Lyhyesti

Ei jäsenkirjaa

Keskusta on PERSEESTÄ!

Vrt. Anneli Jäätteenmäki.

140

24815

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 4 H:lainen

      totta!

      • bvcxdzf

        ngfxjntgf


      • grfdvr
        bvcxdzf kirjoitti:

        ngfxjntgf

        hbrztrjh


      • katso itse

        www.satanen.com
        SE ON SIELLÄ...


      • ngnhtg
        bvcxdzf kirjoitti:

        ngfxjntgf

        mhg


      • x@x
        katso itse kirjoitti:

        www.satanen.com
        SE ON SIELLÄ...

        # Jäättenmäen aikaisemmat juonittelut!
        www.satanen.com


      • Kiikari
        katso itse kirjoitti:

        www.satanen.com
        SE ON SIELLÄ...

        Mikset sanonut
        että kaverina oli Esko Aho?


      • www.satanen.com
        Kiikari kirjoitti:

        Mikset sanonut
        että kaverina oli Esko Aho?

        EU:hun juonittelussa petettiin kansaa...

        Kuka/Ketkä
        tekivät Valtiopetoksen?


      • Satakunnan mies
        Kiikari kirjoitti:

        Mikset sanonut
        että kaverina oli Esko Aho?

        vastasi eduskuntakyselyyn, miksi liittymislaki hyväksytään ns. supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

        Kysymyksen allekirjoittajia suunnilleen 60 edustajaa.
        Juha Korkeaoja oli yksi kyselyn allekirjoittajista.

        Jäätteenmäki vastasi, että supistettu perustuslainsäätämisjärjestys on tehty valtiosopimuksia eli liittymissopimuksen hyväksymistä varten.

        Mutta mikä valtiosopimus liittymissopimus oli koska EU ei ole valtio.

        Lisäksi EU ei ole edes oikeustoimikelpoinen toimija.
        Eihän mikään sopimus tai kauppa, joka tehdään oikeustoimikelvottoman vastapuolen kanssa, ole lainvoimainenkaan!
        Vasta perustuslain myötä EU saa oikeushenkilöllisyyden!

        Ns. supistettu perustuslainsäätämisjärjestys ei siis soveltunut liittymislain hyväksymismenettelyksi.

        Pisteet Juha Korkeaojalle, joka silloin näki vääryydet liittymislain hyväksymismenettelyssä!

        Koko EU-sotku on täydellinen farssi.

        Nyt meidän pitää rohkaista Juha Korkeaojaa Matti ja Vanhasta aloittamaan sotkujen selvitys!

        Esko Aho tietenkin silloisena pääministerinä vastaa hallituksensa silloisista toimista!


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        vastasi eduskuntakyselyyn, miksi liittymislaki hyväksytään ns. supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

        Kysymyksen allekirjoittajia suunnilleen 60 edustajaa.
        Juha Korkeaoja oli yksi kyselyn allekirjoittajista.

        Jäätteenmäki vastasi, että supistettu perustuslainsäätämisjärjestys on tehty valtiosopimuksia eli liittymissopimuksen hyväksymistä varten.

        Mutta mikä valtiosopimus liittymissopimus oli koska EU ei ole valtio.

        Lisäksi EU ei ole edes oikeustoimikelpoinen toimija.
        Eihän mikään sopimus tai kauppa, joka tehdään oikeustoimikelvottoman vastapuolen kanssa, ole lainvoimainenkaan!
        Vasta perustuslain myötä EU saa oikeushenkilöllisyyden!

        Ns. supistettu perustuslainsäätämisjärjestys ei siis soveltunut liittymislain hyväksymismenettelyksi.

        Pisteet Juha Korkeaojalle, joka silloin näki vääryydet liittymislain hyväksymismenettelyssä!

        Koko EU-sotku on täydellinen farssi.

        Nyt meidän pitää rohkaista Juha Korkeaojaa Matti ja Vanhasta aloittamaan sotkujen selvitys!

        Esko Aho tietenkin silloisena pääministerinä vastaa hallituksensa silloisista toimista!

        Jotta kaikki kirjoitukseni eivät menisi Jäätteenmäen tekemisien kritisoimiseksi, kirjoitan yhden puolustavan kirjoituksen.

        Jäätteemäki sanoi viimeksi eilen, että hän ei pyytänyt Manniselta asiakirjoja.

        Jäätteenmäki joutui puhumaan "niin totta kuin taisi", koska tietojen luovuttajana oli Presidentin Kanslia.

        On selvitettävä, antoiko Manninen Irak-briifauksen faksilla oma-aloitteisesti Jäätteenmäelle - vai oliko kaiken takana Lipposen pääministeriöykkäröinnistä eroon haluava Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

        Tuota asiaa aprikoivat

        - kesäkuun ensimmäisen viikon keskiviikkona Satakunnassa ilmestyvä SataSeutu- lehti pääkirjoituksessaan

        - Katso -lehti numerossa 23/2003 toimituskunnan kirjoituksessa sivulla 32.

        TV-toimittaja (muistaakseni maikkarin) kysyi samaa asiaa itseltään Kreikkaan huippukokoukseen matkustaneelta Haloselta.

        Halonen vastasi, että sellaisten, jotka levittävät tällaisia huhuja, pitää vastata sanoistaan.

        Jäätteenmäki kärsi vääryyttä erotessaan pääministerin tehtävistä ilman, että eduskunta äänesti epäluottamuksesta.

        Ei muuta kuin tarkastamaan myös Halosen teletunnistetiedot!

        Toinen selvittämätön mysteeri on, mistä Ilta-Sanomat sai Irak-paperit.

        Olivatko takana demarit, jotka halusivat päästä eroon Jäätteenmäestä.


      • Maisa
        Satakunnan mies kirjoitti:

        Jotta kaikki kirjoitukseni eivät menisi Jäätteenmäen tekemisien kritisoimiseksi, kirjoitan yhden puolustavan kirjoituksen.

        Jäätteemäki sanoi viimeksi eilen, että hän ei pyytänyt Manniselta asiakirjoja.

        Jäätteenmäki joutui puhumaan "niin totta kuin taisi", koska tietojen luovuttajana oli Presidentin Kanslia.

        On selvitettävä, antoiko Manninen Irak-briifauksen faksilla oma-aloitteisesti Jäätteenmäelle - vai oliko kaiken takana Lipposen pääministeriöykkäröinnistä eroon haluava Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

        Tuota asiaa aprikoivat

        - kesäkuun ensimmäisen viikon keskiviikkona Satakunnassa ilmestyvä SataSeutu- lehti pääkirjoituksessaan

        - Katso -lehti numerossa 23/2003 toimituskunnan kirjoituksessa sivulla 32.

        TV-toimittaja (muistaakseni maikkarin) kysyi samaa asiaa itseltään Kreikkaan huippukokoukseen matkustaneelta Haloselta.

        Halonen vastasi, että sellaisten, jotka levittävät tällaisia huhuja, pitää vastata sanoistaan.

        Jäätteenmäki kärsi vääryyttä erotessaan pääministerin tehtävistä ilman, että eduskunta äänesti epäluottamuksesta.

        Ei muuta kuin tarkastamaan myös Halosen teletunnistetiedot!

        Toinen selvittämätön mysteeri on, mistä Ilta-Sanomat sai Irak-paperit.

        Olivatko takana demarit, jotka halusivat päästä eroon Jäätteenmäestä.

        On syytä selvittää uudet ja vanhat sotkut. Ja perusteellisesti.
        Suomen poliittinen ilmasto ei tervehdy ennekuin jätekasat on tongittu pohjiamyöten!!!!

        M I S S Ä syyttäjälaitos viivyttelee?

        Meitä on täälläkin liki 17 000! Kansalaisilla menee usko Oikeuslaitokseen.


      • Jaakko
        Maisa kirjoitti:

        On syytä selvittää uudet ja vanhat sotkut. Ja perusteellisesti.
        Suomen poliittinen ilmasto ei tervehdy ennekuin jätekasat on tongittu pohjiamyöten!!!!

        M I S S Ä syyttäjälaitos viivyttelee?

        Meitä on täälläkin liki 17 000! Kansalaisilla menee usko Oikeuslaitokseen.

        Lipponen väläytti Aholle eduskuntapuheessaan vuoisa sitten, että "nahkurin orsilla tavataan".
        Tämä ei ollut vitsi, vaan muistutus siitä, että yhteiset rikokset yhdistävät samaan kohtaloon.
        Tuskin Lipponen näin ajatteli, mutta näin kuitenkin on.
        Kaikki tärkeimmillä paikoilla olevat henkilöt ovat sitoutuneet EU-politiikkaan ja osoittaneet sen myös käytännössä. Pääministeri Vanhanen kannatti 1994 edukunnan äänestyksessä EU-liitosta.
        Vanhanen pyörsi mietiskelynsä kansanäänestyksen tarpeellisuudesta EU:n perustuslaista juuri ennen kuin hänestä tuli pääministeri. Muuten ei olisi
        pääministeriksi päässytkään.
        Kun Keskustaan, Kokoomukseen tai SDP:hen valitaan uutta puheenjohtajaa, kysymykseen tulevat nykyoloissa vain EU-uskolliset.
        Julkinen keskustelu tällä palstalla esiin tulleista asioista on vähintä mitä voi vaatia.
        Rikosten selvittäminen ja tuomiot saadaan vasta kun EU-valta Suomessa sortuu.


      • säkki
        Jaakko kirjoitti:

        Lipponen väläytti Aholle eduskuntapuheessaan vuoisa sitten, että "nahkurin orsilla tavataan".
        Tämä ei ollut vitsi, vaan muistutus siitä, että yhteiset rikokset yhdistävät samaan kohtaloon.
        Tuskin Lipponen näin ajatteli, mutta näin kuitenkin on.
        Kaikki tärkeimmillä paikoilla olevat henkilöt ovat sitoutuneet EU-politiikkaan ja osoittaneet sen myös käytännössä. Pääministeri Vanhanen kannatti 1994 edukunnan äänestyksessä EU-liitosta.
        Vanhanen pyörsi mietiskelynsä kansanäänestyksen tarpeellisuudesta EU:n perustuslaista juuri ennen kuin hänestä tuli pääministeri. Muuten ei olisi
        pääministeriksi päässytkään.
        Kun Keskustaan, Kokoomukseen tai SDP:hen valitaan uutta puheenjohtajaa, kysymykseen tulevat nykyoloissa vain EU-uskolliset.
        Julkinen keskustelu tällä palstalla esiin tulleista asioista on vähintä mitä voi vaatia.
        Rikosten selvittäminen ja tuomiot saadaan vasta kun EU-valta Suomessa sortuu.

        riviin Nahkurin orsille ja sotkut selvitettävä


      • VOITTAJA

        Miten on mahdollista että kirjoitusta, jonka nimi on "LYHYESTI" muka lukee yli 17000 ihmistä kun
        muita tekstejä on luettu yleensä muutamia kymmeniä kertoja.
        SELVÄSTI JOKU SÄÄLITTÄVÄ HÄVIÄJÄ KLIKKAA TÄTÄ KIRJOITUSTA AUKI PÄIVÄSTÄ TOISEEEN SAADAKSEEN KIRJOITUKSENSA TOP 10:EEN.
        SAIRASTA JA SÄÄLITTÄVÄÄ TOUHUA
        NOINKO RASKASTA OLI HÄVITÄ KESKUSTALLE???

        mene hoitoon!!!


      • eikö muka
        VOITTAJA kirjoitti:

        Miten on mahdollista että kirjoitusta, jonka nimi on "LYHYESTI" muka lukee yli 17000 ihmistä kun
        muita tekstejä on luettu yleensä muutamia kymmeniä kertoja.
        SELVÄSTI JOKU SÄÄLITTÄVÄ HÄVIÄJÄ KLIKKAA TÄTÄ KIRJOITUSTA AUKI PÄIVÄSTÄ TOISEEEN SAADAKSEEN KIRJOITUKSENSA TOP 10:EEN.
        SAIRASTA JA SÄÄLITTÄVÄÄ TOUHUA
        NOINKO RASKASTA OLI HÄVITÄ KESKUSTALLE???

        mene hoitoon!!!

        penskat saa leikkiä. Vedä herne nenääs ja ole hiljaa.


      • budjettiriiheltä
        säkki kirjoitti:

        riviin Nahkurin orsille ja sotkut selvitettävä

        Heittolaukauksia 7.8.
        (Kansan Uutiset)
        Täytyy vain toivoa, etteivät ministerit sorru ryyppäämään Vanhasen johdolla kesken kiihkeiden budjettikiistojen.
        Saattaisi palaa riihen mukana koko kansalle aiottu 452 miljoonan euron viina- ja tupakkaveron alennus.


      • tarkkailija
        eikö muka kirjoitti:

        penskat saa leikkiä. Vedä herne nenääs ja ole hiljaa.

        Se olet juuri sinä, saatanan eri nimimerkeillä riehuja!!!!
        Olet selkeästi säälittävin "ihminen", joka on koskaan Suomessa asunut.
        Olet säälittävin häviäjä!
        Suomi ja Suomen kansa häpeää sinua!
        tee kerrankin isänmaallemme palvelus: ota ja vedä itsesi jojoon..


      • äiti
        tarkkailija kirjoitti:

        Se olet juuri sinä, saatanan eri nimimerkeillä riehuja!!!!
        Olet selkeästi säälittävin "ihminen", joka on koskaan Suomessa asunut.
        Olet säälittävin häviäjä!
        Suomi ja Suomen kansa häpeää sinua!
        tee kerrankin isänmaallemme palvelus: ota ja vedä itsesi jojoon..

        kun pinna kiristyy ja tohon aikaan riehut täällä ja klikkailet sivuja auki? Sitten syytät toisia provosta.

        PS. Muistitko ottaa lääkkeesi?


      • pelkkää rautaa
        budjettiriiheltä kirjoitti:

        Heittolaukauksia 7.8.
        (Kansan Uutiset)
        Täytyy vain toivoa, etteivät ministerit sorru ryyppäämään Vanhasen johdolla kesken kiihkeiden budjettikiistojen.
        Saattaisi palaa riihen mukana koko kansalle aiottu 452 miljoonan euron viina- ja tupakkaveron alennus.

        aina vaan paranee, kommaritkin älysivät viimein tulla mukaan. Terve tuloa/menoa!


      • vastuu on Kepun
        Satakunnan mies kirjoitti:

        Jotta kaikki kirjoitukseni eivät menisi Jäätteenmäen tekemisien kritisoimiseksi, kirjoitan yhden puolustavan kirjoituksen.

        Jäätteemäki sanoi viimeksi eilen, että hän ei pyytänyt Manniselta asiakirjoja.

        Jäätteenmäki joutui puhumaan "niin totta kuin taisi", koska tietojen luovuttajana oli Presidentin Kanslia.

        On selvitettävä, antoiko Manninen Irak-briifauksen faksilla oma-aloitteisesti Jäätteenmäelle - vai oliko kaiken takana Lipposen pääministeriöykkäröinnistä eroon haluava Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

        Tuota asiaa aprikoivat

        - kesäkuun ensimmäisen viikon keskiviikkona Satakunnassa ilmestyvä SataSeutu- lehti pääkirjoituksessaan

        - Katso -lehti numerossa 23/2003 toimituskunnan kirjoituksessa sivulla 32.

        TV-toimittaja (muistaakseni maikkarin) kysyi samaa asiaa itseltään Kreikkaan huippukokoukseen matkustaneelta Haloselta.

        Halonen vastasi, että sellaisten, jotka levittävät tällaisia huhuja, pitää vastata sanoistaan.

        Jäätteenmäki kärsi vääryyttä erotessaan pääministerin tehtävistä ilman, että eduskunta äänesti epäluottamuksesta.

        Ei muuta kuin tarkastamaan myös Halosen teletunnistetiedot!

        Toinen selvittämätön mysteeri on, mistä Ilta-Sanomat sai Irak-paperit.

        Olivatko takana demarit, jotka halusivat päästä eroon Jäätteenmäestä.

        Wuori: EU-pidätysmääräys voi johtaa kyseenalaisiin luovutuksiin
        Kaleva 10.8.2003

        Asianajaja, europarlamentaarikko Matti Wuori (vihr.) pelkää, että EU:n uudet pelisäännöt rikoksentekijöiden luovuttamisesta voivat johtaa oikeusturvaongelmiin.

        Wuoren mukaan Suomikin saattaa vastedes joutua luovuttamaan omia kansalaisiaan heppoisin tai kyseenalaisin perustein.

        Wuoren huolena on uusi eurooppalainen pidätysmääräysmenettely, jota on määrä alkaa soveltaa ensi vuonna.

        Linkki Kaleva-lehteen:
        http://www.kaleva.fi/html/JTpage334402.html


      • yllätyin
        bvcxdzf kirjoitti:

        ngfxjntgf

        Että Suomen kansa on saanut yhteishengen taas päälle. Hienoa!


      • nirppanokka
        yllätyin kirjoitti:

        Että Suomen kansa on saanut yhteishengen taas päälle. Hienoa!

        ja puhu yhteishengestä sen jälkeen. Hyi!


      • lakia

      • kiitos
        äiti kirjoitti:

        kun pinna kiristyy ja tohon aikaan riehut täällä ja klikkailet sivuja auki? Sitten syytät toisia provosta.

        PS. Muistitko ottaa lääkkeesi?

        ja lääkkeet on otettu. Muistit kai itsekin sen punaisen lääkken ottaa aamulla ensin ja sitten sen vihreän:)


      • alustajalta

        oletko edelleen samaa mieltä?


      • mitään

      • Ilman jäsenkirjaa
        alustajalta kirjoitti:

        oletko edelleen samaa mieltä?

        että olin pikeassa kun väitin, että Keskusta on perseestä.
        Huomasit varmaan, että olen saanut melkoisen kannatuksen. Tällä äänimäärällähän saattaa päästä jo eduskuntaan.


      • Ilman jäsenkirjaa
        alustajalta kirjoitti:

        oletko edelleen samaa mieltä?

        Niin kateeksi käy kansan*edustajilla, että sukat pyörii jalassa!


    • Mynämäen Marttakerho

      avaus.

      • extreme

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.


      • Lehmän nännit
        extreme kirjoitti:

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.

        tämä ketju on parasta tällä palstalla pitkiin aikoihin.

        Niin tietysti sinun kommenttiasi lukuunottamatta.


      • Kantakirjaori
        extreme kirjoitti:

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?


      • Kepu on eri maata
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        ,,,,,,,


      • Siipikarja
        extreme kirjoitti:

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.

        A.J:n valehtelua ja muuta kieroilua EI VOI millään puolustaa. Vaikka kuinka päin asiaa ajattelisi.

        Kot kot kot...


      • Viesker
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        Kuninkuusraveissa Lahdessa ensi viikonloppuna?


      • Kantakirjaori
        Viesker kirjoitti:

        Kuninkuusraveissa Lahdessa ensi viikonloppuna?

        en pysty juoksemaan Lahdessa. On ollut kavioissa aika paljon ongelmia tänä kesänä ja sen vuoksi moni juoksu on tärvääntynyt laukkoihin.


      • topi
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        no vallan halu tietenkin.


      • Viesker
        Kantakirjaori kirjoitti:

        en pysty juoksemaan Lahdessa. On ollut kavioissa aika paljon ongelmia tänä kesänä ja sen vuoksi moni juoksu on tärvääntynyt laukkoihin.

        aattelin ottaa kuninkuuden ja isommat pystit Lahdesta kotiin. Homma helpottui aika lailla, kun Santeri joutui jäämään pois.

        En tiijä pääsiskö sitä samalla reissulla polkaseen muutamaa tammaa myöskin. Menis vähän mukavammin sunnuntain 2 matkaa, jos lauantaiehtoolla pääsis vähän kololle.


      • löytyi
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        osoitteesta www.satanen.com


      • jäljet
        extreme kirjoitti:

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.

        Niin ovat, jos jättävät Jäätteenmäen ja Ahon juonittelut pimentoon.

        Kooste
        www.satanen.com


      • joskus
        topi kirjoitti:

        no vallan halu tietenkin.

        jälkeenpäin?!


      • kun
        extreme kirjoitti:

        mutta voiko sosialisteilta muuta odottaa.

        kun meinaavat heittää Annulin pihalle.
        Uutinen
        - Jäätteenmäki halutaan ulos puoluejohdosta 07.08.2003 20:20
        Yli puolet keskustan piirijärjestöjen puheenjohtajista pitää selvänä, ettei Anneli Jäätteenmäki voi jatkaa puolueen puheenjohtajana.


      • seurailija
        kun kirjoitti:

        kun meinaavat heittää Annulin pihalle.
        Uutinen
        - Jäätteenmäki halutaan ulos puoluejohdosta 07.08.2003 20:20
        Yli puolet keskustan piirijärjestöjen puheenjohtajista pitää selvänä, ettei Anneli Jäätteenmäki voi jatkaa puolueen puheenjohtajana.

        anna niiden sekoilla rauhassa.


      • mainio
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        Katso entiset toilailut

        www.satanen.com


      • kun
        seurailija kirjoitti:

        anna niiden sekoilla rauhassa.

        EU suoltaa ääliömäisiä lakejaan minkä kerkiää.

        LUE: Kaleva 10.8.2003
        Wuori: EU-pidätysmääräys voi johtaa kyseenalaisiin luovutuksiin

        Asianajaja, europarlamentaarikko Matti Wuori (vihr.) pelkää, että EU:n uudet pelisäännöt rikoksentekijöiden luovuttamisesta voivat johtaa oikeusturvaongelmiin.

        Wuoren mukaan Suomikin saattaa vastedes joutua luovuttamaan omia kansalaisiaan heppoisin tai kyseenalaisin perustein.

        Wuoren huolena on uusi eurooppalainen pidätysmääräysmenettely, jota on määrä alkaa soveltaa ensi vuonna.

        Linkki Kaleva-lehteen:
        http://www.kaleva.fi/html/JTpage334402.html


      • välillä
        kun kirjoitti:

        EU suoltaa ääliömäisiä lakejaan minkä kerkiää.

        LUE: Kaleva 10.8.2003
        Wuori: EU-pidätysmääräys voi johtaa kyseenalaisiin luovutuksiin

        Asianajaja, europarlamentaarikko Matti Wuori (vihr.) pelkää, että EU:n uudet pelisäännöt rikoksentekijöiden luovuttamisesta voivat johtaa oikeusturvaongelmiin.

        Wuoren mukaan Suomikin saattaa vastedes joutua luovuttamaan omia kansalaisiaan heppoisin tai kyseenalaisin perustein.

        Wuoren huolena on uusi eurooppalainen pidätysmääräysmenettely, jota on määrä alkaa soveltaa ensi vuonna.

        Linkki Kaleva-lehteen:
        http://www.kaleva.fi/html/JTpage334402.html

        ei tuu aika pitkäks


      • kun ei se käy
        välillä kirjoitti:

        ei tuu aika pitkäks

        neuvo joku toinen paikka .


      • extreme
        Siipikarja kirjoitti:

        A.J:n valehtelua ja muuta kieroilua EI VOI millään puolustaa. Vaikka kuinka päin asiaa ajattelisi.

        Kot kot kot...

        valheita puolustellaan, iän tuomalla dementialla
        ja kyvyttömyydelläkö?????


      • extreme
        Kantakirjaori kirjoitti:

        miksi Anneli Jäätteenmäki

        a) käytti vaaliaseena salaiseksi julistettua aineistoa, jonka VARMASTI tiesi RIKOKSELLA hankituksi?

        b) valehteli kirkkain silmin Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle (TV)?

        Osaatko sanoa?

        käytti vaaliaseinaan valheita, mutta se onkin tietty eri asia siitä ei saa puhua ei ainakaan julkisesti,muuten käy hesari ja i-s punamedia kimppuun. Lipposen leirin pitäisi vetää
        myös eu-sosialistit vaalivoittoon, liekö se maakuntamatkojen todellinen syy. Muuten ei Lipponen pääsekään eu-komissaariksi vaikka suomalaiset häntä tukisivat, niin siinä käy kun lähtee sutta pakoon tulee karhu vastaan.


      • Anneli
        Siipikarja kirjoitti:

        A.J:n valehtelua ja muuta kieroilua EI VOI millään puolustaa. Vaikka kuinka päin asiaa ajattelisi.

        Kot kot kot...

        Oletko sinä Manninen itse vai Mannisen asianajaja, kun jo tiedät kuka on valehdellut ? Totuuden puhuminen ei todellakaan ole aina mediaseksikästä. Pieni väritys ja pääset lehtien sivuille paljon paremmin.

        Kukahan seuraavaksi kysyy neuvoa Haloselta ? Halonen on pystynyt jo upottamaan neuvoillaan monta varteenotettavaa poliitikkoa. Kun Halonen antaa neuvonsa sieltä ei ole paluuta !


      • seuraava
        Anneli kirjoitti:

        Oletko sinä Manninen itse vai Mannisen asianajaja, kun jo tiedät kuka on valehdellut ? Totuuden puhuminen ei todellakaan ole aina mediaseksikästä. Pieni väritys ja pääset lehtien sivuille paljon paremmin.

        Kukahan seuraavaksi kysyy neuvoa Haloselta ? Halonen on pystynyt jo upottamaan neuvoillaan monta varteenotettavaa poliitikkoa. Kun Halonen antaa neuvonsa sieltä ei ole paluuta !

        Se lähti Halosen neuvomana Kosovoon.


    • Emakko & karju

      tuntuu kiinnostavan varsin monia.

      Röh röh!

      • iltatuuli

        Onko täällä avattu jotain? Vain parin sanan lauseita...
        ilmeisen sopivia tyhjille päille - kepussa on sahajauhot ollet pihalla jo pitemmän aikaa
        Keskustelkaahan tyhjästä!


      • Ei jäsenkirjaa
        iltatuuli kirjoitti:

        Onko täällä avattu jotain? Vain parin sanan lauseita...
        ilmeisen sopivia tyhjille päille - kepussa on sahajauhot ollet pihalla jo pitemmän aikaa
        Keskustelkaahan tyhjästä!

        Tämä avaus on esittämilläsi perusteilla suunnattu nimenomaan KESKUSTAVÄELLE.


      • iltatuuli
        Ei jäsenkirjaa kirjoitti:

        Tämä avaus on esittämilläsi perusteilla suunnattu nimenomaan KESKUSTAVÄELLE.

        NYT minäkin bonjasin...hih hih;]
        - hyvä, "Ei jäsenkirjaa"...
        kylläpä piristi helteenkeskellä hi h hii..


    • Sini

      en ole tyhmempää ihmistä tällä palstalla vielä tavannut. Olis mielenkiintoista tietää mitä puoluetta tämä luuseri edustaa.

      • Murre-koira

        Olen täysin eri mieltä kanssasi. Etkö muuten osaa lukea avaajan nimimerkkiä?


      • Misu-kisu
        Murre-koira kirjoitti:

        Olen täysin eri mieltä kanssasi. Etkö muuten osaa lukea avaajan nimimerkkiä?

        lähti ilmeisesti lypsylle.


      • Lapuan liike

        Anneli J:n fanikerhon puheenjohtaja?

        Taitaa olla kerhossa tällä hetkellä aika hiljaista.
        Eikö?


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        Anneli J:n fanikerhon puheenjohtaja?

        Taitaa olla kerhossa tällä hetkellä aika hiljaista.
        Eikö?

        En ole! Olen ikuinen keskustalainen, mutta en pidä Anneli Jäättenmäkeä mitenkään erityisen kyvykkäänä politikkona, tosin vielä vähemmän arvostan Ville Itälää. Lipponen on polittista keskisarjaa, mutta ehdoton huippu on MATTI VANHANEN.


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        En ole! Olen ikuinen keskustalainen, mutta en pidä Anneli Jäättenmäkeä mitenkään erityisen kyvykkäänä politikkona, tosin vielä vähemmän arvostan Ville Itälää. Lipponen on polittista keskisarjaa, mutta ehdoton huippu on MATTI VANHANEN.

        tekee ihmisestä ikuisen kepulaisen?

        Väh. 150 lypsävää?


      • sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        tekee ihmisestä ikuisen kepulaisen?

        Väh. 150 lypsävää?

        Olen ikäni asunut yli 100000 asukkaan kaupungissa..joten mieti tollukka sitä..


      • Lapuan liike
        sini kirjoitti:

        Olen ikäni asunut yli 100000 asukkaan kaupungissa..joten mieti tollukka sitä..

        joku kaupunkilaisjyväjemmari.

        Mitä viljelet? Hamppua parvekkeella?


      • sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        joku kaupunkilaisjyväjemmari.

        Mitä viljelet? Hamppua parvekkeella?

        olet tyhmä liukuhihnatyöntekijä, joka asuu 60-luvun lähiössä ja äänestät aivottomasti demareita.. Kätesi on sotkettu öljyyn,nuolet Lipposta ja maksat SAK:n jäsenmaksuja. Olet 70 luvun sosialistinen marxismin kannattaja ja heiluttelet punalippuja tietämättä oikeastaan ideologiastasi mitään. Olet niiden ihmisten joukossa, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä


      • Lapuan liike
        sini kirjoitti:

        olet tyhmä liukuhihnatyöntekijä, joka asuu 60-luvun lähiössä ja äänestät aivottomasti demareita.. Kätesi on sotkettu öljyyn,nuolet Lipposta ja maksat SAK:n jäsenmaksuja. Olet 70 luvun sosialistinen marxismin kannattaja ja heiluttelet punalippuja tietämättä oikeastaan ideologiastasi mitään. Olet niiden ihmisten joukossa, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä

        tuottamaan pettymyksen hampun kasvattajalle:

        Kaikki meni pieleen.

        - olen viisas
        - en asu lähiössä
        - en äänestä demareita
        - en nuole Lipposta, vaimoa aina silloin tällöin
        - en maksa SAK:n jäsenmaksuja
        - en heiluta punalippua
        - aiheutan yhteiskunnalle HUOMATTAVASTI enemmän hyötyä kuin haittaa.

        Närästääkö?

        PS. Ota illalla multa pois varpaiden välistä.


      • Politiikan tutkija

        voi tätä avausta paremmin lyhyesti ja ytimekkäästi kuvata.


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        tuottamaan pettymyksen hampun kasvattajalle:

        Kaikki meni pieleen.

        - olen viisas
        - en asu lähiössä
        - en äänestä demareita
        - en nuole Lipposta, vaimoa aina silloin tällöin
        - en maksa SAK:n jäsenmaksuja
        - en heiluta punalippua
        - aiheutan yhteiskunnalle HUOMATTAVASTI enemmän hyötyä kuin haittaa.

        Närästääkö?

        PS. Ota illalla multa pois varpaiden välistä.

        sinä olet pelkkä moraaliton häviäjä, valehteleva luuseri=) raivostutaako?? Nuolehan vaan vaimoasi kun et muuta saa tehdä..=)


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        sinä olet pelkkä moraaliton häviäjä, valehteleva luuseri=) raivostutaako?? Nuolehan vaan vaimoasi kun et muuta saa tehdä..=)

        niitä vanhapiikakorppukepulaisia?

        Mielipiteet vaikuttavat ilmeisen sellaisen henkilön oksennukselta ja niitähän on Kepussa pilvin pimein.


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        niitä vanhapiikakorppukepulaisia?

        Mielipiteet vaikuttavat ilmeisen sellaisen henkilön oksennukselta ja niitähän on Kepussa pilvin pimein.

        Olet pelkkä luuseri. Raukka ei uskalla kertoa edes puoluetaustaansa.. kirjoituksesi on lapsellisen naurettavaa. Noin tosikkomainen idiootti ei kaipaa edes sääliä.. Tee isänmallemme palvelus ja vedä itses hirteen


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        Olet pelkkä luuseri. Raukka ei uskalla kertoa edes puoluetaustaansa.. kirjoituksesi on lapsellisen naurettavaa. Noin tosikkomainen idiootti ei kaipaa edes sääliä.. Tee isänmallemme palvelus ja vedä itses hirteen

        Onko se sinun kiusallinen yökastelu yhtään helpottanut?


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        Onko se sinun kiusallinen yökastelu yhtään helpottanut?

        Nyt kyllä sotket johonkin HOMOkaveriisi minut. Niin ja muuten: turha yrittää.. olen hetero=) ja toiseksi, jos et osaa lukea, nainen.
        mene hoitoon..


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        Nyt kyllä sotket johonkin HOMOkaveriisi minut. Niin ja muuten: turha yrittää.. olen hetero=) ja toiseksi, jos et osaa lukea, nainen.
        mene hoitoon..

        jos sinä olet tyhmempi kuin minun vasen saapas?

        Onko???


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        jos sinä olet tyhmempi kuin minun vasen saapas?

        Onko???

        Nuolehan sinä vaan vaimosi persettä . Voisin haastaa sinunlaisesi luuserin Mensan älykkystesteihin milloin vaan.
        Olet tyhmempi kuin naapurini sekarotuinen koira.
        Voisin hakata sinut niin paskaksi, että ukkisikin kääntäisi kylkeä haudassaan.


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        Nuolehan sinä vaan vaimosi persettä . Voisin haastaa sinunlaisesi luuserin Mensan älykkystesteihin milloin vaan.
        Olet tyhmempi kuin naapurini sekarotuinen koira.
        Voisin hakata sinut niin paskaksi, että ukkisikin kääntäisi kylkeä haudassaan.

        ottaa tänä iltana tupla-annos niitä mielitautilääkkeitäsi, ettei vain mikään ratkea päässä.


      • Sini
        Lapuan liike kirjoitti:

        ottaa tänä iltana tupla-annos niitä mielitautilääkkeitäsi, ettei vain mikään ratkea päässä.

        vedä vaimosi haiseva perse päähäsi ja pakene vuorille.


      • Lapuan liike
        Sini kirjoitti:

        Nuolehan sinä vaan vaimosi persettä . Voisin haastaa sinunlaisesi luuserin Mensan älykkystesteihin milloin vaan.
        Olet tyhmempi kuin naapurini sekarotuinen koira.
        Voisin hakata sinut niin paskaksi, että ukkisikin kääntäisi kylkeä haudassaan.

        http://hobitti.com/~hauskat/kuvat/images/famous9_jpg_jpg.jpg


      • annelin miäs
        Sini kirjoitti:

        vedä vaimosi haiseva perse päähäsi ja pakene vuorille.

        kiitos kehoituksestasi


      • x@x
        Misu-kisu kirjoitti:

        lähti ilmeisesti lypsylle.

        Liki parikymmentätuhatta silmäparia naureskellut herjoille - pitemoiä juttuja mietitään kimpassa ja sitten -- ? toimitaan. Voisiko kansallinen yhteishenki syttyä heiveröisestä raapaisusta voimistuakseen tai sammuakseen taas???
        Ilmiö pitää tutkia!


      • oma äo:si -48

        Tosikot ovat tyhmiä, näkyy kepulin tasot.
        Hah hah haa-))


    • Satakunnan mies

      Typerä alustus, silti lukijoita on nyt 5329.

      Merkillistä, ettei ole kirjoittajalla "Ei jäsenkirjaa" ole tuon kummempaa asiaa, mutta silti kiinnostuneita löytyy.

      Alempana on alustus, jossa kerrotaan, että elintarvikkeiden alvin laskeminen ei ole mahdotonta.

      Mutta on se silti mahdotonta.
      Seiväshyppääjä Kalliomäki unohti kuluttajien verotuksen keventämisen ensi vuoden budjettiesityksestä.

      Lukekaapa alempaa, miten keskustalaiset ja demut ovat tulleet huijatuiksi.

      • Kepu fani

        typerä avaus?

        Siinähän on hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottu Keskustapuolueen toiminnan päälinjat ja tavoitteet.


      • hepokatti
        Kepu fani kirjoitti:

        typerä avaus?

        Siinähän on hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottu Keskustapuolueen toiminnan päälinjat ja tavoitteet.

        Niillä on pian paskat housuissa


    • Satakunnan mies

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000000800085

      Siellä on salaisten Nato-päätösten asianosaiset ja maratonistunnon kansallisen tukipaketin 141 artiklan tulkintaerimielisyyksien taustat.

      Lähteenä ovat keskeisen EY/EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen tuhottu kirja ja kansanäänestyksen jälkeiset neuvottelut.

      Olen syvästi huolestunut Suomen maatalouden ja elintarviketeollisuuden kohtalosta.

      Ratkaisun avain Suomen tulevaisuuteen löytyy julkisen keskustelun aloittamisesta kyseisistä huijauksista.

      • Satakunnan mies

        Suomen Tasavallan Presidenttinä viimeistä päivää ollessaan Mauno Koivisto soitti aamupäivällä Brysseliin, että sopimus on tänään saatava aikaan.
        Lähde Mauno Koiviston kirja Kaksi kautta.

        Eräs maratonistunnossa mukana ollut henkilö kertoi minulle, ettei hän tiedä mitään Koiviston soitosta, mutta samana päivänä presidentin valan vannonut Martti Ahtisaari oli kyllä soittanut ja sanonut, että sopimus on tänään saatava aikaan.

        Ahtisaari oli neuvotteluja käyneiden Ulkoministeriön virkamiesten esimies, Ulkoministeriön valtiosihteeri.
        Tässä syy; Neuvottelut oli saatettava loppuun ennen presidentin tehtävien vastaanottamista.

        Hesarilla oli uutisoinnissa ongelma:
        Kumpi oli tärkeämpi uutinen, Ahtisaaren astuminen presidentiksi vai saavutettu neuvottelutulos. Ahtisaarelle neuvottelujen loppuunsaattamisesta kertominen varmaankin oli mieluisampi uutisaihe.

        Saavutettu neuvottelutulos ei kuitenkaan ollut mistään kotoisin;

        Keskeinen neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, jonka koko painos piti hätäisesti vetää markkinoilta ja tuhota:

        Saavutettu neuvottelutulos oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka kontteja potkittiin joka suunnalta.
        Pari päivää neuvottelujen jälkeen Suomeen tuli hälyttävä tieto siitä, ettei Suomi saakaan, mitä neuvotteluissa oli luvattu. Asiasta hermostui muutama ministeri pääministeri Ahoa myöten.
        Onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.

        --

        Saavutettu neuvottelutulos oli saatu Kuosmasen kirjan mukaan aikaan kirjoittamalla paperille kieliopillisesti kyseenalaiset sanamuodot, jossa jokaisella sanalla ja mikä tärkeintä; välimerkeillä "ja / tai" oli oli tarkoituksena, että Suomi sai sopimuksen.

        Kyseiset välimerkit "ja / tai" merkitsivät, että molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää sopimuksen haluamallaan tavalla.

        Tästä syntyi Suomen ja EU:n välille tulkintaerimielisyys, jota on jatkunut, ja jatkuu 141-neuvottelujen jatkoajan saamiseen.
        Selvää on, että Etelä-Suomen maatalouden kohtalo on veitsenterällä.

        Kuosmanen kertoo kirjassaan, että kansallinen tukipaketti ei jättänyt neuvottelijoita rauhaan vielä sen jälkeen, kun kansa jo oli äänestänyt, eikä senkään jälkeen, kun eduskunta jo oli hyväksynyt Suomen EU-liittymislain.

        Kuosmanen kertoo asian avoimesti, koska ei tiennyt, mitä kansanäänestyslakiin oli oikeusministeriössä kirjoitettu.

        Kuosmasen kertoman asian tutkiminen johti siihen, että Ulkoministeriöstä löytyi etsinnän seurauksena EU-ministerivaliokunnan kokouksen asiakirjoja, jotka todistavat, että LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin EU:lle lähetettäväksi vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen.

        Kansalta kysyttiin:

        Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin?

        Mikä olikaan NEUVOTELTU SOPIMUS?

        Kyseessä on siis vaalipetos. Jos nuo kolme sanaa, "NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI", olisivat puuttuneet kansanäänestyslaista, olisi kysymyksessä ollut vain "musta tuntuu kansan mielipide" asiasta, josta ei tarkemmin kerrottu.

        Asiasta on tarkemmat dokumentit kotisivulla
        www.satanen.com

        Vasemmassa alalaidassa on painikkeet
        "Salaiset EU-Pöytäkirjat"
        ja
        "Vaalipetos"

        Lukemisiin.


      • lukekaa
        Satakunnan mies kirjoitti:

        Suomen Tasavallan Presidenttinä viimeistä päivää ollessaan Mauno Koivisto soitti aamupäivällä Brysseliin, että sopimus on tänään saatava aikaan.
        Lähde Mauno Koiviston kirja Kaksi kautta.

        Eräs maratonistunnossa mukana ollut henkilö kertoi minulle, ettei hän tiedä mitään Koiviston soitosta, mutta samana päivänä presidentin valan vannonut Martti Ahtisaari oli kyllä soittanut ja sanonut, että sopimus on tänään saatava aikaan.

        Ahtisaari oli neuvotteluja käyneiden Ulkoministeriön virkamiesten esimies, Ulkoministeriön valtiosihteeri.
        Tässä syy; Neuvottelut oli saatettava loppuun ennen presidentin tehtävien vastaanottamista.

        Hesarilla oli uutisoinnissa ongelma:
        Kumpi oli tärkeämpi uutinen, Ahtisaaren astuminen presidentiksi vai saavutettu neuvottelutulos. Ahtisaarelle neuvottelujen loppuunsaattamisesta kertominen varmaankin oli mieluisampi uutisaihe.

        Saavutettu neuvottelutulos ei kuitenkaan ollut mistään kotoisin;

        Keskeinen neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, jonka koko painos piti hätäisesti vetää markkinoilta ja tuhota:

        Saavutettu neuvottelutulos oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka kontteja potkittiin joka suunnalta.
        Pari päivää neuvottelujen jälkeen Suomeen tuli hälyttävä tieto siitä, ettei Suomi saakaan, mitä neuvotteluissa oli luvattu. Asiasta hermostui muutama ministeri pääministeri Ahoa myöten.
        Onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.

        --

        Saavutettu neuvottelutulos oli saatu Kuosmasen kirjan mukaan aikaan kirjoittamalla paperille kieliopillisesti kyseenalaiset sanamuodot, jossa jokaisella sanalla ja mikä tärkeintä; välimerkeillä "ja / tai" oli oli tarkoituksena, että Suomi sai sopimuksen.

        Kyseiset välimerkit "ja / tai" merkitsivät, että molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää sopimuksen haluamallaan tavalla.

        Tästä syntyi Suomen ja EU:n välille tulkintaerimielisyys, jota on jatkunut, ja jatkuu 141-neuvottelujen jatkoajan saamiseen.
        Selvää on, että Etelä-Suomen maatalouden kohtalo on veitsenterällä.

        Kuosmanen kertoo kirjassaan, että kansallinen tukipaketti ei jättänyt neuvottelijoita rauhaan vielä sen jälkeen, kun kansa jo oli äänestänyt, eikä senkään jälkeen, kun eduskunta jo oli hyväksynyt Suomen EU-liittymislain.

        Kuosmanen kertoo asian avoimesti, koska ei tiennyt, mitä kansanäänestyslakiin oli oikeusministeriössä kirjoitettu.

        Kuosmasen kertoman asian tutkiminen johti siihen, että Ulkoministeriöstä löytyi etsinnän seurauksena EU-ministerivaliokunnan kokouksen asiakirjoja, jotka todistavat, että LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin EU:lle lähetettäväksi vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen.

        Kansalta kysyttiin:

        Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin?

        Mikä olikaan NEUVOTELTU SOPIMUS?

        Kyseessä on siis vaalipetos. Jos nuo kolme sanaa, "NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI", olisivat puuttuneet kansanäänestyslaista, olisi kysymyksessä ollut vain "musta tuntuu kansan mielipide" asiasta, josta ei tarkemmin kerrottu.

        Asiasta on tarkemmat dokumentit kotisivulla
        www.satanen.com

        Vasemmassa alalaidassa on painikkeet
        "Salaiset EU-Pöytäkirjat"
        ja
        "Vaalipetos"

        Lukemisiin.

        Olin kuullut juttuja että Suomen EU:hun liittämisessä olisi tapahtunut joku kömmähdys - kävin sivuilla www.satanen.com
        -viivyin ainakin tunnin ... olipa mielenkiintoista luettavaa. Joku (t) olivat tallentaneet sinne tietoa EU:hun liittymis-sekoilusta.
        Nämä asiathan täytyy selvittää. OLIPAS LÖYTÖ!
        Se täytyy saada jokaisen suomalaisen tietää.


      • riittää
        lukekaa kirjoitti:

        Olin kuullut juttuja että Suomen EU:hun liittämisessä olisi tapahtunut joku kömmähdys - kävin sivuilla www.satanen.com
        -viivyin ainakin tunnin ... olipa mielenkiintoista luettavaa. Joku (t) olivat tallentaneet sinne tietoa EU:hun liittymis-sekoilusta.
        Nämä asiathan täytyy selvittää. OLIPAS LÖYTÖ!
        Se täytyy saada jokaisen suomalaisen tietää.

        siellä lukemista sinullekkii
        www.satanen.com


      • lukekaa
        Satakunnan mies kirjoitti:

        Suomen Tasavallan Presidenttinä viimeistä päivää ollessaan Mauno Koivisto soitti aamupäivällä Brysseliin, että sopimus on tänään saatava aikaan.
        Lähde Mauno Koiviston kirja Kaksi kautta.

        Eräs maratonistunnossa mukana ollut henkilö kertoi minulle, ettei hän tiedä mitään Koiviston soitosta, mutta samana päivänä presidentin valan vannonut Martti Ahtisaari oli kyllä soittanut ja sanonut, että sopimus on tänään saatava aikaan.

        Ahtisaari oli neuvotteluja käyneiden Ulkoministeriön virkamiesten esimies, Ulkoministeriön valtiosihteeri.
        Tässä syy; Neuvottelut oli saatettava loppuun ennen presidentin tehtävien vastaanottamista.

        Hesarilla oli uutisoinnissa ongelma:
        Kumpi oli tärkeämpi uutinen, Ahtisaaren astuminen presidentiksi vai saavutettu neuvottelutulos. Ahtisaarelle neuvottelujen loppuunsaattamisesta kertominen varmaankin oli mieluisampi uutisaihe.

        Saavutettu neuvottelutulos ei kuitenkaan ollut mistään kotoisin;

        Keskeinen neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, jonka koko painos piti hätäisesti vetää markkinoilta ja tuhota:

        Saavutettu neuvottelutulos oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka kontteja potkittiin joka suunnalta.
        Pari päivää neuvottelujen jälkeen Suomeen tuli hälyttävä tieto siitä, ettei Suomi saakaan, mitä neuvotteluissa oli luvattu. Asiasta hermostui muutama ministeri pääministeri Ahoa myöten.
        Onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.

        --

        Saavutettu neuvottelutulos oli saatu Kuosmasen kirjan mukaan aikaan kirjoittamalla paperille kieliopillisesti kyseenalaiset sanamuodot, jossa jokaisella sanalla ja mikä tärkeintä; välimerkeillä "ja / tai" oli oli tarkoituksena, että Suomi sai sopimuksen.

        Kyseiset välimerkit "ja / tai" merkitsivät, että molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää sopimuksen haluamallaan tavalla.

        Tästä syntyi Suomen ja EU:n välille tulkintaerimielisyys, jota on jatkunut, ja jatkuu 141-neuvottelujen jatkoajan saamiseen.
        Selvää on, että Etelä-Suomen maatalouden kohtalo on veitsenterällä.

        Kuosmanen kertoo kirjassaan, että kansallinen tukipaketti ei jättänyt neuvottelijoita rauhaan vielä sen jälkeen, kun kansa jo oli äänestänyt, eikä senkään jälkeen, kun eduskunta jo oli hyväksynyt Suomen EU-liittymislain.

        Kuosmanen kertoo asian avoimesti, koska ei tiennyt, mitä kansanäänestyslakiin oli oikeusministeriössä kirjoitettu.

        Kuosmasen kertoman asian tutkiminen johti siihen, että Ulkoministeriöstä löytyi etsinnän seurauksena EU-ministerivaliokunnan kokouksen asiakirjoja, jotka todistavat, että LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin EU:lle lähetettäväksi vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen.

        Kansalta kysyttiin:

        Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin?

        Mikä olikaan NEUVOTELTU SOPIMUS?

        Kyseessä on siis vaalipetos. Jos nuo kolme sanaa, "NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI", olisivat puuttuneet kansanäänestyslaista, olisi kysymyksessä ollut vain "musta tuntuu kansan mielipide" asiasta, josta ei tarkemmin kerrottu.

        Asiasta on tarkemmat dokumentit kotisivulla
        www.satanen.com

        Vasemmassa alalaidassa on painikkeet
        "Salaiset EU-Pöytäkirjat"
        ja
        "Vaalipetos"

        Lukemisiin.

        Perusteellisesti kusivat Suomi-poikaa silmään. Ihme, että selvitit tommosen paskasotkun.

        Syyttäjälaitoksen homma jatkossa. Keput peskööt pesänsä kerrankin oma-alotteisesti.
        Lukekaa juntit ja valehdelkaa vähemmän.
        osoite
        www.satanen.com


    • Paskatalikko

      tälle avaukselle!

      • hyi hyi

        Tarkoitit kaiketi sanoa, että nostat talikkoasi tunkiossa, jotta avauksen lemu ei haihtuisi olemattomiin.


      • haisee
        hyi hyi kirjoitti:

        Tarkoitit kaiketi sanoa, että nostat talikkoasi tunkiossa, jotta avauksen lemu ei haihtuisi olemattomiin.

        lehmänPASKALLE.


      • suunta

        löytyy
        www.satanen.com


      • hyi
        hyi hyi kirjoitti:

        Tarkoitit kaiketi sanoa, että nostat talikkoasi tunkiossa, jotta avauksen lemu ei haihtuisi olemattomiin.

        kenttäväki uiskentelee onnellisena ja lahoaa mukana


      • ja katso

        sinulle on arvonylennystä tuolla toisella palstalla. Onnea menestymisen johdosta, Paskatalikolle.


    • Nenä

      = Kepu - saa paljon käyntejä.

      • hojo hojo

        Niinkin sen voi sanoa, jos on mieleltään ja sielultaan kepulien kepuli.
        Sydämen kyllyydestä se suu ääntelee ulosteitaan tähän mailmaan.
        Voihan PASKATALIKKO mikä kepuli oletkaan kirjoituksistasi päätellen.


      • Paskatalikko
        hojo hojo kirjoitti:

        Niinkin sen voi sanoa, jos on mieleltään ja sielultaan kepulien kepuli.
        Sydämen kyllyydestä se suu ääntelee ulosteitaan tähän mailmaan.
        Voihan PASKATALIKKO mikä kepuli oletkaan kirjoituksistasi päätellen.

        kannustuksesta.

        Kannustus on kuin energiajuomaa näillä helteillä.


    • Paskatalikko

      Keskustapuolueesta tämän avauksen muodossa kiinnostaa kovasti lukijoita.
      Vai mitä keskustaväki?

      Tällä hetkellä 10004 käyntiä.

    • Lypsykone

      Sen huomaa tämänkin avauksen kävijämäärästä.

      Hyvä Anneli ja kumppanit!

      • Leikkuupuimuri

        Annelista, valehtelusta ja lehmänpaskan hajusta.


      • hojo, hojo
        Leikkuupuimuri kirjoitti:

        Annelista, valehtelusta ja lehmänpaskan hajusta.

        Sitä kun itse kysyy ja itse vielä vastaa, niin ei loukkaa kenenkään tunteita.Höperehtimistä on senki seitsemänlaista sorttia.
        Minkähän suunnan kepuli se tämä paskatalikko oikein on.Ettei vaan ihan perussuomalainen.Jos on, niin terveisiä vaan sinne halmeen legioonaan. Vieläkö johtaja on huume koomassa.Pikaista paranemista toivoen.


      • hojo, hojo
        Leikkuupuimuri kirjoitti:

        Annelista, valehtelusta ja lehmänpaskan hajusta.

        Sitä kun itse kysyy ja itse vielä vastaa, niin ei loukkaa kenenkään tunteita.Höperehtimistä on senki seitsemänlaista sorttia.
        Minkähän suunnan kepuli se tämä paskatalikko oikein on.Ettei vaan ihan perussuomalainen.Jos on, niin terveisiä vaan sinne halmeen legioonaan. Vieläkö johtaja on huume koomassa.Pikaista paranemista toivoen.


      • Politiikan tutkija
        Leikkuupuimuri kirjoitti:

        Annelista, valehtelusta ja lehmänpaskan hajusta.

        ns. peruskepulainen.


      • Ojoh, ojoh
        hojo, hojo kirjoitti:

        Sitä kun itse kysyy ja itse vielä vastaa, niin ei loukkaa kenenkään tunteita.Höperehtimistä on senki seitsemänlaista sorttia.
        Minkähän suunnan kepuli se tämä paskatalikko oikein on.Ettei vaan ihan perussuomalainen.Jos on, niin terveisiä vaan sinne halmeen legioonaan. Vieläkö johtaja on huume koomassa.Pikaista paranemista toivoen.

        valehtelijoiden puolueen (= Kepu) puoluevaltuustoon?


    • kiiiiiii

      ...

    • Isäntä

      ja 13118 käyntiä tällä hetkellä.

      Mahtavaa.

      Kepu jyrää - Maaseutua ei voi tuoda!!!

    • Satakunnan mies

      lisäksi myös osoitteesta

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000000818696

      Siellä on Ulkopolitiikan osastolla salaiset Nato-päätökset, sekä Ahon että myös Lipposen.

      Ja mikä tärkeintä, epämääräiset maratonneuvottelut löytyvät melko täydellisinä tietoina. Niin, ja myös salaiset minipaketit ennen maratonistuntoa.

      Kuosmasen Antti, jonka isä oli pitkäaikainen MTK:n hallituksen jäsen Juvan Petäjäniemeltä, ei turhaa kirjaa kirjoittanut!

      Mutta miksi Antti määrättiin ostamaan Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulelta kirjansa koko painos ja hätäisesti vetämään pois markkinoilta sekä tuhoamaan se.

      Onneksi joku kirja säästyi tuholta ja joutui muutaman satakuntalaismiehen käsiin.

      Nyt pitää pistää viestiä eteenpäin ja kertoa asiasta kaikille.

      Juha Korkeaoja tietää Kuosmasen kirjasta. Korkeaoja sai postia hiljattain Kuosmasen kirjan sisällöstä.
      Korkeaojaa pitää rohkaista kertomaan huijauksesta kansalle.

      Eikä väliä, sillä Aho ja Jäätteenmäki ovat jo syrjässä.

      Matti Vanhasen ja Juha Korkeaojan, jotka neuvottelujen aikaan eivät olleet sisäpiirissä, on hyvä jatkaa ilman, että Keskusta joutuu vaikeuksiin.

      Silloinen oppositiodemari Lipponen ja Kokoomuksen myöhempi perustuslakivaliokunnan lausuntojen selittäjä Itälä sensijaan ovat valtakunnan oikeudessa, kun asioita perinpohjin selvitetään. Kyseisten herrojen sotkut ovat dokumentteina satanen.comin nettikirjassa "Miten Suomi luopui markasta".

      Lopuksi:

      Älkää sinit ja kumppanit täyttäkö hyvää keskustelua turhalla kinastelulla.

      Asiasta kannattaa kertoa myös muilla foorumeilla ja ennenkaikkea kahvipöydissä, koska kaikilla ei ole nettiä.

      Tehdäänpä tästä suurempi juttu kuin mitä Sonera-kirja oli viime kesänä.

      Korkeaojaa on kannustettava "nostamaan kissa pöydälle".

      Aamulla kerron ketkä ovat Ultima Thulen takana.

      • rautaista luettavaa

        Sieltä löytyi vastauksia Kepujen seikkailuihin maalla merellä ja ilmassa kun Aho ja Jäätteenmäki juonivat Suomea EU:hun...

        Huh! Anna sanan kirtää. Talletakaa.!


      • satanen comissa.
        rautaista luettavaa kirjoitti:

        Sieltä löytyi vastauksia Kepujen seikkailuihin maalla merellä ja ilmassa kun Aho ja Jäätteenmäki juonivat Suomea EU:hun...

        Huh! Anna sanan kirtää. Talletakaa.!

        Selasimme ja tutkimme juttuja, skanattuja pöytäkirjoja jne. Jonkinlainen kokonaiskuva Suomen umpikujasta yhteydet myöhempiin tapahtumiin alkoi selviämään.
        Täytyy tutkia lisää, mutta tulimme sanomaan vain, että ulospääsy kansallisesta luottamuspulasta on mahdollista vain: väitteet on tutkittava ja annettava syyttäjälaitokselle lisäätöitä.

        Sanokaa minulle/meille: miksi rikollisia on suojeltu?


      • lypsyrobotti
        satanen comissa. kirjoitti:

        Selasimme ja tutkimme juttuja, skanattuja pöytäkirjoja jne. Jonkinlainen kokonaiskuva Suomen umpikujasta yhteydet myöhempiin tapahtumiin alkoi selviämään.
        Täytyy tutkia lisää, mutta tulimme sanomaan vain, että ulospääsy kansallisesta luottamuspulasta on mahdollista vain: väitteet on tutkittava ja annettava syyttäjälaitokselle lisäätöitä.

        Sanokaa minulle/meille: miksi rikollisia on suojeltu?

        sitten minulle on käyttöä kun sinä istut netissä.


      • missä viettää
        lypsyrobotti kirjoitti:

        sitten minulle on käyttöä kun sinä istut netissä.

        tämän illan! Ilman jäsenkirjaa kaipaa ystäviä.


    • Viisas keskustalainen

      Anneli Jäätteenmäen pitäisi ehdottomasti palata takaisin pääministeriksi ja jatkaa Keskustan puheenjohtajana.

      Hän on mies paikallaan!

      • Lehmänpaska (vetelä)

        täysin samaa mieltä.


      • Satakunnan mies

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.


      • Lakeuden lapsi

        Anneli on kova jätkä!


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.

        ON SYRJÄYTETTY PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ!

        Asia liittyy kokouspöytäkirjaan, jossa oli Julkisuuslain asetusmuutoksen lisäksi mukana myös EU-asioiden hallinnointi ja koordinointikysymys.

        Pöytäkirja:

        " EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94          ARKISTOKAPPALE

        EU-ministerivaliokunnan kokous
        keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00
        pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

        * * *
        Annotoitu asialuettelo:

        1.   EU-asioiden koordinointi Suomessa

        Tarkoitus: käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

        -   käsittelyn pohja: Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)
        -   esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

        Tarkoitus: keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

        -   käsittelyn pohja: EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)
        -   esittelijä: valtiosihteeri Sundbäck

        2.    Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

        Tarkoitus: jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa päätettäväksi tulevat asiat

        -   käsittelyn pohja: Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
        (OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)
        -   esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

        3.   Muut mahdolliset asiat

        Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

        -   esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

        Seuraavan kokouksen ajankohta

        *) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94

        Liitteenä oleva muistio:

        " LIITE 2

        ULKOASIAINMINISTERIÖ             MUISTIO
        15.12.1994
        Valtiosihteeri

        EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

        Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
        Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

        Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
        Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannus ehdotuksensa EU-sihteeristölle. Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

        ***

        Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
        Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

        EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

        Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä.

        Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

        EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun.
        Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.

        Valtiosihteeri       Veli Sundbäck ”

        --

        Lukekaapa uudelleen.

        Merkillisin kohta yllä on teksti:

        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että VALMISTELUKONEISTO ON KÄYTÄNNÖSSÄ SYRJÄYTTÄNYT TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ.

        Perustuslain mukaan Eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa!

        " EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.
        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan. " !


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.

        TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET ON SYRJÄYTETTY PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ!

        Tämä asia liittyy kokouspöytäkirjaan, jossa oli Julkisuuslain asetusmuutoksen lisäksi mukana myös EU-asioiden hallinnointi ja koordinointikysymys.

        Pöytäkirja:

        " EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

        EU-ministerivaliokunnan kokous
        keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00
        pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

        * * *
        Annotoitu asialuettelo:

        1. EU-asioiden koordinointi Suomessa

        Tarkoitus: käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

        - käsittelyn pohja: Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)
        - esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

        Tarkoitus: keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

        - käsittelyn pohja: EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)
        - esittelijä: valtiosihteeri Sundbäck

        2. Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

        Tarkoitus: jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa päätettäväksi tulevat asiat

        - käsittelyn pohja: Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
        (OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)
        - esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

        3. Muut mahdolliset asiat

        Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

        - esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

        Seuraavan kokouksen ajankohta

        *) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94

        Liitteenä oleva muistio:

        " LIITE 2

        ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO
        15.12.1994
        Valtiosihteeri

        EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

        Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
        Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

        Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
        Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannus ehdotuksensa EU-sihteeristölle. Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

        ***

        Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
        Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

        EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

        Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä.

        Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

        EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun.
        Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.

        Valtiosihteeri Veli Sundbäck ”

        --

        Lukekaapa uudelleen.

        Merkillisin kohta yllä on teksti:

        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että VALMISTELUKONEISTO ON KÄYTÄNNÖSSÄ SYRJÄYTTÄNYT TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ.

        Perustuslain mukaan Eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa!

        " EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.
        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan. " !


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.

        TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET
        ON SYRJÄYTETTY PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ!

        Asia liittyy kokouspöytäkirjaan, jossa oli Julkisuuslain asetusmuutoksen lisäksi mukana myös EU-asioiden hallinnointi ja koordinointikysymys.

        Pöytäkirja:

        " EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

        EU-ministerivaliokunnan kokous
        keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00
        pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

        * * *
        Annotoitu asialuettelo:

        1. EU-asioiden koordinointi Suomessa

        Tarkoitus: käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

        - käsittelyn pohja: Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)
        - esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

        Tarkoitus: keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

        - käsittelyn pohja: EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)
        - esittelijä: valtiosihteeri Sundbäck

        2. Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

        Tarkoitus: jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa päätettäväksi tulevat asiat

        - käsittelyn pohja: Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
        (OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)
        - esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

        3. Muut mahdolliset asiat

        Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

        - esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

        Seuraavan kokouksen ajankohta

        *) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94

        Liitteenä oleva muistio:

        " LIITE 2

        ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO
        15.12.1994
        Valtiosihteeri

        EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

        Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
        Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

        Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
        Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannus ehdotuksensa EU-sihteeristölle. Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

        ***

        Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
        Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

        EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

        Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä.

        Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

        EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun.
        Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.

        Valtiosihteeri Veli Sundbäck ”

        --

        Lukekaapa uudelleen.

        Merkillisin kohta yllä on teksti:

        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että VALMISTELUKONEISTO ON KÄYTÄNNÖSSÄ SYRJÄYTTÄNYT TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ.

        Perustuslain mukaan Eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa!

        " EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.
        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan. " !


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET
        ON SYRJÄYTETTY PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ!

        Asia liittyy kokouspöytäkirjaan, jossa oli Julkisuuslain asetusmuutoksen lisäksi mukana myös EU-asioiden hallinnointi ja koordinointikysymys.

        Pöytäkirja:

        " EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

        EU-ministerivaliokunnan kokous
        keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00
        pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

        * * *
        Annotoitu asialuettelo:

        1. EU-asioiden koordinointi Suomessa

        Tarkoitus: käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

        - käsittelyn pohja: Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)
        - esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

        Tarkoitus: keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

        - käsittelyn pohja: EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)
        - esittelijä: valtiosihteeri Sundbäck

        2. Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

        Tarkoitus: jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa päätettäväksi tulevat asiat

        - käsittelyn pohja: Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
        (OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)
        - esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

        3. Muut mahdolliset asiat

        Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

        - esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

        Seuraavan kokouksen ajankohta

        *) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94

        Liitteenä oleva muistio:

        " LIITE 2

        ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO
        15.12.1994
        Valtiosihteeri

        EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

        Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
        Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

        Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
        Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannus ehdotuksensa EU-sihteeristölle. Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

        ***

        Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
        Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

        EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

        Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä.

        Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

        EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun.
        Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.

        Valtiosihteeri Veli Sundbäck ”

        --

        Lukekaapa uudelleen.

        Merkillisin kohta yllä on teksti:

        Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että VALMISTELUKONEISTO ON KÄYTÄNNÖSSÄ SYRJÄYTTÄNYT TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET PÄÄTÖKSENTEKIJÖINÄ.

        Perustuslain mukaan Eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa!

        " EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.
        EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan. Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan. " !

        Kone väitti ensin, ettei sivua voi näyttää ja sitten se kertoi Proxy-errorista.

        Välillä tarkistin, onko viesti mennyt perille - ei ollut.
        Mutta viimeisellä yrityksellä kaikki kolme olivat näkyvissä.
        Pahoittelen tapahtunutta!


      • Satakunnan mies
        Satakunnan mies kirjoitti:

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.

        SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMINEN EU-JÄSENYYDEN AIKANA – nimisestä muistiosta käy selville:

        ” Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Näinhän julkishallinnon pitää demokratiassa toimia.
        Mennäänpä asiassa eteenpäin.

        Oikeusministeriöön perustettiin työryhmä, jonka muistio valmistui 9.12.1994. EU-ministerivaliokunnan kokous 22/94 13.12.1994, pykälä 3:

        ” SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMINEN EU-JÄSENYYDEN AIKANA

        Otettiin tiedoksi ministeri Jäätteenmäen esittely EU-asiakirjojen julkisuutta selvittämän työryhmän 9.12.1994 valmistuneesta muistiosta.
        Asiaan on tarkoitus palata valiokunnan seuraavassa kokouksessa. ”

        Seuraavan kokouksen kokouskutsussa lukee erityistekstinä:

        ” HUOM! Käsiteltävien asioiden luonteen vuoksi pidettiin valiokunnan edellisessä kokouksessa suotavana, että mahdollisimman moni valtioneuvoston jäsenistä osallistuisi 21.12. pidettävään kokoukseen. ”

        KO. kokoukseen liittyy Ulkoministeriön EU-sihteeristön lähete 19.12.1994 Kesärannassa pidettävään kokoukseen 21.12. 1994 klo 8.00. Kohta 2 siteerattuna:

        ” Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana
        - kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen (OM:n muistio/13.12.1994) Liite 4

        Valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994)
        Liite 5 ”

        Em. liite on OM:n Lainvalmisteluosastolla Matti Niemivuon tekemä.

        Ote muistion tekstin alusta:

        ” Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta
        muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa. ”

        Mutta kun kappale vaihtuu, löytyy tekstiä:

        ”Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviin asiakirjoihin sovelletaan salassapitoasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan salassapidettäviä ovat - valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan asiakirjat, ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla olevien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliittisista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioiden kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat, joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa valtion suhteita ulkovaltoihin.

        - Säännöksen soveltaminen EU-aikana merkitsisi, että säädösvalmistelun julkisuus voisi EU-jäsenyyden aikana kaventua Suomessa. Tästä syystä salassapitoasetusta olisi tarkistettava jo ennen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön kokonaisuudistusta, jota koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna. ”

        Kokouksessa 21.12. oli toinenkin OM:n Lainvalmisteluosaston Matti Niemivuon muistio 13.12.1994:

        ” VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA ”

        Muistio on laadittu työryhmän 9.12.1994 päivätyn muiston pohjalta. Työryhmässä oli mukana ulkoasiainministeriön, hallinto-oikeuden ja tiedonvälityksen asiantuntijoita.

        Ote tekstistä:

        ” Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. ”

        Huom!
        Sanat ” mahdollisesti neuvottelujen ” oli kirjoitettu kyseiseen muistioon käsin konekirjoitustekstin väliin!

        Oliko muistion teksti liian paljon kertovaa tekstiä, jota piti lieventää?

        Kokouskutsu kokoukseen 24./94, kohta 2:

        ” Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana
        Tarkoitus: viimeinen käsittely ennen VN:n esittelyä

        käsittelyn pohja:

        - ehdotus asetukseksi eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain
        julkisuudesta sisältävän asetuksen 1 §:n muuttamisesta (liite 1)
        -valtioneuvoston periaatepäätös säädösvalmistelun julkisuuden
        turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana (OM:n muistio/2012.1994) (liite 2)

        esittelijä: ministeri Jäätteenmäki ”

        EU-ministerivaliokunnan kokouspöytäkirja 24/94 29.12.1994, pykälä 2:

        ” Pääministeri Aho kiinnitti huomiota säädösvalmistelun julkisuuden turvaamisesta EU-jäsenyyden aikana oikeusministeriössä laaditun muistion (liite 2) sivulla 2 sekä periaatepäätöksen kohdassa 3 olevaan, asiakirjoja käsittelevään tekstiin. Pääministerin mukaan tekstiä pitäisi selkeyttää, jotta sitä ei myöhemmin tulkittaisi siten, että ministeriössä tulisi olla saatavilla erillisiä asiakirjoja valmisteilla olevista säädöksistä.
        Valiokunta valtuutti ylijohtaja Nurmen muuttamaan tekstin selkeämpään muotoon ja hyväksyi tekstin muutoksineen.

        Tekstimuutokset on merkitty liitteeseen. ”

        ---

        Teksti on seuraava muutoksen jälkeen:

        ” Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että unionissa valmisteilla olevista säädöshankkeista olisi ministeriöistä saatavissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa suunnitellun säädöksen sisällöstä ja merkityksestä Suomen kannalta; tämä on otettava huomioon laadittaessa valmisteluasiakirjoja. ”

        Satakunnan miehen lopputoteamus:

        Salassapito ei kuulu demokratiaan, koska julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Kerrataanpa tärkeimmät asiat em. muistioiden teksteistä:

        1. Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMINEN EU-JÄSENYYDEN
        AIKANA:

        ” Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin
        kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        2. Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti
        Niemivuo)

        VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN
        TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA

        ” Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. ”

        Kuka tiesi kertoa muistiota tehneelle työryhmälle, että

        ” Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. ”

        Mitä salattavaa neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        --

        Suomen EU-jäsenyysneuvottelut eivät kestä päivänvaloa.

        ” Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa. ”

        Kuka tiesi kertoa muistiota tehneelle työryhmälle, että

        ” SALASSAPIDON TARVE LIITTYY toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. ”


      • #####
        Lakeuden lapsi kirjoitti:

        Anneli on kova jätkä!

        YLE Mobiiliuutiset
        Kotimaa

        Jäätteenmäki-tutkinta valmistuu pian
        07.08.2003 13.26

        Niin kutsutun Irak-vuodon tutkinta valmistuu poliisin mukaan lähiviikkoina loppulausuntovaiheeseen. Tutkinnanjohtaja Markku Nisula vahvisti torstaina, että entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä on kuultu epäiltynä rikoksesta...

        Anneli on kova jätkä!


      • sukututkija
        Satakunnan mies kirjoitti:

        joten hän on nyt rasite Keskustalle.

        Perustelu:

        1. Koska on selvinnyt pöyristyttäviä asioita Suomen jäsenyysaikaisten neuvottelujen loppuvaiheista
        (ks. www.satanen.com'ista ja antamistani suomi24-linkeistä)
        , on myös syytä selvittää Julkisuuslain asetuksen salailuun liittyvän poikkeuksen tausta vuodelta 1994.

        2. Seuraava asiakirja Julkisuusperiaatteesta ja Julkisuuslain muutostarpeesta puhuu rankkaa kieltä.
        Alla olevat sitaateissa olevat tekstit ovat suoraan Oikeusministeriön muistiosta loppuvuodesta 1994.

        ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”

        Oikeusministeriön Lainvalmisteluosaston muistio/13.12.1994 (Matti Niemivuo)

        ”VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA”:

        ”SALASSAPIDON TARVE liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        (Sanat isoilla kirjaimilla korosti Satakunnan mies)

        --

        Niin, että;

        Mitä salattavaa Suomen EU-neuvottelujen loppuvaiheessa onkaan?

        Vastaus:

        1. EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93 20.12. 1993. Maastricht-aiheiden hyväksyminen ja tekaistu EMU-varauma.

        2. Neuvottelutulos 1.3. 1994 oli veteen piirretty viiva. Sen sisältö oli tarkoituksella tehty tulkinnanvaraiseksi.

        3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista, joka hyväksyttiin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen EU:lle lähetettäväksi.

        --

        Tämä Matti Niemivuon muistio oli nykyisen julkisuuslain (astui voimaan 1.12.1999) ”esi-isän” valmistelussa loppuvuodesta 1994.

        EU-ministerivaliokunnan kokouksissa joulukuussa 1994 ko asiaa esittelevänä henkilönä oli oikeusministeri oli Anneli Jäätteenmäki.

        Keiden toimesta kyseinen julkisuuslain muutos tuolloin tehtiin? - ja kenen antama oli tuo tieto salassapitotarpeeseen:

        ”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti NEUVOTTELUJEN LOPPUVAIHEISIIN sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukannanottoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”

        Minulla on kaikki nuo EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjat, joissa yo. asia oli esillä!

        Anneli Jäätteenmäki on nyt todellinen rasite Keskustalle.

        Kysmys Satakunnan miehelle!


      • Satakunnan mies
        sukututkija kirjoitti:

        Kysmys Satakunnan miehelle!

        Esko Aho perusti elokuussa 1991 hallituksen ulkopuolisen työryhmän, jota johti UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaari.

        Ahtisaari piiskasi työryhmää, joka marraskuussa 1991 sai valmiiksi Road Map'in eli tiekartan Euroopan unioniin.

        Tätä tiekarttaa ei uskallettu näyttää eduskunnalle.

        Joulun alla 1991 työryhmä sai valmiiksi 1000- sivuisen selvityksen EU-jäsenyyden vaikutuksista.

        Tämä salainen "paperi" jaettiin presidentti Koivistolle ja pari päivää myöhemmin viidelle ministerille, joista ilmeisesti Kankaanniemi vuosi paperista jotakin.

        Tämä 1000-sivuinen paperi "kuivui" julkisuuteen vain 100-sivuiseksi!

        Osoitteessa www.satanen.com

        Vasen alalaita on painike Salaiset EU-pöytäkirjat.

        Pääministeri Aho tietenkin vastaa hallituksensa aikaisista salaisista papereista.

        Kyllä olisi tutkivalle valtamedian journalistille töitä.
        Pöytä on valmiiksi katettu.


    • Satakunnan mies

      Antti Kuosmanen kertoo tuhotun kirjansa alkupuheessa, että

      - lähdeaineistona kirjaan on mm. neuvottelujen aikaiset asiakirjat, itse laatimansa muistiot sekä omat muistiinpanonsa.

      - kiitokset Ulkoministeriölle, joka ei ryhtynyt sensuroimaan kirjansa kirjoitusta, vaikka asiakirjat, joihin kirja perustuu, eivät ole julkisia.

      - kirjansa julkaisemisen tarkoitusperän tietää parhaiten kustantaja.

      - kiitos kirjansa julkaisemisesta kuuluu Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulen omistajille toimitusjohtajalle Matti Vuorialle ja tämän isälle professori Pekka Vuorialle, joka paranteli kirjan tekstiä. Harvaa kirjailijaa onnistaa saada kustantaja, joka ottaa kirjasta taloudellisen riskin.

      --

      Ketkä ovat Ultima Thulen omistajat?

      Taustaa:
      Matti Vuoria on Kuosmasen ETA-neuvottelujen aikainen esimies. Miehillä oli haaveena kirjoittaa ETA:sta kirja, mutta ETA:n kävi niin kuin kävi, mentiin suoraan EY:hyn!
      Kaiken lisäksi Matti Vuorian uraputki koheni Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköksi ja edelleen Fortumin hallituksen päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi.

      Pekka Vuoria on ollut Oulun yliopiston lääketieteen professorina. Vuoria kirjoitti kolme lääketieteen kirjaa joita varten Vuoriat perustivat oman kustannusosakeyhtiön. Pekka Vuorian kirjat painettiin 1989.

      Antti Kuosmanen siis tiesi ko. kustantamon olemassaolon.

      Kuosmanen lienee ottanut yhteyttä Pekka Vuoriaa, joka suostui kustantamaan kirjan.

      Matti Vuoria ei ehkä lukenut kirjan tekstiä ennen kuin kirja tuli painosta ja sitä ehdittiin ja markkinoida.

      Miksi kirja kuitenkin piti hätäisesti vetää markkinoilta ja tuhota?

      Kuka huomasi, että Kuosmanen tuli kirjoittaneeksi paljastuksia neuvottelujen ajoilta?

      Kirjapaino tietenkin otti omansa kirjan painamisesta.

      Kärsivätkö Vuoriat Antti Kuosmasen kirjan nahoissaan? - Vai virtasiko Ouluun rahavirtoja jostakin?

      Antti Kuosmanen tuskin maksoi tuhottua kirjaansa.
      Kuosmanen nimitettiin Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päälliköksi 1.3. 2002 alkaen.

    • Satakunnan mies

      kirjasta (SUOMEN TIE EU:N JÄSENEKSI
      Oy Ultima Thule) sisällysluettelon.

      Sisällysluettelo

      Alkusanat 8

      1. Pitkä tie jäsenyyshakemukseen 11
      1.1. EFTAsta vapaakauppasopimukseen 11
      1.2. Pitkä hiljaisuus 12
      1.3. Integraatio astuu parrasvaloihin 13
      1.4. Eurooppa muuttuu 15
      1.5. Jäsenyys tavoitteeksi 16
      1.6. Jäsenyyshakemus 17

      2. EY:n kypsyminen laajentumiseen 19
      2.1. Laajentumisen oikeudellinen perusta 19
      2.2. Aiemmat laajentumiset 19
      2.3. EFTA-laajentumisen tausta 21

      3. Hakemuksesta avajaisiin 23
      3.1. Komission lausunto 23
      3.2. Neuvottelut alkavat - meteli avauspuheesta 25

      4. Arki alkaa – screening 27

      5. Mistä neuvoteltiin - ja miten 30
      5.1. Hakijan pitää hyväksyä klubin säännöt 30
      5.2. Hallitusten välinen konferenssi 31
      5.3. Neuvotteluorganisaatiot 35
      5.5. Nousut ja laskut 37

      6. Tiedottaminen ja kampanjointi 40
      6.1. Tiedotusvälineet 40
      6.2. Puheet ja esitelmät 42
      6.3. EU-tiedotus 43
      6.4. Kampanjointi 45

      7. Tavaroiden vapaa liikkuminen 46
      7.1. Sisämarkkinoiden idea 46
      7.2. ETA:n perustava merkitys 48
      7.3. Suomen positiot 49
      7.4. Ensimmäiset tulokset 50
      7.5. "Kolmosoptio" 51
      7.6. Tarkistetut positiot 52
      7.7. Kolmosoptio varmistuu ratkaisuksi 53

      8. Palvelujen tarjonnan vapaus ja liikkeenperustamisoikeus 56
      8.1. Sisämarkkinoiden toinen vapaus 56
      8.2. Suomen positiot 56
      8.3. Ensimmäiset tulokset – työeläkejärjestelmä 57
      8.4. Alkoholimainokset 58
      8.5. Tapaturmavakuutukset 59

      9. Työvoiman vapaa liikkuminen 62

      10. Pääomien vapaa liikkuminen 63
      10.1. Kesämökit 63

      11. Liikenne 66

      12. Kilpailupolitiikka 67
      12.1. Kilpailupolitiikan keskeinen merkitys
      sisämarkkinoilla 67
      12.2. Alkoholimonopoli 68

      13. Kuluttajat ja terveydensuojelu 71

      14. Tutkimus- ja informaatioteknologiat 72

      15. Koulutus 73

      16. Tilastot 74

      17. Yhtiöoikeus 75

      18. Sosiaalipolitiikka 76

      19. Ympäristö 77
      19.1. Ympäristöpolitiikan ulottuvuudet 77
      19.2. Toimivaltanäkökohtia 77
      19.3. Suomen positiot 78
      19.4. EY:n positiot 81
      19.5. Radioaktiivinen jäte 82
      19.6. Linnut ja muut eläimet 83
      19.7. Uimavedet 83
      19.8. Nestemäiset polttoaineet 83
      19.9. Luonnonolosuhdeklausuuli 84

      20. Energia 86
      20.1. Suomen positiot 86
      20.2. Ratkaisut syntyvät 87
      20.3. Ydinvoimaepisodit 88

      21. Maatalous 90
      21.1. Maatalouden keskeinen osuus neuvotteluissa 90
      21.2. Maatalouspolitiikan erot ja yhtäläisyydet 91
      21.3. Hintatasoero ja sen syyt 93
      21.4. Komission lausunto 94
      21.5. Yli 30 positiota 95
      21.6. Pohjoinen tuki 96
      21.7. Hintasopeutus 98
      21.8. Tuotanto-oikeudet 99
      21.9. Elintarviketeollisuus 101
      21.10. Rakennepolitiikka 102
      21.11. Eläinlääkintä ja kasvinsuojelu 102
      21.12. Puutarhatuotanto 103
      21.13. Muita positioita 104
      21.14. Liikkeelle lähtö 104
      21.15. Komission linja hahmottuu 105
      21.16. Komission muistio 106
      21.17. Synkkä tilannearvio 109
      21.18. Strategia luodaan hankaluuksista huolimatta 110
      21.19. EU:n kannat valmistuvat 111
      21.20. Ratkaisuvaihe alkaa – vastahyökkäys 113
      21.21. LFA-rajaus 114
      21.22. Välitön hintasopeutus pysyy 114
      21.23. Maratonistunto alkaa sekavasti 115
      21.24. EU liikkuu ensimmäisen kerran 116
      21.25. Suomi liikkuu vastaan 117
      21.26. Katkeamispiste saavutetaan ja ohitetaan 117
      21.27. Maratonin tulokset 119
      21.28. Ensivaikutelmat kotiin palatessa 121
      21.29. Korttitalo huojuu 122
      21.30. EU alkaa vesittää 122
      21.31. Diili tehdään – kitkerästi 124
      21.32. Kansallinen paketti kasataan 124
      21.33. Kansallista pakettia myydään 125
      21.34. Vakavien vaikeuksien tuen perusteista sovitaan 126
      21.35. Pohjoisen tuen rajaus 127
      21.36. LFA-alueen määrittely 128
      21.37. Ympäristötuet 128
      21.38. Lisähinnat 129

      22. Kalastus 131
      22.1. Yhteisen kalastuspolitiikan pääpiirteet 131
      22.2. Suomen positiot 132
      22.3. Selventävät keskustelut 134
      22.4. Tarkistetut positiot 134
      22.5. EU:n positiot viipyvät 135
      22.6. EU:n positiot eivät tyydytä 136
      22.7. Neuvottelutulos syntyy 137
      22.8. Saaliskiintiö ja muut yllätykset 138

      23. Tulliliitto ja ulkosuhteet 140
      23.1. EY:n kauppapolitiikan pääpiirteet 140
      23.2. Sopimukset kolmansien maiden kanssa 142
      23.3. Jäsenyyden seuraukset 143
      23.4. Suomen positiot 144
      23.5. EY:n kannat hahmottuvat 146
      23.6. Tullitariffi 147
      23.7. Vapaakauppa Baltian maiden kanssa 148
      23.8. Muut ratkaisut 150

      24. Rakennepoliittiset instrumentit ja aluepolitiikka 152
      24.1. EY:n aluepolitiikan pääpiirteet 152
      24.2. Lähtökohdat 154
      24.3. Liikkeelle lähtö 155
      24.4. Suomen positiot 157
      24.5. Komissio on nihkeä 158
      24.6. Linja lievenee 159
      24.7. Kytkentä maatalouteen 160
      24.8. Erityisratkaisu tulee mukaan kuvaan 161
      24.9. Rahoituspotti 163
      24.10. LFA-sotku 164
      24.11. Muut rahastotavoitteet 165
      24.12. Kansallisen aluetuen ehdot 166

      25. Teollisuuspolitiikka 170

      26. Verotus 171
      26.1. EY:n veroharmonoinnin pääpiirteet 171
      26.2. Suomen lähtökohdat ja positiot 172
      26.3. EU:n kanta muodostuu 175
      26.4. Ratkaisut syntyvät - paitsi matkustajatuomisissa 177
      26.5. Matkustajatuomiset 178

      27. Talous- ja rahapolitiikka 181

      28. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 183
      28.1. Käsitteistön erot 183
      28.2. Puolueettomuus mutkistaa asioita 185
      28.3. Pääsykoe? 186
      28.4. Koivisto Bruggessa 186
      28.5. Yhteinen julistus 187

      29. Oikeus- ja sisäasiat 189

      30. Muut Euroopan unionia koskevan sopimuksen määräykset 190

      31. Rahoitus- ja budjettimääräykset 192
      31.1. EY:n budjetti ja muu rahoitus 192
      31.2. Neuvottelukysymykset - olisiko niitä? 194
      31.3. Keskusteluja komission kanssa 195
      31.4. Nettomaksaja vai nettosaaja 196

      32. Oikeudelliset ja institutionaaliset kysymykset 199
      32.1. Instituutiot ja laajentuminen 199
      32.2. Reformi vai ei 200
      32.3. Suomen positiot 201
      32.4. EU esittää positionsa ensin 202
      32.5. Ratkaisut syntyvät 203
      32.6. Määrävähemmistökysymys 203

      33. Ahvenanmaa 205
      33.1. Suomen positio 205
      33.2. EU:n positio muotoutuu 208
      33.3. Vaikeuksia nousee esiin 209
      33.4. Juristit syrjäytetään ja ratkaisu syntyy 210

      34 Muut asiat 212
      34.1. Suomen kuljetusyhteydet 212
      34.2. Saamelaiset 214
      34.3. Pohjoismainen yhteistyö 214
      34.4. Julkisuusperiaate 215

      35. Sopimustekstien laadinta 217

      36. Euroopan parlamentin hyväksyntä 219

      37. Liittymissopimuksen voimaansaattaminen 221
      37.1. Allekirjoittaminen 221
      37.2. Hallituksen esitys 222
      37.3. Kansanäänestys 222
      37.4. Ratifiointi - jäsenyys varmistuu 223

      38. Jäsenyysharjoittelu 225
      38.1. Koordinaatiojärjestelmä polkaistaan pystyyn 225
      38.2. EU-asioiden luonne 226
      38.3. Koordinaatiojärjestelmä vakinaistetaan 227
      38.4. Suomi toimii sittenkin hyvin 228

      Loppusanat 229

    • Satakunnan mies

      ... 5.6.1994 seuraavalla uutisella (, otsikko kaksiosainen):

      " Maataloutta suosinut alkutuotevähennys siirtyisi EU:ssa historiaan

      Unioni ei hyväksy monimutkaista tukiautomaattia

      JYRKI IIVONEN
      Helsingin Sanomat

      Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, maatalouspolitiikasta poistuu monimutkainen tukiautomaatti eli alkutuotevähennys. Sen avulla maidon, viljan, lihan ja kananmunien tuotantoon on syydetty miljardeja markkoja ilman, että tuki olisi koskaan näkynyt valtion budjetissa.

      Unionissa hyväksytään vain arvonlisävero - alkutuotevähennys on tuntematon käsite.

      Alkutuotevähennys on liike vaihtoveron alennus eli valtion menettämää verotuloa, "joka ei ole keneltäkään pois".

      Esimerkiksi voin valmistusta alkutuotevähennys tukee siten, että meijeri saa vähentää kauppaan myymänsä voin liikevaihtoverosta voin valmistamiseen tarvitun raaka-aineen e1i maidon liikevaihtoveromäärän. Koska maidosta ei kuitenkaan makseta liikevaihtoveroa, meijeri voi puolestaan maksaa viljelijälle maidosta enemmän kuin kilpailutilanne muutoin vaatisi.

      Alkutuotevähennyksen poistuminen parantaisi margariinin asemaa."

      Lisää sivulla:
      Sunnuntai, sivu D 4

      --

      Minkäläisen mielikuvan Hesarin lukija sai kyseisestä uutisesta?

      Varmaan hyvän mielen " Nyt maataloustuista lopultakin päästään, jälleen on yksi hyvä syy liittyä EU:hun!"

      Mutta kyse ei ollutkaan maataloustuesta, vaan kuluttajahintojen alentamisesta, josta kaikki kuluttajat hyötyivät, varsinkin köyhät ja suurilapsiset perheet.

      Alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen aiheutti ongelmia, joista suurin oli se, miten voidaan laskea luvattuja elintarvikkeiden hintoja kaupassa, koska ne kuluttajatuella jo ennestään alennettuja.

      Vapaan kilpailun EU:ssa Suomen valtion kuluttajalle antamaa ruuan hinnanalennustukea ei sallittu.

      Pertti Salolaisen lupaama ruuan EU-hinnanalennus saatiin poppaskontilla laskemalla ruuan alvia 22 %:sta 17 %:iin.
      Kuluttajalle puolestaan kerrottiin, että ruuan alvia jouduttiin budjettisyistä väliaikaisesti EU:n jäsenyydessä korottamaan 12 %:sta 17 %:iin!

      Toinen ongelma eli vuodenvaihteen 94-95 elintarvikkeiden varastohintarysähdys kerättiin etukäteen kuluttajan kukkarosta 1.7.1994 tapahtuneella (ja pohjaltaan laajentuneella) LVV/ALV-järjestelmien muutoksella.

      Näin meneteltiin, koska Ahon hallitus eli illuusiossa, jonka mukaan EU osallistuisi rysähdyksen rahoittamiseen, koska EU rysähdyksen aiheuttaakin, tai että varastohintarysähdys voitaisiin tehdä vasta myöhemmin jäsenyyden jälkeen.
      Tiedon lähteenä ovat hallituksen iltakoulun pöytäkirjat keväältä 1994.

      Näin kansaa on jujutettu.

      Elintarvikkeiden ALVin alentamisesta on paljon puhuttu. Se oli yhtenä vaihtoehtona kansalaisille suunnattavana veronhuojennuksena, jolla kansantaloutta elvytettäisiin.

      Valtiovarainministeri Kalliomäen julkistamassa veronalennuslistassa ei ruuan hinnan veronalennusta näy.

      Elintarvikkeiden verotuksen alentaminen oli katteeton lupaus.
      Jos elintarvikkeiden alvia nyt laskettaisiin 5 %:a, ei ruoka kaupassa halpenisi, mutta valtion verotulot vähenisivät runsaat 2000 miljoonaa markoina laskettuna.

      Miksi Suomen media toimii Neuvostoliiton tiedotusväineiden kaltaisen "avoimuuden pelisäännöillä" muokkaamalla kuluttajan mieliin tietynlaisia mielikuvia?

      • Satakunnan mies

        Hesarin syöttämää tietynlaista mielikuvaa tarvittiin, koska maatalousvastaiset kansanedustajat oli saatava äänestämään Claes Andersonin toukokuussa 1994 tekemän välikysymyksen luottamuslauseäänestyksessä
        kansallisen tukipaketin puolesta sillä silmänkääntötempulla, että nyt alkutuotevähennysten aiheuttamista maataloustuista lopultakin päästään eroon!

        Oliko Aho tilannut välikysymyksen Andersonilta?

        Tämä kysymys nousee mieleen siksi, että

        1. Aho pääsi kiertämään neuvottelutuloksesta kertovan selonteon vastaamalla välikysymykseen haluamallaan tavalla.

        2. Aho sai ovelana pokerinpelaajana kytkettyä kaksi asiaa samaan pakettiin KANSALLISEN TUKIPAKETIN HYVÄKSYMISEEN ja KORFUN SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISVALTUUKSIEN HYVÄKSYMISEEN.

        Näin ovelasti toimimalla Aho sai

        a) EU-myönteiset (ja samalla maatalousvastaiset) demarit ja Kokoomuksen äänestämään kansallisen tukipaketin puolesta ja

        b) EU-vastaisen Keskustan äänestämään Korfun sopimuksen allekirjoittamisen puolesta, koska keskusta ei halunnut menettää kansallista tukipakettia.
        Näin keskusta siis saatiin äänestämään EU:hun liittymisen puolesta!

        Juha Korkeaoja on sanonut, että Andersonin välikysymysäänestys oli kieltämättä erikoinen äänestys. Kahta asiaa ei saa niputtaa yhteen niin, että eduskunnan äänestyskäyttäytymistä ohjataan hallituksen haluamaan suuntaan.

        Kahden asian niputtamista samaan äänestykseen uskalsi kritisoida äänestystä edeltäneessä keskustelussa ainoastaan Tuulikki Ukkola.

        Ukkola sanoi äänestävänsä kansallisen tukipaketin puolesta pitkin hampain.

        EU:hun liittyminen oli Ukkolalle kansallisen tukipaketin vastustamista tärkeämpi asia.


    • Satakunnan mies

      Hei!

      Lähetän tietoa maatalousneuvottelujen tulkintaerimielisyyksien taustasta luettavaksesi.

      Asia on rankka juttu. Meteli alkaa, kun kenttäväki saa kuulla asiasta.

      Liitetiedostoni on vain pieni palanen Kuosmasen kirjan peilauksesta neuvottelujen aikaisiin hallussani oleviin asiakirjoihin. Tekstiä on
      maatalouteen liittyen nyt noin 60 sivua. Hallituksen iltakoulujen pöytäkirjat on vielä päivittämättä keväältä 1994.

      • Satakunnan mies

        Antti Kuosmasen kirja,

        luku 21.26. Katkeamispiste saavutetaan ja ohitetaan (s. 118)

        Neuvottelujen loppuunsaattaminen 1.3. 1994 oli vähällä jäädä tekemättä. Siksi tehtiin luonnos puheeksi, jota ei kuitenkaan tarvinnut pitää, koska saksalaiset pelastivat tilanteen! Kuosmanen kertoo kirjoittaneensa sanat, joilla maatalous ja olisi uhrattu jäsenyyden saamiseksi!

        "Tämän paperin kanssa suomalaiset ministerit saattueineen menivät uudelleen EU:n puheille ja joutuivat taas Pangaloksen höykytettäväksi pystymättä vastaamaan samalla mitalla, vaikka se ehkä olisikin ollut siinä tilanteessa oikea taktiikka. Ministereidemme taktista asemaan heikensi yhä liian pitkä ongelmalistamme. Erityisesti scrapien ilmestyminen siihen uudestaan sai Pangaloksen tolaltaan. Kaaoksen tuntu syveni, ja ehkä se olisi päässyt kokonaan niskan päälle, elleivät saksalaiset sekä komission virkamiesjohto olisi yön tunteina onnistuneet jotenkin ohjailemaan prosessia eteenpäin.
        Vähän kerrallaan avointen kysymysten listaa saatiinkin lyhennetyksi. LFA:ssa myönnyimme jo EU:n tarjoukseen 85%:n katteesta, kun saimme – mielestämme – pitävän lupauksen siitä, että se olisi kokonaan LFA:ta. Jäljellä oli tärkeimpänä jäljelle jäävien vaikeuksien kattamiseen tarkoitettu tuki.
        Olimme kaikki tässä vaiheessa nälkäisiä ja valvotun yön ja useita päiviä kestäneen yhtämittaisen hermojännityksen takia uupuneita. Jo sovitut ja vielä sopimatta olevat asiat alkoivat mennä sekaisin ja maltti papereiden valmistelussa jälleen kadota. Maaliskuun ensimmäisen aamun sarastaessa pidetyssä kokouksessa EU:n troikan kanssa ministerimme eivät saaneet enää aloitetta käsiinsä Pangaloksen kanssa, mutta eivätpä näyttäneet saavan enää Saksa ja Belgiakaan.
        Näytti, että pää oli tullut vetävän käteen. Jopa Pertti Salolainenkin oli jo valmis tunnustamaan, että neuvottelutulosta ei tällä yrittämällä syntyisi. Neuvoston vanhassa rakennuksessa meille osoitettu rähjäinen toimistohuone oli täydellisessä sopusoinnussa vallinneen tunnelman kanssa. Norjan neuvottelijoiden yhtä ankeat toimistotilat vastapäätä omiamme olivat siinä vaiheessa jo tyhjentyneet heidän neuvottelujensa keskeydyttyä. Ne olivat kolkko, konkreettinen todiste epäonnistumisesta, joka näytti olevan meidänkin kohtalomme.
        Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä. Se hetki oli nyt tullut, ja ellei EU hyväksyisi sillä hetkellä pöydällä olevaa viimeisintä kompromissitekstiä, olisi pakko todeta neuvotteluissa tällä yrittämällä epäonnistutun. Sain luonnoksesta Veliltä hyvän arvosanan: "Euroopan paras draftaaja". Sitä on pidettävä todisteena hänenkin kestokykynsä rajallisuudesta, sillä ei tuo teksti jälkeenpäin arvioiden kovin ihmeellisen puhetaidon muistomerkki olisi ollut.
        Sitä puhetta ei kuitenkaan tarvinnut koskaan pitää. Saksalaisilta tuli viesti, että he halusivat vielä kerran tavata suomalaiset katsoakseen, voitaisiinko kuitenkin päästä eteenpäin. Kun palaveriin menneitä ei kuulunutkaan takaisin, arvasimme me muutkin, että neuvottelut olivat lähteneet uudelleen liikkeelle.
        Se oli oikea arvaus, sillä siitä hetkestä alkoikin lopullisten kompromissien etsintä, jonka tuloksena löytyivät pohjoisen tuen luvallisuutta koskevat sanonnat, joiden varaan ratkaisu voitiin rakentaa.
        Vielä kerran aasin selän uhkasi taittaa Espanjan viime hetken vaatimus, että suojalauseke, johon EU oli jo periaatteessa myöntynyt, ei koskisikaan sen mielivientituotteita: leikkokukkia, hedelmiä ja vihanneksia. Tämä oli murtumakohta suomalaisille, ja sen ymmärsivät myös saksalaiset ja komission pääsihteeri Williamson, jonka taustalla oli komissaari Delors kabinetteineen. Sitä kautta löytyi edellisen laajentumiskierroksen tuloksista malli suojalausekkeelle, jossa ei ollut espanjalaisten vaatimia poikkeuksia.

        EU:n puolella kompromissin hyväksyminen tapahtui illan lähestyessä 1.3.1994. Koville oli ottanut sielläkin, kuten käy ilmi. Suomen puolella jouduimme vielä päättämään mitä tehdä, kun selvää vihreätä valoa ei kuulunut Helsingistä. Loppujen lopuksi sitä ei odotettu, vaan päätettiin, että neuvotteluvaltuuskunta, jolle oli annettu valtuutus ja velvoite neuvotella liittymissopimus, myös voi itse päättää tuloksen hyväksymisestä ja alistaa sen sitten sellaisenaan asettajalleen. Muodollisesti siihen oli täysi oikeus, mutta sellaisen päätöksen tekeminen kysyi silti kanttia.

        Kuuden maissa illalla asia oli selvä. Tunkeuduimme valtavan kameramiesten lauman läpi kapeaa käytävää pitkin kokoushuoneeseen, jossa EU:n edustajat odottivat. Kerrankin leppeä ministeri Pangalos toivotti "neljännentoista jäsenen" (Ruotsi oli päässyt oman maratoninsa maaliin kuutisen tuntia aikaisemmin) tervetulleeksi EU:hun.
        Pertti Salolainen vastasi onnellisena, mutta Heikki Haavisto näytti apealta.”

        21.27. Maratonin tulokset, s.119 (TÄRKEIN!)

        "Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.
        Muodoltaan paperi oli luettelo muutoksista EU:n viimeisimpään, 28.2.1994 esittämään tarjouspaperiin, jonka sisällön selostin edellä. Muutokset olivat kaikki parannuksia Suomen kannalta.
        Ensinnäkin EU paransi rahatarjoustaan. Alkuperäinen 725 miljoonan ECUn tarjous nousi 855 miljoonaan. Tästä tosin oli nelisensataa miljoonaa SILMÄNLUMETTA. Todellistakin korvausta suorasta hintasopeutumisesta oli parannetussa tarjouksessa kuitenkin 457 miljoonaa ECUa eli noin kolme miljardia markkaa. Se oli ehkä noin neljännes välittömän hintasopeutumisen kustannuksista ja alle tavoitteen, mutta lohtua saatiin siitä, että summa oli suurempi kuin yhdelläkään muulla hakijamaalla. Sikäli kuin periaatteet lämmittivät, voitiin voittona pitää myös EU:n perääntymistä vaatimuksestaan, että hakijamaat maksavat yksin välittömän hintasopeutumisen kustannukset.
        LFA-alueeksi tuli 85 % Suomen maatalousmaasta, ja paperissa vahvistettiin, että kyse olisi vuoristo-LFA:sta. Tuonnempana ilmenee, että EU yritti livetä tästä sitoumuksesta, mutta kyllä se selvästi oli paperiin näin kirjoitettu.

        Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan. Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.

        Ensimmäisessä sanottiin:

        "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

        Toisessa sanottiin:

        "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."

        KAIKILLA SANOIOLLA JA VÄLIMERKEILLÄKIN OLI RASKAASTI LADATTU MERKITYSSISÄLTÖ edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support."). "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted" (sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the intedration) ja "ja/tai" (and/or). Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut. Kautta JA- ja TAI-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan. Ilmaisu "JA/TAI" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

        - Tummennokset, kursiivi teksti ja alleviivaus kohtaan ja/tai on kirjoittajan, EI TÄSSÄ TOIMI!! Saavutettu tulos oli niin kehno, ettei sitä voinut kertoa Suomessa. Asiaa pitkitettiin neuvotteluilla komission kanssa pitkin kesää ja syksyä ja neuvotteluja käytiin jopa joulukuussa 1994. Teksti jatkuu:

        "Maatalouden ympäristötuen määrä täsmennettiin 135 miljoonaan ECUun vuodessa. Sokerin tuotantokiintiöt sovittiin 144 278 tonniksi A-kiintiölle ja 14 228 tonniksi B-kiintiölle. Raakasokerin tuotantokiintiö jäi 40 000 tonniin, mutta mukaan saatiin lausuma, jonka mukaan tilanne tarkistettaisiin EY:n sokeripolitiikan uudistuksen myötä. Uudistus oli tulossa vuoden sisällä.”

        21.28. Ensivaikutelmat kotiin palatessa (s.121, 1. kpl:)

        "Suurlähettiläs Erkki Liikasen saunaillan ja muutaman tunnin yöunen jälkeen palasimme 2.3.1994 maratonistunnosta Suomeen. Täytyy todeta, että vaikka olin siihen mennessä jo osallistunut monenlaisiin neuvotteluihin, koskaan ei ollut palatessa ollut sellaista tunnelmaa. Lentokoneen kaartaessa hankien peittämien Etelä-Suomen peltojen yli kohti Helsinkiä en voinut olla ajattelematta, mitä viime päivien ratkaisumme merkitsisivät ikkunasta näkyville tiloille ja niistä elantonsa saaville ihmisille. Kun sitten näin SAK:n ekonomisti Peter Boldtin televisiossa ilmaiseman riemun siitä, että nyt saivat maajussit viimeinkin kunnon potkun persuuksiinsa (en muista hänen sanojaan tarkasti, mutta sävy oli kyllä juuri tuo), en jotenkin osannut yhtyä siihen. Omia tunnelmiani kuvasi paremmin tokaisuni Heikki Haavistolle kävellessämme pois maratonin loppuistunnosta: kyllä tästä sentään vähemmällä selvittiin kuin kesästä 1944 Kannaksella.”

        21.29. Korttitalo huojuu (s. 122) Pari päivää maratonistunnon jälkeen!

        "Ennen minkäänlaisen liittymissopimuksen aikaansaamista oli kuitenkin päästävä monen esteen yli. Maratonistunnon tulos oli paperille pantunakin kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin joka puolelta. suomessa näkyi selvästi, että varsinkin Heikki Haavisto oli äärimmäisen kovassa paineessa omassa puolueessaan, maatalouspiireistä puhumattakaan. EU:n puolella taas alkoivat operaatiot sen tekemien myönnytysten vesittämiseksi.

        Ensimmäinen HÄLYTTÄVÄ ASIA tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen. Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
        ASIA EI ONNEKSI KOSKAAN PÄÄSSYT TIEDOTUSVÄLINEISIIN, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta. Niinpä se päätettiin jättää tarkoituksellisesti huomiotta. Episodi ennakoi kuitenkin omalla tavallaan, että poliittisten sopimusten muuntaminen liittymisasiakirjojen lakitekstiksi tulisi olemaan valppautta vaativa tehtävä."

        Siis: Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten.

        MILLAINEN OLI NEUVOTTELUTULOS? MITEN SE ESITELTIIN!

        Unto Hämäläisen kirja "Lännettymisen lyhyt historia" kertoo neuvottelujen loppurutistuksesta 1.3.1994 varsin ytimekkäästi sivuilla 102-105! Hämäläinen kirjoittaa sivuilla 103-104 ministerien seuraavana päivänä antamista lausunnoista:

        "Ahon, Haaviston ja Salolaisen yhteinen tiedotustilaisuus oli yksi kummallisimmista, mitä Smolnassa on pidetty.
        Jo pääministerin avaus herätti hämmästystä.
        "Olemme käsitelleet sen neuvottelutuloksen, joka eilen syntyi Brysselissä ja todenneet, että tämän poliittisen sopimuksen pohjalta voidaan laatia itse liittymissopimus ja käynnistää niiden kansallisten toimien valmistelu, joita tämä ratkaisu sisältää. Saman linjauksen iltakoulu hyväksyi", Aho sanoi.
        Vasta kovan tinkaamisen jälkeen Ahon suusta tippuivat sanat.
        "Minun käsitykseni on, että edut ovat suuremmat kuin haitat, jolloinka meidän on järkevää tältä pohjalta EU:n jäsenyyteen mennä sillä edellytyksellä, että kansalliset toimet, jotka tämän osaksi on rakennettu, pystytään tyydyttävällä tavalla järjestämään."
        Tilaisuuden lopuksi Haavisto huokaisi: "Ei olisi ollut mahdollista saada parempaa sopimusta."
        Varsinkin ulkoministeriön EU-asioita valmistelleet virkamiehet olivat pettyneitä ministerien käytökseen. Neuvottelut EU:n kanssa oli käyty ja sillä siisti. Auki ovat enää kansalliseen maataloustukeen liittyvät asiat. Tämä tulee viestiä myös ulkomaille, virkamiehet neuvoivat. Julkisesti he olivat hiljaa."
        ---

        Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, sivu 39:

        "Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.
        Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään."

        Poiminta tekstistä: "Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä."

        Niinpä! Paketin sisältö jäi auki vielä kaksi päivää ennen kansanäänestystä (14.10.) ja putkahti toisen kerran mediaan 11.12.1994 eduskunnan hyväksyttyä liittymislain jo 18.11.1994! Kuitenkin EU-ministerivaliokunta hyväksyi lopullisen esityksen komissiolle lähetettäväksi vasta kansanäänestyksen jälkeen perjantaina 21.10.1994!

        21.31. Diili tehdään – kitkerästi (s. 124)

        "Jäsenyysneuvottelut oli ministeritasolla virallisesti päätetty 30.3.1994, mutta kiista sopimustekstien lopullisesta muodosta jatkui aina 12.4.1994 saakka, joka oli ehdoton takaraja sille, että sopimus saatiin lähetettyä Euroopan parlamentille sen asettaman takarajan puitteissa. Kun jäsenyysneuvottelut päätettiin todellisuudessakin 12.4.1994, valitsimme jäsenyyden. Teimme sen kuitenkin viimeisenä kaikista halijamaista ja päätimme neuvottelut Antti Satulin kitkeränsävyiseen lausuntoon, joka on minulla yhä tallella, olinhan sen itse laatinut. Parempi kuitenkin joutua pitämään se puhe kuin se toinen johon edellä viittasin. Sen verran tästäkin tappiosta oli hyötyä, että EU taipui kiistan kuluessa luopumaan useimmista muista sopimustekstin vesittämisvaatimuksistaan.
        Jälkeenpäin luin erään toimittajan kolumnin, jossa tämä pilkkasi meitä siitä, että olimme vaarantaneet EU-jäsenyyden asiaan, joka vastasi yhtä puolen kilon Sirkku-sokeripakettia suomalaista kohden. Miksi hän ei kirjoittanut, että EU vaaransi Suomen EU-jäsenyyden asiaan, joka sille merkitsi muutamaa sokeripalaa henkeä kohti?
        Sopimustekstien laadintavaiheessa oli tapahtunut vielä yksi kannaltamme myönteinen asia: EU:n tarjouksessa alun perin nelivuotinen yleinen siirtymäkausi oli pidennetty viisivuotiseksi (rakennesopeuttamisessa sovittuja seitsemän vuoden siirtymäkausia ei kuitenkaan muutettu).
        Maatalousneuvottelutuloksetkin oli näin saatu kirjoitetuksi liittymisasiakirjoihin. Maatalousneuvottelujen tarina ei kuitenkaan loppunut siihen. Seuraavaksi alkoi taistelu niin sanotusta kansallisesta tukipaketista."

        21.32. Kansallinen tukipaketti kasataan (s. 124)

        "Kansalliset toimet maatalouden hyväksi kuuluivat Ahon hallituksen EU-jäsenyystavoitteisiin alusta lähtien. Jäsenyysneuvottelutulos merkitsi, että pohjoinen ja muu kansallinen tuki, jonka tavoitteidemme mukaan piti olla osa EY:n maatalouspoliittista välineistöä, muodostui täysin ratkaisevaksi maatalouden selviytymisen kannalta. Sitä kautta kansallisesta tukipaketista tuli myös hallituksen pystyssä pysymisen kannalta ratkaiseva. Hallituksen kaatuminen taas olisi todennäköisesti johtanut jäsenyyden kaatumiseen kansanäänestyksessä. Paketin merkitys muuttui siten jäsenyysneuvottelutuloksen selvittyä kokonaan toisenlaiseksi kuin oli alun perin ajateltu."

        21.33. Kansallista tukipakettia myydään (s. 125)

        "Kun paketti sitten saatiin pääministerin virka-asunnossa 26.-27.5. 1994 pidetyssä kiihkeätunnelmaisessa yöistunnossa kokoon, oli sitä ryhdyttävä myymään komissiolle, jonka liittymissopimuksen mukaan hyväksyttävä kansalliset tuet. Oikeastaan tämän olisi…"

        Loppusivu kirjoittamatta.

        21.38. Lisähinnat (s. 129-)

        Kursorisesti:
        Maatalouskomissaari Renè Steichenin kirje ministeri Pesälälle syyskuun puolivälissä 1994 tulkittiin myönteiseksi arvioksi, että lisähinnat tulisivat hyväksytyiksi.
        Suora sitaatti:

        "Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasiallisiksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat."

        Kursorisesti:
        Ja sitten tuli tieto, että komissio hyväksyykin lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle.

        Suora sitaatti:
        "Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission kielteisestä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina."

        Sitaatti toisesta kappaleesta s.130:
        "Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta. ERKKI LIIKANEN ONNISTUI TAIVUTTELEMAAN KOMISSION KIISTÄMÄÄNN, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi annettu. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla."

        Kuosmanen kertoo MATKUSTANEENSA JA NEUVONEENSA ministeri Pesälää jatkamaan ministerinä! Erolla olisi vain haitallisia vaikutuksia.

        Kursorisesti:
        Suomalaiset osallistuivat huomioitsijoina neuvoston kokoukseen, johon Pesälä ei osallistunut.

        Suora sitaatti:

        "Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi taas säikäyttää.
        Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan. Voi kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu. Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä."

        --

        Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi lausuntonsa nro 5 perjantaina 7.10.1994, samana päivänä, jolloin Yleisradio kertoi uutisen, että Suomi saisi maksaa lisähintoja vain maidolle. Perjantaina 14.10., kansanäänestyksen aattona puolestaan Brysselistä kiistettiin (Satakunnan Kansa 15.10.1994, lähde: Bryssel/STT):

        "EU:n komissio kiisti tiedot tukipaketin keskeneräisyydestä"

        Samana päivänä maatalousministeri Pesälä puhui eduskunnan täysistunnossa (Satakunnan Kansa 15.10.1994):

        "Maatalousministeri Pesälä:

        Ei epäselvyyksiä lisähinnoista"

        Kirjoituksessa tekstit:
        "Hän vetosi EU:n komission perjantaina Brysselissä antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että siirtymäkausijärjestelyistä on Suomen kanssa sovittu."
        "Hän sanoi, että Suomi jatkaa valmisteluja sovitulta pohjalta."

        --

        Liittymissopimuksen hyväksyttäminen kansalla oli niin tärkeä, että tarvittiin valheita sen hyväksymiseksi. Millaista oli Pesälälle kerrottu Brysselin vihreä valo?

        Analysoidaan uutisen teksti:
        "Maatalousministeri Pesälä:

        Ei epäselvyyksiä lisähinnoista.
        Hän vetosi EU:n komission perjantaina Brysselissä antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että siirtymäkausijärjestelyistä on Suomen kanssa sovittu. Hän sanoi, että Suomi jatkaa valmisteluja sovitulta pohjalta."

        Järjestelyistä on sovittu ja valmisteluja jatketaan sovitulta pohjalta. Vahvistus tälle löytyy seuraavasta Kuosmasen antamasta vinkistä:

        "Kansallisesta tukipaketista neuvoteltiin vielä loppuvuodesta.”

        Tämä herätti kiinnostuksen pyytää pöytäkirjoja loppuvuodesta. Ulkoministeriön Tietopalvelusta lähetettyjen asiakirjojen mukaan sopimus kansallisesta tukipaketista ei ollut valmis vielä äänestyspäivänä, sunnuntaina 16.10.

        Totuus on se, että vielä perjantaina 21.10. EU-ministerivaliokunta hyväksyi valtioneuvoston istuntosalissa pidetyssä kokouksessaan 16/94 paperin:

        "SUOMI
        Maa- ja metsätalousministeriö         21.10.1994

        EHDOTUS MAATALOUDEN KANSALLISEKSI TUEKSI SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA"

        Pesälä tiesi, missä mennään, koska hän oli 21.10.1994 pidetyssä kokouksessa mukana.

        --

        Suomi24-keskustelun lukijalle:

        Meidän tehtävämme on rohkaista maatalousministeri Korkeaojaa kertomaan totuus niin maatalouden kuin myös epämääräisten EMU-päätösten osalta.

        Pääministeri Matti Vanhasen ja maatalousministeri Juha Korkeaojan on hyvä puhdistaa pöytä, koska he eivät neuvottelujen aikaan kuuluneet Jäätteenmäen tavoin sisäpiiriin.

        Ministeri Korkeaoja on saanut kyseisen postin jo aikaisemmin.
        Samaten Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen.

        Pyydän tallentamaan kirjoitamani tekstit.


      • Jaakko
        Satakunnan mies kirjoitti:

        Antti Kuosmasen kirja,

        luku 21.26. Katkeamispiste saavutetaan ja ohitetaan (s. 118)

        Neuvottelujen loppuunsaattaminen 1.3. 1994 oli vähällä jäädä tekemättä. Siksi tehtiin luonnos puheeksi, jota ei kuitenkaan tarvinnut pitää, koska saksalaiset pelastivat tilanteen! Kuosmanen kertoo kirjoittaneensa sanat, joilla maatalous ja olisi uhrattu jäsenyyden saamiseksi!

        "Tämän paperin kanssa suomalaiset ministerit saattueineen menivät uudelleen EU:n puheille ja joutuivat taas Pangaloksen höykytettäväksi pystymättä vastaamaan samalla mitalla, vaikka se ehkä olisikin ollut siinä tilanteessa oikea taktiikka. Ministereidemme taktista asemaan heikensi yhä liian pitkä ongelmalistamme. Erityisesti scrapien ilmestyminen siihen uudestaan sai Pangaloksen tolaltaan. Kaaoksen tuntu syveni, ja ehkä se olisi päässyt kokonaan niskan päälle, elleivät saksalaiset sekä komission virkamiesjohto olisi yön tunteina onnistuneet jotenkin ohjailemaan prosessia eteenpäin.
        Vähän kerrallaan avointen kysymysten listaa saatiinkin lyhennetyksi. LFA:ssa myönnyimme jo EU:n tarjoukseen 85%:n katteesta, kun saimme – mielestämme – pitävän lupauksen siitä, että se olisi kokonaan LFA:ta. Jäljellä oli tärkeimpänä jäljelle jäävien vaikeuksien kattamiseen tarkoitettu tuki.
        Olimme kaikki tässä vaiheessa nälkäisiä ja valvotun yön ja useita päiviä kestäneen yhtämittaisen hermojännityksen takia uupuneita. Jo sovitut ja vielä sopimatta olevat asiat alkoivat mennä sekaisin ja maltti papereiden valmistelussa jälleen kadota. Maaliskuun ensimmäisen aamun sarastaessa pidetyssä kokouksessa EU:n troikan kanssa ministerimme eivät saaneet enää aloitetta käsiinsä Pangaloksen kanssa, mutta eivätpä näyttäneet saavan enää Saksa ja Belgiakaan.
        Näytti, että pää oli tullut vetävän käteen. Jopa Pertti Salolainenkin oli jo valmis tunnustamaan, että neuvottelutulosta ei tällä yrittämällä syntyisi. Neuvoston vanhassa rakennuksessa meille osoitettu rähjäinen toimistohuone oli täydellisessä sopusoinnussa vallinneen tunnelman kanssa. Norjan neuvottelijoiden yhtä ankeat toimistotilat vastapäätä omiamme olivat siinä vaiheessa jo tyhjentyneet heidän neuvottelujensa keskeydyttyä. Ne olivat kolkko, konkreettinen todiste epäonnistumisesta, joka näytti olevan meidänkin kohtalomme.
        Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä. Se hetki oli nyt tullut, ja ellei EU hyväksyisi sillä hetkellä pöydällä olevaa viimeisintä kompromissitekstiä, olisi pakko todeta neuvotteluissa tällä yrittämällä epäonnistutun. Sain luonnoksesta Veliltä hyvän arvosanan: "Euroopan paras draftaaja". Sitä on pidettävä todisteena hänenkin kestokykynsä rajallisuudesta, sillä ei tuo teksti jälkeenpäin arvioiden kovin ihmeellisen puhetaidon muistomerkki olisi ollut.
        Sitä puhetta ei kuitenkaan tarvinnut koskaan pitää. Saksalaisilta tuli viesti, että he halusivat vielä kerran tavata suomalaiset katsoakseen, voitaisiinko kuitenkin päästä eteenpäin. Kun palaveriin menneitä ei kuulunutkaan takaisin, arvasimme me muutkin, että neuvottelut olivat lähteneet uudelleen liikkeelle.
        Se oli oikea arvaus, sillä siitä hetkestä alkoikin lopullisten kompromissien etsintä, jonka tuloksena löytyivät pohjoisen tuen luvallisuutta koskevat sanonnat, joiden varaan ratkaisu voitiin rakentaa.
        Vielä kerran aasin selän uhkasi taittaa Espanjan viime hetken vaatimus, että suojalauseke, johon EU oli jo periaatteessa myöntynyt, ei koskisikaan sen mielivientituotteita: leikkokukkia, hedelmiä ja vihanneksia. Tämä oli murtumakohta suomalaisille, ja sen ymmärsivät myös saksalaiset ja komission pääsihteeri Williamson, jonka taustalla oli komissaari Delors kabinetteineen. Sitä kautta löytyi edellisen laajentumiskierroksen tuloksista malli suojalausekkeelle, jossa ei ollut espanjalaisten vaatimia poikkeuksia.

        EU:n puolella kompromissin hyväksyminen tapahtui illan lähestyessä 1.3.1994. Koville oli ottanut sielläkin, kuten käy ilmi. Suomen puolella jouduimme vielä päättämään mitä tehdä, kun selvää vihreätä valoa ei kuulunut Helsingistä. Loppujen lopuksi sitä ei odotettu, vaan päätettiin, että neuvotteluvaltuuskunta, jolle oli annettu valtuutus ja velvoite neuvotella liittymissopimus, myös voi itse päättää tuloksen hyväksymisestä ja alistaa sen sitten sellaisenaan asettajalleen. Muodollisesti siihen oli täysi oikeus, mutta sellaisen päätöksen tekeminen kysyi silti kanttia.

        Kuuden maissa illalla asia oli selvä. Tunkeuduimme valtavan kameramiesten lauman läpi kapeaa käytävää pitkin kokoushuoneeseen, jossa EU:n edustajat odottivat. Kerrankin leppeä ministeri Pangalos toivotti "neljännentoista jäsenen" (Ruotsi oli päässyt oman maratoninsa maaliin kuutisen tuntia aikaisemmin) tervetulleeksi EU:hun.
        Pertti Salolainen vastasi onnellisena, mutta Heikki Haavisto näytti apealta.”

        21.27. Maratonin tulokset, s.119 (TÄRKEIN!)

        "Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.
        Muodoltaan paperi oli luettelo muutoksista EU:n viimeisimpään, 28.2.1994 esittämään tarjouspaperiin, jonka sisällön selostin edellä. Muutokset olivat kaikki parannuksia Suomen kannalta.
        Ensinnäkin EU paransi rahatarjoustaan. Alkuperäinen 725 miljoonan ECUn tarjous nousi 855 miljoonaan. Tästä tosin oli nelisensataa miljoonaa SILMÄNLUMETTA. Todellistakin korvausta suorasta hintasopeutumisesta oli parannetussa tarjouksessa kuitenkin 457 miljoonaa ECUa eli noin kolme miljardia markkaa. Se oli ehkä noin neljännes välittömän hintasopeutumisen kustannuksista ja alle tavoitteen, mutta lohtua saatiin siitä, että summa oli suurempi kuin yhdelläkään muulla hakijamaalla. Sikäli kuin periaatteet lämmittivät, voitiin voittona pitää myös EU:n perääntymistä vaatimuksestaan, että hakijamaat maksavat yksin välittömän hintasopeutumisen kustannukset.
        LFA-alueeksi tuli 85 % Suomen maatalousmaasta, ja paperissa vahvistettiin, että kyse olisi vuoristo-LFA:sta. Tuonnempana ilmenee, että EU yritti livetä tästä sitoumuksesta, mutta kyllä se selvästi oli paperiin näin kirjoitettu.

        Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan. Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.

        Ensimmäisessä sanottiin:

        "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

        Toisessa sanottiin:

        "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."

        KAIKILLA SANOIOLLA JA VÄLIMERKEILLÄKIN OLI RASKAASTI LADATTU MERKITYSSISÄLTÖ edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support."). "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted" (sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the intedration) ja "ja/tai" (and/or). Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut. Kautta JA- ja TAI-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan. Ilmaisu "JA/TAI" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

        - Tummennokset, kursiivi teksti ja alleviivaus kohtaan ja/tai on kirjoittajan, EI TÄSSÄ TOIMI!! Saavutettu tulos oli niin kehno, ettei sitä voinut kertoa Suomessa. Asiaa pitkitettiin neuvotteluilla komission kanssa pitkin kesää ja syksyä ja neuvotteluja käytiin jopa joulukuussa 1994. Teksti jatkuu:

        "Maatalouden ympäristötuen määrä täsmennettiin 135 miljoonaan ECUun vuodessa. Sokerin tuotantokiintiöt sovittiin 144 278 tonniksi A-kiintiölle ja 14 228 tonniksi B-kiintiölle. Raakasokerin tuotantokiintiö jäi 40 000 tonniin, mutta mukaan saatiin lausuma, jonka mukaan tilanne tarkistettaisiin EY:n sokeripolitiikan uudistuksen myötä. Uudistus oli tulossa vuoden sisällä.”

        21.28. Ensivaikutelmat kotiin palatessa (s.121, 1. kpl:)

        "Suurlähettiläs Erkki Liikasen saunaillan ja muutaman tunnin yöunen jälkeen palasimme 2.3.1994 maratonistunnosta Suomeen. Täytyy todeta, että vaikka olin siihen mennessä jo osallistunut monenlaisiin neuvotteluihin, koskaan ei ollut palatessa ollut sellaista tunnelmaa. Lentokoneen kaartaessa hankien peittämien Etelä-Suomen peltojen yli kohti Helsinkiä en voinut olla ajattelematta, mitä viime päivien ratkaisumme merkitsisivät ikkunasta näkyville tiloille ja niistä elantonsa saaville ihmisille. Kun sitten näin SAK:n ekonomisti Peter Boldtin televisiossa ilmaiseman riemun siitä, että nyt saivat maajussit viimeinkin kunnon potkun persuuksiinsa (en muista hänen sanojaan tarkasti, mutta sävy oli kyllä juuri tuo), en jotenkin osannut yhtyä siihen. Omia tunnelmiani kuvasi paremmin tokaisuni Heikki Haavistolle kävellessämme pois maratonin loppuistunnosta: kyllä tästä sentään vähemmällä selvittiin kuin kesästä 1944 Kannaksella.”

        21.29. Korttitalo huojuu (s. 122) Pari päivää maratonistunnon jälkeen!

        "Ennen minkäänlaisen liittymissopimuksen aikaansaamista oli kuitenkin päästävä monen esteen yli. Maratonistunnon tulos oli paperille pantunakin kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin joka puolelta. suomessa näkyi selvästi, että varsinkin Heikki Haavisto oli äärimmäisen kovassa paineessa omassa puolueessaan, maatalouspiireistä puhumattakaan. EU:n puolella taas alkoivat operaatiot sen tekemien myönnytysten vesittämiseksi.

        Ensimmäinen HÄLYTTÄVÄ ASIA tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen. Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
        ASIA EI ONNEKSI KOSKAAN PÄÄSSYT TIEDOTUSVÄLINEISIIN, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta. Niinpä se päätettiin jättää tarkoituksellisesti huomiotta. Episodi ennakoi kuitenkin omalla tavallaan, että poliittisten sopimusten muuntaminen liittymisasiakirjojen lakitekstiksi tulisi olemaan valppautta vaativa tehtävä."

        Siis: Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten.

        MILLAINEN OLI NEUVOTTELUTULOS? MITEN SE ESITELTIIN!

        Unto Hämäläisen kirja "Lännettymisen lyhyt historia" kertoo neuvottelujen loppurutistuksesta 1.3.1994 varsin ytimekkäästi sivuilla 102-105! Hämäläinen kirjoittaa sivuilla 103-104 ministerien seuraavana päivänä antamista lausunnoista:

        "Ahon, Haaviston ja Salolaisen yhteinen tiedotustilaisuus oli yksi kummallisimmista, mitä Smolnassa on pidetty.
        Jo pääministerin avaus herätti hämmästystä.
        "Olemme käsitelleet sen neuvottelutuloksen, joka eilen syntyi Brysselissä ja todenneet, että tämän poliittisen sopimuksen pohjalta voidaan laatia itse liittymissopimus ja käynnistää niiden kansallisten toimien valmistelu, joita tämä ratkaisu sisältää. Saman linjauksen iltakoulu hyväksyi", Aho sanoi.
        Vasta kovan tinkaamisen jälkeen Ahon suusta tippuivat sanat.
        "Minun käsitykseni on, että edut ovat suuremmat kuin haitat, jolloinka meidän on järkevää tältä pohjalta EU:n jäsenyyteen mennä sillä edellytyksellä, että kansalliset toimet, jotka tämän osaksi on rakennettu, pystytään tyydyttävällä tavalla järjestämään."
        Tilaisuuden lopuksi Haavisto huokaisi: "Ei olisi ollut mahdollista saada parempaa sopimusta."
        Varsinkin ulkoministeriön EU-asioita valmistelleet virkamiehet olivat pettyneitä ministerien käytökseen. Neuvottelut EU:n kanssa oli käyty ja sillä siisti. Auki ovat enää kansalliseen maataloustukeen liittyvät asiat. Tämä tulee viestiä myös ulkomaille, virkamiehet neuvoivat. Julkisesti he olivat hiljaa."
        ---

        Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, sivu 39:

        "Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.
        Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään."

        Poiminta tekstistä: "Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä."

        Niinpä! Paketin sisältö jäi auki vielä kaksi päivää ennen kansanäänestystä (14.10.) ja putkahti toisen kerran mediaan 11.12.1994 eduskunnan hyväksyttyä liittymislain jo 18.11.1994! Kuitenkin EU-ministerivaliokunta hyväksyi lopullisen esityksen komissiolle lähetettäväksi vasta kansanäänestyksen jälkeen perjantaina 21.10.1994!

        21.31. Diili tehdään – kitkerästi (s. 124)

        "Jäsenyysneuvottelut oli ministeritasolla virallisesti päätetty 30.3.1994, mutta kiista sopimustekstien lopullisesta muodosta jatkui aina 12.4.1994 saakka, joka oli ehdoton takaraja sille, että sopimus saatiin lähetettyä Euroopan parlamentille sen asettaman takarajan puitteissa. Kun jäsenyysneuvottelut päätettiin todellisuudessakin 12.4.1994, valitsimme jäsenyyden. Teimme sen kuitenkin viimeisenä kaikista halijamaista ja päätimme neuvottelut Antti Satulin kitkeränsävyiseen lausuntoon, joka on minulla yhä tallella, olinhan sen itse laatinut. Parempi kuitenkin joutua pitämään se puhe kuin se toinen johon edellä viittasin. Sen verran tästäkin tappiosta oli hyötyä, että EU taipui kiistan kuluessa luopumaan useimmista muista sopimustekstin vesittämisvaatimuksistaan.
        Jälkeenpäin luin erään toimittajan kolumnin, jossa tämä pilkkasi meitä siitä, että olimme vaarantaneet EU-jäsenyyden asiaan, joka vastasi yhtä puolen kilon Sirkku-sokeripakettia suomalaista kohden. Miksi hän ei kirjoittanut, että EU vaaransi Suomen EU-jäsenyyden asiaan, joka sille merkitsi muutamaa sokeripalaa henkeä kohti?
        Sopimustekstien laadintavaiheessa oli tapahtunut vielä yksi kannaltamme myönteinen asia: EU:n tarjouksessa alun perin nelivuotinen yleinen siirtymäkausi oli pidennetty viisivuotiseksi (rakennesopeuttamisessa sovittuja seitsemän vuoden siirtymäkausia ei kuitenkaan muutettu).
        Maatalousneuvottelutuloksetkin oli näin saatu kirjoitetuksi liittymisasiakirjoihin. Maatalousneuvottelujen tarina ei kuitenkaan loppunut siihen. Seuraavaksi alkoi taistelu niin sanotusta kansallisesta tukipaketista."

        21.32. Kansallinen tukipaketti kasataan (s. 124)

        "Kansalliset toimet maatalouden hyväksi kuuluivat Ahon hallituksen EU-jäsenyystavoitteisiin alusta lähtien. Jäsenyysneuvottelutulos merkitsi, että pohjoinen ja muu kansallinen tuki, jonka tavoitteidemme mukaan piti olla osa EY:n maatalouspoliittista välineistöä, muodostui täysin ratkaisevaksi maatalouden selviytymisen kannalta. Sitä kautta kansallisesta tukipaketista tuli myös hallituksen pystyssä pysymisen kannalta ratkaiseva. Hallituksen kaatuminen taas olisi todennäköisesti johtanut jäsenyyden kaatumiseen kansanäänestyksessä. Paketin merkitys muuttui siten jäsenyysneuvottelutuloksen selvittyä kokonaan toisenlaiseksi kuin oli alun perin ajateltu."

        21.33. Kansallista tukipakettia myydään (s. 125)

        "Kun paketti sitten saatiin pääministerin virka-asunnossa 26.-27.5. 1994 pidetyssä kiihkeätunnelmaisessa yöistunnossa kokoon, oli sitä ryhdyttävä myymään komissiolle, jonka liittymissopimuksen mukaan hyväksyttävä kansalliset tuet. Oikeastaan tämän olisi…"

        Loppusivu kirjoittamatta.

        21.38. Lisähinnat (s. 129-)

        Kursorisesti:
        Maatalouskomissaari Renè Steichenin kirje ministeri Pesälälle syyskuun puolivälissä 1994 tulkittiin myönteiseksi arvioksi, että lisähinnat tulisivat hyväksytyiksi.
        Suora sitaatti:

        "Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasiallisiksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat."

        Kursorisesti:
        Ja sitten tuli tieto, että komissio hyväksyykin lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle.

        Suora sitaatti:
        "Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission kielteisestä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina."

        Sitaatti toisesta kappaleesta s.130:
        "Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta. ERKKI LIIKANEN ONNISTUI TAIVUTTELEMAAN KOMISSION KIISTÄMÄÄNN, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi annettu. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla."

        Kuosmanen kertoo MATKUSTANEENSA JA NEUVONEENSA ministeri Pesälää jatkamaan ministerinä! Erolla olisi vain haitallisia vaikutuksia.

        Kursorisesti:
        Suomalaiset osallistuivat huomioitsijoina neuvoston kokoukseen, johon Pesälä ei osallistunut.

        Suora sitaatti:

        "Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi taas säikäyttää.
        Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan. Voi kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu. Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä."

        --

        Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi lausuntonsa nro 5 perjantaina 7.10.1994, samana päivänä, jolloin Yleisradio kertoi uutisen, että Suomi saisi maksaa lisähintoja vain maidolle. Perjantaina 14.10., kansanäänestyksen aattona puolestaan Brysselistä kiistettiin (Satakunnan Kansa 15.10.1994, lähde: Bryssel/STT):

        "EU:n komissio kiisti tiedot tukipaketin keskeneräisyydestä"

        Samana päivänä maatalousministeri Pesälä puhui eduskunnan täysistunnossa (Satakunnan Kansa 15.10.1994):

        "Maatalousministeri Pesälä:

        Ei epäselvyyksiä lisähinnoista"

        Kirjoituksessa tekstit:
        "Hän vetosi EU:n komission perjantaina Brysselissä antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että siirtymäkausijärjestelyistä on Suomen kanssa sovittu."
        "Hän sanoi, että Suomi jatkaa valmisteluja sovitulta pohjalta."

        --

        Liittymissopimuksen hyväksyttäminen kansalla oli niin tärkeä, että tarvittiin valheita sen hyväksymiseksi. Millaista oli Pesälälle kerrottu Brysselin vihreä valo?

        Analysoidaan uutisen teksti:
        "Maatalousministeri Pesälä:

        Ei epäselvyyksiä lisähinnoista.
        Hän vetosi EU:n komission perjantaina Brysselissä antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että siirtymäkausijärjestelyistä on Suomen kanssa sovittu. Hän sanoi, että Suomi jatkaa valmisteluja sovitulta pohjalta."

        Järjestelyistä on sovittu ja valmisteluja jatketaan sovitulta pohjalta. Vahvistus tälle löytyy seuraavasta Kuosmasen antamasta vinkistä:

        "Kansallisesta tukipaketista neuvoteltiin vielä loppuvuodesta.”

        Tämä herätti kiinnostuksen pyytää pöytäkirjoja loppuvuodesta. Ulkoministeriön Tietopalvelusta lähetettyjen asiakirjojen mukaan sopimus kansallisesta tukipaketista ei ollut valmis vielä äänestyspäivänä, sunnuntaina 16.10.

        Totuus on se, että vielä perjantaina 21.10. EU-ministerivaliokunta hyväksyi valtioneuvoston istuntosalissa pidetyssä kokouksessaan 16/94 paperin:

        "SUOMI
        Maa- ja metsätalousministeriö         21.10.1994

        EHDOTUS MAATALOUDEN KANSALLISEKSI TUEKSI SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA"

        Pesälä tiesi, missä mennään, koska hän oli 21.10.1994 pidetyssä kokouksessa mukana.

        --

        Suomi24-keskustelun lukijalle:

        Meidän tehtävämme on rohkaista maatalousministeri Korkeaojaa kertomaan totuus niin maatalouden kuin myös epämääräisten EMU-päätösten osalta.

        Pääministeri Matti Vanhasen ja maatalousministeri Juha Korkeaojan on hyvä puhdistaa pöytä, koska he eivät neuvottelujen aikaan kuuluneet Jäätteenmäen tavoin sisäpiiriin.

        Ministeri Korkeaoja on saanut kyseisen postin jo aikaisemmin.
        Samaten Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen.

        Pyydän tallentamaan kirjoitamani tekstit.

        Siinä on tutkijoille ja toimittajille jutun juurta. Jos nimittäin tärkeät asiat yhtään kiinnostavat. Olisi jo korkea aika ryhtyä keskustelemaan avoimesti vaikeistakin asioista
        ja antaa suurissakin medioissa tilaa kriittisille näkemyksille. Jos vain nykymenolle taputtajia kunnellaan, ollaan entistä syvemmällä umpikujassa.

        Kiitos Satakuntaan.


    • hieno alustus

      Kyllä kansa tietää.

    • Center

      Sostemipuoskarit ne vasta PERSEESTÄ onki!! saatanan kommaripunikit!!! teistäkään oo ollu Suomelle muuta ku haittaa!!! ja Jäättenmäen töppäilyki oli sostemien kehittämä juoni Keskustaa vastaan...mulkkuLipponen kaiken takana...köyden jatkoksi koko paskasäkki!!!!
      KESKUSTA JYRÄÄÄÄÄ!!!!!!!!!!

      • ha ha:))

        Keskusta jyrää raastuvassa...
        Entä jos juoni olikin Halosen, tahtoo eroon Lipposesta ja Annuli astui Miinaan;) vissiin vahinko ? hah


    • Satakunnan mies

      Kaksi suoraa sitaattia Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta maatousneuvottelujen "viimevaiheista".

      Sitaattien taustaa: Maatalouskomissaari Steichen tai joku EU-virkamies kertoi Ylen toimittajalle, ettei suomi saa, mitä oli luvattu.

      ” Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission väitetystä kielteistä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina. ”

      ” Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta.

      Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi esitetty. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästän. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla.

      Episodi oli erityisen kova paikka maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta.

      Eroilmoituskin oli lähellä, mikäli jo julkaistuja suunnitelmia olisi muutettava. Koetin rauhoitella; ei pidä puhua erosta, se vain pahentaa tilannetta.

      Niin lähellä ero kuitenkin tietääkseni oli, että Pesälä jätti väliin yhden neuvoston kokouksen, joihin suomalaisministerit siinä vaiheessa huomioitsijoina osallistuivat. Hän saattoikin tahattomasti saada näin aikaan enemmän kuin millään muulla keinolla. Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi taas säikäyttää.

      Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan.

      Voi myös kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu. Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä.”

      Pistän luvun tämän luvun, josta lainaukset ovat, kokonaisuudessaan jatkokirjoitukseen "Lisähinnat".

      • Satakunnan mies

        Antti Kuosmasen tuhottu kirja

        Maatalousneuvotteluihin liittyvä viimeinen luku,
        sivuilla 129 ja 130:

        " 21.38. Lisähinnat

        Vaikein ongelma kansallisen tukipaketin hyväksyttämisessä tuli tukien maksamistavasta. Edellä tuli esille, että siirtymäkauden tukia arveltiin voitavan maksaa myös niin sanottuina lisähintoina. Tässä tukimuodossa tuki lisättiin tuottajan samaan myyntihintaan, joten sen kokonaismäärä riippui tuotannon määrästä. Tällaista ei tavallisesti suvaittu, koska se antoi yllykkeen lisätä tuotantoa ja siis pahentaa ylituotantotilannetta, josta eroon pääsemiseksi CAPin mukaiset tulotuet oli otettu käyttöön.
        Siirtymäkaudella tilanne oli kuitenkin käsityksemme mukaan toinen, ja niin arvelivat komissionkin virkamiehet.

        Kansallinen tukipaketti rakennettiin siirtymäkauden tukien osalta tälle pohjalle eikä komission virkamiesportaalla ollut asiaan huomauttamista. Myöskään komission johto ei ministeritasolla käydyissä keskusteluissa tätä tulkintaa torjunut; niinpä tulkittiin maatalouskomissaari Rene Steichenin ministeri Pesälälle kirjeitse syyskuun puolivälissä 1994 vahvistama tukipaketin pääpiirteitä koskeva myönteinen arvio siten, että siinä tulivat lisähinnat hyväksytyiksi.

        Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasialliseksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat.

        Sitä suurempi oli sitten tyrmistys, kun tuli epävirallinen tieto, että komissio olisi valmis hyväksymään lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle; maidolle siksi, että sen tuotanto oli kiintiöity. Tällaisen kannan se oli tietojen mukaan ottanut Norjan suhteen ja norjalaiset olivat sen hyväksyneet. Suomelle komissio ei halunnut antaa parempaa kohtelua.

        Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission väitetystä kielteistä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina.

        Maatalouskomissaari oli juuri julkisen hälyn alkaessa matkustanut virkamatkalle Etelä-Amerikkaan ja häneen oli vaikea saada yhteyttä. Muuten tunnelmat olivat kireän puoleiset, ja vaikka komissaari palattuaan käyttäytyi täysin korrektisti, oli hän selvästi sydämistynyt Suomessa hänestä esitetyistä luonnehdinnoista. Sydämistyminen ei rajoittunut Steicheniin. Valitettiin, että kaikki mistä oli keskusteltu vuoti välittömästi julkisuuteen. Saimmekin jonkin aikaa kuulla sarkastisia huomautuksia virkamieskokouksissakin siitä, mitä Suomi aikoi tästäkin kokouksesta kertoa julkisuuteen.

        Itse asian kannalta vakavaa oli, että komissaari Steichenin yleisluontoiseen hyväksyvään arvioon tukipaketista ei todella ollutkaan sisältynyt lisähintojen hyväksyminen.

        Suomalaiset olivat kuvitelleet, että näin keskeisen asian oli täytynyt olla mukana kyseisessä arviossa, mutta niin ei vain ollut. Virkamiesten myönteiset arviot olivat olleet heidän omiaan.

        Siksi komissiossa oli pantu pahaksi maatalousministeriön julkisuuteen saattamat tiedot tukipaketin sisällöstä. Suomen epäiltiin valmistelevan maaperää lisähintoihin perustuvien tukien käyttöönotolle myös pohjoisessa tuessa ja myöhemmin vakavien vaikeuksien tuessa. Komissio epäili jälleen, että Suomi aikoi asettaa sen tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Vieläkin tuntui jatkuvan komission pahastuminen siitä, että Suomi oli ryhtynyt valmistelemaan kansallista pakettia omin päin.

        Ehkä asiaan liittyi myös Steichenin oma kohtalo. Vuosi oli ollut hänelle vaikea. Ensin hän hävisi kiistan asteittaisesta hintasopeutuksesta sisämarkkinaideologeille ja van den Broekille. Sitten hän hävisi kiistan vuoristo-LFA:sta Suomelle ja neuvostolle. Kaiken kukkuraksi hän menetti lopulta myös virkansa, kun komission puheenjohtajaksi Delorsin jälkeen valittiin vastoin ennakko-odotuksia luxemburgilainen Jacques Santer. Seitsenvuotiseksi kaavailtu komissaarin ura katkesi kahteen vuoteen ilman tietoa toimeentulosta jatkossa. Ei ihme, jos siinä pinna kiristyi ja kompromissintekokyky hupeni.

        Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta.

        Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi esitetty. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla.

        Episodi oli erityisen kova paikka maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta.

        Eroilmoituskin oli lähellä, mikäli jo julkaistuja suunnitelmia olisi muutettava. Koetin rauhoitella; ei pidä puhua erosta, se vain pahentaa tilannetta. Niin lähellä ero kuitenkin tietääkseni oli, että Pesälä jätti väliin yhden neuvoston kokouksen, joihin suomalaisministerit siinä vaiheessa huomioitsijoina osallistuivat. Hän saattoikin tahattomasti saada näin aikaan enemmän kuin millään muulla keinolla. Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi taas säikäyttää.

        Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan.

        Voi myös kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu. Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä.
           
        Kansanäänestyksessä kävi tunnetulla tavalla ja liittymissopimus ratifioitiin. Sen jälkeen tukipaketin käsittelyä jatkettiin.

        Molemmin puolin tehtiin joitakin myönnytyksiä. Komissio suostui siihen, että vuonna 1995 kaikki siirtymätuet maksettaisiin lisähintoina. Vuoden 1995 jälkeen se olisi mahdollista maidon lisäksi tärkkelys perunalle.

        Mikko Pesälä ei periaatteen miehenä halunnut esitellä tällaistakaan päätöstä ja uhkasi uudelleen erota hallituksesta, jos hänet yritettäisiin siihen pakottaa. Häntä ei pakotettu.

        Näissä merkeissä päättyi vuosi 1994 maatalousneuvottelujen osalta. Sen jälkeiset tapahtumat eivät enää kuulu tähän kirjaan, vaikka tarina jatkui. Vuonna 1996 nimittäin käytiin edellä mainitut neuvottelut vakavien vaikeuksien tuen käyttöön otosta.

        Oikeus siihen saatiin, vaikka lyhyemmäksi ajaksi ja toisenlaisena kuin haettiin. Lopullinen koitos tässä asiassa käydään syksyllä 1999, jolloin pantaneen lopullisesti piste jäsenyysneuvottelujen ylivoimaisesti vaikeimman ja raskaimman luvun perään. "


    • Satakunnan mies

      Hei Juha!

      Anteeksi Juha, mutta en voi olla lähestymättä Sinua seuraavalla asialla:

      Suomi24-nettikeskustelussa on nyt suosittu (lukijoita äsken 17400) keskustelu, jossa on mukana maatalouden 141 artikla-huijauksen tulkintaerimielisyydet ja Kuosmasen Antin tuhottu kirja.

      Sinulla Juha ja pääministeri Matti Vanhasella on nyt raskas tehtävä;
      kertoa totuus Ahon hallituksen aikaisista valheista.

      Myös kansantaloudellinen tilanne alkaa olla kestämätön, joten on aika kertoa totuus myös siitä, miten markasta eli Suomen itsenäisen valtiontalouden hoitoon käytettäväksi tarkoitettu instrumentti ja päätösvalta luovutettiin jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon.

      Poliittisesti Keskustalla ei ole mitään menetettävää, koska Aho ja Jäätteenmäki ovat poistuneet sivuun.

      Mainitsemani keskustelu on Politiikan alaosastossa Keskustan keskustelussa. Alustuksen nimi ”Lyhyesti” ja kirjoittajana nimimerkki ”Ei jäsenkirjaa”.

      Osoite on:

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?
      category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000000944300

      Toivon Sinulle ja Vanhaselle rohkeutta ja voimaa oma-aloitteisesti kertoa medialle totuus Suomen EU-maatalousneuvotteluista!

      Ystävällisin terveisin Satakunnan mies

      Jälkikirjoitus on Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta, maatalousneuvotteluihin liittyvä viimeinen luku sivuilta 129 ja 130:

      " 21.38. Lisähinnat

      Vaikein ongelma kansallisen tukipaketin hyväksyttämisessä tuli tukien maksamistavasta. Edellä tuli esille, että siirtymäkauden tukia arveltiin voitavan maksaa myös niin sanottuina lisähintoina. Tässä tukimuodossa tuki lisättiin tuottajan samaan myyntihintaan, joten sen kokonaismäärä riippui tuotannon määrästä. Tällaista ei tavallisesti suvaittu, koska se antoi yllykkeen lisätä tuotantoa ja siis pahentaa ylituotantotilannetta, josta eroon pääsemiseksi CAPin mukaiset tulotuet oli otettu käyttöön. Siirtymäkaudella tilanne oli kuitenkin käsityksemme mukaan toinen, ja niin arvelivat komissionkin virkamiehet.

      Kansallinen tukipaketti rakennettiin siirtymäkauden tukien osalta tälle pohjalle eikä komission virkamiesportaalla ollut asiaan huomauttamista. Myöskään komission johto ei ministeritasolla käydyissä keskusteluissa tätä tulkintaa torjunut; niinpä tulkittiin maatalouskomissaari Rene Steichenin ministeri Pesälälle kirjeitse syyskuun puolivälissä 1994
      vahvistama tukipaketin pääpiirteitä koskeva myönteinen arvio siten, että siinä tulivat lisähinnat hyväksytyiksi.

      Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasialliseksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat.

      Sitä suurempi oli sitten tyrmistys, kun tuli epävirallinen tieto, että komissio olisi valmis hyväksymään lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle; maidolle siksi, että sen tuotanto oli kiintiöity. Tällaisen kannan se oli tietojen mukaan ottanut Norjan suhteen ja norjalaiset olivat sen hyväksyneet. Suomelle komissio ei halunnut antaa
      parempaa kohtelua.

      Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission väitetystä kielteistä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina.

      Maatalouskomissaari oli juuri julkisen hälyn alkaessa matkustanut virkamatkalle Etelä-Amerikkaan ja häneen oli vaikea saada yhteyttä. Muuten tunnelmat olivat kireän puoleiset, ja vaikka komissaari palattuaan käyttäytyi täysin korrektisti, oli hän selvästi sydämistynyt Suomessa hänestä esitetyistä luonnehdinnoista. Sydämistyminen ei rajoittunut Steicheniin. Valitettiin, että kaikki mistä oli keskusteltu vuoti välittömästi julkisuuteen. Saimmekin jonkin aikaa kuulla sarkastisia huomautuksia virkamieskokouksissakin siitä, mitä Suomi aikoi tästäkin kokouksesta kertoa julkisuuteen.

      Itse asian kannalta vakavaa oli, että komissaari Steichenin yleisluontoiseen hyväksyvään arvioon tukipaketista ei todella ollutkaan sisältynyt lisähintojen hyväksyminen.

      Suomalaiset olivat kuvitelleet, että näin keskeisen asian oli täytynyt olla mukana kyseisessä arviossa, mutta niin ei vain ollut. Virkamiesten myönteiset arviot olivat olleet heidän omiaan.

      Siksi komissiossa oli pantu pahaksi maatalousministeriön julkisuuteen saattamat tiedot tukipaketin sisällöstä. Suomen epäiltiin valmistelevan maaperää lisähintoihin perustuvien tukien käyttöönotolle myös pohjoisessa tuessa ja myöhemmin vakavien vaikeuksien tuessa. Komissio epäili jälleen, että Suomi aikoi asettaa sen tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Vieläkin tuntui jatkuvan komission pahastuminen siitä, että Suomi oli ryhtynyt valmistelemaan kansallista pakettia omin päin.

      Ehkä asiaan liittyi myös Steichenin oma kohtalo. Vuosi oli ollut hänelle vaikea. Ensin hän hävisi kiistan asteittaisesta
      hintasopeutuksesta sisämarkkinaideologeille ja van den Broekille. Sitten hän hävisi kiistan vuoristo-LFA:sta Suomelle ja neuvostolle. Kaiken kukkuraksi hän menetti lopulta myös virkansa, kun komission puheenjohtajaksi Delorsin jälkeen valittiin vastoin ennakko-odotuksia luxemburgilainen Jacques Santer. Seitsenvuotiseksi kaavailtu komissaarin ura katkesi kahteen vuoteen ilman tietoa toimeentulosta jatkossa. Ei ihme, jos siinä pinna kiristyi ja kompromissintekokyky
      hupeni.

      Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta.

      Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi esitetty. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla.

      Episodi oli erityisen kova paikka maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta.

      Eroilmoituskin oli lähellä, mikäli jo julkaistuja suunnitelmia olisi muutettava. Koetin rauhoitella; ei pidä puhua erosta, se vain pahentaa tilannetta. Niin lähellä ero kuitenkin tietääkseni oli, että Pesälä jätti väliin yhden neuvoston kokouksen, joihin suomalaisministerit siinä vaiheessa huomioitsijoina osallistuivat. Hän saattoikin tahattomasti saada näin aikaan enemmän kuin millään muulla keinolla. Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta
      matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi taas säikäyttää.

      Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan.

      Voi myös kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu. Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä.

      Kansanäänestyksessä kävi tunnetulla tavalla ja liittymissopimus ratifioitiin. Sen jälkeen tukipaketin käsittelyä jatkettiin.

      Molemmin puolin tehtiin joitakin myönnytyksiä. Komissio suostui siihen, että vuonna 1995 kaikki siirtymätuet maksettaisiin lisähintoina. Vuoden 1995 jälkeen se olisi mahdollista maidon lisäksi tärkkelysperunalle.

      Mikko Pesälä ei periaatteen miehenä halunnut esitellä tällaistakaan päätöstä ja uhkasi uudelleen erota hallituksesta, jos hänet yritettäisiin siihen pakottaa. Häntä ei pakotettu.

      Näissä merkeissä päättyi vuosi 1994 maatalousneuvottelujen osalta. Sen jälkeiset tapahtumat eivät enää kuulu tähän kirjaan, vaikka tarina jatkui. Vuonna 1996 nimittäin käytiin edellä mainitut neuvottelut vakavien vaikeuksien tuen käyttöön otosta.

      Oikeus siihen saatiin, vaikka lyhyemmäksi ajaksi ja toisenlaisena kuin haettiin. Lopullinen koitos tässä asiassa käydään syksyllä 1999, jolloin pantaneen lopullisesti piste jäsenyysneuvottelujen ylivoimaisesti vaikeimman ja raskaimman luvun perään. ”

      • heili Karjalasta

        Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja:
        - Poliittisesti Keskustalla ei ole mitään menetettävää, koska Aho ja Jäätteenmäki ovat poistuneet sivuun.

        Uskon että Keskusta pystyy putsaamaan poliittisen ilmaston. Luotan myös Korkeaojaan ja pidän Häntä rehellisenä ja pystyvänä miehenä kaikinpuolin.


    • Satakunnan mies

      VOITTAJA kirjoitti ylempänä: 9.8.2003 klo 17.37

      "MITEN ON MAHDOLLISTA???

      Miten on mahdollista että kirjoitusta, jonka nimi on "LYHYESTI" muka lukee yli 17000 ihmistä kun
      muita tekstejä on luettu yleensä muutamia kymmeniä kertoja.
      SELVÄSTI JOKU SÄÄLITTÄVÄ HÄVIÄJÄ KLIKKAA TÄTÄ KIRJOITUSTA AUKI PÄIVÄSTÄ TOISEEEN SAADAKSEEN KIRJOITUKSENSA TOP 10:EEN.
      SAIRASTA JA SÄÄLITTÄVÄÄ TOUHUA
      NOINKO RASKASTA OLI HÄVITÄ KESKUSTALLE??? "

      Suomi24-keskustelun LUKIJAlaskurin lukema lisääntyy yhdeltä koneelta vain kerran /alustus.
      Sopii kokeilla.

      Joten kyllä tämän alustuksen lukijoita todellakin on paljon.
      Toiset ovat käyneet useammankin kerran, joten vierailuja olisi kaikkiaan kymmeniä tuhansia, ellei peräti 5-numeroinen määrä.

      Jostakin syystä "Lyhyesti" -alustuksen lukema ei ollut etusivulla viikon luetuimpien joukossa! Sija olisi ollut kolmanneksi tai neljänneksi luetuin äsken.

      Tiedoksi nimimerkille VOITTAJA:

      En ole häviäjä sen paremmin kuin voittajakaan;

      Enkä ole keskustalainen, en edes maanviljelijä.

      Minulla ei ole minkäänlaista katkeruutta maatalouden EU-alasajon suhteen.

      Olen vain sattumalta saanut eliitille kiusallista aineistoa haltuuni.

      Kuvailen tilannetta tulipaloksi, jonka satun ensimmäisenä havitsemaan, ja josta minun on tehtävä hälytys.
      Koska tiedän "pyromaanin" nimeltä, on minun kerrottava ennenkuin se polttaa kaikki Suomen maatilat.

      Ja koska tiedän, mitä tästä maatalouden huijausalasajosta seuraa, olen vilpittomästi huolestunut niin maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarviketyöläisten kuin suomalaisen ruoan puolesta.

      • rehellisyydestä

        miljoonaruusua Satakuntaan!
        Satakunnan miehen kirjoitukset eivät todellakaan vahingoita Suomea rikä suomalaistya viljelijäporukkaa - vaan vastuuseen on saatava todelliset Suomensyöjät ja väärintekijät. HEIDÄT O N kirjoituksissa MAINITTU NIMILTÄ.

        Keskusta on avainasemassa nyt.
        Pöytä on putsattava vaikka kipiää käviskin. Ei saa enää peitellä poliittista paskatunkiota - kun koko Suomen kansa haistaa jo kuoleman lemun...

        TOIMIKAA NYT JA JÄRJESTÄKÄÄ VANHASEN JOHDOLLA KANSANÄÄNESTYS EU.n UUDESTA PERUSTUSLAISTA.

        Minkä Aho ja Jäätteenmäki tuhosi - se on Vanhasen johdolla korjattava.

        JA SUOMEN JÄLLEENRAKENNUKSEEN OSALLISTUU KOKO KANSA. (jäsenkirjahakemuksia tulee että ropisee senjälkeen. Tulemme mukaan.)


    • anneli

      koklasin vain että teetkö, aina

      • Anneliina

        jos on tietoa. Taitoa on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      657
      8035
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2310
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2237
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1809
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1315
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1245
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1195
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      856
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      851
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      773
    Aihe