Kanerva on eurooppalainen ikivihreä varpukasvi. Suomessa Kanervaa tapaa yleisenä koko maassa. Ulkosaaristossa Kanerva korvautuu Variksenmarjalla. Kanervien suvun nimi Calluna on johdos kreikankielen teonsanasta "kallynein", mikä tarkoittaa LAKAISEMISTA. Kanervan versoista onkin tehty VARPULUUTIA. Kanerva viihtyy valoisissa, maaperältään happamilla kasvupaikoilla. Vaikka sen kasvupaikat ovat kuivahkoja, se ei kuitenkaan siedä pitkäaikaista kuivuutta eikä myöskään kovia pakkasia. Vauriot korjaantuvat kuitenkin helposti versoston tehokkaan uudistumisen ansiosta. Valtava siementuontanto ja siementen hyvä säilyminen itävänä varmistavat myös lajin säilymistä. Korkea lämpötila ja suora auringonvalo edistävät siementen itämistä, mistä syystä Kanerva hyötyy kulottamisesta ja metsäpaloista. Typestä Kanerva ei pidä: typpipitoiset Kanervat maistuvat KANERVANÄLVIKKÄILLE, joka lisääntyy hirmuisella nopeudella kasvustossa. Karujen maiden Kanervia nälvikäs ei juurikaan tuhoa.
Kanerva on tärkeä mesikasvi, sillä sen kukinta ajoittuu loppukesään, jolloin muita mesilähteitä on vähemmän saatavilla. Kanervankukkien medestä mehiläiset tuottavat tummaa ja voimakasaromista KANERVAHUNAJAA. Mehiläisten lisäksi kukissa vierailevat monet muutkin HYÖNTEISET, mutta tärkein pölyttäjä Kanervalle on kuitenkin pieni KANERVARIPSIÄINEN.
Kanerva on tärkeä mesikasvi, sillä sen kukinta ajoittuu loppukesään, jolloin muita mesilähteitä on vähemmän saatavilla. Kanervankukkien medestä mehiläiset tuottavat tummaa ja voimakasaromista KANERVAHUNAJAA. Mehiläisten lisäksi kukissa vierailevat monet muutkin HYÖNTEISET, mutta tärkein pölyttäjä Kanervalle on kuitenkin pieni KANERVARIPSIÄINEN.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.