Onko Mayback tavisten auto ?

Kyselijä

Jos nimittäin Cadillacin Sixteen tulee edes rajoitettuun tuotantoon, niin voi sanoa, että Maybachin mopokone on aika kypsää kauraa.

Cadillacissa 13,6-litrainen V16-kone, jossa 1000 heppaa.

Lukekaa lisää:

http://www.autoexpress.co.uk

18

1410

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maybachista

      Taitaa olla niin että meille tavallisille tallaajille on yks ja sama vaikka Cadillacissa/Maybachissa ois 5000 hv 20 cyl.

      No jos jatkan aloittamallasi linjalla, Maybach on kuitenkin vähilläkin hepoilla auto eikä mikään jenkkiromu jossa on meksikossa kasatut sähkölaitteet :)

      • Ringo

        Nii eihän niillä tehoilla sitten olekkaan niin väliä, (etenkään silloin kun Mersu on häviöllä) ja ainahan sinisilmäiset ja valeatukkaiset Turkkilaiset nyt alempaa rotua olevat Meksikolaiset voittaa.


      • Kyselijä

        Asiantuntija puhuu.

        Nämä jenkkiromu-puheet voi laittaa suurinpiirtein samaan mappiin kuin mm. seuraavanlaiset kommentit :

        "Mulla se oli 20 vuotta sitten Ford/Opel/Renault jne... ja silloin jo totesin, että ne ei osaa autoja valmistaa."

        Milloin olet uuden amerikanauton viimeksi omistanut ? Et koskaan.


      • voortimies
        Kyselijä kirjoitti:

        Asiantuntija puhuu.

        Nämä jenkkiromu-puheet voi laittaa suurinpiirtein samaan mappiin kuin mm. seuraavanlaiset kommentit :

        "Mulla se oli 20 vuotta sitten Ford/Opel/Renault jne... ja silloin jo totesin, että ne ei osaa autoja valmistaa."

        Milloin olet uuden amerikanauton viimeksi omistanut ? Et koskaan.

        Eihän ameriikan pojatkaan osta enää niitä. Pitkään aikaan ei jenkkien omat tekeleet ole pärjänneet henkilöauto myynnissä omassakaan maassa, kuin satunnaisesti rankoilla alennuksilla. Eli mottosi sopii sinnekin, kuin nenä päähän. Ps. kyseinen Cadillac on niin sanottu "näyttely-auto" eli kaikki arvot vedetty hatusta. Jos niihin mainos uskoo, niin silloin Arnold tosiaan on terminaattori


      • Jep
        Kyselijä kirjoitti:

        Asiantuntija puhuu.

        Nämä jenkkiromu-puheet voi laittaa suurinpiirtein samaan mappiin kuin mm. seuraavanlaiset kommentit :

        "Mulla se oli 20 vuotta sitten Ford/Opel/Renault jne... ja silloin jo totesin, että ne ei osaa autoja valmistaa."

        Milloin olet uuden amerikanauton viimeksi omistanut ? Et koskaan.

        vaikka mitä. Ehkä siksikin osaan edes kirjoittaa muitakin sanoja kuin "vittu" ja "jou". Toisin kun sinä. Mee pois, et jaksa edes huvittaa meitä.


      • Kyselijä
        Jep kirjoitti:

        vaikka mitä. Ehkä siksikin osaan edes kirjoittaa muitakin sanoja kuin "vittu" ja "jou". Toisin kun sinä. Mee pois, et jaksa edes huvittaa meitä.

        Ei tässä topicissa ainakaan yhtään vittua tai jouta ole näkynyt. Kenelle lie puhunut ?

        Ja kyseinen auto on kuitenkin rakennettu, joka on jo saavutus sinänsä. Ja mitä tulee suosioon, niin esim., amerikan fordin pitkät avolavamalit ovat olleet myydyimpiä kulkineita jo monta vuotta jenkkilässä. Tosin ei niitä voi ihan henkilöautoluokkaan laskea.

        Ja tietysti juttuhan on niin, että amerikan prototyyppien spekseihin ei voi uskoa, mutta jos kyseessä olisi mersu, nin sehän pitäisi tietenkin paikkansa, vai mitä ???


      • Tuomo
        Kyselijä kirjoitti:

        Ei tässä topicissa ainakaan yhtään vittua tai jouta ole näkynyt. Kenelle lie puhunut ?

        Ja kyseinen auto on kuitenkin rakennettu, joka on jo saavutus sinänsä. Ja mitä tulee suosioon, niin esim., amerikan fordin pitkät avolavamalit ovat olleet myydyimpiä kulkineita jo monta vuotta jenkkilässä. Tosin ei niitä voi ihan henkilöautoluokkaan laskea.

        Ja tietysti juttuhan on niin, että amerikan prototyyppien spekseihin ei voi uskoa, mutta jos kyseessä olisi mersu, nin sehän pitäisi tietenkin paikkansa, vai mitä ???

        Amerikassa ei osata nykyään valmistaa juuri mitään kunnolla, suunnitelmat voivat olla hienot mutta toteutus ontuu. Ehkä poislukien S&W käsiaseet, tappaminenhan on aina ollut jenkeille mieluisaa.


      • Veronkerääjä

        Niin omien viime aikojen kokemusteni kuin kuluttajatutkimusten mukaan Jenkit eivät ole enää romuja. Esimerkiksi JD powerin tuoreessa kestävyystutkimuksessa Buick!!! oli kolmas ja pärjäsi paremmin kuin yksikään eurooppalainen auto. Cadillac oli 7. ja sen edelle meni eurooppalaisista vain Porcshe.

        Tosin Suomeen Cadillaciä ei kannata ostaa. Liiketuttava toi muutama vuosi sitten perinteisen lotja-koppaisen Northstarin, ja maahantuonnin jälkeen Kehä III:n Metro-Auton huolto ei ole saanut sitä vielä päivääkään toimimaan ongelmitta.


      • voortimies
        Veronkerääjä kirjoitti:

        Niin omien viime aikojen kokemusteni kuin kuluttajatutkimusten mukaan Jenkit eivät ole enää romuja. Esimerkiksi JD powerin tuoreessa kestävyystutkimuksessa Buick!!! oli kolmas ja pärjäsi paremmin kuin yksikään eurooppalainen auto. Cadillac oli 7. ja sen edelle meni eurooppalaisista vain Porcshe.

        Tosin Suomeen Cadillaciä ei kannata ostaa. Liiketuttava toi muutama vuosi sitten perinteisen lotja-koppaisen Northstarin, ja maahantuonnin jälkeen Kehä III:n Metro-Auton huolto ei ole saanut sitä vielä päivääkään toimimaan ongelmitta.

        On kivaa, kun joku uskoo Gallup sedän juttuihin. Jos sinulta KYSYTÄÄN mikä maito maistuu parhaalta, niin jopas kummaa, se mikä on jääkaapissa/ostoskassissa sattuu olemaan. Samanlaisia on ikävä kyllä JD Powersin jutut. BUICK ja Chevrolet, Caddy, Pontiac ja niin edelleen tehdään pääosin samoista osista( ja samoissa tehtaissa). Joten laatu erot on lähinnä vitsi. Ja ihan tosissaan, jos Suomessa ei saada Caddyä toimimaan, niin luuletko tosiaan, että koko tehtaan ainoa maanantai kappale sattui juuri tänne?


      • Veronkerääjä
        voortimies kirjoitti:

        On kivaa, kun joku uskoo Gallup sedän juttuihin. Jos sinulta KYSYTÄÄN mikä maito maistuu parhaalta, niin jopas kummaa, se mikä on jääkaapissa/ostoskassissa sattuu olemaan. Samanlaisia on ikävä kyllä JD Powersin jutut. BUICK ja Chevrolet, Caddy, Pontiac ja niin edelleen tehdään pääosin samoista osista( ja samoissa tehtaissa). Joten laatu erot on lähinnä vitsi. Ja ihan tosissaan, jos Suomessa ei saada Caddyä toimimaan, niin luuletko tosiaan, että koko tehtaan ainoa maanantai kappale sattui juuri tänne?

        J.D. Power and Associatesin VDS-tutkimus ei kysy mielipiteitä, vaan vikojen määrää. En tiedä, mitä mainitsemasi JD Powersin tutkimukset kysyvät. Tosin J.D. Powerinkin tutkimuksessa vikojen määrä perustuu omistajien ilmoitukseen, mutta vuosien mittaan tehdyt testit, kertovat, että tämäntyyppisen kyselyn korrelaatio objetiivisiin mittauksiin on vahva.

        Ne Jukan Lulla-Caddyn ongelmat eivät pääosin suinkaan johdu autosta, vaan siitä, että Suomesta ei löydy asiantuntemusta vikojen korjaamiseeen tai edes auton huoltoon. Muutaman yksilön vuoksi ei kannata kenenkään pitää yllä asiantuntemusta.


      • Kyselijä
        Veronkerääjä kirjoitti:

        J.D. Power and Associatesin VDS-tutkimus ei kysy mielipiteitä, vaan vikojen määrää. En tiedä, mitä mainitsemasi JD Powersin tutkimukset kysyvät. Tosin J.D. Powerinkin tutkimuksessa vikojen määrä perustuu omistajien ilmoitukseen, mutta vuosien mittaan tehdyt testit, kertovat, että tämäntyyppisen kyselyn korrelaatio objetiivisiin mittauksiin on vahva.

        Ne Jukan Lulla-Caddyn ongelmat eivät pääosin suinkaan johdu autosta, vaan siitä, että Suomesta ei löydy asiantuntemusta vikojen korjaamiseeen tai edes auton huoltoon. Muutaman yksilön vuoksi ei kannata kenenkään pitää yllä asiantuntemusta.

        Todella järkevä vetääkin se johtopäätös, että jos yksi yksilö ei toimi, niin kaikki ovat yhtä paskoja. Siitähän voisin vetää sen johtopäätöksen, että kun paikallinen pirssimies osti äskettäin uuden E-sarjan mersun, niin koska se jouduttiin jarruongelmien takia tuomaan lavetilla korjaamolle jo ennen töiden alkua, niin kaikki E-sarjan mersutkin ovat laadultaan täysiä paskoja.

        Ehkä kannattaisi tosiaan tutustua nykyisiin jenkkeihin ennenkuin alkaa kertomaan noita jenkkiromu-juttuja, ettei joudu aivan naurunalaiseksi.


      • Veronkerääjä
        Tuomo kirjoitti:

        Amerikassa ei osata nykyään valmistaa juuri mitään kunnolla, suunnitelmat voivat olla hienot mutta toteutus ontuu. Ehkä poislukien S&W käsiaseet, tappaminenhan on aina ollut jenkeille mieluisaa.

        Pitää pääosin paikkansa, esimerkiksi amerikasta ostetut lelut hajoavat suomalaislasten käsittelyssä alle päivässä.

        Amerikkalaisen toimistotyöntekijän toimintaa seuranneena ei voi tosiaan kuin ihmetellä, miten maassa saadaan mitään aikaiseksi. 80% ajasta kuluu yleiseen hemulointiin (sähläämiseen, omien asioiden hoitamiseen, turhanpäiväisiin tapaamisiin ja muiden selkään puukottamiseen). 20% hyötyajastakin puolet menee hukkaan, kun kaikki tehdään kahteen kertaan.

        Mutta autovalmistuksessa tämä onkin viime aikoina osoittautunut viisaudeksi. Kun etenkin eurooppalaiset ja jossain määrin myös japanilaiset ovat tuoneet uutta tekniikka liian nopeasti autoihin ja ovat käyttäneet liian tiukkoja suunnittelukriteerejä, amerikkalaiset ovat keskittyneet lähiöhyökkäysvaunuihin, joissa on varaa tehdä potentiaalisesti ongelmalliset kohdat riittävän kestäviksi ja joiden tekniikka moottoria myöten on 20-30 vuotta vanhaa.

        Amerikkalaisissa autotehtaissahan ei sitten juuri näy "aitoja" amerikkalaisia, vaan maahanmuuttajia ja niitä, joista Archie Bunker käyttää termiä coloured tai (ra)coon ja Meathead termiä black.

        Jos joku ulkopuolinen sitten yrittää kehittää jotakin uutta amerikkalaisten ehdoilla, tulos on yleensä katastrofi, kuten DaimlerChryslerille kävi M-mallin osalta. Sehän on tuhonnut ison osan koko merkin imagoa Jenkeissä.


      • Veronkerääjä
        Kyselijä kirjoitti:

        Todella järkevä vetääkin se johtopäätös, että jos yksi yksilö ei toimi, niin kaikki ovat yhtä paskoja. Siitähän voisin vetää sen johtopäätöksen, että kun paikallinen pirssimies osti äskettäin uuden E-sarjan mersun, niin koska se jouduttiin jarruongelmien takia tuomaan lavetilla korjaamolle jo ennen töiden alkua, niin kaikki E-sarjan mersutkin ovat laadultaan täysiä paskoja.

        Ehkä kannattaisi tosiaan tutustua nykyisiin jenkkeihin ennenkuin alkaa kertomaan noita jenkkiromu-juttuja, ettei joudu aivan naurunalaiseksi.

        Jos siis jäi epäselväksi, Jukan Caddy ei edes yksilönä ole mikään maanantaikappale. 1990-luvun puolivälin tuotteena siinä vain on enemmän uutta tekniikkaa, kuin S-sarjaa lukuunottamatta uusissakaan Mersuissa, mm. aktiivijousitus. Tämän epäkypsän tekniikan ylläpito vaatii osaamista, jota Suomessa ei kenelläkään ole varaa ylläpitää.

        GM:hän oppi läksynsä 1990-luvun lopulla ja välttää nykyään uuden teknologian käyttöä. Strategian onnistumisesta kertoo se, että tällä hetkellä firman luotettavimmaksi merkiksi koetaan Buick, perusmerkki, jonka malleista on riisuttu kaikki turhanpäiväiset himmelit.


      • voortimies
        Veronkerääjä kirjoitti:

        Jos siis jäi epäselväksi, Jukan Caddy ei edes yksilönä ole mikään maanantaikappale. 1990-luvun puolivälin tuotteena siinä vain on enemmän uutta tekniikkaa, kuin S-sarjaa lukuunottamatta uusissakaan Mersuissa, mm. aktiivijousitus. Tämän epäkypsän tekniikan ylläpito vaatii osaamista, jota Suomessa ei kenelläkään ole varaa ylläpitää.

        GM:hän oppi läksynsä 1990-luvun lopulla ja välttää nykyään uuden teknologian käyttöä. Strategian onnistumisesta kertoo se, että tällä hetkellä firman luotettavimmaksi merkiksi koetaan Buick, perusmerkki, jonka malleista on riisuttu kaikki turhanpäiväiset himmelit.

        Hauskaa kuulla, että maailman yhdellä kilpailummalla teollisuudenhaaralla pärjää paremmin "vanhalla tekniikalla".Teollisuuden historiassa se onkin ainutkertaista. Nokia voisi ottaa oppia ja valmistaa 2110 mallia uudestaan, johan kurssi nousu olisi taattu. Mitä siitä että, kamerakännykän tuotanto kustannukset ovat alhaisemmat, kuin vanhan sotaratsun. Totuuden nimessä kannattaisi tutkia vaikkapa viime vuosikymmenen myyntitilastoja suhteessa caddy/Lexus. Ei isänmaallinen punaniska japsia ostaisi, jollei se olisi olennaisesti parempi. Hienosti myönsit, että ennen tuli mitä sattuu mutta nyt hyvää perus Ladaa. Sillä se Nokiakin pärjää vaikka mieli tekisi myydä kalliimpia malleja. Ps. Buick ei Gm:n mielestä todellakaan ole perusmalli. On itseasiassa Tehtaan kategoriassa caddyn jälkeen seuraava.Mainoksissa sitä verrataan Bmw:hen Lexukseen ym.


      • Veronkerääjä
        voortimies kirjoitti:

        Hauskaa kuulla, että maailman yhdellä kilpailummalla teollisuudenhaaralla pärjää paremmin "vanhalla tekniikalla".Teollisuuden historiassa se onkin ainutkertaista. Nokia voisi ottaa oppia ja valmistaa 2110 mallia uudestaan, johan kurssi nousu olisi taattu. Mitä siitä että, kamerakännykän tuotanto kustannukset ovat alhaisemmat, kuin vanhan sotaratsun. Totuuden nimessä kannattaisi tutkia vaikkapa viime vuosikymmenen myyntitilastoja suhteessa caddy/Lexus. Ei isänmaallinen punaniska japsia ostaisi, jollei se olisi olennaisesti parempi. Hienosti myönsit, että ennen tuli mitä sattuu mutta nyt hyvää perus Ladaa. Sillä se Nokiakin pärjää vaikka mieli tekisi myydä kalliimpia malleja. Ps. Buick ei Gm:n mielestä todellakaan ole perusmalli. On itseasiassa Tehtaan kategoriassa caddyn jälkeen seuraava.Mainoksissa sitä verrataan Bmw:hen Lexukseen ym.

        Mistäs tuollainen harhaluulo on syntynyt, että autoteollisuus kuuluisi maailman kilpaillumpiin teollisuudenhaaroihin. Tutustuminen alan historiaan (esim. David Halberstamin The Reckoning vuodelta 1986 on edelleen hyvä lähdeteos) kertoo, että 1970-luvun lopulle asti alan kilpailu Yhdysvalloissa oli lähinnä nimellistä. Tälläkin hetkellä ala on selkeästi oligopolien hallussa ja uusien tulokkaiden pääsy mukaan kilpailuun on erittäin vaikeaa.

        Nokian ei kannata ottaa mallia autoteollisuudesta, sillä kännykkävalmistus ja autoteollisuus ovat teknologian elinkaarella täysin eri vaiheissa. Teknologiakehityksen ensimmäinen vaihe eli ns. tuotearkkitehtuurikehitys päättyi autoteollisuudessa 1920-luvulla, kun GM toi markkinoille ensimmäiset nykyaikaiset, itsekantavaan koriin perustuvat mallinsa ja nousi näiden ansiosta Fordin ohi maailman suurimmaksi autovalmistajaksi. Tämän jälkeen autoteollisuuden komponenttikehitys lähes nykyiselle tasolle vei 1950-luvun alkuun. Tämän jälkeen alan kehitys on ollut lähinnä tuotannon ja muotoilun kehitystä ja tärkeimmät teknologiset kehitysaskeleet ovat syntyneet joko turvallisuus- tai ympäristöpaineista tai sitten elektroniikan kehitys on tehnyt uudet ominaisuudet lopulta mahdollisiksi. Kehityksen kypsyydestä kertoo, että kun olin 1980-luvun lopussa autoteollisuuden palveluksessa, minulle esitettiin tilasto, jonka mukaan kalleimmankin alle 4-litraisen sarjatuotantoauton valmistuskustannukset eivät hintaeroista huolimatta olleet edes kahta kertaa suuremmat kuin halvimman (kallein ei muuten ollut mikään Mersu, vaan Uudenkaupungin tekemä Rättikatto-Saab 900, jossa oli kaksi erittäin kallista komponenttia: rättikatto ja moottori, joka tehtiin pienenä sarjana Ruotsissa). Käännykäteollisuushan on tällä hetkellä kehitysvaiheessa, jossa tuotearkkitehtuuri on vakiintunut (2110:n myötä, käyttäisin omaani vieläkin ellei sen korjaus maksaisi enemmän kuin uusi kännykkä kaupassa), mutta komponentit kehittyvät ja halpenevat edelleen nopeasti.

        Caddyn viime vuosikymmenen myyntitilastot ovat karmeaa luettavaa, totta, mutta niin ovat GM:n ja amerikan Fordin kaiken kaikkiaankin. GM menetti 1992-2002 markkinaosuutta 7 prosenttiyksikköä ja Ford 6. Caddyn vaikeuksiin on osoitettavissa kaksi selkeää syytä: pahin ongelma oli brandin "Car your old man used to drive" imago eli asiakaskohderyhmä hävisi mullan alle ja uutta ei tullut tilalle. Toinen ongelma oli epäonnistunut tuotepolitiikka: brandia yritettiin sitten uudistaa tuomalla autoihin epävarmasti toimivaa tekniikkaa ja eurooppalaisia alustoja, joita Jenkit eivät saaneet toimimaan luotettavasti.

        Nyt GM lienee todennut, että se ei pysty kilpailemaan tekniikalla, joten se on ottanut pragmaattisen asenteen: rahastetaan kypsää markkinaa minimoimalla omat kehityskustannukset ja tehdään rahaa rahoitusjärjestelyillä. Näin yritys on palannut kannattavaksi, mutta on toisaalta nostanut kädet pystyyn: markkinaosuus putoaa pikkuhiljaa.

        Kun puhun perusmallista, en suinkaan tarkoita halpamallia, vaan konservatiivista ostajaa miellyttävää "tavallista" autoa, eurooppalaisittain ehkä Volvon 240-traktoria tai Volkswagen Passatia. Pappa-Ladan tekniikkahan oli 40-50-vuotta vanhaa ja valmistuslaatu surkea. Sitä vastaa nyky-Amerikassa Kia. Buick on keskittynyt tekemään perinteistä amerikkalaista autoa konservatiiviselle keski-ikäiselle ostajakunnalla. Buickin mainokset on suunnattu Lexusta vastaan, sillä Lexusin avainasiakaskuntaahan ovat talouspäälliköt ja vastaanvat, jotka eivät voisi kuvitellakaan ostavansa myyntimies-Caddyä tai mitään eurooppalaisten homppeleiden tuotosta. Tavoitellusta imagosta kertovat hyvin viestinnässä käytetyt termit kuten affordability, practical functionalityja casual (sic!) luxury. Lullien tekniikan nykyaikaisuudesta taas kertoo esimerkiksi se, että halvimman mallin 3.1 litran myllystä puristetaan 175 hevosvoimaa ja kun eurooppalaiset puristavat 3 litran koneesta 205 hv, niin Buickissa tämän verran löytyy 3,8 litraisesta. Halvimmassa mallissa on takana rumpujarrut ja siinä sekä casual luxury -mallissa ABS on edelleen lisävaruste.


      • voortimies
        Veronkerääjä kirjoitti:

        Mistäs tuollainen harhaluulo on syntynyt, että autoteollisuus kuuluisi maailman kilpaillumpiin teollisuudenhaaroihin. Tutustuminen alan historiaan (esim. David Halberstamin The Reckoning vuodelta 1986 on edelleen hyvä lähdeteos) kertoo, että 1970-luvun lopulle asti alan kilpailu Yhdysvalloissa oli lähinnä nimellistä. Tälläkin hetkellä ala on selkeästi oligopolien hallussa ja uusien tulokkaiden pääsy mukaan kilpailuun on erittäin vaikeaa.

        Nokian ei kannata ottaa mallia autoteollisuudesta, sillä kännykkävalmistus ja autoteollisuus ovat teknologian elinkaarella täysin eri vaiheissa. Teknologiakehityksen ensimmäinen vaihe eli ns. tuotearkkitehtuurikehitys päättyi autoteollisuudessa 1920-luvulla, kun GM toi markkinoille ensimmäiset nykyaikaiset, itsekantavaan koriin perustuvat mallinsa ja nousi näiden ansiosta Fordin ohi maailman suurimmaksi autovalmistajaksi. Tämän jälkeen autoteollisuuden komponenttikehitys lähes nykyiselle tasolle vei 1950-luvun alkuun. Tämän jälkeen alan kehitys on ollut lähinnä tuotannon ja muotoilun kehitystä ja tärkeimmät teknologiset kehitysaskeleet ovat syntyneet joko turvallisuus- tai ympäristöpaineista tai sitten elektroniikan kehitys on tehnyt uudet ominaisuudet lopulta mahdollisiksi. Kehityksen kypsyydestä kertoo, että kun olin 1980-luvun lopussa autoteollisuuden palveluksessa, minulle esitettiin tilasto, jonka mukaan kalleimmankin alle 4-litraisen sarjatuotantoauton valmistuskustannukset eivät hintaeroista huolimatta olleet edes kahta kertaa suuremmat kuin halvimman (kallein ei muuten ollut mikään Mersu, vaan Uudenkaupungin tekemä Rättikatto-Saab 900, jossa oli kaksi erittäin kallista komponenttia: rättikatto ja moottori, joka tehtiin pienenä sarjana Ruotsissa). Käännykäteollisuushan on tällä hetkellä kehitysvaiheessa, jossa tuotearkkitehtuuri on vakiintunut (2110:n myötä, käyttäisin omaani vieläkin ellei sen korjaus maksaisi enemmän kuin uusi kännykkä kaupassa), mutta komponentit kehittyvät ja halpenevat edelleen nopeasti.

        Caddyn viime vuosikymmenen myyntitilastot ovat karmeaa luettavaa, totta, mutta niin ovat GM:n ja amerikan Fordin kaiken kaikkiaankin. GM menetti 1992-2002 markkinaosuutta 7 prosenttiyksikköä ja Ford 6. Caddyn vaikeuksiin on osoitettavissa kaksi selkeää syytä: pahin ongelma oli brandin "Car your old man used to drive" imago eli asiakaskohderyhmä hävisi mullan alle ja uutta ei tullut tilalle. Toinen ongelma oli epäonnistunut tuotepolitiikka: brandia yritettiin sitten uudistaa tuomalla autoihin epävarmasti toimivaa tekniikkaa ja eurooppalaisia alustoja, joita Jenkit eivät saaneet toimimaan luotettavasti.

        Nyt GM lienee todennut, että se ei pysty kilpailemaan tekniikalla, joten se on ottanut pragmaattisen asenteen: rahastetaan kypsää markkinaa minimoimalla omat kehityskustannukset ja tehdään rahaa rahoitusjärjestelyillä. Näin yritys on palannut kannattavaksi, mutta on toisaalta nostanut kädet pystyyn: markkinaosuus putoaa pikkuhiljaa.

        Kun puhun perusmallista, en suinkaan tarkoita halpamallia, vaan konservatiivista ostajaa miellyttävää "tavallista" autoa, eurooppalaisittain ehkä Volvon 240-traktoria tai Volkswagen Passatia. Pappa-Ladan tekniikkahan oli 40-50-vuotta vanhaa ja valmistuslaatu surkea. Sitä vastaa nyky-Amerikassa Kia. Buick on keskittynyt tekemään perinteistä amerikkalaista autoa konservatiiviselle keski-ikäiselle ostajakunnalla. Buickin mainokset on suunnattu Lexusta vastaan, sillä Lexusin avainasiakaskuntaahan ovat talouspäälliköt ja vastaanvat, jotka eivät voisi kuvitellakaan ostavansa myyntimies-Caddyä tai mitään eurooppalaisten homppeleiden tuotosta. Tavoitellusta imagosta kertovat hyvin viestinnässä käytetyt termit kuten affordability, practical functionalityja casual (sic!) luxury. Lullien tekniikan nykyaikaisuudesta taas kertoo esimerkiksi se, että halvimman mallin 3.1 litran myllystä puristetaan 175 hevosvoimaa ja kun eurooppalaiset puristavat 3 litran koneesta 205 hv, niin Buickissa tämän verran löytyy 3,8 litraisesta. Halvimmassa mallissa on takana rumpujarrut ja siinä sekä casual luxury -mallissa ABS on edelleen lisävaruste.

        Autoteollisuus on aina heijastanut yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Tämä näkyy varsin selvästi automarkkinoinnin kehityksessä. Pieni historiallinen katsaus auttaa meitä ymmärtämään, miksi autoteollisuus on tullut tähän  tilanteeseen. Autot tulivat 20- luvulla (pois lukien lama aika) niin halvoiksi valmistaa, että yhä useammilla oli varaa hankkia Kyseinen hyödyke. Tällöin oli tyypillistä, että valmistus toimintaa harjoittavien yritysten avain kysymykset liittyvät tuotannon tekijöiden hankintaan ja rahoitukseen. Tätä tuotannonsuuntaista vaihetta elettiin aina toisen maailman sodan loppuun. 50-luvulla yhteiskunnan teollistuessa ei riittävän määrän autoja tuottaminen ollut ongelma. Tällöin kysyntää pyrittiin mukauttamaan tuotantoa vastaavaksi. Tämä myyntisuuntaisen vaiheen näkyvin ”saavutus” on mm. nykyisen kaltaisen mainonnan ja markkinoinnin alku. Tällöin Amerikassa suuret auton valmistajat hiljaisella sopimuksella jakoivat markkinat. Tekninen kehitys pysähtyi ja kilpailu näkyi lähinnä muotoilussa. Autojen tarjonnan kasvaessa (Japanin autoteollisuuden maihinnousu amerikkaan) asiakkaat alkavat luonnollisesti vaatia ostamiltaan hyödykkeiltään entistä enemmän. tällöin valmistajat pyrkivät kartoittamaan kysynnän ja vasta tämän jälkeen tuottamaan ja markkinoimaan asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä autoja. Tämä kysyntä suuntainen vaihe oli voimakkaimmillaan 70- luvulla, jolloin autoteollisuus innostui esim. moottoriurheilusta toden teolla. Nykyään autoteollisuus tutkii erilaisten asiakkaiden tarpeet, arvomaailman, kulutustavan ja elämäntyylin. Eli segmentoi ne asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Tässä vaiheessa lähde kirjallisuutesi on sikäli väärässä, että alasta tuli yksi kilpailummista myöskin amerikassa, jonka autoteollisuus säilyi hengissä mm. protektionismin avulla. Tästä voisikin lähteä tarkastelemaan mitä itse asiassa tuote-, hinta- sekä jakelu ja saatavuus kilpailukeinoina tai markkinointiviestintä tuote mielikuvan luojana tarkoittaa, mutta antaa olla. koska nyt varmaan tuli selväksi, ettei valmistuskustannuksella ja myyntihinnalla ole mitään ennalta sovittua suhdetta keskenään. Vaikka avo-saabin kokoamiseen kului sarjatuotantoisista autoista eniten työtunteja, niin kallein se ei toki ollut.PS. kun kerran olet alalla ollut, niin varmaan tiedätkin, ettei millään muulla teollisuuden alalla käytetä niin paljon rahaa tuote ja valmistus menetelmien kehittämiseen?


      • Veronkerääjä
        voortimies kirjoitti:

        Autoteollisuus on aina heijastanut yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Tämä näkyy varsin selvästi automarkkinoinnin kehityksessä. Pieni historiallinen katsaus auttaa meitä ymmärtämään, miksi autoteollisuus on tullut tähän  tilanteeseen. Autot tulivat 20- luvulla (pois lukien lama aika) niin halvoiksi valmistaa, että yhä useammilla oli varaa hankkia Kyseinen hyödyke. Tällöin oli tyypillistä, että valmistus toimintaa harjoittavien yritysten avain kysymykset liittyvät tuotannon tekijöiden hankintaan ja rahoitukseen. Tätä tuotannonsuuntaista vaihetta elettiin aina toisen maailman sodan loppuun. 50-luvulla yhteiskunnan teollistuessa ei riittävän määrän autoja tuottaminen ollut ongelma. Tällöin kysyntää pyrittiin mukauttamaan tuotantoa vastaavaksi. Tämä myyntisuuntaisen vaiheen näkyvin ”saavutus” on mm. nykyisen kaltaisen mainonnan ja markkinoinnin alku. Tällöin Amerikassa suuret auton valmistajat hiljaisella sopimuksella jakoivat markkinat. Tekninen kehitys pysähtyi ja kilpailu näkyi lähinnä muotoilussa. Autojen tarjonnan kasvaessa (Japanin autoteollisuuden maihinnousu amerikkaan) asiakkaat alkavat luonnollisesti vaatia ostamiltaan hyödykkeiltään entistä enemmän. tällöin valmistajat pyrkivät kartoittamaan kysynnän ja vasta tämän jälkeen tuottamaan ja markkinoimaan asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä autoja. Tämä kysyntä suuntainen vaihe oli voimakkaimmillaan 70- luvulla, jolloin autoteollisuus innostui esim. moottoriurheilusta toden teolla. Nykyään autoteollisuus tutkii erilaisten asiakkaiden tarpeet, arvomaailman, kulutustavan ja elämäntyylin. Eli segmentoi ne asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Tässä vaiheessa lähde kirjallisuutesi on sikäli väärässä, että alasta tuli yksi kilpailummista myöskin amerikassa, jonka autoteollisuus säilyi hengissä mm. protektionismin avulla. Tästä voisikin lähteä tarkastelemaan mitä itse asiassa tuote-, hinta- sekä jakelu ja saatavuus kilpailukeinoina tai markkinointiviestintä tuote mielikuvan luojana tarkoittaa, mutta antaa olla. koska nyt varmaan tuli selväksi, ettei valmistuskustannuksella ja myyntihinnalla ole mitään ennalta sovittua suhdetta keskenään. Vaikka avo-saabin kokoamiseen kului sarjatuotantoisista autoista eniten työtunteja, niin kallein se ei toki ollut.PS. kun kerran olet alalla ollut, niin varmaan tiedätkin, ettei millään muulla teollisuuden alalla käytetä niin paljon rahaa tuote ja valmistus menetelmien kehittämiseen?

        Mihin perustuu näkemyksesi, että autoteollisuus on kilpailluimpia teollisuudenaloja. 1970-luvulla tapahtui se, että alalle tuli edes jotain kilpailua, mutta en edelleenkään kuvaisi kilpailua veriseksi.

        Riippuu laskentatavasta, onko autoteollisuus T&K-panokseltaan maailman suurin teollisuudenala vai toiseksi suurin aseteollisuuden jälkeen. Joka tapauksessa panostus on suurempi, kuin esimerkiksi IT-teollisuudessa. Mutta rahamäärät eivät kuvaa innovatiivisuutta. Autotehtaat keskittyvät nykyään lähinnä muotoiluun ja tuotekonsepteihin sekä valmistettavuuteen. Tuotekehitys on lähinnä viilailua. Suurimmat tuotteisiin liittyvät uuspanostukset ovat tällä hetkellä käynnistymässä autojen ylläpidon puolella eli siinä, miten myydyt autot ja varsinkin niiden elektroniikka ja ohjelmistot huolletaan. Teknologiakehitystä tekevät lähinnä osatoimittajat.


    • Voi, voi!

      Jossain kulkee sekin raja, jolloin tehoilla ei ole enää mitään väliä. Luuletko, että Cadillacin alusta on sillä tasolla, että tuo 1000 hevosvoimaa on täysin käytettävissä? Veikkaan, että pito loppuu ennen sitä. Tiedoksesi, että esim. Suomeen tuotavista Ferrareista ja Porscheista ei yhdessäkään ole niin paljon tehoja kuin Maybachissa, jossa on varsin riittävät 405 kilowattia, eli n. 550 hv. Ja otetaan huomioon, että kyse on sentään edustusautosta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      657
      8035
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2310
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2237
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1809
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1315
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1245
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1195
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      856
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      851
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      773
    Aihe