mikonkadun ykkönen rakennettiin. Urheilupuistossa oli molemmilla reunoilla pienoisgolfit, joissa ihmiset viettivät aikaansa ja siellä oli useita kilpailujakin.
        Entäs sitten elokuvat Maksimatin paikalla oli muistaakseni Maailman-kuvat niminen siellä oli aina keskiviikkoisin non-stopilta ja puhelinyhdistyksen alapuolella oli myös elokuvateatteri, ette usko kun pelkäsin siellä Tarzan elokuvia ja sitten nämä kaksi jotka taitavat olla vieläkin, Mikonkadulla ja Vuorikadulla. Otavankadulla oli Koskimaan Esso ja alkuperäistä Gulfia piti Tanin perhe.
        Kaupoista vielä oli myös Toivakan myymälät Maaherrankatu 7, Nuijamiestenkadulla (ilm. Siwa nykyisin) Savilahdenkadulla yhteiskoulua vastapäätä. Ne olivat kaikki kolmiosastoisia maito- liha ja sekatavaraosastot.
        Ja ensimmäinen itsepalveluliike oli Toivakan myymälä Porrassalmenkatu 25, sen vieressä HOP ja seuraavana Valioasu. Valioasusta seuraava oli puutalo, siinä oli Ollikaisen kelloliike ja ennen sairaalaa siinä kulmassa oli Tukkukauppa. Torin reunalla oli Pekka Turunen elintarvikeliike siinä "hallin välikön" oikealla puolella.
        Kirjasto oli Raatihuoneenkadulla kaupungintalon päädyssä, aikuisten ja lastenosasto erikseen. Lastenosastolla oli satutunteja ja ohjelmaa iltaisin olisiko ollut ehkä pari kertaa kuussa.
        Lastenosastonhoitaja taisi olla saksalaista syntyperää, sellainen tumma kaunis täti-
        Siekkilään oli todella pitkä matka sinne täytyi mennä maaseurakunnan kirkon vierestä, siinä heti hautausmaan jälkeen oli Lottakioski, sitten mäkeä alas ja sieltä Poppelitielle edelleen Lehmuskatua pitkin Tuskun läpi ja sieltä onko nykyisin kenties ampumarata jossa oli se lähestulkoon ainoa asutus sotilas kantahenkilökunnalle.
        Savilahdenkatua eikä näitä Siekkilän kouluja ja muita taloja ei ollut.
        Silta Pankajoen yli rakennettiin muistaakseni joskus 1960-luvulla, siinä sillankaiteissa on vuosiluku jonka joku voi tarkastaa mikä oli oikea.
        Mutta kylämatka Siekkilään kesti koko päivän.
        Siellä oli loppumatkan puolella sellainen romupaikka johon yksi mies keräsi tavaraa ympäri kaupunkia, nimen muistan, mutta en halua mainita.
        Vappuna laitettiin aina polvisukat jalkaan ja kesämekko päälle, vaikka useimmiten taisi sataa räntää ja polvet oli sinisinä kylmästä, silloin sai aina ensimmäiset jäätelöt, jos ei käynyt Maken-baarissa talvella. Se oli Raatihuoneenkadulla erillinen rakennus siinä bingon ja elekroniikkakaupan paikalla.
        Otonkulmassa Maaherrankatu 14 oli viinakauppa, joka sitten siirtyi siihen missä nyt on se bingo.
        Viinaahan ei saanut kuin viinakortilla ja se oli voimassa ainakin vielä vuonna 1970.
        Kassakulman paikalla oli puutalo ja siinä taisi olla Kansanpuku liike.
        Suurin osa keskustan taloista oli matalia puutaloja kuten Mikonkadun ja Savilahden kulmassa taitaa olla vieläkin.
        Seuraava voisi jatkaa

        se aalla alkava oli amin grilli joka oli entisen karamellin tiloissa ja nykyisen wilhemin tiloissa...sithä oli jäätelöbaari jonka tilalla juuri konkkaan mennyt sole. carlsonin kohdalla oli puutalo jossa myytii kaikkee halpakrääsää...voih niitä aikoja muistan kaikki paikat vaikka olen 40v... sutikan vintillä kävin tätini kanssa kahveella ja sit ku olin 18v. käväsin seurahuoneella joka oli nykyisen akselin vanhemman puolen yläpuolella.... ja tuliha sitä käytyä pörssissäki joka oli anttilan talossa...


      • TIETÄJÄ

        Amarillo on nyt muuttanut Mikkelin torin laidalle ja Stoppari avattu uudelleen Porrassalmenkadulle.


      • sahrami5
        60-luvun äiti kirjoitti:

        Kyllä mä korttelia kiersin joskus silloin. Myöhemmin tuli naisvuoren porukka, mutta minulla oli silloin jo perhe. Muistan myös 60-luvulta porras baarin, joka oli entisen valioasun kohdalla, savilahdenkadun puolella. Kotibaari oli savilahdenkadulla jossain lähellä teätteria, sinne oli monta porrasta mentävä ylöpäin.

        Täällä on yksi korttelinkiertäjä ja baareissa luuhaaja ja kuuskyt-luvun äiti. Heinon kongilla oli vähän huono maine, samoin lintiksen kongilla.
        Oli meillä halvat huvit!


      • sahrami5
        16 kirjoitti:

        Se kenkätetehtaan kenttä oli aivan ihana luistelupaikka. Kentällä ei aikanani ollut muita ylellisyyksiä, kun valo, joka sammui kello yhdeksän. Sinne mentiin monot jalassa potkurilla ja ruuvattiin nurmekset potkurissa istuen paikalleen ja niin mentiin " mustaa miestä" tai luisteltiin muuten ympäri kenttää. Kiekkoilu oli vielä silloin aika harvinaista. Pirttiniemen ja Porrassalmenkadun kulmasta lähti mäki alas , sitä kutsuttiin Teurastamon mäeksi, ja siitä laskettiin iltaisin talvella mäkeä. Pirttiniemen puistossa laskettiin suksilla mäkeä ja kesällä kerättiin kastematoja taskulampun kanssa iltaisin.
        Muutamaa vuotta myöhemmin kierrettiin korttelia ja istuttiin" Meiskillä" 20 pennin mehulla. Aseman mäessä oli hyviä porttikongia, jossa käytiin salaa tupakalla. Meiskin baarissa eikä muissakaan uskaltanut polttaa, nimittäin jos sattui opettajat näkemään, se oli käytöksen alennus.

        Meiskillähän minäkin istuin!


      • sahrami5
        kuka muistaa kirjoitti:

        Marimekon ensimmäinen liike Mikkelissä.
        Vai muistanko väärin !!

        Liikettä piti karismaattinen tumma, nainen !

        Rebekka oli kassakulmassa., eikä ollut marimekonliike.


      • mummeli 1
        Not so old kirjoitti:

        Hei nuorukainen, tähänhän piti vain vanhempien vastata.

        Re:

        Synnytyslaitos, jossa itsekin kiljuin ensi kerran oli tuolloin Maaherrankadulla Lyseon vieressä ja kenkätehtaan välissä. Siinä oli talvisin joku primitiivinen luistelurata, mutta kuitenkin kamiinalla varustetu entinen TVH:n työparakki näystimien panemiseksi jalkaan lämpimissä tiloissa.

        Joku sentään totesi varsin nostalgista:


        Joo olin nuorena duunissa Tanin Gulfilla tankaaamassa ja tasapainoittamassa omaa elämääni tai asiakkaiden renkaita. Tanilla oli toki toinenkin Gulf Amin Grillin vieressä.

        Re/somebody: :

        Ja olin itse jo 3 vuotta aikaisemmin puolukkametsässä ja yksin.

        Re: Joku taas:

        Ja kissankakkaa, sillä he ovat jo kohta 70.
        Muistan, kun Mikkelin ensimmäinen televisio oli ilmaiseksi nähtävissä jopa iltaisin Maaherrankadun jonkun liikkeen ikkunassa ”Osulan Vintin” alapuolella.

        Surin ilo kuitenkin oli Karjaportin tulipaloa siinä Emolan postimerkin kokoisessa fabriikissa ja suorastaan riemusta kiljuen käytiin varastamassa sianlihapurkkeja potkuskelkalla kotiin.
        Onneksi ei sentään jano päässyt yllättämään, sillä tuon tuostakin käytiin Rouhialan kartanon laitumella olevien lehmien utareista tempossa taskulämpimät maidot kurkkutorveen ja varastamassa Valjakan ruutanat Rouhialanlammen katiskoista parempaan käyttöön.

        Ja kerspele, se oli todellista elämää silloin hyvinä aikoina!

        Synnytyslaitos oli kivisakastin kohdalla ennen huopatehdasta, puutalo tien vieressä. Olen syntynt siinä 1949 ja samana päivänä synnytti äitini tuttava tytön ja meidän molempien nimeksi tuli Anja. Olimme myös luokkatovereita urpolankoulussa 1957 alkaen.


      • kibvisakasti?
        mummeli 1 kirjoitti:

        Synnytyslaitos oli kivisakastin kohdalla ennen huopatehdasta, puutalo tien vieressä. Olen syntynt siinä 1949 ja samana päivänä synnytti äitini tuttava tytön ja meidän molempien nimeksi tuli Anja. Olimme myös luokkatovereita urpolankoulussa 1957 alkaen.

        Synnytyslaitos oli ammattikoulun kulmassa 1948 ja rakennus oli tallella vielä vuosia sen jälkeen ennen kuin ammattikoulun laajennus tuli.
        Maaherrankadulla oli kenkätehtaan kentän kohdilla kulkutautisairaala, jossa 1950 alussa oli mmm. tulirokkopotilaita.


      • ainakin
        ..karamelli.. kirjoitti:

        muistatte Amin grillille ?

        amin grilli, matinmessi, caramel, london, nykyään wilhelm. ehkä jotain muutakin mutta nämä ovat jääneet mieleen. meiltä löytyy kotoa edelleen vanha amin grilli -pullonavaaja :D


      • miä ite
        kibvisakasti? kirjoitti:

        Synnytyslaitos oli ammattikoulun kulmassa 1948 ja rakennus oli tallella vielä vuosia sen jälkeen ennen kuin ammattikoulun laajennus tuli.
        Maaherrankadulla oli kenkätehtaan kentän kohdilla kulkutautisairaala, jossa 1950 alussa oli mmm. tulirokkopotilaita.

        Kylläpä kyllä. Olin kulkutautisairaalassa velimiehen kanssa tulirokossa ja vierailijat saivat vaan ikkunasta katsella meitä tautisia


      • erkkita
        muistin juuri nimen kirjoitti:

        Adelheid Laro ja toinen kirjastotäti oli muistaakseni neiti Kananen hänellä oli tummat hiukset ja kauniit kasvot. Aika oli 1952-58.

        Ja Komosen rouva oli myös lastenosastolla.


      • Anonyymi
        iltariiuu kirjoitti:

        Muistatko kun silloin 60-luvulla kierrettiin korttelia, silloin ei ollut kävelykatua vielä. Eli kierrettiin sitä Suur-Savoa, linja-autoasemaa, Pusan edestä (kun oli vanhalla paikallaan) ja Säästöpankki sitä ympyrää ja aina välillä piti pysähtyä jonkun kaupan tai muuhun syvennykseen että näki ketä siellä kiertää. Auton omistajia ei ollut kovin montaa, jotkut pyöräilivät sitä samaa rinkiä. Vastannee nykyistä korttelirallia.

        Kyllä minä ainakin korttelia kiertelin -60 luvulla. Pojat kiersivät korttelia autolla ja joskus mentiin kyytiin, tai eivät niinkään kierrelleet, vaanolivat parkissa.


      • Anonyymi
        kibvisakasti? kirjoitti:

        Synnytyslaitos oli ammattikoulun kulmassa 1948 ja rakennus oli tallella vielä vuosia sen jälkeen ennen kuin ammattikoulun laajennus tuli.
        Maaherrankadulla oli kenkätehtaan kentän kohdilla kulkutautisairaala, jossa 1950 alussa oli mmm. tulirokkopotilaita.

        Synnytyslaitos olis vaalea koristeellinen puurakennus nykyisen ammattikoulun kulmassa, jossa lapsia syntyi vielä 50 -luvun alussa. Se oli ollut venäläisten sotilassairaala, mistä johtuen jotkut vastasyntyneet saivat laitokselta vaarallisen bakteerin aiheuttaman luumädän. Sitä hoidettiin polttamalla laapiksella vauvan isovarpaan kynsi. Talo taisi olla paikallaan vielä 60 -luvun puolivälissä, kun kuljin Anni Svanin katua Mikkelin tyttökouluun Tipulaan (sittemmin Mikkelin yhteislyseo ja Urheilupuiston koulu ...).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Synnytyslaitos olis vaalea koristeellinen puurakennus nykyisen ammattikoulun kulmassa, jossa lapsia syntyi vielä 50 -luvun alussa. Se oli ollut venäläisten sotilassairaala, mistä johtuen jotkut vastasyntyneet saivat laitokselta vaarallisen bakteerin aiheuttaman luumädän. Sitä hoidettiin polttamalla laapiksella vauvan isovarpaan kynsi. Talo taisi olla paikallaan vielä 60 -luvun puolivälissä, kun kuljin Anni Svanin katua Mikkelin tyttökouluun Tipulaan (sittemmin Mikkelin yhteislyseo ja Urheilupuiston koulu ...).

        sisko syntyi siellä lokakuussa 1956 ja nurkat oli jäässä lattiasta puoleen väliin kattoa, päästiin katsomaan siskoa ulkopuolelta pihan puolelta ikkunasta


      • Anonyymi

        Silloin, kun minä asuin Petäjistönkadulla lapsena, Urpolanlammen rannalla oli kesäisin lapsille valvottua leikkitoimintaa.
        Mutta siitä on jo kauan :D


      • Anonyymi
        kuka muistaa kirjoitti:

        Marimekon ensimmäinen liike Mikkelissä.
        Vai muistanko väärin !!

        Liikettä piti karismaattinen tumma, nainen !

        Olisiko tuon liikkeen pitäjä ollut yhden lääkärin vaimo, rouvan etunimeä en enää muista, mutta sukunimi oli Davidsson. Varma en asiasta ole, mutta tuo tuli mieleeni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin, kun minä asuin Petäjistönkadulla lapsena, Urpolanlammen rannalla oli kesäisin lapsille valvottua leikkitoimintaa.
        Mutta siitä on jo kauan :D

        Minäkin olin Urpolanlammen leikkitoiminnassa. Aamulla nostettiin Suomen lippu salkoon ja laulettiin Siniristi-lippumme.


    • etiketti keräilijä

      ollut kaljatehdas, joka oli jossain lammen rannalla.
      Kuka tietää siitä enemmän.

      • Polttimonkadulla

        Millerin tehdasyhteiskunnan omistuksessa. Kalja ja virvoitusjuomatehdas, ja sitä ennen viinanpolttimo.
        Alkuperäinen omistaja Liukkonen, sen jälkeen Miller ja Pulkkinen. Miller suvun poika Armas Miller oli yhteiskoulun rehtorina, Harry Miller oli musiikkimiehiä.
        Muistelen, että Likolammen saastumisesta tavallaan moitittiin sitä kaljatehdasta, että se kaatoi kaljamäskit lampeen.
        Lampeahan hapetettiin 1990 luvulla.


      • etikettikeräilijä
        Polttimonkadulla kirjoitti:

        Millerin tehdasyhteiskunnan omistuksessa. Kalja ja virvoitusjuomatehdas, ja sitä ennen viinanpolttimo.
        Alkuperäinen omistaja Liukkonen, sen jälkeen Miller ja Pulkkinen. Miller suvun poika Armas Miller oli yhteiskoulun rehtorina, Harry Miller oli musiikkimiehiä.
        Muistelen, että Likolammen saastumisesta tavallaan moitittiin sitä kaljatehdasta, että se kaatoi kaljamäskit lampeen.
        Lampeahan hapetettiin 1990 luvulla.

        Tuon kalajatehtaan kaljapullon etikettejä myytiin Huuto, netissä.


      • marjakuivaamo ???
        Polttimonkadulla kirjoitti:

        Millerin tehdasyhteiskunnan omistuksessa. Kalja ja virvoitusjuomatehdas, ja sitä ennen viinanpolttimo.
        Alkuperäinen omistaja Liukkonen, sen jälkeen Miller ja Pulkkinen. Miller suvun poika Armas Miller oli yhteiskoulun rehtorina, Harry Miller oli musiikkimiehiä.
        Muistelen, että Likolammen saastumisesta tavallaan moitittiin sitä kaljatehdasta, että se kaatoi kaljamäskit lampeen.
        Lampeahan hapetettiin 1990 luvulla.

        Marjakuivaamosta. Mikä se on ollut ?


      • taas minä
        marjakuivaamo ??? kirjoitti:

        Marjakuivaamosta. Mikä se on ollut ?

        Marjakuivaamo oli Vuorikadun ja Jokikadun kulmassa. Paloi vuonna 1959. Kymmenen perheen asuintalo jossa asui köyhiä ihmisiä. Sitä en tiedä miksi talon nimenä käytettin marjakuivaamoa. Talon omisti kaupunki ja seuraava omistaja oli muurari Juho Kaipainen. Se palo oli ilmeisesti todella mahtava, koska siitä puhuttiin vuosia. Minun vähä yli 10 vuoden ikä tuolloin ei muista siitä kuin pelottavan tulipalon se oli kaksikerroksinen talo.


      • se oli
        taas minä kirjoitti:

        Marjakuivaamo oli Vuorikadun ja Jokikadun kulmassa. Paloi vuonna 1959. Kymmenen perheen asuintalo jossa asui köyhiä ihmisiä. Sitä en tiedä miksi talon nimenä käytettin marjakuivaamoa. Talon omisti kaupunki ja seuraava omistaja oli muurari Juho Kaipainen. Se palo oli ilmeisesti todella mahtava, koska siitä puhuttiin vuosia. Minun vähä yli 10 vuoden ikä tuolloin ei muista siitä kuin pelottavan tulipalon se oli kaksikerroksinen talo.

        siis vain asuintalo 50-luvulla.


      • Mesikko
        etikettikeräilijä kirjoitti:

        Tuon kalajatehtaan kaljapullon etikettejä myytiin Huuto, netissä.

        Limpparitehdas Mannerheimintien ja Olkkolankadun kulmassa, josta on lähtöisin aikoinaan Omenaolut niminen limonaadi. Oikeudet myytiin taisi olla Hartwallille ja sitten tuli se kielto ettei sanaa olut saanut siinä käyttää ja siitä tuli Omenapore, nyt en ole seurannut mikä on tuotteen nimi tällä hetkellä.
        Jossain vaiheessa tuo tehdas sijaintipaikaltaan oli kartassa mitattuna kaupungin keskipisteen paikkeilla kun kaupunki kasvoi. Omistajan nimeä muistelen vielä, mutta hän vietti Aurinkorannikolla aikaansa tuossa 1980 lopulla.

        Kuka muistaa rakennusliike Aaro Kankkusen, eikös se ollut Aaro joka kokeili sellaisia betonisia asuntoveneitä rakennella ja muutaman valmistikin-


      • Betoniset laivat
        Mesikko kirjoitti:

        Limpparitehdas Mannerheimintien ja Olkkolankadun kulmassa, josta on lähtöisin aikoinaan Omenaolut niminen limonaadi. Oikeudet myytiin taisi olla Hartwallille ja sitten tuli se kielto ettei sanaa olut saanut siinä käyttää ja siitä tuli Omenapore, nyt en ole seurannut mikä on tuotteen nimi tällä hetkellä.
        Jossain vaiheessa tuo tehdas sijaintipaikaltaan oli kartassa mitattuna kaupungin keskipisteen paikkeilla kun kaupunki kasvoi. Omistajan nimeä muistelen vielä, mutta hän vietti Aurinkorannikolla aikaansa tuossa 1980 lopulla.

        Kuka muistaa rakennusliike Aaro Kankkusen, eikös se ollut Aaro joka kokeili sellaisia betonisia asuntoveneitä rakennella ja muutaman valmistikin-

        Tarjosin Aaro Kankkusta niiden mahdollisesti rakentajaksi, mutta sehän oli muistin itse äsken rakennusliike Loponen, joka niitä rakenteli


      • hfgrsfy
        Mesikko kirjoitti:

        Limpparitehdas Mannerheimintien ja Olkkolankadun kulmassa, josta on lähtöisin aikoinaan Omenaolut niminen limonaadi. Oikeudet myytiin taisi olla Hartwallille ja sitten tuli se kielto ettei sanaa olut saanut siinä käyttää ja siitä tuli Omenapore, nyt en ole seurannut mikä on tuotteen nimi tällä hetkellä.
        Jossain vaiheessa tuo tehdas sijaintipaikaltaan oli kartassa mitattuna kaupungin keskipisteen paikkeilla kun kaupunki kasvoi. Omistajan nimeä muistelen vielä, mutta hän vietti Aurinkorannikolla aikaansa tuossa 1980 lopulla.

        Kuka muistaa rakennusliike Aaro Kankkusen, eikös se ollut Aaro joka kokeili sellaisia betonisia asuntoveneitä rakennella ja muutaman valmistikin-

        taisi olla sen limpparitehtaan omistaja.


      • se oli
        hfgrsfy kirjoitti:

        taisi olla sen limpparitehtaan omistaja.

        Tapio Tuulenmäki


      • voi voi sentään
        Mesikko kirjoitti:

        Limpparitehdas Mannerheimintien ja Olkkolankadun kulmassa, josta on lähtöisin aikoinaan Omenaolut niminen limonaadi. Oikeudet myytiin taisi olla Hartwallille ja sitten tuli se kielto ettei sanaa olut saanut siinä käyttää ja siitä tuli Omenapore, nyt en ole seurannut mikä on tuotteen nimi tällä hetkellä.
        Jossain vaiheessa tuo tehdas sijaintipaikaltaan oli kartassa mitattuna kaupungin keskipisteen paikkeilla kun kaupunki kasvoi. Omistajan nimeä muistelen vielä, mutta hän vietti Aurinkorannikolla aikaansa tuossa 1980 lopulla.

        Kuka muistaa rakennusliike Aaro Kankkusen, eikös se ollut Aaro joka kokeili sellaisia betonisia asuntoveneitä rakennella ja muutaman valmistikin-

        Omenaoluttahan sitä juotiin lauantaisin lapsena !
        Ja hyvää oli.


      • mikkelix
        se oli kirjoitti:

        siis vain asuintalo 50-luvulla.

        Vanhin kaljatehdas on Petroffin tehdas Likolammen rannalla 1860-luvulta. Kaljamerkit olivat muistaakseni Toivo ja Woima. Pertti Oksalla on pienpanimo Mikkelissä ja hän tekee perinneoluita, muistaakseni niitä saa myös Kampin kauppakeskukselta.


      • Nuuti2
        Polttimonkadulla kirjoitti:

        Millerin tehdasyhteiskunnan omistuksessa. Kalja ja virvoitusjuomatehdas, ja sitä ennen viinanpolttimo.
        Alkuperäinen omistaja Liukkonen, sen jälkeen Miller ja Pulkkinen. Miller suvun poika Armas Miller oli yhteiskoulun rehtorina, Harry Miller oli musiikkimiehiä.
        Muistelen, että Likolammen saastumisesta tavallaan moitittiin sitä kaljatehdasta, että se kaatoi kaljamäskit lampeen.
        Lampeahan hapetettiin 1990 luvulla.

        Likolammen rannan vanhin kaljatehdas perustettiin jo 1864 - sen rakensi herra Petroff ja "firman" nimi oli Toivo. Vanhempi kansa muistaa vielä, että nykyisiä Kalevankankaita nimitettiin kyseisen herran mukaan Petroffin kankaiksi. Että sieltä lähtien on sitä mäskiä Likolampeen toimitettu...


      • nostalgiaa kehiin
        voi voi sentään kirjoitti:

        Omenaoluttahan sitä juotiin lauantaisin lapsena !
        Ja hyvää oli.

        Limpparihan oli ruskeassa lasipullossa, kuin kalja konsanaan!
        Muistan vielä yhden jutun, se taisi olla 80-luvun alkupuolta, likkakaverini oli Turussa reissussa ja meni paikalliseen ruokakauppaan ostamaan omppulimpparia. Vaan eipä ollut! Kaveri tinkasi, että sitä ihan oikeasti on olemassa!! Myyjä luuli kaverin pilailevan kanssaan ja lennätti kaupasta ulos.
        Myöhemmin kuultiin, ettei sitä limukkata saanut kuin Mikkelistä ja lähistöltä. Leikö pitänyt paikkaansa?


      • Mökin Matti

        Mainoksen (1926) mukaan yksinkertaisesti:

        "Mallas- ja virvokejuomatehdas.
        Ent. Petroff´in Oluttehdas. Perustettu 1864"
        Omistaja Wiktor Topelius.

        Topeliuksella (sittemmin Tolamoilla) oli myös marjamehutehdas Otavassa kirkon alapuolella. Topeliuksen talo toimi sittemmin pappilana.


      • yhdysolut
        Mökin Matti kirjoitti:

        Mainoksen (1926) mukaan yksinkertaisesti:

        "Mallas- ja virvokejuomatehdas.
        Ent. Petroff´in Oluttehdas. Perustettu 1864"
        Omistaja Wiktor Topelius.

        Topeliuksella (sittemmin Tolamoilla) oli myös marjamehutehdas Otavassa kirkon alapuolella. Topeliuksen talo toimi sittemmin pappilana.

        HEI!
        OLEN OLUTETIKETTI KERÄILIJÄ.HUOMASIN ETTÄ TÄÄLLÄ KESKUSTELLAAN MIKKELISSÄ TOIMINEIDEN OLUTTEHTAISTA.OLISIN KIINNOSTUNUT JOS JOLLAKIN OLISI C.PETROFFIN WOIMA TAI TOIWO TAI MUITTEN OLUTTEHTAITTEN ETIKETTEJÄ TALLELLA.E-MAIL;[email protected]


      • yhdysolut
        etikettikeräilijä kirjoitti:

        Tuon kalajatehtaan kaljapullon etikettejä myytiin Huuto, netissä.

        Hei!
        Olen olutetikettien keräilijä.Etsin mm Petroffin ja Yhtiön oluttehdas olutetikettejä.Löytyykö?
        Kiinnostaisi ostaa/vaihtaa.Ottakaa yhteyttä?
        Yst.terv.
        Kim Lindberg
        e-mail;[email protected]
        p.0405022778


      • Kaarnikka06

        Pikkuinen kaljatehdas, mikä sijaitsi Maaherrankadulla Molanderin mäessä ol nimeltään Mesikko. Se valmisti maailman parasta Omenaolutta.


      • sisäpiiri
        Mesikko kirjoitti:

        Limpparitehdas Mannerheimintien ja Olkkolankadun kulmassa, josta on lähtöisin aikoinaan Omenaolut niminen limonaadi. Oikeudet myytiin taisi olla Hartwallille ja sitten tuli se kielto ettei sanaa olut saanut siinä käyttää ja siitä tuli Omenapore, nyt en ole seurannut mikä on tuotteen nimi tällä hetkellä.
        Jossain vaiheessa tuo tehdas sijaintipaikaltaan oli kartassa mitattuna kaupungin keskipisteen paikkeilla kun kaupunki kasvoi. Omistajan nimeä muistelen vielä, mutta hän vietti Aurinkorannikolla aikaansa tuossa 1980 lopulla.

        Kuka muistaa rakennusliike Aaro Kankkusen, eikös se ollut Aaro joka kokeili sellaisia betonisia asuntoveneitä rakennella ja muutaman valmistikin-

        Mesikko aloitti maaherrankadulla, molanterinmäellä olevassa talon alakerrassa, pihapuolella.


      • miä Vuorikadulta
        taas minä kirjoitti:

        Marjakuivaamo oli Vuorikadun ja Jokikadun kulmassa. Paloi vuonna 1959. Kymmenen perheen asuintalo jossa asui köyhiä ihmisiä. Sitä en tiedä miksi talon nimenä käytettin marjakuivaamoa. Talon omisti kaupunki ja seuraava omistaja oli muurari Juho Kaipainen. Se palo oli ilmeisesti todella mahtava, koska siitä puhuttiin vuosia. Minun vähä yli 10 vuoden ikä tuolloin ei muista siitä kuin pelottavan tulipalon se oli kaksikerroksinen talo.

        Väittäisin, että se paloi v. 1961. Kai talossa oli ollut marjakuivaamo.


      • sahrami5

        Mesikko se oli. Tulee pienellä viiveellä nää vastaukset ;)


      • Omenaporeesta tietää
        hfgrsfy kirjoitti:

        taisi olla sen limpparitehtaan omistaja.

        Pauli Siljala oli Mesikon perustaja, omistaja ja johtaja siihen asti, kun asetti Tuulenmäen johtajan virkaan. Tuulenmäellä ei ollut mitään tekemistä Omenaporeen eli Omenaoluen eli Omenalimonadin tekemisen elikkä keksimisen kanssa. Juoma oli ja on pääosin Pauli Siljalan pojan, Reino Siljalan keksimä. Reino Siljala oli keksiessään eli kehittäessään juoman namusuuksia teini-ikäinen. Tapahtui sota-aikaan. Reino sai vapautuksen sodastakin sen tähden, että häntä tarvittiin Omenalimonaadihommissa. Olisi juuri ehtinyt jatkosotaan sotimaan. Että miksikö Reino Siljala ei sitten ruvennut Mesikon johtajaksi, kun kerta keksi Omenalimonaadin? No siksi, että hän oli hulivili ja isä Pauli ei pitänyt tästä.
        Mistäkö tiedän nämä? Tiedänpä vain.


      • Omenainen pore
        sahrami5 kirjoitti:

        Mesikko se oli. Tulee pienellä viiveellä nää vastaukset ;)

        Mesikko Mesikko, mikä muukaan. Historia vie Mesikon Lappeenrantaan ja Viipuriin, jossa Mesikon perustaja, omistaja, johtaja ja patruuna Pauli Siljala asui perheineen, myös poikansa Reinon kanssa, joka teini-ikäisenä keksi Omenaporeen reseptin ja maun. (Maku muuttui hieman, kun Omenaporeen paperit ja pensselit myytiin Hartwallile 1960-luvulla, ja tottakai huonompaan suuntaan.) Niin Siljalat asuivat Viipurissa ja limonaaditehdas toimi Lappeenrannassa. Sota-aikojen jälkeen nelkytluvulla Siljalat muuttivat Mikkeliin, missä Mesikko sitten toimi.
        Tiedän tästä asiasta ehkäpä enemmän kuin kukaan, joka kirjoittaa tänne Omenapore-aiheesta. Siitä voi arvata, miten liityn Siljaloihin ja Omenaporeihin.


      • mummeli 1
        Kaarnikka06 kirjoitti:

        Pikkuinen kaljatehdas, mikä sijaitsi Maaherrankadulla Molanderin mäessä ol nimeltään Mesikko. Se valmisti maailman parasta Omenaolutta.

        Mesikko oli mannerheimintien varressa rinteessä olkkolankadunkulmasta juvantiellepäin.


      • Anonyymi
        taas minä kirjoitti:

        Marjakuivaamo oli Vuorikadun ja Jokikadun kulmassa. Paloi vuonna 1959. Kymmenen perheen asuintalo jossa asui köyhiä ihmisiä. Sitä en tiedä miksi talon nimenä käytettin marjakuivaamoa. Talon omisti kaupunki ja seuraava omistaja oli muurari Juho Kaipainen. Se palo oli ilmeisesti todella mahtava, koska siitä puhuttiin vuosia. Minun vähä yli 10 vuoden ikä tuolloin ei muista siitä kuin pelottavan tulipalon se oli kaksikerroksinen talo.

        Mummon kanssa kävin Marjakuivaamossa joskus vierailemassa tuntemattoman vanhan naisen luona ennen kansakoulun aloittamista, siis 5-6 -vuotiaana. Muistan punaharmaan ison talon, jossa toisessa kerroksessa oli harva, osin avonainen parvikäytävä (luhti) sisäpihalle päin. Siitä pääsi surkeisiin, pimeisiin, kylmiin asuntoihin. Parveketta oli kuulemma kätetty marjojen kuivaamiseen, mistä nimi. Se tunnettin myös rotista ja juopoista. Talo oli jotain niin pelottavaa ja kurjaa, että jäi pysyvästi muistiin.

        Toinen kauhea pikka oli Tampikosken ja Hanhijoen risteymässä sijainnut harmaa puurakenteinen teurastamo (jonkinlainen hatara saunarakennus), josta juoksutettiin eläinten veri jokeen. Joen varressa oli myös punainen hirsinen asuinrakennus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mummon kanssa kävin Marjakuivaamossa joskus vierailemassa tuntemattoman vanhan naisen luona ennen kansakoulun aloittamista, siis 5-6 -vuotiaana. Muistan punaharmaan ison talon, jossa toisessa kerroksessa oli harva, osin avonainen parvikäytävä (luhti) sisäpihalle päin. Siitä pääsi surkeisiin, pimeisiin, kylmiin asuntoihin. Parveketta oli kuulemma kätetty marjojen kuivaamiseen, mistä nimi. Se tunnettin myös rotista ja juopoista. Talo oli jotain niin pelottavaa ja kurjaa, että jäi pysyvästi muistiin.

        Toinen kauhea pikka oli Tampikosken ja Hanhijoen risteymässä sijainnut harmaa puurakenteinen teurastamo (jonkinlainen hatara saunarakennus), josta juoksutettiin eläinten veri jokeen. Joen varressa oli myös punainen hirsinen asuinrakennus.

        Rottia oli jokapuolella,koska oli ulkovessat ja tunkiot pihalla .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rottia oli jokapuolella,koska oli ulkovessat ja tunkiot pihalla .

        Marjakuivaamo oli vuokratalo, asukkaat kävi töissä, osa äideistä oli kotona lasten kanssa.Tavallisia perheitä,lapset sodan älkeen syntyneitä.Mikkelissä oli kova asuntopula, vuokralautakunta määräsi minne perheet pääsee asumaan,talojen omistajat ei voineet vaikuttaa ketä valittiin asukkaiksi.Olen elänyt sen ajan ja vanhempani ovat kertoneet niistä vaikeista ajoista.


      • Anonyymi
        taas minä kirjoitti:

        Marjakuivaamo oli Vuorikadun ja Jokikadun kulmassa. Paloi vuonna 1959. Kymmenen perheen asuintalo jossa asui köyhiä ihmisiä. Sitä en tiedä miksi talon nimenä käytettin marjakuivaamoa. Talon omisti kaupunki ja seuraava omistaja oli muurari Juho Kaipainen. Se palo oli ilmeisesti todella mahtava, koska siitä puhuttiin vuosia. Minun vähä yli 10 vuoden ikä tuolloin ei muista siitä kuin pelottavan tulipalon se oli kaksikerroksinen talo.

        Marjakuivaamon tulipalossa kuoli kaksi ihmistä. Asuin vastapäisessä kerrostalossa ja katselin paloa kotimme ikkunasta aamulla ennen kouluunlähtöä. Olin silloin kansakoulun toisella luokalla. Koulusta palattuani radiouutisissa kerrottiin palosta.


    • peitsarin tyttö

      Nykyisen palvelutalon paikalla oli Peitsarissa vanha pappila, joka oli pitkään ennen tulipalossa tuhoutumista tyhjillään, paitsi sen vieressä ollut punainen puutalo, jossa oli aina ohi kulkiessa verhot ja kukat ikkunalla. Asuikohan tässä talossa joskus 90-luvun alussa joku?

      Viereinen valkoinen puutalo oli aina tyhjillään, ja sanottiin että talossa kummittelee. Kerran pikkutyttönä kävin sisällä ja pelotti aivan sairaasti! :)

      Noiden kahden talon välissä metsänrajassa oli minun hataran muistikuvan mukaan jonkinlainen puutarha tai vanha talon kivijalka. Sinne en koskaan harmikseni päässyt käymään, mutta jos tämä kivijalka on vielä paikallaan ja palvelutalon väki ei harmistu takapihalla vierailijoista, niin mielelläni kävisin nyt katselemassa ja virkistämässä muistoja, kun ei tarvitse enää kummituksia pelätä. :)

      Valkoisen talon seinässä oli kyltti, jossa luki Emmauksen tori. Olikohan tämä tori tässä talojen välissä vai...? Pappilan ja mäen alapuolella olevien rivitalojen välissä jossain kohtaa on hemmetin isoja irtokiviä, joiden päällä lapsena hypittiin.

      • Emmaus tori

        Luulen, että Emmaus-tori ei ollut varsinainen tori vaan eräänlainen nykykielen kirpputori. Onkohan Peitsari-seura julkaissut mitään paikan historiasta. Eikös siellä ole/ollut myös sen alueen uimapaikka jossakin lähellä Suojalampi.
        Varmaan siellä Peitsarissakin oli jonkun kartano niin kuin muissakin kaupunginosissa, olisikohan se kivijalka kenties sellaisen raunio ja puutarha. Löytyisiköhän googlesta mitään hakusanalla Peitsarin pappila, pitääpä etsiä. Uudempihan se kuitenkin on ollut kuin v,1938 Viipurin puhelinluettelo joka löytyy netistä


      • eloveena87
        Emmaus tori kirjoitti:

        Luulen, että Emmaus-tori ei ollut varsinainen tori vaan eräänlainen nykykielen kirpputori. Onkohan Peitsari-seura julkaissut mitään paikan historiasta. Eikös siellä ole/ollut myös sen alueen uimapaikka jossakin lähellä Suojalampi.
        Varmaan siellä Peitsarissakin oli jonkun kartano niin kuin muissakin kaupunginosissa, olisikohan se kivijalka kenties sellaisen raunio ja puutarha. Löytyisiköhän googlesta mitään hakusanalla Peitsarin pappila, pitääpä etsiä. Uudempihan se kuitenkin on ollut kuin v,1938 Viipurin puhelinluettelo joka löytyy netistä

        Leikittiin tenavina usein siellä. Yhdessä "huoneessa" oli 4 pientä karsinaa, joten jonkinlaiseksi eläinten pitopaikaksi tätä epäiltiin tenavina. Suht matalaa kiviseinäähän se oli ja kummallakin puolella lautoja nokkospuskia. Aika isot rauniothan ne oli jännät. Huoneita ei tullu laskettua tai muita muistikuvia kuin ne karsinat ole jäänyt. Niitten karsinoitten päällä oli kattoakin päällä ja keskellä reikä, siitä sit pentuina hypittiin alas.

        Se taloa vastapäätä, tai no sen kävelytien toisella puolella oli sauna. Ja talon takana hiekassa oli kellari, mihin ei uskallettu onneksi mennä.

        Niillä isoilla kivenlohkareilla tullut leikittyä kans :)

        Ennen varsinaista yleistä suokun rantaa oli lasten ranta. Ja tuossa kappalaisten kadun välissä missä kulkee polku mintturaitille oli vanha leksu. Ja tuo nykynen iso on siis uusi leksu.
        Ja peitsarin kaupalta heti tien jälkeen ku mennää visulahteen päi on käräjäkivet.
        Peitsarin koulun ja päiväkodin takana heti siinä rämeikössä on uppis.

        Harmi ettei niitä lampaita enää kesäisin peitsarissa ole :( nyt ei ole aitojakaan jäljellä.


      • eloveena87
        eloveena87 kirjoitti:

        Leikittiin tenavina usein siellä. Yhdessä "huoneessa" oli 4 pientä karsinaa, joten jonkinlaiseksi eläinten pitopaikaksi tätä epäiltiin tenavina. Suht matalaa kiviseinäähän se oli ja kummallakin puolella lautoja nokkospuskia. Aika isot rauniothan ne oli jännät. Huoneita ei tullu laskettua tai muita muistikuvia kuin ne karsinat ole jäänyt. Niitten karsinoitten päällä oli kattoakin päällä ja keskellä reikä, siitä sit pentuina hypittiin alas.

        Se taloa vastapäätä, tai no sen kävelytien toisella puolella oli sauna. Ja talon takana hiekassa oli kellari, mihin ei uskallettu onneksi mennä.

        Niillä isoilla kivenlohkareilla tullut leikittyä kans :)

        Ennen varsinaista yleistä suokun rantaa oli lasten ranta. Ja tuossa kappalaisten kadun välissä missä kulkee polku mintturaitille oli vanha leksu. Ja tuo nykynen iso on siis uusi leksu.
        Ja peitsarin kaupalta heti tien jälkeen ku mennää visulahteen päi on käräjäkivet.
        Peitsarin koulun ja päiväkodin takana heti siinä rämeikössä on uppis.

        Harmi ettei niitä lampaita enää kesäisin peitsarissa ole :( nyt ei ole aitojakaan jäljellä.

        Kappalaisten virkatalot

        Alkuaikoina Savilahden seurakunnassa oli vain yksi pappi ja yksi pappila. Kappalaisia alkoi olla jo 1500-luvulla, mutta heidän virkatalonsa ovat vasta myöhemmältä ajalta.

        Ensimmäinen kappalaisen virkatalo oli Peitsari, joka tuli kappalaisen omistukseen 1600-luvun alussa, mutta virkataloksi se vakiintui vasta 1700-luvun loppupuolella. Peitsari on saanut nimensä Peitsar -nimisistä omistajista, jotka asuivat paikalla 1600-luvulle asti. 1600-luvun puolivälissä talo oli kestikievarina.

        Peitsarin pappila sijaitsi Kivisakastin koillispuolella nykyisen Suojalammen lähellä olevalla kukkulalla. Peitsari oli kappalaisen käytössä vielä 1900-luvun loppupuolella. Peitsarissa ehti olla useita kappalaisen virkataloja ennen vuotta 1973, jolloin maaseurakunta myi rappeutuneen pappilan kotipalstan pientä määräaluetta lukuunottamatta Mikkelin kaupungille. Kaupunki suunnitteli 1990-luvun alussa Peitsarin pappilarakennuksen kunnostamista, mutta se ehti ennen kunnostustöiden aloittamista tuhoutua tulipalossa.

        lainattu: http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/mikkelinpaikallishistoria/uskonto/mikkelin_maaseurakunnan_pappilat


      • joku perhe

        tyttöjä oli muistaakseni 3 ja isä.koirakin taisi olla.


    • ..koti historiaoitsijat...

      jollekin kirjoittaa, tai koota muistelmat yksiin kansiin.
      Halukkaat saisivat kirjottaa kaiken mitä muistaa Mikkelin alueesta, tapahtumista, ja yleensä kaikkea mikä on mieleen jäänyt tästä kaupungistä noin yleiselleä tasolla.

      Tai painaa vaikka kalenteri, jossa olisi tilaa muistelmille,ja kuville.
      Mikkeliläisten oma "ajastaika", jossa olisi muistelmia seassa. Alueen asukkaiden kirjottamana.

      Jotkuhan tekee valokuvista ja oman perheen tarinoista almanakkoja, läheisilleen joululahjaksi.

      • hauska aihe

        Tämä viestiketju sisältää jo paljon ns. mikrohistoriaa. Jos joku innostuu tämän pohjalta kasaamaan jotain sivustoa tms., niin mikäs siinä. Näiden viestienkin myötä vanhat paikannimet ym. tiedot toki tulevat nuorempien polvien tietoon.

        Tässä pari linkkiä Mikkelin historiaa tai muuta Mikkeli-tietoa käsitteleville sivuille. Sotahistoriasta löytyy vielä lisää sivuja.

        http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/mikkelinpaikallishistoria/sisallys

        http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/sisalto

        http://www.miamedia.fi/


      • mahtavat
        hauska aihe kirjoitti:

        Tämä viestiketju sisältää jo paljon ns. mikrohistoriaa. Jos joku innostuu tämän pohjalta kasaamaan jotain sivustoa tms., niin mikäs siinä. Näiden viestienkin myötä vanhat paikannimet ym. tiedot toki tulevat nuorempien polvien tietoon.

        Tässä pari linkkiä Mikkelin historiaa tai muuta Mikkeli-tietoa käsitteleville sivuille. Sotahistoriasta löytyy vielä lisää sivuja.

        http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/mikkelinpaikallishistoria/sisallys

        http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/sisalto

        http://www.miamedia.fi/

        linkit! Suuret kiitokset sinulle. Tässähän vierähtää tovi jos toinenkin tutkiessa näitä juttuja.


      • jos innostutte
        mahtavat kirjoitti:

        linkit! Suuret kiitokset sinulle. Tässähän vierähtää tovi jos toinenkin tutkiessa näitä juttuja.

        ... ja mikäli pidätte ideasta, että tuotoksenne on vapaasti myös muiden käytettävissä. Siellä on artikkeli Mikkelistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkeli), mutta kaupungin historiasta voisi tehdä jopa ihan omansa jos tarve vaatii. Tärkeintä vain, että tekijänoikeudet ovat kunnossa (ei suoraa kopiointia) eikä sinne kirjoitella "uutta tutkimusta" (lähdeviitteet kunnossa).

        Sinne olen itse pyrkinyt tarjoamaan tietämystäni.


      • KIITOS!
        jos innostutte kirjoitti:

        ... ja mikäli pidätte ideasta, että tuotoksenne on vapaasti myös muiden käytettävissä. Siellä on artikkeli Mikkelistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkeli), mutta kaupungin historiasta voisi tehdä jopa ihan omansa jos tarve vaatii. Tärkeintä vain, että tekijänoikeudet ovat kunnossa (ei suoraa kopiointia) eikä sinne kirjoitella "uutta tutkimusta" (lähdeviitteet kunnossa).

        Sinne olen itse pyrkinyt tarjoamaan tietämystäni.

        Kiitos sinulle viksuihminen joka älysit aloittaa tämän keskustelun, nyt näyttää siltä, että mun on notkuttava koko yö noilla linkitetyillä sivuilla. Meinasin vaan vähän vilkaista sähköpostiani, mutta eksyin tänne mikkeli24:lle ja kerrankin,
        kerrankin aisaa!!!
        Kiitos!


    • tehdas

      Sodat ja 1930-luvun lama olivat vaikeita aikoja huopateollisuudelle, mutta toisen maailmansodan jälkeen tuotanto kääntyi jälleen kasvuun. 1940- ja 1950-luvuilla valmistettiin paljon syylinkejä eli huopasukkia armeijan käyttöön, samoin metsämiehet käyttivät yleisesti huopikkaita. 1960- ja 1970-luvuilla huopikkaat menettivät merkityksensä käyttöjalkineina ja moni tehdas lopetti tuotantonsa. Löysin tuon tekstin seuraavasta liitteestä. Jotain tuota aikaa se oli Mikkelissäkin, kun puhuttiin että hiljaista kuin huopatehtaassa.
      http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/nayttelyarkisto.htm

      • huopatöppöset/tossut olivat

        jokapojan ja tytön talvikengät ja hyvät sellaiset.
        Nyt ei ole enää talvia valitettavasti.


    • kannatti

      Arvasitkohan kun aloitit keskustelun miten luettu siitä tuli ja kirjoittajiakin on löytynyt vaikka kuinka monta. Lukijamääräkin on tosi suuri, eikä näitä kaikenlaisia urputtajia, joilla saattaa olla "karparaattorissa käpyjä" (Mikkeliläistä kieltä aikoinaan) ole pahemmin ollut näillä sivuilla.
      Lähemäen ja Urpolan asioistakin löytyisi paljon, samoin niistä Graanin-sahan tehdasalueen vanhoista asukkaista, ei vaan ole tullut mukaan keskusteluun. Mutta annetaanpa vähän alkua. Lähemäki alunperin Lähdemäki ja siinä alikäytävän jälkeen siinä lähestulkoon mäellä oli sen alueen paloasema.

      • todella utelias

        Kirjoittakaa ihmeessä te, jotka jotakin Graanin sahalta tai sen läheisyydestä tiedätte!
        Oliko niin, että Tuppuralanlammen rannalla oli yleinen sauna ja lampikin oli uimakelpoinen...
        Nyt Saimaan rannalla "kukkii" Simpukka, Helmi ja kohta Matruusi, mitä niiden kohdalla ennen oli? Eikös se saha ollut juuri jossakin Simpukka-Helmi -alueela?
        Asun nääs ihan tässä jossain sahanterällä :)


      • ja lampi
        todella utelias kirjoitti:

        Kirjoittakaa ihmeessä te, jotka jotakin Graanin sahalta tai sen läheisyydestä tiedätte!
        Oliko niin, että Tuppuralanlammen rannalla oli yleinen sauna ja lampikin oli uimakelpoinen...
        Nyt Saimaan rannalla "kukkii" Simpukka, Helmi ja kohta Matruusi, mitä niiden kohdalla ennen oli? Eikös se saha ollut juuri jossakin Simpukka-Helmi -alueela?
        Asun nääs ihan tässä jossain sahanterällä :)

        Oli siinä pieni saunarakennus ja saunasta uimaan siihen lampeen asuimme siinä kalliolla Pohjankaaressa ja muistelen että se sauna oli vielä jotakuinkin 1975, mutta sitä en muista kenen hallinnassa se silloin oli, kyllä se oli Graanin-sahan, koska kesällä 1976 muutimme pois ja vielä juuri vähän ennen muuttoa, oli ns propsipalo siellä. Keskustassa asuessani lapsena, oli usein tulipalo tehtaalla ja siitä Päämajan edestä sitä katselimme, siitä oli suora näkyvyys sinne tehtaalle. Päämajan paikalla tai siis sen talon, oli matala puurakennus jossa toimi liikemiestenseura ainakin. Sen vieressä nyk. Porrassalmenkatu 13 oli myös matala talo, jossa oli autoliike olikohan tuolloin Mikkelin Auto, Fordin myymälä oli muistaakseni Mikonkatu 3:ssa. Porrassalmenkatu 11, Porrastalo oli niitä ensimmäisiä keskustan taloja joissa oli hissi. Se oli sitä vanhojen elokuvien mukainen verkkojen takana ja sellainen liukuva ovi mikä oli kuin kalterit. Tietysti kävimme siellä salaa sitä kokeilemmassa , tuntui tosi jännältä, mutta useimmiten saimme myöskin äkkilähdöt sieltä.
        Äkkilähdöistä tuli mieleen kuka muu muistaa käyneensä ottamassa "lötöjä"


      • joista

        monet mikkeliläiset haki vetensä !


      • tintura

        Lähemäeltä Juvalle päin oli Uikkasen-kauppa ja edelleen siitä Ruukinmutka. Seuralassa tanssilava joskus -50 luvun alussa, Istuskelin pihapihlajassa ja katselin kun tanssijat kulkivat Juvantietä. myöhemmin Rauhalahti oli oma tanssipaikkani sekä Hiihtomäenlava ym. Hiidenvuorella oli "luurankomäki" en tiedä mistä oli nimensä saaanut. Mielenkiintoista muisteltavaa, paikat vain unohtuvat kun on kauan poissa paikkakunnalta.


      • kaiju
        ja lampi kirjoitti:

        Oli siinä pieni saunarakennus ja saunasta uimaan siihen lampeen asuimme siinä kalliolla Pohjankaaressa ja muistelen että se sauna oli vielä jotakuinkin 1975, mutta sitä en muista kenen hallinnassa se silloin oli, kyllä se oli Graanin-sahan, koska kesällä 1976 muutimme pois ja vielä juuri vähän ennen muuttoa, oli ns propsipalo siellä. Keskustassa asuessani lapsena, oli usein tulipalo tehtaalla ja siitä Päämajan edestä sitä katselimme, siitä oli suora näkyvyys sinne tehtaalle. Päämajan paikalla tai siis sen talon, oli matala puurakennus jossa toimi liikemiestenseura ainakin. Sen vieressä nyk. Porrassalmenkatu 13 oli myös matala talo, jossa oli autoliike olikohan tuolloin Mikkelin Auto, Fordin myymälä oli muistaakseni Mikonkatu 3:ssa. Porrassalmenkatu 11, Porrastalo oli niitä ensimmäisiä keskustan taloja joissa oli hissi. Se oli sitä vanhojen elokuvien mukainen verkkojen takana ja sellainen liukuva ovi mikä oli kuin kalterit. Tietysti kävimme siellä salaa sitä kokeilemmassa , tuntui tosi jännältä, mutta useimmiten saimme myöskin äkkilähdöt sieltä.
        Äkkilähdöistä tuli mieleen kuka muu muistaa käyneensä ottamassa "lötöjä"

        Joo muistan kyllä lötöjen ottamisen oikein hyvin.Tiettyjen talojen talkkareilta sai kyllä
        hyviä lötöjä.Olen syntynyt Mikkelissä 40-luvun puolivälissä ja asunut siellä kuusikymmentä-
        luvun puoliväliin.Oli tosi kiva lukea näitä muistoja;rakennukset ja ihmiset alkoivat elää
        uudestaan.
        Tuo Porrastalon hissijuttu oli myös oma kokemukseni.Fordin autoliikkeen pihalla ajelimme
        Ollikaisen poikien kanssa traktoreilla kilpaa,kunnes isä Ollikainen pääsi asiasta selville.
        Asuimme Mikkelin Lyseon vieressä ja meillä oli kotieläimiä,kanoja ja sikoja.Eräänä keväänä
        kun lyseon uudet ylioppilaat asettautuivat ulkona valokuvaan,pääsi porsas äidiltäni karkuun ja suoraan
        ylioppilasjoukkoon.Äidiläni ei ollut hauskaa,meillä muilla kylläkin.Muistatteko sellaista invalidia kuin Sota-Pesonen?


      • Mökin Matti

        Rautatien eteläpuolisesta alueesta julkaistiin Kattilansillan perinnetoimikunnan toimesta v. 2005 "Kattilansillan perinnekirja", ISBN 952-91-9306-8.
        Sitä lienee saatavissa kirjakaupoista ja ainakin kirjaston kokelmassa se on luettavissa.


      • Mökin Matti
        kaiju kirjoitti:

        Joo muistan kyllä lötöjen ottamisen oikein hyvin.Tiettyjen talojen talkkareilta sai kyllä
        hyviä lötöjä.Olen syntynyt Mikkelissä 40-luvun puolivälissä ja asunut siellä kuusikymmentä-
        luvun puoliväliin.Oli tosi kiva lukea näitä muistoja;rakennukset ja ihmiset alkoivat elää
        uudestaan.
        Tuo Porrastalon hissijuttu oli myös oma kokemukseni.Fordin autoliikkeen pihalla ajelimme
        Ollikaisen poikien kanssa traktoreilla kilpaa,kunnes isä Ollikainen pääsi asiasta selville.
        Asuimme Mikkelin Lyseon vieressä ja meillä oli kotieläimiä,kanoja ja sikoja.Eräänä keväänä
        kun lyseon uudet ylioppilaat asettautuivat ulkona valokuvaan,pääsi porsas äidiltäni karkuun ja suoraan
        ylioppilasjoukkoon.Äidiläni ei ollut hauskaa,meillä muilla kylläkin.Muistatteko sellaista invalidia kuin Sota-Pesonen?

        Kuulin nuorena, että Pesonen oli entinen yrittäjä, liikemies, jonka bisnes meni nurin, kun hän sai jonkun karkoitusrangaistuksen Siperiaan vanäjän vallan loppuvuosina. Siellä taisi olla samaan aikaan myös tuomari Pär Evind Svinhufvud.
        Pesosen ajatusmaailma "nyrjähti" tästä koettelemuksesta ja hänestä tuli tunnettu venäläisvastainen "kylähullu".

        Pesonen kulki arvonsa mukaisesti pukeutuneena, hännystakissa, silinterihattu päässään ja ryhmysauva kädessä.
        Kun viinakauppa avattiin 543210 (viides neljättä -32 klo 10) varmisti Pesonen juomansa tarttumalla jo aikaisin aamulla pitkään ripaan. Näin hänestä tuli liikkeen ensimmäinen asiakas Mikkelisä.


      • Kaarnikka06
        kaiju kirjoitti:

        Joo muistan kyllä lötöjen ottamisen oikein hyvin.Tiettyjen talojen talkkareilta sai kyllä
        hyviä lötöjä.Olen syntynyt Mikkelissä 40-luvun puolivälissä ja asunut siellä kuusikymmentä-
        luvun puoliväliin.Oli tosi kiva lukea näitä muistoja;rakennukset ja ihmiset alkoivat elää
        uudestaan.
        Tuo Porrastalon hissijuttu oli myös oma kokemukseni.Fordin autoliikkeen pihalla ajelimme
        Ollikaisen poikien kanssa traktoreilla kilpaa,kunnes isä Ollikainen pääsi asiasta selville.
        Asuimme Mikkelin Lyseon vieressä ja meillä oli kotieläimiä,kanoja ja sikoja.Eräänä keväänä
        kun lyseon uudet ylioppilaat asettautuivat ulkona valokuvaan,pääsi porsas äidiltäni karkuun ja suoraan
        ylioppilasjoukkoon.Äidiläni ei ollut hauskaa,meillä muilla kylläkin.Muistatteko sellaista invalidia kuin Sota-Pesonen?

        Asuin siinä minäkin Lyseon nurkalla, ja possun perässä on juostu meilläkin. Muistan kun pienenä tyttönä mummin kanat karkasivat kadulle jos unohti kanalan oven auki, siitä tuli kovasti sapiskaa. Sota-pesosen nimen muistin heti, mutta en saa kuvaa kyllä silmieni eteen.


      • Eeronpoika
        tintura kirjoitti:

        Lähemäeltä Juvalle päin oli Uikkasen-kauppa ja edelleen siitä Ruukinmutka. Seuralassa tanssilava joskus -50 luvun alussa, Istuskelin pihapihlajassa ja katselin kun tanssijat kulkivat Juvantietä. myöhemmin Rauhalahti oli oma tanssipaikkani sekä Hiihtomäenlava ym. Hiidenvuorella oli "luurankomäki" en tiedä mistä oli nimensä saaanut. Mielenkiintoista muisteltavaa, paikat vain unohtuvat kun on kauan poissa paikkakunnalta.

        Linkin takana olevalla YouTube-videolla esitetään palasia Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhlasta ja Uikkasen kaupasta vuodelta 1962. Itse olin silloin kymmenvuotias "kauppiaan poika". Olisi mukava kuulla muistoista, joita tuo filmi herättää:
        http://www.youtube.com/watch?v=RzK7dGU8wRE&feature=youtu.be


      • miä ite
        todella utelias kirjoitti:

        Kirjoittakaa ihmeessä te, jotka jotakin Graanin sahalta tai sen läheisyydestä tiedätte!
        Oliko niin, että Tuppuralanlammen rannalla oli yleinen sauna ja lampikin oli uimakelpoinen...
        Nyt Saimaan rannalla "kukkii" Simpukka, Helmi ja kohta Matruusi, mitä niiden kohdalla ennen oli? Eikös se saha ollut juuri jossakin Simpukka-Helmi -alueela?
        Asun nääs ihan tässä jossain sahanterällä :)

        Olin yhden kesän 60-luvulla kesätöissä Graanilla. Silloin siellä oli vaneritehdas ja talotehdas. Lisäksi valmistettiin sellaisia pitkiä kattopalkkeja erilaisten hallien kattoon.
        Graanin vaneritehdasta sanottiin palokunnan parhaaksi työllistäjäksi. Kun palopilli soi, ihmettelivät ihmiset, että onkohan se oikea tulipalo vai graanin viilukuivaamo.


      • Graanilainen
        todella utelias kirjoitti:

        Kirjoittakaa ihmeessä te, jotka jotakin Graanin sahalta tai sen läheisyydestä tiedätte!
        Oliko niin, että Tuppuralanlammen rannalla oli yleinen sauna ja lampikin oli uimakelpoinen...
        Nyt Saimaan rannalla "kukkii" Simpukka, Helmi ja kohta Matruusi, mitä niiden kohdalla ennen oli? Eikös se saha ollut juuri jossakin Simpukka-Helmi -alueela?
        Asun nääs ihan tässä jossain sahanterällä :)

        Tuppuralanlammen rannalla oli sauna ja pyykinpesutupa asukkaille, jotka asuivat graanin työsuhdeasunnoissa Rauhaniementien varrella siellä mäen päällä. Saunassa oli miesten ja naisten vuorot erikseen ja lammessa myös uitiin. Vastapäätä olevalta kalliolta hurjapäiset pojat hyppivät lampeen. Sauna jäi toimimaan vielä v. 1980, kun muutin pois sieltä.


    • katseltiin

      50-luvun lopulla, kuinka jätevedet menivät suoraan satamalahteen. Sitä kävimme ihmettelemässä. Putkesta tuli "jos jonkinlaista"

      • MIKKELIN TYTTÖ

        Ritvalan rannassa kävin pyykillä. Graani työllisti paljon ihmisiä. Koko tuppurala oli lähes metsää, ei siellä ollut kerostaloja lainkaan. Oli tietysti omakotitaloja. Saksalan läpi pääsi helposti kaupunkiin. Sielläkään ei ollut kerrostaloja. Kaikki on muuttunut. Ja tuntuu, että ei ainakaan parempaan päin.


      • kulki
        MIKKELIN TYTTÖ kirjoitti:

        Ritvalan rannassa kävin pyykillä. Graani työllisti paljon ihmisiä. Koko tuppurala oli lähes metsää, ei siellä ollut kerostaloja lainkaan. Oli tietysti omakotitaloja. Saksalan läpi pääsi helposti kaupunkiin. Sielläkään ei ollut kerrostaloja. Kaikki on muuttunut. Ja tuntuu, että ei ainakaan parempaan päin.

        muuten ratakin silloin tehtaan aikaan. Nythä se uusi katolle menevä tie kulkee juuri sen rautatien reittiä.


    • Ulkopaikkakuntalainen

      Pirttiniemen puistossa oli muinoin kylpylärakennus, joka tosin paloi vuonna 1905.

      Vuonna 1887 Mikkelin silloinen kaupunginkamreeri teki itsemurhan hirttäytymällä eräässä ulkohuoneessa Pirttiniemellä. Näin ulkopaikkakuntalaisena tutkijana kyselen, muistavatko vanhat (tai miksei uudemmatkin) mikkeliläiset tällaista tarinaa, vai onko siitä ollut legendaksi asti?

      • se kamreeri

        Taisipa asustella siinä entisen työväentalon paikkeilla ja tarkoituksena rakentaa siihen kesäteatterin paikalle kesähuvila.

        Mutta taisivat mennä omat ja kaupungin rahat vähän sekaisin, ja se aiheutti tämän itsemurhan.

        Olisikohan siellä kylpylässä kenties saanut vielä maisteltua miestä väkevämpää ja siinä sitten laskupuolen olossa tullut oan tunnon tuskiin.

        Kylpylän käyttöä rajoitettiin siihen aikaan vuodesta kun oli lahnan kutuaika.

        Talvella huviteltiin rekiajeluilla, mutta niitäkin piti rajoittaa kun hevosmiehet olivat huviajeluilla ja jos sattui tulipalo kaupungissa ei ollutkaan hevosia kuljettamaan sammutusvettä.

        Ne takorauta-aidat siinä sairaalan siipirakennuksen kadun reunalla olivat kylpylän aikaisia ja ne taidettiin tehdä, Runebergin aukiolla (onko nimi vaihtunut, entinen urheilutalo) niillä paikkeilla olleessa valimossa.

        Onhan näitä muistikuvia kun ihan keskustassa asunut elämäni ensimmäiset vuosikymmenet, (aika moni juttu on kirjoituksiani) mutta nyt asun aivan muualla siirtolaisena.


      • Ulkopaikkakuntalainen
        se kamreeri kirjoitti:

        Taisipa asustella siinä entisen työväentalon paikkeilla ja tarkoituksena rakentaa siihen kesäteatterin paikalle kesähuvila.

        Mutta taisivat mennä omat ja kaupungin rahat vähän sekaisin, ja se aiheutti tämän itsemurhan.

        Olisikohan siellä kylpylässä kenties saanut vielä maisteltua miestä väkevämpää ja siinä sitten laskupuolen olossa tullut oan tunnon tuskiin.

        Kylpylän käyttöä rajoitettiin siihen aikaan vuodesta kun oli lahnan kutuaika.

        Talvella huviteltiin rekiajeluilla, mutta niitäkin piti rajoittaa kun hevosmiehet olivat huviajeluilla ja jos sattui tulipalo kaupungissa ei ollutkaan hevosia kuljettamaan sammutusvettä.

        Ne takorauta-aidat siinä sairaalan siipirakennuksen kadun reunalla olivat kylpylän aikaisia ja ne taidettiin tehdä, Runebergin aukiolla (onko nimi vaihtunut, entinen urheilutalo) niillä paikkeilla olleessa valimossa.

        Onhan näitä muistikuvia kun ihan keskustassa asunut elämäni ensimmäiset vuosikymmenet, (aika moni juttu on kirjoituksiani) mutta nyt asun aivan muualla siirtolaisena.

        Kiitoksia vaan vastauksesta! :)

        Jep, kaupungin kassassa huomattiin kyseisen kamreerin jäljiltä jonkinmoinen vaillinki eikä mies ilmeisesti tiennyt muuta tietä pois tukalasta tilanteesta kuin itsemurha. Kamreeri tosiaan asui perheineen Mikonkadulle rakennuttamassaan talossa, sittemminhän siitä tuli työväentalo.

        Tiesitkö, hyvä vastaaja, tuon muistitiedon pohjalta, vai oletko lukenut Mikkelin historiasta tms.?


      • Ei ihan ikä riitä
        Ulkopaikkakuntalainen kirjoitti:

        Kiitoksia vaan vastauksesta! :)

        Jep, kaupungin kassassa huomattiin kyseisen kamreerin jäljiltä jonkinmoinen vaillinki eikä mies ilmeisesti tiennyt muuta tietä pois tukalasta tilanteesta kuin itsemurha. Kamreeri tosiaan asui perheineen Mikonkadulle rakennuttamassaan talossa, sittemminhän siitä tuli työväentalo.

        Tiesitkö, hyvä vastaaja, tuon muistitiedon pohjalta, vai oletko lukenut Mikkelin historiasta tms.?

        muistitietoon asti, mutta ydin keskustan alueella aivan lapsesta lähtien asuneena, sai kuulla kaikenlaisia tarinoita vanhoista ajoista.
        Siihen aikaan kun olin lapsi alle kouluikäinen vielä niin ryssänkirkon mäkeäkin pelkäsin valtavasti ja näillä tarinoilla oli varmaan se vaikutus että omasta pihapiiristä ei paljon poistuttu.
        Myöhemmin kiinnostuin paikallishistoriasta, jota innokkaana lukijana luin kaikkine Eliaksen runonkeruumatkoineen ja kaikista muista kirjoista, löysin sellaisenkin se oli vähän kuin lehtinen jossa kerrottiin ketä kaikkia asui aikoinaan Tuukkalan kasarmialueella.
        Nyt on ikää kyllä jo niin paljon että tuntuu jotkut asiat välillä unohtuvankin.


      • Ulkopaikkakuntalainen
        Ei ihan ikä riitä kirjoitti:

        muistitietoon asti, mutta ydin keskustan alueella aivan lapsesta lähtien asuneena, sai kuulla kaikenlaisia tarinoita vanhoista ajoista.
        Siihen aikaan kun olin lapsi alle kouluikäinen vielä niin ryssänkirkon mäkeäkin pelkäsin valtavasti ja näillä tarinoilla oli varmaan se vaikutus että omasta pihapiiristä ei paljon poistuttu.
        Myöhemmin kiinnostuin paikallishistoriasta, jota innokkaana lukijana luin kaikkine Eliaksen runonkeruumatkoineen ja kaikista muista kirjoista, löysin sellaisenkin se oli vähän kuin lehtinen jossa kerrottiin ketä kaikkia asui aikoinaan Tuukkalan kasarmialueella.
        Nyt on ikää kyllä jo niin paljon että tuntuu jotkut asiat välillä unohtuvankin.

        Toki tarkoitin perimätietoa - muistitieto taitaisi tosiaan olla vähän mahdottomuus. ;)

        Mielenkiintoista kuulla, että onneton kamreeri ei tosiaan ole jäänyt täysin unholaan. Kiitoksia vielä vastauksista.


      • Lapiomies 13

        Olihan se kai Mikkelin Sanomissa 28.07. 1887, että kamreerin vakanssi on auki, mutta tärkeämpää on todeta samasta lehdestä tuo helvetillinen tuliliemen ja wiinan kirous.

        "Haukivuorella itsellinen Kaapriel Sepponen oli läimäyttänyt rautalapiolla kuoliaaksi rautatien työmiehen, Kristian Sontasen kotoisin Laukaalta, joka oli 22 vuoden vanha muri mies (Kommentti: Miksi oli vanha, vaikka oli nuori?) sanotaan olleen hiljaisen ja ryyppäämättömän...."

        Kuitenkin 8 wuotta wankeutta tuli lapiomiehelle, mutta Mikkelin Sanomat korostaa erityisesti saman päivän lehdessä:

        ”Tämäkin murha on taas todistus tuosta helwetin liemen jalosta waikutuksesta, joita nuo kurjat kaupittelijat koettavat noille onnettomille kaupitella, jota ei lain walpas silmä voi estää niin kuin tästäkin.....”

        Voi kerspele, kun tuli huono omatunto. Piilotin lapion, lähetin nuoren rautatien työmiehen kotiinsa ja jatkoin tuota helwetin liemen nautiskelua yksin.


    • määvaan
    • jonkusen

      Esim:Ilpan kauppa,Suur-Savon baari,meiski,puistis(puistobaari),Stoppari,Seurahuone,Jukolan sauna,Helmikylpylä,Pankalammella pyykinpesupaikka,karvahattu,Centrum,Valio-Asu,Pusa,Epo,Suursavon kauppa Pietarinkadulla,Metsolan kauppa,(en ole ihan varma onko oikea nimi)Koivulan liha ja leike.

      • xxxxxxxxxxx

        Paikallis linja-autot lähtivät ennen vuorikadulta siitä puiston kohdalta ja siinä oli puutalo sillä kohtaa missä nyt on videovuokraamo.
        Siinä oli ainakin Lyhtybaari samassa rakennuksessa.

        70- luvulla käytiin työväentalolla eli töpärillä diskossa ja mieleen on jäänyt että siellä oli Mikkelin kissojen järjestysmiehet ja erityisesti mieleen jäänyt se Kuitunen jota puhelinkopiksi sanottiin kun oli niin iso mies :)

        Ja tuppuralasta kuljettiin talvella kouluun ja kaupunkiin jääpolkua pitkin mikä läksi Graanin tehtaan rannasta sen vanhan lotjan vierestä ja meni paskalaitoksen ohi kaupunkiin.

        Siinä Graanin rannassa poikasena ongella istuttiin ja tehtaan vartija kävi kyselemässä että tuleeko kalaa. Paikalla oli muistaakseen asiaton oleskelu ja liikkuminen kielletty sakon uhalla, mutta kai vartija katsoi että oltiin asiallisilla hommilla liikenteessä eikä pahanteossa ja antoi onkia siinä.

        Välillä kävi juna tehtaalla ja oli suurta hupia hypätä vaunuun ja matkustaa lähemmäelle, mutta takaisin kyllä joutui sitten rataa pitkin patikoimaan.


      • liha

        ja leike oli Kirkkokatu 7., josta muutti Yrjönkadulle.Ko. paikalla on nykyisin parturikampaamo.


      • teistä jokunen
        liha kirjoitti:

        ja leike oli Kirkkokatu 7., josta muutti Yrjönkadulle.Ko. paikalla on nykyisin parturikampaamo.

        muistamaan, missä oli "Vilhonpirtti" niminen baari. Olin 3- tai 4vuotias, kun pääsin isän kanssa kaupunkiin. Oli harvinaista herkkua päästä isän mukaan, kun hän oli aina töissä. Muistan, kun istuimme siellä ja minä sain punaista limonaatia ja isä joi "vaarinkaljaa" pyöreänmuotoisesta pullosta. Limonaatipullossa oli posliinikorkki ja se suhahti kivasti avattaessa. Mitään muuta en muista koko reissusta. Baarissa oli paljon ihmisiä ja siellä oli hyvin tupakansavuista.


      • nykyistä Vaakunaa
        teistä jokunen kirjoitti:

        muistamaan, missä oli "Vilhonpirtti" niminen baari. Olin 3- tai 4vuotias, kun pääsin isän kanssa kaupunkiin. Oli harvinaista herkkua päästä isän mukaan, kun hän oli aina töissä. Muistan, kun istuimme siellä ja minä sain punaista limonaatia ja isä joi "vaarinkaljaa" pyöreänmuotoisesta pullosta. Limonaatipullossa oli posliinikorkki ja se suhahti kivasti avattaessa. Mitään muuta en muista koko reissusta. Baarissa oli paljon ihmisiä ja siellä oli hyvin tupakansavuista.

        kulmittain vastapäätä. (Jos vaakun nimi on edelleen Vaakuna)
        Sinä sait varmaan Mesikon limsatehtaan limpparia.
        Se kuului alueeseen jossa sain liikkua, ja minulla on muistikuva että se oli pyöreä rakennus ja siellä oli hämärää ja paljon tupakansavua.
        Samalla mallilla oli mielestäni rakennettu aikoinaan Vuorenkulma, joka oli jotakuinkin Maaherrankatu 36 kohdilla. Omistajasuku oli Siljala ja heilläkin saattoi olla limonaditehdas.
        Molemmat rakennukset olivat kuitenkin minun mielestäni aika pelottavia, samoin kuin keskustan ravintoloiden ovet piti kiertää kaukaa sieltä voi tulla vaikka humalainen.


      • odoteltiin
        xxxxxxxxxxx kirjoitti:

        Paikallis linja-autot lähtivät ennen vuorikadulta siitä puiston kohdalta ja siinä oli puutalo sillä kohtaa missä nyt on videovuokraamo.
        Siinä oli ainakin Lyhtybaari samassa rakennuksessa.

        70- luvulla käytiin työväentalolla eli töpärillä diskossa ja mieleen on jäänyt että siellä oli Mikkelin kissojen järjestysmiehet ja erityisesti mieleen jäänyt se Kuitunen jota puhelinkopiksi sanottiin kun oli niin iso mies :)

        Ja tuppuralasta kuljettiin talvella kouluun ja kaupunkiin jääpolkua pitkin mikä läksi Graanin tehtaan rannasta sen vanhan lotjan vierestä ja meni paskalaitoksen ohi kaupunkiin.

        Siinä Graanin rannassa poikasena ongella istuttiin ja tehtaan vartija kävi kyselemässä että tuleeko kalaa. Paikalla oli muistaakseen asiaton oleskelu ja liikkuminen kielletty sakon uhalla, mutta kai vartija katsoi että oltiin asiallisilla hommilla liikenteessä eikä pahanteossa ja antoi onkia siinä.

        Välillä kävi juna tehtaalla ja oli suurta hupia hypätä vaunuun ja matkustaa lähemmäelle, mutta takaisin kyllä joutui sitten rataa pitkin patikoimaan.

        ..armeija-aikaan 1972 Karkialammelle lähtevää bussia. Oli aika ärhäkän oloinen se täti, joka siinä olutta myi. Jos pöydässä istui nuori neito, joka ei pystynyt todistamaan ikäänsä tämä täti komensi sen muualle. Aiemmin mainittu Sutikan vintti ja Amin grillikin tuli tutuiksi, kuten Stoppari, Karvahattu ja Kestikievari.

        Joko täällä on mainittu ruokapaikoista Särvinsoppi? Eikös se ollut ensimmäinen pizzapaikka Mikkelissä? Aaron Grillissäkin käytiin, sehän oli Kirkkopuiston laidalla Porrasalmenkadulla.

        Mikä kauppa oli nykyisen Carlsoni kohdalla? Muistissa on sellanen tornirakennelma. Kaihola-Ikonen vai joku muu...


      • se oli viimeeksi
        odoteltiin kirjoitti:

        ..armeija-aikaan 1972 Karkialammelle lähtevää bussia. Oli aika ärhäkän oloinen se täti, joka siinä olutta myi. Jos pöydässä istui nuori neito, joka ei pystynyt todistamaan ikäänsä tämä täti komensi sen muualle. Aiemmin mainittu Sutikan vintti ja Amin grillikin tuli tutuiksi, kuten Stoppari, Karvahattu ja Kestikievari.

        Joko täällä on mainittu ruokapaikoista Särvinsoppi? Eikös se ollut ensimmäinen pizzapaikka Mikkelissä? Aaron Grillissäkin käytiin, sehän oli Kirkkopuiston laidalla Porrasalmenkadulla.

        Mikä kauppa oli nykyisen Carlsoni kohdalla? Muistissa on sellanen tornirakennelma. Kaihola-Ikonen vai joku muu...

        siinä taisi toimia AL-halli tai joku vastaava ennen purkamista.
        Särvinsoppi oli ensimmäinen pizzapaikka, vetäjänä mukana oli Mario Hakulinen ainakin osan aikaa, joka muistini mukaan olisi puoliksi italialainen.

        Aaron grilli oli silloin kun siinä oli vielä ne puutalot Porrassalmenkadulla.
        Minulle jäi aikoinaan vaikka usein siellä kävinkin, huonot muistot sain jonkun pöpön ja olin viikon tiputuksessa sairaalassa v 73.


      • jk
        odoteltiin kirjoitti:

        ..armeija-aikaan 1972 Karkialammelle lähtevää bussia. Oli aika ärhäkän oloinen se täti, joka siinä olutta myi. Jos pöydässä istui nuori neito, joka ei pystynyt todistamaan ikäänsä tämä täti komensi sen muualle. Aiemmin mainittu Sutikan vintti ja Amin grillikin tuli tutuiksi, kuten Stoppari, Karvahattu ja Kestikievari.

        Joko täällä on mainittu ruokapaikoista Särvinsoppi? Eikös se ollut ensimmäinen pizzapaikka Mikkelissä? Aaron Grillissäkin käytiin, sehän oli Kirkkopuiston laidalla Porrasalmenkadulla.

        Mikä kauppa oli nykyisen Carlsoni kohdalla? Muistissa on sellanen tornirakennelma. Kaihola-Ikonen vai joku muu...

        Sama kiinnostas itseänikin?!
        Ja mlloin tämä nykynen Carlson avattiin??

        Ite en kovin vanhoja juttuja muista mut sen ainakin että mäkkärin paikalla oli kirjakauppa ja teatterin vieressä lelukauppa joskus 90-luvun alussa.


      • Pore omenainen
        nykyistä Vaakunaa kirjoitti:

        kulmittain vastapäätä. (Jos vaakun nimi on edelleen Vaakuna)
        Sinä sait varmaan Mesikon limsatehtaan limpparia.
        Se kuului alueeseen jossa sain liikkua, ja minulla on muistikuva että se oli pyöreä rakennus ja siellä oli hämärää ja paljon tupakansavua.
        Samalla mallilla oli mielestäni rakennettu aikoinaan Vuorenkulma, joka oli jotakuinkin Maaherrankatu 36 kohdilla. Omistajasuku oli Siljala ja heilläkin saattoi olla limonaditehdas.
        Molemmat rakennukset olivat kuitenkin minun mielestäni aika pelottavia, samoin kuin keskustan ravintoloiden ovet piti kiertää kaukaa sieltä voi tulla vaikka humalainen.

        Eivät ne rakennukset mitään pelottavia olleet tai ole vieläkään, ainakaan Vuorenkulma-baarin rakennus. Siinähän se vieläkin lerpatteluttaa korviaan. Siljalat muuten omistivat myös Kesti-baarin kuuskytluvulla ja Kiiskinmäen Kesoilin paikalla aikaisemmin olleen kahvilan, jossa muunmuassa Höyry Häyrinen kävi elvistelemässä urheilutiedoillaan.
        Ja Vuorenkulma-baarin paikalla oli aikaisemmin kioski, jota Siljaloiden vanhempi parta, limonaaditehdas-patruuna Pauli Siljala piti rouvansa kanssa, rouva Hilma Siljalan kanssa.


      • vanha kääkkänä
        Pore omenainen kirjoitti:

        Eivät ne rakennukset mitään pelottavia olleet tai ole vieläkään, ainakaan Vuorenkulma-baarin rakennus. Siinähän se vieläkin lerpatteluttaa korviaan. Siljalat muuten omistivat myös Kesti-baarin kuuskytluvulla ja Kiiskinmäen Kesoilin paikalla aikaisemmin olleen kahvilan, jossa muunmuassa Höyry Häyrinen kävi elvistelemässä urheilutiedoillaan.
        Ja Vuorenkulma-baarin paikalla oli aikaisemmin kioski, jota Siljaloiden vanhempi parta, limonaaditehdas-patruuna Pauli Siljala piti rouvansa kanssa, rouva Hilma Siljalan kanssa.

        Tarkoitankin sitä ihan vanhinta rakennusta mikä oli sellainen erillinen rakennus, en sitä baaria joka on kerrostalon päädyssä.

        Kesoil paikalla oli aikaisemmin Gulf, jota piti Tanin perhe
        .
        Noihin aikoihin kun siinä oli Gulf, ei Raimo oleskellut kuin harvoin Mikkelissä, joten mietin mistä tulee tuo juttu, tunnen Raimon tosi hyvin.

        Omenaolut se oli se vanha kunnon maku, joka jo omenaporeena menetti makuaan.

        En tiedä miltä vuosikymmeneltä sinun muistosi ovat, mutta minun ovat 50-luvun alusta.


    • Tiedättekö?

      Sukulaiseni asuivat ennen siesunkulmassa eli siinä kirkon rappusista viistosti vasemmalle olevassa talossa. Mikkelin historia kertoo, että kirkon paikalla oli aiemmin palotorni ja sen kellarissa siesu eli putka. Tietääkö kukaan, mistä tämä siesu-nimi oikein tulee?

      • aikaisemmin

        mutta se jostain syystä poistettiin, liittyiköhän siihen, että tuomiokirkon paikalla oli ennen hirttopaikka myöskin. Kenties liittyen näihin juttuihin se teksti poistettiin.
        Kyllä sille siesu-nimelle on selitys kun vaan muistaisi. Kysypä vaikka Mikkeli-seuralta.


      • ll
        aikaisemmin kirjoitti:

        mutta se jostain syystä poistettiin, liittyiköhän siihen, että tuomiokirkon paikalla oli ennen hirttopaikka myöskin. Kenties liittyen näihin juttuihin se teksti poistettiin.
        Kyllä sille siesu-nimelle on selitys kun vaan muistaisi. Kysypä vaikka Mikkeli-seuralta.

        joka oli palotornin rakennuksessa


    • satamassa

      kuka tietää siitä myllyrakennuksesta siilon yhteydessä, missä kunnossa se nykyisin on ja onko mahdollista päästä sinne sisälle?

      Milloin se viimeksi oli käytössä?

      • Mökin Matti

        Mannerheimintien varrella, nykyisen Saksalankadun ja parkkipaikan kohdalla radan varressa oli SMK:n mylly (Suomen Maanviljelijäin Kauppa). Siinä oli samanlaiset korkeat siilot kuin matkakeskuksen nurkalla olevassa myllyssäkin.
        Muistan, että SMK:n mylly oli paikoillaan, kun kuljin v. 1954 sen ohi Paukkulaan.

        Saksalassa oli tasoylikäytävä, jsta vanhemmat varottivat lasta. Tie (nyk. Saksalanraitti) vei ylös Paukkulantielle jssakin Simeoninkadun kohdilla ja sitä pitkin sitten Paukkulan portille.
        Paukkulassa oli jäljellä hirrestä rakennettu päärakennus nykyistä ohikulkutien ramppia vastapäätä.


    • Dremeli

      Urheilupuiston portin vieressä(Kelan vieressä) oli aikoinaan Reijon Grilli.

      Rantakylän S-Marketin paikalla oli ennen muistaakseni pankki/posti, oisko joku kioski ollu.

      Rantakylän Kyliksen paikalla oli ennen joku kauppa.

      Karikon autotalon vieressä olevan rengashotellin tiloissa oli ennen joku Tokmannin tyylinen halpatavarakauppa.

      • Muistojanoita

        Rantakylän s-marketin paikalla ei ollut pankkia, vaan nykyisen eläinkaupan tiloissa oli pankki. Elikkäs S-marketin vieressä, tien toisella puolella. Tämän jälkeen siihen tuli pelimanni baari ja pelimannin nykyisissä tiloissa toimi Siwa. Siwan jäätyä pois muutti Pelimanni siihen tilaan.

        Ja kirjasto toimi nykyisen yläasteen tiloissa.
        Ja Kunnanmäellä toimi elintarvikekioski...
        Ja Kivijalassa oli topless tarjoilu

        Ja Reijon grilliä tuli käytettyä aina MP:n pelien aikaan, kun pelasivat vielä Ligaa. Jääskeläinen oli maalilla ym.


      • Mirrevaan

        Reijon grilli Eli Repari, toimi vielä 80-luvun lopulla.


      • ent.rantakyläläinen
        Muistojanoita kirjoitti:

        Rantakylän s-marketin paikalla ei ollut pankkia, vaan nykyisen eläinkaupan tiloissa oli pankki. Elikkäs S-marketin vieressä, tien toisella puolella. Tämän jälkeen siihen tuli pelimanni baari ja pelimannin nykyisissä tiloissa toimi Siwa. Siwan jäätyä pois muutti Pelimanni siihen tilaan.

        Ja kirjasto toimi nykyisen yläasteen tiloissa.
        Ja Kunnanmäellä toimi elintarvikekioski...
        Ja Kivijalassa oli topless tarjoilu

        Ja Reijon grilliä tuli käytettyä aina MP:n pelien aikaan, kun pelasivat vielä Ligaa. Jääskeläinen oli maalilla ym.

        S-marketin (silloin nimellä Sokoshalli) tiloissa oli pankki,kun Sokoshalli avattiin v-80.Samainen pankki ryöstettiinkin. Sokoshallin kahviosta sai pehmistä.En muista oliko jopa ainoa paikka Mikkelissä vai saikohan sitä Maksimatista..


      • -65 syntynyt

        Rantakylän s-marketin tietämillä oli aikoinaan Pirkon kioski, (vanha pisama naamainen nainen). Karilan tienhaaran (koeaseman risteys)vastakkaisella puolella oli Kauppa,sekatavara sellainen. Kyliksen yläpuolella oli Mennun kauppa (Mentu). Rantakyläntietä ei ollut, ja sokkalantie jatkui suoraan vilkkaasti liikennöidylle 5-tielle, ihan t-risteys.


    • AL-

      En tiedä onko tämä totta, mutta olen kuullut että naisvuoren vesitornia kutsuttiin aikanaan Alleenin kulliksi sn puuhamiehen mukaan joka sen sai enimmäkseen aikaan.

      • -jartsa

      • Kultarannikko???
        -jartsa kirjoitti:

        Eikös täällä ollut joskus paikka nimeltä Neekeriharju jossain siellä Moision mielisairaalan suunnalla. Paikalliset "kukkahatut" taisivat poistaa senkin paikan nimen, kun oli niin "rasistinen".
        http://www.tunkio.com/displayimage.php?album=67&pos=269

        Vanhan Porrassalmentien varrelta sen pitäisi löytyä, taisi olla rivitaloja siellä ja myöskin Tonttula taisi olla samoilla paikoilla.


      • ....... .........
        Kultarannikko??? kirjoitti:

        Vanhan Porrassalmentien varrelta sen pitäisi löytyä, taisi olla rivitaloja siellä ja myöskin Tonttula taisi olla samoilla paikoilla.

        AKselin sijaan kauppakeskukselle laitettu nimeksi vanha kunnon Jaman kulma.
        Laitisen kulma
        Pusan kulma
        Kassan kulma
        Jaman kulma
        Mikran kulma jne...

        Naillä nimillä Mikkeli tunnettiin vuosikausia


      • --..ö,l.ö.-
        ....... ......... kirjoitti:

        AKselin sijaan kauppakeskukselle laitettu nimeksi vanha kunnon Jaman kulma.
        Laitisen kulma
        Pusan kulma
        Kassan kulma
        Jaman kulma
        Mikran kulma jne...

        Naillä nimillä Mikkeli tunnettiin vuosikausia

        muistaa jokainen, ympäri suomea.

        Kävelukadulle on ehdotettu nimeksi, kävelykatu Pillinkiä.

        Mikkelin Pillinki on jo brandi.

        ...pillingin varrella, Pillinkia pitkin suoraan kirkkoon, tori Pillingin varrella, Bub Pillinki kävelykadulla.

        Helppo ja mieleenpainuva sana, ja niin vanha mikkeliläinen, niin mikkeliläinen...


      • Mökin Matti
        --..ö,l.ö.- kirjoitti:

        muistaa jokainen, ympäri suomea.

        Kävelukadulle on ehdotettu nimeksi, kävelykatu Pillinkiä.

        Mikkelin Pillinki on jo brandi.

        ...pillingin varrella, Pillinkia pitkin suoraan kirkkoon, tori Pillingin varrella, Bub Pillinki kävelykadulla.

        Helppo ja mieleenpainuva sana, ja niin vanha mikkeliläinen, niin mikkeliläinen...

        Ruotsin kielen sana billig.
        paikka ei siis liene ollut kovinkaan "hintava".


      • Kaarnikka06
        -jartsa kirjoitti:

        Eikös täällä ollut joskus paikka nimeltä Neekeriharju jossain siellä Moision mielisairaalan suunnalla. Paikalliset "kukkahatut" taisivat poistaa senkin paikan nimen, kun oli niin "rasistinen".
        http://www.tunkio.com/displayimage.php?album=67&pos=269

        Neekeriharju löytyy tosiaan varmaan vieläkin Saimaan rannalta, Porrassalmentieltä, hiukan Annilan kartanosta eteenpäin , ehkä joku 300 m. Se oli ainakin ennen n. 50 v sitten lehtimiesten kesänviettopaikka.


      • Tosi Tietäväinen
        Mökin Matti kirjoitti:

        Ruotsin kielen sana billig.
        paikka ei siis liene ollut kovinkaan "hintava".

        Ravintola Pillingin nimi tuli siitä, että sen omisti aikoinaan Billing -niminen ravintoloitsija. Pillinki oli 50- ja 60-luvulla tosi laadukas ravintola ja jopa maankuulu. 60-luvun alussa ravintola Nuijamies sai uudet tilat Kassakulmasta. Siellä soitti hyviä orkestereita ja siitä tuli tosi suosittu tanssipaikka. Pillinki menetti asiakkaita ja siitä tehtiin nuorisopaikka nimeltä Stoppari.


      • Anonyymi
        Mökin Matti kirjoitti:

        Ruotsin kielen sana billig.
        paikka ei siis liene ollut kovinkaan "hintava".

        ”Ei tyyris lainkaan, vaan pillinki” ilmeisesti sanottiin.


    • JJ

      Olikos sellainen paikka, kuin Mesikonmäki? Missä se on?

      Ryssäkirkko?
      Urpolaan menevän kävelytien varrella, mutta kummalla puolella?

      • .,.,.,. .,.,.,.,

        kaupan pihalta katsot suoraan kaupan ovelle ja nostat katseen hieman vasemmalle, ja ylös korkealle rinteelle junaraiteen ns. tuolla puolen, niin silellä oli ryssänkirkko. Siellä korkealla ylhäällä, komealla paikalla.
        Kupolit paistoi kirkkaina kullattuina kauas....


      • ent mikkeliläinen
        .,.,.,. .,.,.,., kirjoitti:

        kaupan pihalta katsot suoraan kaupan ovelle ja nostat katseen hieman vasemmalle, ja ylös korkealle rinteelle junaraiteen ns. tuolla puolen, niin silellä oli ryssänkirkko. Siellä korkealla ylhäällä, komealla paikalla.
        Kupolit paistoi kirkkaina kullattuina kauas....

        Onhan mielenkiintoinen ketju.
        Kuka muistaa sen kenkäkaupan linja-autoaseman kulmalla, nykyään siinä sokkarin parkkis.
        Kirkkopuistossa oli alkon "sivuliike". Myös Rouhialassa oli jengi.
        Jääkärinkadulla, sotkun talossa myytiin sitä pitkää punaista lakua.
        Anttolan liikenteen punaiset linja-autot olivat usein parkissa muistaakseni Porrassalmenkadulla.
        Kirjaston takana oli omenapuita jossa tuli käytyä syksyllä varkaissa.
        Torilla oli ne kaksi nakkaria. Pusan kulmalla oli kakkoskerroksessa bingo.


      • mummo muistelee
        ent mikkeliläinen kirjoitti:

        Onhan mielenkiintoinen ketju.
        Kuka muistaa sen kenkäkaupan linja-autoaseman kulmalla, nykyään siinä sokkarin parkkis.
        Kirkkopuistossa oli alkon "sivuliike". Myös Rouhialassa oli jengi.
        Jääkärinkadulla, sotkun talossa myytiin sitä pitkää punaista lakua.
        Anttolan liikenteen punaiset linja-autot olivat usein parkissa muistaakseni Porrassalmenkadulla.
        Kirjaston takana oli omenapuita jossa tuli käytyä syksyllä varkaissa.
        Torilla oli ne kaksi nakkaria. Pusan kulmalla oli kakkoskerroksessa bingo.

        Onko kaupungin kirjaston takana ollut sodan aikana venäläisten sotavankien parakki, joka olisi palanut? Näin muistelee joku vanha immeinen...


      • hatarasti muistaen
        mummo muistelee kirjoitti:

        Onko kaupungin kirjaston takana ollut sodan aikana venäläisten sotavankien parakki, joka olisi palanut? Näin muistelee joku vanha immeinen...

        Akkavuoren päällä oli ainakin sodan aikaan it-patteri.Taitaa vieläkin olla hiekkaa mäellä,joka oli peräisin sirpalesuojasäkeistä tms..Nyt hypätään ajassa,mutta eikös tuppuralassa ollut kauppa nykyisen kioskin/baarin kiinteistössä ja lisäksi aurakadulla kiinteistössä,jossa on nyt? tupisklubi??.Taisi olla puoti vielä vanhan graanin lähelläkin puutalokiinteistössä? Lisäksi muistaako joku ns Marttisen kioskin juvantiellä? Eikös siinäkin lähellä ollut jokin kauppa??

        Muistaakseni Mannerheimintiellä nyk Autotarvikeliikkeen tiloissa oli autoliike joskus ammoin.Vastapäätä sitä oli ainakin Mesikko,eli hartwallin juomavarasto,sittenhän se muuttikin siitä oravinkadulle,mutta eihän sitä siinäkään ole ollut enää vuosikausiin.


      • tintura
        hatarasti muistaen kirjoitti:

        Akkavuoren päällä oli ainakin sodan aikaan it-patteri.Taitaa vieläkin olla hiekkaa mäellä,joka oli peräisin sirpalesuojasäkeistä tms..Nyt hypätään ajassa,mutta eikös tuppuralassa ollut kauppa nykyisen kioskin/baarin kiinteistössä ja lisäksi aurakadulla kiinteistössä,jossa on nyt? tupisklubi??.Taisi olla puoti vielä vanhan graanin lähelläkin puutalokiinteistössä? Lisäksi muistaako joku ns Marttisen kioskin juvantiellä? Eikös siinäkin lähellä ollut jokin kauppa??

        Muistaakseni Mannerheimintiellä nyk Autotarvikeliikkeen tiloissa oli autoliike joskus ammoin.Vastapäätä sitä oli ainakin Mesikko,eli hartwallin juomavarasto,sittenhän se muuttikin siitä oravinkadulle,mutta eihän sitä siinäkään ole ollut enää vuosikausiin.

        Kyllä maar oli Marttisen-kioski ja siitä pohjoiseen Uikkasen-kauppa. Kaupan vastapäätä oli joskun jonkunlainen paja. Lähemäen päällä koulunristeyksen vastapäätä Tuppuralaan menevän tien oikella puolella kauppa, sislle mentiin jotenkin kuin talon kulmasta, nimeä en muista.
        Mannerheimintiellä oli ainakin Savon Autokorjaamo (oliko nimi näin) jonka omisti Jäntti.


      • .. .... -- .
        .,.,.,. .,.,.,., kirjoitti:

        kaupan pihalta katsot suoraan kaupan ovelle ja nostat katseen hieman vasemmalle, ja ylös korkealle rinteelle junaraiteen ns. tuolla puolen, niin silellä oli ryssänkirkko. Siellä korkealla ylhäällä, komealla paikalla.
        Kupolit paistoi kirkkaina kullattuina kauas....

        Joo, löysin paikan.

        Eipä löytynyt mitään kaupungin jättämiä kylttejä paikasta. "Nähtävyys"? Mäeltä löytyi pieni muistolaatta. Kaunis paikka, ja näköaloja riittää. On viel aika tuoretta historiaakin.

        Muistaako kukaan, että mistä löytäisi sen LS:n lehtijutun paikasta/kirkosta. Muistaakseni siitä oli juttuakin.


      • 14
        tintura kirjoitti:

        Kyllä maar oli Marttisen-kioski ja siitä pohjoiseen Uikkasen-kauppa. Kaupan vastapäätä oli joskun jonkunlainen paja. Lähemäen päällä koulunristeyksen vastapäätä Tuppuralaan menevän tien oikella puolella kauppa, sislle mentiin jotenkin kuin talon kulmasta, nimeä en muista.
        Mannerheimintiellä oli ainakin Savon Autokorjaamo (oliko nimi näin) jonka omisti Jäntti.

        Mannerheimintiellä Lähemäeltä tultaessa oikealla oli Savon Autohuolto ja vastapäätä oli Porrassalmen Auto Oy ja molemmat omisti Irja ja Aarne Jäntiti.
        Lähemäellä Lähemäenaukiolla oli Suur-Savon baari ja kun se lopetti, alkoi Vuokko pitää sitä. Se oli muistaakseni alussa aamu neljään-tai viiteen aina auki, ja porukkaa piisasi!
        Siwan paikalla Lähemäellä oli Savon-seudun baari.


      • Stoned is the way of
        tintura kirjoitti:

        Kyllä maar oli Marttisen-kioski ja siitä pohjoiseen Uikkasen-kauppa. Kaupan vastapäätä oli joskun jonkunlainen paja. Lähemäen päällä koulunristeyksen vastapäätä Tuppuralaan menevän tien oikella puolella kauppa, sislle mentiin jotenkin kuin talon kulmasta, nimeä en muista.
        Mannerheimintiellä oli ainakin Savon Autokorjaamo (oliko nimi näin) jonka omisti Jäntti.

        Marttisen kioski ei unohdu edes ysärilapselta. Muistan kun tohon kioskiin mentiin ostamaan papatteja tai kun tuon kioskin nurkille mentiin vetämään poskareita. Kukapa olisi silloin arvannut, että sillioisesta poskareitten polttelijasta tulisi lähes lainkuuliainen pilven polttaja. Vastapäätä oli joku kauppa. Tosin siitä mulla ei ole kauheasti muistikuvia. Mielenkiintoista olis kuulla lisää vanhan kansan muisteloita entis ajan Mikkelistä!


      • viisas mies
        .. .... -- . kirjoitti:

        Joo, löysin paikan.

        Eipä löytynyt mitään kaupungin jättämiä kylttejä paikasta. "Nähtävyys"? Mäeltä löytyi pieni muistolaatta. Kaunis paikka, ja näköaloja riittää. On viel aika tuoretta historiaakin.

        Muistaako kukaan, että mistä löytäisi sen LS:n lehtijutun paikasta/kirkosta. Muistaakseni siitä oli juttuakin.

        Nykyinen muistolaatta on 80- luvun alussa laitettu alkuperäisen tilalle, joka varastettiin. Tarkoituksena oli, että mäelle sijoitettaisiin suurikokoinen ortodoksiristi sekä sateenkestäviin seinäkkeisiin valokuvia ja tekstejä valaisemaan kirkon historiaa.
        Asia hautautui kaupungin byrokratiaan. Perusteluna oli ohikulkutien rakentaminen, jonka jälkeen soramontun rinne maisemoitaisiin ja mäen laki kunnnostettaisiin arvoiseensa kuntoon. Liki 30 vuotta on kulunut, mutta rinne on maisemoimatta ja informaatio laittamatta.
        Jos kirkon historia kiinnostaa, niin kannattaa lukea kirja: Pyykkönen Hannu-Pyykkönen Petja, Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko. Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko vuosina 1908-1958, 2008
        Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja on lopuunmyyty, mutta ainakin Mikkelin kaupunginkirjastosta sitä voi lainata.


      • viisas mies
        tintura kirjoitti:

        Kyllä maar oli Marttisen-kioski ja siitä pohjoiseen Uikkasen-kauppa. Kaupan vastapäätä oli joskun jonkunlainen paja. Lähemäen päällä koulunristeyksen vastapäätä Tuppuralaan menevän tien oikella puolella kauppa, sislle mentiin jotenkin kuin talon kulmasta, nimeä en muista.
        Mannerheimintiellä oli ainakin Savon Autokorjaamo (oliko nimi näin) jonka omisti Jäntti.

        Marttisen kioski sijaitsi Kukkaronkäänteessä, jossa koilliseen suuntautuvasta Juvantiestä erosi pohjoiseen suuntaituva Pieksämäen tie. Kioskin oikealla puolella n. 100 metrin päässä oli 50-ja 60- luvuilla Uikkasen kauppa (vanhalla kaupalla oli ollut muitakin omistajia). Uikkasen vastapäätä sijaitsi Kaustisen villakehräämö, joka muuttui 80-luvulla peltisepänliikkeeksi ( nyk. lopetettu). Marttisen kioskin vastapäätä oli Marttisen omistama asuitalo, jonka hän myi A & O kauppaketjulle 60- luvulla. Ketju rakensi kaupan, jonka nimi oli "KUKKARON VALINTA". Kauppa eli kolmisenkymmentä vuotta. Nykyisin tiloissa on Sension veljesten sähköliike. Kioskin vasemmalla puolella on suurikokoinen asuinrakennus, jonka alakerrassa oli paja. Talo oli 60- ja 70- luvuilla hurjassa maineessa siinä harjoitettujen "toimien" vuoksi ja sitä kutsuttiinkin "Nousevan auringon taloksi". Kulmittaen risteyksen toisella puolella oli legendaarinen Soikkelin Impin parturiliike, jossa ympäristön asukkaiden tukat ajeltiin useiden vuosikymmenien ajan ilman ajanvarausta.

        Lähemäen kauppa oli Suur-Savo ja talo entinen Terijoelta tuotu huvila. Lihaosasto sijaitsi Paukkulantien toisella puolella sijainneessa hirsitalossa.


      • Mökin Matti

        Se sijaitsi mäen korkeimmalla kohdalla nykyisen VPK:n paloaseman takana.
        Venäjän armeija rakensi varuskuntakaupunkeihinsa kirkkoja. Ne sijoitettiin aina korkeille paikoille ja yleensä aina ne ovat korkeammalla kuin paikalliset luterilaiset temppelit. Näin oli Mikkelissä, on yhä Helsingissä (Uspenskin katedraali) ja on myös Tallinnassa Toompean mäellä.
        Se oli korkean vallan symbooli.


      • Vain minä

        Se oli Mannerheimintien ja Porrassalmenkadun välissä. Mesikon limsatehtaan rinnetontti.
        Olisikohan kadun nimi Olkkolankatu, mutta kuitenkin se erittäin jyrkkä mäki sairaalan jälkeen rokkalaan päin mennessä.


      • no mie vaan
        mummo muistelee kirjoitti:

        Onko kaupungin kirjaston takana ollut sodan aikana venäläisten sotavankien parakki, joka olisi palanut? Näin muistelee joku vanha immeinen...

        Venäläisten sotilaiden parakki oli nykyisen Maaherrankatu 10 piha-aluella aikoinaan
        .
        Siinä vastapäätä oli puutalo aitojen takana, oli ilmeisesti vaurioitunut sodassa, pihalla oli omenapuita ja marjapensaita siellä tosiaan käytiin varkaissa, mutta kuka oli se joka antoi sieltä äkkilähdöt, joku vahti siellä vai oliko vain mielikuvitusta.


      • 20´+ 11
        .. .... -- . kirjoitti:

        Joo, löysin paikan.

        Eipä löytynyt mitään kaupungin jättämiä kylttejä paikasta. "Nähtävyys"? Mäeltä löytyi pieni muistolaatta. Kaunis paikka, ja näköaloja riittää. On viel aika tuoretta historiaakin.

        Muistaako kukaan, että mistä löytäisi sen LS:n lehtijutun paikasta/kirkosta. Muistaakseni siitä oli juttuakin.

        Siitö ryssänkirkosta oli sellainen kuvasarja, jonka aikoinaan katsoin Länsi-Savon nettilehden sivuilta. Sen olivat tehneet mamkin opiskelijat käsittääkseni, varmaan saatavissa vieläkin kun vaan keksii mistä.
        Löytyisiköhän mahdollisesti ortodoksikirkon sivuilta jotakin, onhan nykyisessä kirkossa ulkoportilla käytössä entisen kirkon alttarin portit.


      • miä ite
        14 kirjoitti:

        Mannerheimintiellä Lähemäeltä tultaessa oikealla oli Savon Autohuolto ja vastapäätä oli Porrassalmen Auto Oy ja molemmat omisti Irja ja Aarne Jäntiti.
        Lähemäellä Lähemäenaukiolla oli Suur-Savon baari ja kun se lopetti, alkoi Vuokko pitää sitä. Se oli muistaakseni alussa aamu neljään-tai viiteen aina auki, ja porukkaa piisasi!
        Siwan paikalla Lähemäellä oli Savon-seudun baari.

        Joo, ja Suur - Savon baarissa oli televisio! Kun Mikkelissä ei ollut linkkiä vielä, tarvittiin antennivahvistin ja iso antenni. Oli jännä käydä kattomassa Robin Hoodia 17 tuumaisesta musta-valko TV:sta.


      • Miä ite
        mummo muistelee kirjoitti:

        Onko kaupungin kirjaston takana ollut sodan aikana venäläisten sotavankien parakki, joka olisi palanut? Näin muistelee joku vanha immeinen...

        Minu muistissani oli kaupungintalon takana pommitetun talon rauniot. Tontti kasvoi nuorta koivikkoa ja joku kellaritila oli semmonen, että siellä voi piileksiä. Näitä pommitusraunioita oli myös vankilan ja pelastusarmeijan viereisillä tonteilla.


      • Miävuan
        14 kirjoitti:

        Mannerheimintiellä Lähemäeltä tultaessa oikealla oli Savon Autohuolto ja vastapäätä oli Porrassalmen Auto Oy ja molemmat omisti Irja ja Aarne Jäntiti.
        Lähemäellä Lähemäenaukiolla oli Suur-Savon baari ja kun se lopetti, alkoi Vuokko pitää sitä. Se oli muistaakseni alussa aamu neljään-tai viiteen aina auki, ja porukkaa piisasi!
        Siwan paikalla Lähemäellä oli Savon-seudun baari.

        Porrassalmen auto oli Porrassalmenkadulla siinä silloisen Valioasun vieressä. Vanhin veljeni oli siellä automyyjänä.


      • Anonyymi
        Mökin Matti kirjoitti:

        Se sijaitsi mäen korkeimmalla kohdalla nykyisen VPK:n paloaseman takana.
        Venäjän armeija rakensi varuskuntakaupunkeihinsa kirkkoja. Ne sijoitettiin aina korkeille paikoille ja yleensä aina ne ovat korkeammalla kuin paikalliset luterilaiset temppelit. Näin oli Mikkelissä, on yhä Helsingissä (Uspenskin katedraali) ja on myös Tallinnassa Toompean mäellä.
        Se oli korkean vallan symbooli.

        Rouhialan kadun kaupungin puoleisessa päässä oli vanha VPK:n rakennus lähes vastapäätä Penttisen siskosten sekatavarakauppaa. Funkistyylinen rakennus on nykyäänkin paikallaan.
        Jo puretun VPK:n rakennuksen vieressä oli kioski, johon mentiin sisään eräänlaiseta liukuovesta. Toisessa luukussa myytiin kioskitavaraa mm. nallekarkkeja ja toisesta luukusta sai pilsneriä paksuissa ruskeissa pulloissa. Kioski oli usein täynnä kaljoittelevia heppuja.
        Rouhialan kadun toisessa päässä melkein entistä maaseurakunnan hautausmaata vastapäätä oli Wetterstrandin sekatavara- ja maitokauppa, josta maitoa sai omiin hinkkeihin ja myöhemmin foliokorkkisia maitopulloja. Sekatavarakauppa oli myös Kansankadulla. Eli lähes joka korttelissa oli lähikauppa tai kioski.


      • Anonyymi
        ent mikkeliläinen kirjoitti:

        Onhan mielenkiintoinen ketju.
        Kuka muistaa sen kenkäkaupan linja-autoaseman kulmalla, nykyään siinä sokkarin parkkis.
        Kirkkopuistossa oli alkon "sivuliike". Myös Rouhialassa oli jengi.
        Jääkärinkadulla, sotkun talossa myytiin sitä pitkää punaista lakua.
        Anttolan liikenteen punaiset linja-autot olivat usein parkissa muistaakseni Porrassalmenkadulla.
        Kirjaston takana oli omenapuita jossa tuli käytyä syksyllä varkaissa.
        Torilla oli ne kaksi nakkaria. Pusan kulmalla oli kakkoskerroksessa bingo.

        Siitäpä muistui mieleeni vanha mikkeliläinen huumoriarvoitus: mikä on pitkä ja punainen ja seisoo tarvittaessa? Vastaus: Anttolan Liikenteen linja-auto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rouhialan kadun kaupungin puoleisessa päässä oli vanha VPK:n rakennus lähes vastapäätä Penttisen siskosten sekatavarakauppaa. Funkistyylinen rakennus on nykyäänkin paikallaan.
        Jo puretun VPK:n rakennuksen vieressä oli kioski, johon mentiin sisään eräänlaiseta liukuovesta. Toisessa luukussa myytiin kioskitavaraa mm. nallekarkkeja ja toisesta luukusta sai pilsneriä paksuissa ruskeissa pulloissa. Kioski oli usein täynnä kaljoittelevia heppuja.
        Rouhialan kadun toisessa päässä melkein entistä maaseurakunnan hautausmaata vastapäätä oli Wetterstrandin sekatavara- ja maitokauppa, josta maitoa sai omiin hinkkeihin ja myöhemmin foliokorkkisia maitopulloja. Sekatavarakauppa oli myös Kansankadulla. Eli lähes joka korttelissa oli lähikauppa tai kioski.

        EVPK:n talo Rouhialankadulla on edelleen olemassa, ei ole purettu.


    • Puula

      Kuka tietää Mannerheimintien ja Tenholankadun risteyksessä, Essoa vastapäätä olevan tiilipiipullisen rakennuksen historiasta?
      Että mikä se on ollut alunaikojaan? Tiilipiipusta päätellen rakennus on iäkäs. Kadulle päin on isot "tallin" ovet.
      Olisin hyvin kiitollinen rakennuksen historian tuntijoille!

      • Mökin Matti

        Se oli paikallinen meijeri - muuta en tiedä.

        Muuten, sen Esso-huollon perusti luullakseni 1956 tai 57 Sulo Ylönen, joka oli entinen autoilija Mäntyharjulta. Hänen miniänsä perusti sitten myöhemmin Kaisan kammari -nimisen kahvipaikan Ristiinantien varrelle. Näkyi se vielä tänäänkin siellä sinnittelevän - rekka-autoja pihalla.


      • Puula
        Mökin Matti kirjoitti:

        Se oli paikallinen meijeri - muuta en tiedä.

        Muuten, sen Esso-huollon perusti luullakseni 1956 tai 57 Sulo Ylönen, joka oli entinen autoilija Mäntyharjulta. Hänen miniänsä perusti sitten myöhemmin Kaisan kammari -nimisen kahvipaikan Ristiinantien varrelle. Näkyi se vielä tänäänkin siellä sinnittelevän - rekka-autoja pihalla.

        Meijeri siis, okei. Varmaan vanhempi kuin Porrassalmenkadulla, ennen Järvi-Suomen Portin entistä tuotantolaitosta? No enpä tiedä...

        Kaisan kammari on yhä pystyssä ja elää. Rekat pysähtyy ja paikalliset ym. vakio paikan ylläpitäjät ohikulku matkallaan. Aika usein on nähty myös SSS Oy:n autoja siinä :)


      • Anonyymi

        Vanha meijeri, purettiin noin v.2020.


    • Dremeli

      Haa, muistuipa mieleeni että Karikon autotalon parkkipaikalla oli nakkikioski joskus..

      • 1+9

        Karikossa, oli muistaakseni entisen kahverin omistajan pojan ylläpitämä. Hänen isänsä taisi olla siinä vaiheessa jäänyt eläkkeelle ja toimi sitten joutoaikanaan juoksupoikana pojalleen.
        Kahveristahan on juttuja tuolla aikaisemissa jutuissa


      • Miäkin
        1+9 kirjoitti:

        Karikossa, oli muistaakseni entisen kahverin omistajan pojan ylläpitämä. Hänen isänsä taisi olla siinä vaiheessa jäänyt eläkkeelle ja toimi sitten joutoaikanaan juoksupoikana pojalleen.
        Kahveristahan on juttuja tuolla aikaisemissa jutuissa

        katsastettiin ennen Lönnrotinkadulla.

        Katsastusaseman ohi Kirkkokatua pitkin "pantiksen" metsään laahusti usein paikallinen kuuluisuus,jota me pennut juostiin karkuun: Onttosen Pate.


      • MGO
        Miäkin kirjoitti:

        katsastettiin ennen Lönnrotinkadulla.

        Katsastusaseman ohi Kirkkokatua pitkin "pantiksen" metsään laahusti usein paikallinen kuuluisuus,jota me pennut juostiin karkuun: Onttosen Pate.

        Muista itsekin nähneeni joskus sen Onttosen Paten. Käveli kadulla rautalankoja mukana. Hän kuulemma käytti niitä antenneina saadakseen yhteyden ufoihin. Kyllä me lapset väistettiin jos Pate tuli kohti.


      • Nakki9

        Kivisakastin liikennevaloista jonkin verran Rokkalaan päin taisi kanssa olla pieni nakkikioski aikoinaan.


      • muistaakseni
        Nakki9 kirjoitti:

        Kivisakastin liikennevaloista jonkin verran Rokkalaan päin taisi kanssa olla pieni nakkikioski aikoinaan.

        se muistaakseni oli nimeltään tai ainakin me sillä nimellä sitä kutsuttiin.


      • 45

        60-luvulla Rantakylässä nykyisen S-Marketin paikalla olleen kioskin? Pieni koju sijaitsi suurten mäntyjen luona ja kioskin takana oli Suur-Savon varasto. Kioski taisi kadota 70-luvun alkupuolella.


      • 9 G-luokka
        45 kirjoitti:

        60-luvulla Rantakylässä nykyisen S-Marketin paikalla olleen kioskin? Pieni koju sijaitsi suurten mäntyjen luona ja kioskin takana oli Suur-Savon varasto. Kioski taisi kadota 70-luvun alkupuolella.

        paikoillaaan Toukokuussa 1976 kun lopetin koulunkäynnin Rantakylän yläasteella.


      • Vasara ja nauloja
        45 kirjoitti:

        60-luvulla Rantakylässä nykyisen S-Marketin paikalla olleen kioskin? Pieni koju sijaitsi suurten mäntyjen luona ja kioskin takana oli Suur-Savon varasto. Kioski taisi kadota 70-luvun alkupuolella.

        Muistan kioskin. Kun siihen tehtiin "uusi kioski", niin vanhan kiparin luukulla oli lappu jossa luki "Tämä kioski on muuttanut tämän kioskin taakse." ;o)


      • ent.rantakyläläinen
        45 kirjoitti:

        60-luvulla Rantakylässä nykyisen S-Marketin paikalla olleen kioskin? Pieni koju sijaitsi suurten mäntyjen luona ja kioskin takana oli Suur-Savon varasto. Kioski taisi kadota 70-luvun alkupuolella.

        Marjatan kioski oli vielä paikoillaan lapsuudessani 70-luvulla. Kioskin takana Jokipolun varressa oli omakotitalo,joka purettiin,kun Sokoshallia ryhdyttiin rakentamaan 70-luvun loppuvuosina.


    • VMR

      pitänee vanhana mikkelissä asuneena lisäillä...asuessani v.73 lähenmäellä oli siinä risteyksessä E-myymälä
      vieressä oli se katriina,vai suur-savon baari ja baarin edessä viistossa tien vieressä pieni kioski josta isäni
      osti minulle ja veljelleni jäätelöt kun olimme sitä vastassa siinä tien toisella puolella kivellä istuen.siinä oli silloin tyhjä heinittynyt niitty josta näki päiväkodin seinäkoristeet.mäeltä alaspäin mentäessä oli joku kioski kanssa oliko jotenkin semmonen kaareva muodoiltaan?Laajalampea vasta rakenneltiin kun muutettiin
      kattilansiltaan asumaan,kaitueentietä ei vielä ollut siellä oli suur-savon kauppa siinä kuppitien kulmassa
      ja sitten siellä ristiinantien varressa oli vanhassa talossa E-myymälä josta kävin ostamassa metrilenkkiä kun oltiin siellä kaupan takana olevassa metsässä laskemassa mäkeä ja isä teki nuotion ja paisteltiin sitten.sen jälkeen sinne tuli kattilabaari ja siinä mäellä oli myös petko(PB)jossa isä kävi kaljalla ja me pojat limpparilla
      ja pelattiin sellasta keilapeliä joka maksoi 20 penniä peli palkinnon antoi paarin pitäjä,karkkipussi tjs.
      kattilansillan koulu oli tehty sellasista parakeista kun olin 2.luokalla se laajeni H-kirjaimen muotoiseksi elettiin vuotta v.74

      • HEL999

        Hieno viestiketju. Muistuupa itsellä mieleen aikoinaan kun etelästä päin tultiin Mikkeliin niin tie kiersi Kattilansillan huoltoaseman vierestä Esso (muistaakseni). Samoin muistuu mieleen liikenneympyrä aivan porrassalmenkadun alkupäässä "junanradan alituksen jälkeen".

        Päämajankadulla taisi sijaita joku kauppakin 70-80 luvulla. Muistaako joku mikä kauppa oli kyseessä lähellä Naisvuorta..Olikohan vielä nykyisen Kirppiksen tiloissa..


      • vieressä asunut
        HEL999 kirjoitti:

        Hieno viestiketju. Muistuupa itsellä mieleen aikoinaan kun etelästä päin tultiin Mikkeliin niin tie kiersi Kattilansillan huoltoaseman vierestä Esso (muistaakseni). Samoin muistuu mieleen liikenneympyrä aivan porrassalmenkadun alkupäässä "junanradan alituksen jälkeen".

        Päämajankadulla taisi sijaita joku kauppakin 70-80 luvulla. Muistaako joku mikä kauppa oli kyseessä lähellä Naisvuorta..Olikohan vielä nykyisen Kirppiksen tiloissa..

        Kauppa oli Suur-Savo. Sijaitsi siinä Pirttiniemen kadulla nykyisen Fidan tiloissa. Pirttiniemen kadulla oli toinenkin kauppa muutama kortteli lähempänä Likolampea. Muistaakseni kutsuttiin sitä Turusen kaupaksi.


    • VMR

      porrassalmenkadulla siinä vaakunan vieressä,Toimi aikoinaan urheiluvälineliike jota piti vanha tukeva mies.
      joka hoki nuorille asiakkaille:ompas siinä reippaita miehenalkuja eikä miehenloppuja.urheiluliike oli myös
      siinä missä oli jossain vaiheessa osuuspankin konttori,siinä hallituskadun ja kadun josta lähdetään kiiskinmäelle päin,en muista nimeä kulmassa.semmonen tosi pieni kauppa,ei varmaan 10:tä neliötä suurempi
      kooltaan.tämä toimi siis tällä paikalla ennen kuin nykyinen rakennus valmistui.

      • vmr

        pieni urheiluliike siis,maaherran-ja raatihuoneenkadun kulmassa


      • Make vm -48
        vmr kirjoitti:

        pieni urheiluliike siis,maaherran-ja raatihuoneenkadun kulmassa

        Ja vanha herra oli itse Valkonen, muistaakseni Yrjö etunimeltään.
        Ei sukua Kaluste Valkosen Pekalle.


      • Make vm -48
        Make vm -48 kirjoitti:

        Ja vanha herra oli itse Valkonen, muistaakseni Yrjö etunimeltään.
        Ei sukua Kaluste Valkosen Pekalle.

        oli Savon Urheilukeskus. Alunperin nykyisen Amarillon (ex Pillinki, ex Stoppari) alakerrassa. Vieressä oli Labbartin kemikaliokauppa. Ja aikoinaan Tiaisen vaateliike.
        Sittemmin Urheilukeskus toimi Porrastalossa. Ja viimeisinä aikoinaan Vuorikadun ja Porrassalmenkadun kulmassa.
        Siinä lienee nykyään joku kiinalainen ravintola.


      • 4+4
        Make vm -48 kirjoitti:

        Ja vanha herra oli itse Valkonen, muistaakseni Yrjö etunimeltään.
        Ei sukua Kaluste Valkosen Pekalle.

        Siinä Otonkulmassa oli myöskin Valkosen vaatemyymälä, jossa oli naisten ja miestenosasto.
        Myymälää hoiti Irja Valkonen Yrjön vaimo.

        Edesmenneitä molemmat. Yrjö taisi ennättää osallistua elinaikanaan golfin peluuseen Mikkelissä.
        Valkosen oikea suku on käsittääkseni kuollut sukupuuttoon jo.

        Urheiluliikkeessä vastaavana oli monen vuoden ajan mies joka piti sitten myöhemmin Metsolanaukion kioskia.(nimi muistista kateissa) Apunaan hänellä oli siinä Valkosen Kalevi-poika


      • 60-lukulainen
        4+4 kirjoitti:

        Siinä Otonkulmassa oli myöskin Valkosen vaatemyymälä, jossa oli naisten ja miestenosasto.
        Myymälää hoiti Irja Valkonen Yrjön vaimo.

        Edesmenneitä molemmat. Yrjö taisi ennättää osallistua elinaikanaan golfin peluuseen Mikkelissä.
        Valkosen oikea suku on käsittääkseni kuollut sukupuuttoon jo.

        Urheiluliikkeessä vastaavana oli monen vuoden ajan mies joka piti sitten myöhemmin Metsolanaukion kioskia.(nimi muistista kateissa) Apunaan hänellä oli siinä Valkosen Kalevi-poika

        Valkosen liikkeessä toimi myös tasokas ompelimo . Esimieheni vaimolle ommeltiin tyylikäs asu Presidentin itsenäisyyspäivän vastaan otolle. Itse teetin hunnun morsiuspukuuni.
        Valkosella oli lankakauppa, otin langat ja mallit moneen ryijyyn ja raanuun.


      • Tietooon
        Make vm -48 kirjoitti:

        oli Savon Urheilukeskus. Alunperin nykyisen Amarillon (ex Pillinki, ex Stoppari) alakerrassa. Vieressä oli Labbartin kemikaliokauppa. Ja aikoinaan Tiaisen vaateliike.
        Sittemmin Urheilukeskus toimi Porrastalossa. Ja viimeisinä aikoinaan Vuorikadun ja Porrassalmenkadun kulmassa.
        Siinä lienee nykyään joku kiinalainen ravintola.

        Toimiko Savon Urheilukeskus koskaan Maaherrankadulla olevassa puutalossa, SUUR-SAVON vastapäätä.


      • naapurin flikka
        4+4 kirjoitti:

        Siinä Otonkulmassa oli myöskin Valkosen vaatemyymälä, jossa oli naisten ja miestenosasto.
        Myymälää hoiti Irja Valkonen Yrjön vaimo.

        Edesmenneitä molemmat. Yrjö taisi ennättää osallistua elinaikanaan golfin peluuseen Mikkelissä.
        Valkosen oikea suku on käsittääkseni kuollut sukupuuttoon jo.

        Urheiluliikkeessä vastaavana oli monen vuoden ajan mies joka piti sitten myöhemmin Metsolanaukion kioskia.(nimi muistista kateissa) Apunaan hänellä oli siinä Valkosen Kalevi-poika

        Olikohan tämä herra Kovasen Antti?


      • Erkki
        Tietooon kirjoitti:

        Toimiko Savon Urheilukeskus koskaan Maaherrankadulla olevassa puutalossa, SUUR-SAVON vastapäätä.

        Toimi. Ostin sieltä luistimet n. 1972. Vieressä tai myöhemmin samassa huoneistossa oli Kone-Sähkö. Katutason alapuolella vähän pohjoiseen päin oli mm. osto- ja myyntiliike Peskan Puoti, josta edelliset luistimet n. 1970


      • Anonyymi
        Erkki kirjoitti:

        Toimi. Ostin sieltä luistimet n. 1972. Vieressä tai myöhemmin samassa huoneistossa oli Kone-Sähkö. Katutason alapuolella vähän pohjoiseen päin oli mm. osto- ja myyntiliike Peskan Puoti, josta edelliset luistimet n. 1970

        Siinähän se tosiaan oli, tuli ostettua siitä ensimmäinen fillari. Asuttiin silloin siinä aivan vieressä. Poliisit teki kerran siihen osto ja myynti-liikkeeseen ratsian. Ukkoa ja akkaa tunki alakäytävän kautta karkuun kuin rottia.
        Kyllä poliisit jotakin pöllittyä varmaan sieltä takavarikoi ja yksi kaiffari lähti suuren maailman tyyliin käsiraudoissa laitokselle.
        Muistaakseni sen alakäytävän kautta pääsi Jaman kulman alakerrokseen.
        Jaman-kulmanhan omisti silloin Yli-Jama.

        Hitto, miähän oon asunut melkein koko ikäni ihan keskustassa, muutamia vuosia välissä pääkaupunkiseudulla.
        Ja keskustassa asuminen jatkukoon.

        Kirjoittajana Kasiksen kauhukakara, joka selvisi elossa kaikista kummallisuuksista huolimatta. Moni ei taida siitä porukasta olla enää elävien kirjoissa.
        Tai no, onhan ainakin yksi paikallispolitikko, ja pari muuta joiden tiedän olevan eläväisiä edelleen.


    • panoraamakuva

      Mikkelin kirjaston yläkerrassa on panoraamakuva, muistaakseni 70-luvun Mikkelistä?

      Silmääni pisti rautatien vieressä, nykyisen Agrimarketin, sairaalan parkkipaikan ja varaosaliikkeiden(?) välissä olleet kaksi rakennusta, jotka olivat heti rautatien vieressä sataman puolella. Muistelen, että ne ovat vielä olleet pystyssä, kun kävin lyseon yläastetta 90-luvulla. Siihen aikaan Saksalasta tultiin rautatien yli tosiaankin yli, ei ollut vielä nykyistä alikulkukäytävää. Kaupungista mentäessä Saksalaan oli rautatien ylityspaikan molemmin puolin heti kaksi rakennusta, oikealla puolella oli punatiilinen rakennus ja vasemmalla korkea valkea rakennus. Tuon punatiilirakennuksen vielä muistan, valkeasta en ole niin varma.

      Mitäköhän nuo rakennukset mahtoi olla?

      • VMR

        Oli SMK:n viljasiilo jonka takana oli matalampi siipirakennus jossa oli SOK:n pienkonehuolto.Rakennus oli
        minulle suht.tuttu koska isäni oli kyseisessä paikassa töissä,ja me tenavat käytiin siinä siilossa laskemassa
        tyhjillä säkeillä pyllymäkeä...siellä meni portaat ylös ja alas tultiin semmosta kierreliukua.en tiedä miksi
        siinä oli se liuku.liutettiinko siitä täysiä jyväsäkkejä alas jauhettavaksi,olisi mukava jos joku kertoisi sen.oma
        isäni kuoli 3 viikkoa sitten eikä tullut sitä aikoinaan kysyttyä.


    • VMR

      pursialassa oli se kuplahalli jossa toimi sellanen vaatetustehdas kuin HKK,jonka valmistamat verkkarit olivat suuressa suosiossa koko suomessa.Taisivatpa valmistaa suomen yleisurheilujoukkueellekin niitä.Äitini oli siellä töissä joten meidän perheessä niitä ainakin käytettiin.pursialassa oli myös Idmanin valaisintehdas,vieläkö toiminee siellä.Hänninhaudan laidalla oli kioski,nuijamiesten-ja brahenkadun kulmassa,sitäkään ei enää ole.

      • Hatsina

        Missä oli Mikkelin ensimmäinen teurastamo .


      • MLI-Seuran sihteeri
        Hatsina kirjoitti:

        Missä oli Mikkelin ensimmäinen teurastamo .

        Heips, Mikkeli-Seura on kustantanut näköispainoksen vuoden 1912 kirjasta Murtotietoja Mikkelistä.
        Kirjaa saa paikallisista kirjakaupoista, Mikkeli-Seuralta ja www.booky.fi -nettikirjakaupasta. www.mikkeli-seura.fi.


      • Humoria
        MLI-Seuran sihteeri kirjoitti:

        Heips, Mikkeli-Seura on kustantanut näköispainoksen vuoden 1912 kirjasta Murtotietoja Mikkelistä.
        Kirjaa saa paikallisista kirjakaupoista, Mikkeli-Seuralta ja www.booky.fi -nettikirjakaupasta. www.mikkeli-seura.fi.

        Savolaiset sanovat, että pohjalaaiset ovat jäykkiä, mutta se pidä paikkaansa. Kun menet pohjanmaalla paariin ja huudat ovella kuuluvasti, paini on homejen laji, huomaat että pohjaalaaset on luonteeltaan hyvin vilkkaita, siinä on Savolais pojallakin hatussaan pitämistä. Kallelle terveisiä hatsinasta.


      • huiska
        Hatsina kirjoitti:

        Missä oli Mikkelin ensimmäinen teurastamo .

        Muistelisin että Hanhilammen (jäähallin lähellä) rannalla olisi jonkun vanhan kartan mukaan ollut teurastamo. Rantakylässä oli myös teurastamo ja taisi Rokkalassakin olla omansa. Joku joka tietää asiasta enemmän saa korjata vastaukseni?!


      • pikkuliksa
        huiska kirjoitti:

        Muistelisin että Hanhilammen (jäähallin lähellä) rannalla olisi jonkun vanhan kartan mukaan ollut teurastamo. Rantakylässä oli myös teurastamo ja taisi Rokkalassakin olla omansa. Joku joka tietää asiasta enemmän saa korjata vastaukseni?!

        Hanhilammen itärannalla , missä nykyisin lähtee tie Kalevankankaan linkkimastolle, on varmaan vielä jäänteitä talon perustuksista. Isävainaa kertoi paikalla olleen aikoinaan teurastamon. Perustusten vieressä oli rakennus, joka muistaakseni vaurioitui tulipalossa ja purettiin joskus 70-luvun puolella. Rakennuksessa piti kortteeria Unto J. Unto osti vanhoilla päivillään vihreän mopon ja ajeli sillä välillä tolkuttomassa humalassa riiaamaan morsmaikkoaan Päämajankadulle. Ajelu päättyi välillä talon seinään, kun Soliferi lähti ns. lapasesta.


      • ent.rantakyläläinen
        huiska kirjoitti:

        Muistelisin että Hanhilammen (jäähallin lähellä) rannalla olisi jonkun vanhan kartan mukaan ollut teurastamo. Rantakylässä oli myös teurastamo ja taisi Rokkalassakin olla omansa. Joku joka tietää asiasta enemmän saa korjata vastaukseni?!

        Rantakylässä oli Vanhamäentien varressa teurastamo.Toiminta oli loppunut 70-luvulla. Teurastamon tiloihhin tuli nuorisotalovuo -80 luvun alkuvuosin,ehkäpä 82.


    • New one

      Nostellaas tämä, jos löytyisi lisää muisteloita. Näin uusmikkeliläisenä kiinnostaa asuinpaikan historia.

    • Pullapuoti

      Missä sijaitsi Kuitusten omistama Helsinkiläinen Leipomo entivanhaan? Jonkun tiedon mukaan Ristimäenkadulla, toisen Mikonkadulla ja kolmanne jossain ihan muualla. Kyseessä on 1950-luku.

      • Veskarilta

        60-luvulla se kyllä oli Sammonkadulla siinä missä nyt on Olteri. Kouluun mennessä ostettiin marenkeja 20 pennillä.


      • Pullapuoti

        Tähän löytyi tietoa: Helsinkiläinen Leipomo on sijainnut Savilahdenkatun ja Mikonkadun kulmassa samalla puolella kuin Mikra. Leipomo-osa oli MIkonkdun suuntaisesti ja myymälään mentiin Savilahdenkadun puolelta.
        Samalla paikalla on nyt Valosilmä-myymälä


      • Taas pinnalla juttu
        Pullapuoti kirjoitti:

        Tähän löytyi tietoa: Helsinkiläinen Leipomo on sijainnut Savilahdenkatun ja Mikonkadun kulmassa samalla puolella kuin Mikra. Leipomo-osa oli MIkonkdun suuntaisesti ja myymälään mentiin Savilahdenkadun puolelta.
        Samalla paikalla on nyt Valosilmä-myymälä

        Mikonkadulla oli Korpelan leipomo, myymälä kadun reunassa ja leipomo sisäpihalla. Taisi olla numeroina jotain Mikonkatu 11.

        "Synt82"
        Keilahalli oli alunperin muistaakseni Urheilutalolla ja sitten Maaherrankadulla.
        Rokkalassa olivat MIkkelin osuusmeijeri ja Osuusteurastamo Karjaportti (nykyisin Portti) Meijeri on loppunut ja Portti siirtynyt Tikkalaan.
        Mikä mahtanee olla Portin tilanne nykyisin, ennen oli suuri työllistäjä monella paikkakunnalla.


      • Anonyymi

        Helsinkiläinen leipomo oli Mikonkadun ja Ristimäenkadun kulmassa olevassa vanhassa puutalossa, jossa lienee nykyään vanhan tavaran liike. Matala talohan on vielä pystyssä.


    • Synt.82

      Olenhan syntymästä asti mikkelissä,mutta yritän tulla mieleen vanhoja ollut.Muistakseni viimeksi,että kauppakeskus akselin siinä kadulla ollut keilarihalli.Tilalle nyt avara-toimistoa joka oli viimeksi levi's myymälä.Siellä oli rokkalan varrella makkaratehdas portti kun nyt ei vain siirtyi tupparalaan.Siis vielä nykyisen amarillo-ravintola joka viimeksi stoppari,mutta ei amarillo ole suosikkini ja nyt kuulemma stoppari taas takaisin sinne:).En nyt mieleen vielä mitää lisättävä:)

    • vasen pakki

      sutikan vintillä...pari kertaa

    • Lähemäki

      Entäs Marttisen kioski ja sen tiukka emäntä!

    • Seikkailu sekin

      Löysin netistä luettelon lakanneista yrityksistä niitä on listattu paikkakunnittain, oli mukava lukea yritysten nimiä jotka esiintyivät kaupunkikuvassa lapsuuden aikaan aivan kuin olisi kävellyt ikkunaostoksilla.

      • 2+6

        Olisit laittanu linkkiä luetteloon.


      • tyhmähkö

        Juu, tuo luettelo kiinnostaa minuakin.


      • googlella

      • Mikkeli in 1980-1990
        googlella kirjoitti:

        http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet.html


        siinäpä linkki!

        Kiva, että vanhoja muistoja on kaivettu Mikkelistä esiin..tässä niitä lisää..

        Ennen vanhaan Ristiinasta / Lappeenrannasta tullessa Mikkeliin tie kulki mäkistä ja kapeaa tietä Kattilansillan silloisen Esso huoltoaseman kautta Liikenneympyrä sijaitsi Porrassalmen kadun risteyksessä ennen nyk. Salosen Tv-huolto liikettä. Lisäksi Tenholankadulla ent. meijerin tiloissa sijaitsi silloinen Mikkelin autotyö (auto-korjaamo) ja Kansanmarket oli olla jossain lähellä Pankalampea. Myös Laitisen kulma sekä Kiiskinmäellä toimiva Gulf -huoltoasema tuli tutuksi. Tämän lisäksii Mikkelissä toimi myöhemmin Musta Pörssi niminen ravintola joka taisi lopettaa 90-luvun laman taitteissa. Karvahattu oli mainio ruokapaikka Mikonkadulla varsinkin sen muijan laittamat lihapullat.. oli nam..


      • näin se oli
        Mikkeli in 1980-1990 kirjoitti:

        Kiva, että vanhoja muistoja on kaivettu Mikkelistä esiin..tässä niitä lisää..

        Ennen vanhaan Ristiinasta / Lappeenrannasta tullessa Mikkeliin tie kulki mäkistä ja kapeaa tietä Kattilansillan silloisen Esso huoltoaseman kautta Liikenneympyrä sijaitsi Porrassalmen kadun risteyksessä ennen nyk. Salosen Tv-huolto liikettä. Lisäksi Tenholankadulla ent. meijerin tiloissa sijaitsi silloinen Mikkelin autotyö (auto-korjaamo) ja Kansanmarket oli olla jossain lähellä Pankalampea. Myös Laitisen kulma sekä Kiiskinmäellä toimiva Gulf -huoltoasema tuli tutuksi. Tämän lisäksii Mikkelissä toimi myöhemmin Musta Pörssi niminen ravintola joka taisi lopettaa 90-luvun laman taitteissa. Karvahattu oli mainio ruokapaikka Mikonkadulla varsinkin sen muijan laittamat lihapullat.. oli nam..

        Se oli BP, ei esso. Häkkisen "nuuka" Matti piti sitä vaimonsa Hannan kanssa. Myös heidän tyttärensä Leena ja Liisa työskentelivät siellä.

        Taskisen Asko korjaili autoja korjaamon puolella ja Oinosen Veikko korjaili myös.
        Veikko taisi olla eräänlainen kausityöntekijä jostain syystä ;D


      • mtttu
        Mikkeli in 1980-1990 kirjoitti:

        Kiva, että vanhoja muistoja on kaivettu Mikkelistä esiin..tässä niitä lisää..

        Ennen vanhaan Ristiinasta / Lappeenrannasta tullessa Mikkeliin tie kulki mäkistä ja kapeaa tietä Kattilansillan silloisen Esso huoltoaseman kautta Liikenneympyrä sijaitsi Porrassalmen kadun risteyksessä ennen nyk. Salosen Tv-huolto liikettä. Lisäksi Tenholankadulla ent. meijerin tiloissa sijaitsi silloinen Mikkelin autotyö (auto-korjaamo) ja Kansanmarket oli olla jossain lähellä Pankalampea. Myös Laitisen kulma sekä Kiiskinmäellä toimiva Gulf -huoltoasema tuli tutuksi. Tämän lisäksii Mikkelissä toimi myöhemmin Musta Pörssi niminen ravintola joka taisi lopettaa 90-luvun laman taitteissa. Karvahattu oli mainio ruokapaikka Mikonkadulla varsinkin sen muijan laittamat lihapullat.. oli nam..

        Kyseinen huoltoasema ei ollut Esso vaan Bp eli kattilan petko


      • miä ite
        mtttu kirjoitti:

        Kyseinen huoltoasema ei ollut Esso vaan Bp eli kattilan petko

        Ja siinä vieressä oli sittemmin lounaskahvila Kattila, jota Hanna emännöi. Oikein hyvää ruokaa. Kävin joskus syömässä.


    • tanex ,

      Entäs oppikoulut? Niitä oli useita. On kokemusta.

      Maalaispoikana tulin erääseen Mikkelin lukioon - ja jouduin koulukiusatuksi.

      Yhden lukukauden sitä kestin, toiseksi lukukaudeksi pääsin onnekseni toiseen ja huomattavasti arvostetumpaan paikkakunnan kouluun ja suoritin siellä aikanaan lukion varsin hyvin arvosanoin.

      Asiasta on kulunut useita vuosikymmeniä. Sinänsä oli onnekseni tuo kiusaaminen, pääsinpähän parempaan kouluun.

      • hilema w

        Tuo ensin mainittu koulu oli ilmeisestikin Tuomiokirkon lähistöllä.

        Luulen tietäväni kyseisen tapauksen.


      • Yhteiskoulusta
        hilema w kirjoitti:

        Tuo ensin mainittu koulu oli ilmeisestikin Tuomiokirkon lähistöllä.

        Luulen tietäväni kyseisen tapauksen.

        No, jos Yhteiskoulusta puhutaan, niin ovat siellä monet ja vieläkin enemmät tytöt ja pojat kirjoittaneet kuuden ällän paperit lukion päätteeksi. Jotenkas ei sitä koulua voi ulosteen rakentamaksi sanoa. Viittaus edelliseen kirjoittajaan. Ja hän nenä pystyssä ilmoittaen kirjoittaa, että hänen koulumenestykseensä vaikutti myös se, että pääsi huomattavasti arvostetumpaan kouluun. (Mitä tarkoittaakaan?) Tontusta ei välkkyä tule vaikka se pistettäisiin kynttilälinnaan harjoittelemaan oikeinkirjoitusta.
        vaikka kylmältä kuulostaa, niin monet kiusaamista niskaansa saaneet koulunassikat ovat olleet loppujen lopuksi kusipäitä luonteeltaan. Semmoisia lällättelijöitä ja irvistelijöitä, sosiopaatteja, jotka eivät koskaan sopineet porukkaan mukaan. Eivät aikuisenakaan.


    • Sorbatskov

      Mikkelihän tunnettiin aikoinaan valtakunnallisesti nimellä "Perswagon". Tuo sana oli monen huulilla, kun joku aloitti keskustelun Mikkelistä. Oi sitä hienoutta, kun kiinalaisellekin tuli mieleen Mikkeli sissijuuston hajusta .
      Mikkeli on kyllä hieno kehittyvä kaupunki. Palvelut kasvavat ja homma toimii, ihmisetkin ovat kaupungilla hyvin illoisia.

    • historioitsija

      Kullinimijöiden kukkula,paukkuvien perseiden kuja,kusipäänkatu,muutamia mainitakseni.

    • miä ite

      Kävikö kukaan muu uimassa Haukkalahdessa?

      • Miä ite nuorena en

        Missä ihmeen Haukkalahdessa siä kävit uimassa?

        En ole koskaan kuullutkaan Mikkelissä sellaisesta, vai onko nyt näiden kuntaliitosten myötä tullut tuollainen paikka?


      • miä ite
        Miä ite nuorena en kirjoitti:

        Missä ihmeen Haukkalahdessa siä kävit uimassa?

        En ole koskaan kuullutkaan Mikkelissä sellaisesta, vai onko nyt näiden kuntaliitosten myötä tullut tuollainen paikka?

        Haukkalahti oli Emolanjoen mutka, jossa oli mukava hiekkapohja. Sinne mentiin uimaan pienen suopläntin halki. Ja kun likat eivät uskaltaneet suota ylittää, se oli vain meidän poikien käytössä. Ei tarvittu uikkareita.


      • VanhaKääkkä

        Haukassa me Emolan pojat vietettiin paljon aikaa kesäisin.
        Myös Pömeli oli suosittu hengailumesta.


    • 721

      Vanhoista paikoista tai paikannimistä tuli mieleen pari, eli kiiskinmäellä entisen Esson takana oleva mäki oli nimeltään Öljymäki, lienee saanut nimensä näistä bensa-asemista. Sitten tässä uuden vankilan alapuolella rinteessä oli vielä 80-90 luvulla "nousevan auringon talo" kunnes se purettiin tierempan alta ja talo tai oikeastaan toiminta siirtyi kalevankankaalle.

      • oli se aikaa

        Se nousevan auringon talo oli nimeltään huvikumpu ja deekut piti siellä majaansa.
        Malinen sitten pisti koko mörskän tuleen.


    • 3+4

      Mikä ihmeen toiminta siirtyi kalevankankaalle? Juopothan siellä majaili.

    • kjkjklpkk

      Öljykellarinmäki oli myös kaukolassa.Yrjönkadun päässä siinä myrkkylammen takana.Siellä oli talvella penskoja mäenlaskussa pulkilla ja suksilla tosi paljon.

      Mieleen muistuu joskus -70 luvulla (KESÄLLÄ) kun lehdenjakaja oli pysäkoinyt autonsa siihen polttimonkadunja hanhikankaankadun risteykseen.Oli unohtanut vetäistä käsijarrun päälle ja auto valui kadulta rinteeseen ja siitä myrkkylampeen!

      Sinne meni pitkälle lampeen ja upposi.palokunta sukeltajineen paikalle liinaa kiinni auto pois lammesta. Muistan vielä kun sukeltaja kertoi jumalattoman kokoisen hauen tuijottaneen häntä siellä kuulema todella syvässä lamessa!

    • haikeus3

      Näin vanhaan hyvään aikaan.
      Pitkäjärven alikäytävä rakennettiin senjälkeen, kun poliisi auto ajoi urpolankoulun suunnasta kaksi poliisia ja kaksi humalaista kyydissä ollutta suoraan junan alle.
      Kaikki kuoli. Olisiko ollut v. 1969.
      Pikkukauppoja oli joka kadulla, ei ollut itsepalvelumyymälöitä.
      Kannu piti olla mukana, kun meni ostamaan maitoa.
      60-luvulla naiset pukeutui yleensä hameeseen.Jos lähti tansseihin, piti sitä ennen ainakin tunti laitella ja tupeerata hiuksia.

      • Anonyymi

        Tuo poliisiauton junan alle joutuminen on muistissa. Vuotta en itse muista, mutta 60-luvun loppupuolella joka tapauksessa. Olin Porrassalmen Yhteislyseolla (Kalevankankaan koulu), jossa oli joku illanvietto. Joku kaupungilta tullut oli kuullut onnettomuudesta ja toi siitä tiedon koululle.


    • drgtgt

      Eikös se alikäytävä tullut 80-luvun alussa?Muistan tapauksen kun poliisiauto jäi siinä junan alle.MP pelasi urheilupuistossa jääpallo-ottelua kun varmaan kaikki mikkelin silloiset hälytysajoneuvot pillit ja valot päällä ajoivat urskin ohi.Siihen aikaan palolaitos sijaitsi teatterin alla,eli tallit siinä missä nykyisin on ravintola.
      Jonkun ajan kuluttua rupesi urskissa huhu leviämään onnettomuudesta ja porukkaa alkoi lähteä kohti onnettomuuspaikkaa!

    • Näin on

      1969 ei kuollut poliiseja kuin Pihtiputaalla Pasasen ampuma. Sitä ennen poliisi on kuollut virantoimituksessa 1951. Sen jälkeen on kuollut samana päivänä kaksi poliisia vain 1997 Stenin ampumana. Eli höpöjuttuja taas.

      • seikka on saletti

        Ei ole mitään höpöjuttuja. Älä nyt sekoita niitä jos polisi on ammuttu virantoimituksessa.
        Junan alle ajoi poliisiauto pitkäjärvellä ja kaikki kuolivat poliisiautossa.


      • Näin on
        seikka on saletti kirjoitti:

        Ei ole mitään höpöjuttuja. Älä nyt sekoita niitä jos polisi on ammuttu virantoimituksessa.
        Junan alle ajoi poliisiauto pitkäjärvellä ja kaikki kuolivat poliisiautossa.

        Kyse on virantoimituksessa kuolleista poliiseista ei löydy kahta samana päivänä kuollutta poliisia 50-,60-,70- ja 1980-luvulla.


      • eiku näin
        Näin on kirjoitti:

        Kyse on virantoimituksessa kuolleista poliiseista ei löydy kahta samana päivänä kuollutta poliisia 50-,60-,70- ja 1980-luvulla.

        Oli miten oli, mut kaksi poliisia ajoi junan alle pitiksellä. Sitä en tiedä miksi sitä et netistä löydä.
        Ei tääl varmaan kaikkia maailman asioita ole.
        Kysy joltain vanhemmalta tuntemaltasi ihmiseltä asiasta äläkä täällä turhaan väitä, kun et tiedä. Kyllä sen joku muistaa.
        Ite olin sillon pentu, mutta muistan ton jutun.
        Toinen viel tais asua siekkilässä jos en väärinn muista.


      • Näin on
        eiku näin kirjoitti:

        Oli miten oli, mut kaksi poliisia ajoi junan alle pitiksellä. Sitä en tiedä miksi sitä et netistä löydä.
        Ei tääl varmaan kaikkia maailman asioita ole.
        Kysy joltain vanhemmalta tuntemaltasi ihmiseltä asiasta äläkä täällä turhaan väitä, kun et tiedä. Kyllä sen joku muistaa.
        Ite olin sillon pentu, mutta muistan ton jutun.
        Toinen viel tais asua siekkilässä jos en väärinn muista.

        Kysellään.


      • Anonyymi

        Ei ole höpöjuttu. Tapahtui joulukuussa 1968. Henkilöjuna Kouvolasta Pieksämäelle, ns postijuna ja poliisiauto törmäsivät pitkäjärven tasoristeyksessä. Kaksi poliisia ja kaksi "asiakasta" kuolivat. Vanhempi poliisi oli Arttu Lepistö, nuoremman nimeä en muista.


    • kooskkkllkl

      Täyttä totta on tämä onnettomuus.Sitä en tiedä selvisikö se miksi auto ajoi junanan alle.Sellaistakin huhuiltiin,että toinen "asiakkaista" olisi tyrkännyt vaihteen päälle ja auto olis nytkähtänyt raiteille.

    • onnettomuus

      Eihän se ilmeisesti selvinnyt koskaan, mikä oli onnettomuuden syy.
      Muistaakseni oli saatu tehtävä hakea kaksi humalaista, oilsiko ollut jomman kumman humalaisen kotoa jostain urpolasta.
      Siihen aikaan vietiin putkaan hyvin helposti ihan kaupungiltakin,
      jos vain jalka vähän heitti.
      Poliisi autoa ajanut oli vanhempi kokenut poliisi ja vieressä oli nuorempi poliisi. Auto tuli urpolan koulun suunnalta.
      Tässä onnettomuudessa kaikki kuolivat.

    • Myrkkylampi

      Onko kellään tietoa mistä Myrkkylammen nimi juontaa?

      • Lähesvarmatieto

        Eräs neropatti kertoi että Pietari oli kalastaja(kerrotaan myös Juice Leskisen biisissä Ekumeeninen jenkka) joka asui yllätys yllätys, pietarinkadulla. Pietari-parka kalasti Myrkkylammesta ruuttanoita ja syötyään tätä veden viljaa, ei hän kotimatkallaan päässyt kuin yrjönkadulle kun laatta jo lensi. Näin päivästä toiseen, siitä katujen ja lammen nimet.


    • 5657821

      Legendaarinen Mikon baari, Vilhonkadun ja Mikonkadun kulmassa. Niin ja Keskusbaari, Porrassalmenkatu 12. Muistaako kukaan veturitallien takana ollutta kapeaa rautatietä?

      • miäite

        Se oli muistaaksen halkojen kuljetusta varten tehty. Vaunuja työnnettiin miesvoimin. Halkolaanin pohjalla eleli isoja kovakuoriaisia, euroopan sarvikuonokkaita. Niitä tuli joskus vastaan, kun käytiin matoja etsimässä.


    • Tyttökoululainen

      Vanhassa kauppahallissa olleen kenkäkaupan omisti kauppias Turunen, 1950-luku (joku kyseli aikaisemmassa ketjussa.)

    • Anonyymi

      Pursialassa on ollut autokorjaamo 60-luvun alussa, muistanetko ketä siellä oli silloin töissä?

      • Anonyymi

        Muistaako kukaan iitan kioskin kenkätehtaan kentän vieressä 1960 luvulla asuin olkkolankadulla lapsena ja haettiin siitä karkkia EH


    • Anonyymi

      Liityppä sellaiseen ryhmään,kuin Miun vanha Mikkeli. Sieltä löytyy kuvia ja voit kysellä rakennuksista ja kaupoista

      • Anonyymi

        Mikkeliläiset eivät käytä miu sanaa......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikkeliläiset eivät käytä miu sanaa......

        Kuka on tämä Miu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on tämä Miu?

        Maun sisar?


    • Anonyymi

      Neekeriharju oli Annilassa Porrassalmentiellä, kunnes joku vihervasemmistolainen sai raivokohtauksen ja alkoi kiljumaan väärää nimeä. Kukaan muu ei nähnyt asiassa mitään pahaa.

      • Anonyymi

        "Neekeriharju oli Annilassa Porrassalmentiellä, kunnes joku vihervasemmistolainen sai raivokohtauksen ja alkoi kiljumaan väärää nimeä. Kukaan muu ei nähnyt asiassa mitään pahaa."

        Nyt jännityksellä odotetaan, milloin tämä viesti poistuu. Epäilen 18.10.2022 ennen kello 18:00:aa.


      • Anonyymi

        Tärkeä tieto ja pyhä paikka Mikkelin oodineille.


      • Anonyymi

        Tonttulan ja Pönttölän välissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tonttulan ja Pönttölän välissä.

        Ei, vaan ennen Tonttulaa. Nyt siihen yritetään saada uusia asukkaita, kun on tehty kaava.
        Huonosti on tontit menneet kaupaksi.


    • Anonyymi

      Valio asu oli entisen pusa vaate liikkeen vastapäätä porrassalmen kadulla..
      Nyt paikalla on kerrostalo.

    • Anonyymi

      Linjuri kauppa oli siinä pusan kulmalla. autolla pääsi katolle parkkiin.

    • Anonyymi

      Löytyykö Reinikaisen Irja parturi liikkeestä kuvia/muistoja Mikkeli

      • Anonyymi

        Löytyy. Kui?


    • Anonyymi

      No nyt on yhden Mikkelin vanhimman kampaamon Lei-Ra:n toinen perustaja kuollut.
      Toimii edelleen Porrassalmenkadun ja Vilhonkadun kulmassa.

    Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      4740
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      102
      2471
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      576
      1861
    4. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      9
      1723
    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      113
      1577
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1207
    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1138
    8. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      219
      1000
    9. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      998
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      987
    Aihe