turha-tieteet

Entäs ne jotka työllistyy näiden sun "turhatieteidesi" (huomioi, ilman yhdysviivaa!) tutkijoiksi? Ymmärrän kyllä että vähemmän koulutetun on vaikea käsittää meitä paremman koulutuksen saaneita. Ehkä siinä onkin ero: me sentään viitsimme edes yrittää sietää teitä ja teidän kotkotuksianne, te ette osaa edes sitä.

Kenellä on sitten varma tieto siitä, mitä milloinkin kannattaa tutkia? Sähkön ja sähköilmiöiden tutkiminen oli täysin turhaa muutaman vuosituhannen ajan, ja eihän siitä sittemminkään ole tainnut olla juuri hyötyä.

Astrologian kylkiäisenä kehittyi tähtitiede, josta on edelleen kehittynyt muutama muukin tutkimushaara, joiden sovelluksia käytämme nykyisin päivittäin. Olisiko tämäkin pitänyt aikoinaan täysin turhana kieltää ja käskeä tieteilijöiden keskittyä pelkästään hyödyllisiin tehtäviin eli horoskooppien laatimiseen?

Tämä viesti oli itsessään hyvä osoitus siitä, että "turha-tieteille" on todellakin tarvetta näiden vallalla olevien "tuota mahdollisimman paljon tai kuole"-näkemysten kritisointiin.

Oikeassa olet siinä, että turha on kouluttaa älytöntä määrää ihmisiä alalle, joka ei työllistä. Se ei kuitenkaan tarkoita koko alan lopettamista, sillä ala tuo usein uutta ja erittäin tarpeellista näkökulmaa yhteiskunnassa käytyihin keskusteluihin. Ei raha (tai maksimaalinen tuotto) ole aina se itseisarvo, jota pitää sokeana palvoa. Yliopistossa tieteenaloilla on tarkoituksena nimenomaan tieteen tekeminen ja uusien näkökulmien löytäminen.

.....

Onko sinulla tilastoja väitteittesi tueksi? Tarvittaisiin vertailun vuoksi sekä turhatieteilijöiden että hyötytieteilijöiden työllisyystilastoja. Se, että jollakin alalla esiintyy jonkin verran enemmän työttömyyttä kuin toisella alalla, ei vielä tarkoita, että kyseisen alan koulutus tulisi lakkauttaa. Lakkauttamisen oikeutukseksi vaadittaisiin katastrofaalista työttömyyttä. Onko sinulla esittää tilastollisia todisteita sellaisesta? Lisäksi ennen lakkauttamista tulisi selvittää, miten turhatieteilijöiden koulutusta voitaisiin kehittää ja parantaa enemmän työelämän tarpeita vastaaviksi.



Oletan, että pidät turhatieteistä turhimpina humanistisia aloja, joten tarkastellaanpa nyt niitä. Humanisticum Akavan erityisalojen työelämätiedotteesta: "Noin 40 prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä vähintään kerran valmistumisen jälkeen. Työttömyys kesti keskimäärin viisi kuukautta. Työttömyysjaksot uran alussa vaivasivat erityisesti historia-aineista valmistuneita, joista yli puolet oli ollut vailla työtä. Heikko työmarkkinatilanne oli keskeisin työttömyyden syy.

Opettajia lukuun ottamatta humanistit ovat työllistyneet varsin tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Vakituisessa kokopäivätyössä työskenteli vähän yli 60 prosenttia vastaajista. Noin neljännes oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Yrittäjyys oli yleisintä kääntämistä ja tulkkausta sekä teoreettista kielitiedettä opiskelleilla.

Koko aineistossa humanistien kuukausipalkan mediaani oli noin 2500 euroa. Yksityisellä sektorilla ja johtotehtävissä työskentelevät ansaitsivat eniten.

Vastaajia pyydettiin itse arvioimaan oman työn ja koulutuksen vastaavuutta. Täysin koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteli mielestään noin 60 %, lähes 40 % arvioi olevansa osittain koulutusta vastaavassa työssä ja noin 5 % luokitteli työnsä koulutusta vastaamattomaksi. Laadullinen työllistyminen heikkenee, jos aineistosta jätetään pois opettajina työskentelevät. Tällöin oman alan tehtävissä työskenteli noin puolet vastaajista, osittain vastaavissa tehtävissä 40 % ja koulutusta vastaamattomassa työssä noin 10 %. Useimmiten koulutusta vastaamattomissa tehtävissä arvioivat olevansa taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen sekä vieraiden kielten ryhmiin kuuluvat vastaajat. Ammattinimikkeiden perusteella kyse oli silloin erilaisista avustavista toimistotehtävistä.

Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä siitä, mikä merkitys tietyillä tiedoilla ja taidoilla on omassa työssä sekä arviota, miten akateeminen koulutus tarjosi näitä työn kannalta keskeisiä taitoja. Humanistien mielestä koulutus kehitti erityisesti kieli- ja viestintätaitoja, innovatiivisuutta, laaja-alaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Näitä valmiuksia myös tarvittiin työelämässä. Puutteita oli vastaajien mukaan useimmiten tietotekniikka- ja projektiosaamisessa sekä ryhmätyö- ja johtamistaidoissa, vaikka nämä taidot olisivatkin olleet tarpeen omassa työssä.

Persoona ja työkokemus painavat rekrytoinnissa

Työnantajien näkemyksiä ja odotuksia humanistien vahvuuksista kartoitettiin Humanistit työnantajan silmin -selvityksessä.

Selvityksen mukaan eri sektoreita edustavat työnantajat pitivät humanistien valtteina muun muassa viestintätaitoja, innovatiivisuutta, kansainvälistä kokemusta ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Rekrytoijat odottavat humanisteilta kuitenkin vankempaa osaamista esimerkiksi projektinhallinnan, markkinoinnin ja mainonnan, tietotekniikan ja johtamisen alueilla. Työllistymisen pullonkaulaksi näyttävät humanistien osalta usein muodostuvan puutteet juuri näissä konkreettisissa työelämätaidoissa."






Selvästikin siis humanistikoulutuksessa on ongelmia, mutta tuon perusteella näyttäisi siltä, että humanisteista on enemmän hyötyä kuin haittaa, koska työttömyysjaksot ovat tilapäisiä ja koska reilusti suurin osa kuitenkin työllistyy. Sinun pitää siis perustella, miksi humanistien tilapäisistä työttömyysjaksoista koituva haitta on suurempi kuin humanistien KOKO työurasta seuraava hyöty.