Tärkeä projekti.
Kopeusi käteeni kirja: SWANIN TYTÖT, kirj. Hellevi Arjava. Kirjan teksti perustuu sisarusten ennen julkaisemattomiin muistelmiin ja kirjeenvaihtoon.
Yhdeksästä Swanin sisaruksesta Anni tulee 17 vuotiaana Haapaveden pappilaan kotiopettajaksi.
Anni kertoo: "Kun tulin Haapavevedelle, pappilan ja rannan välistä oli kaadettu haapametsikkö ja tilalle oli tullut nurmikenttä, kukkamaita,marjapensas-, lava-, ja vihannesalueita.
KOTI ja Yhteiskunta -lehdessä Nora Pöyhönen kertoi: Puutarhaan ja sen ympärille olen istuttanut 47 kuusta, 60 koivua, 110 pihlajaa, 20 leppää, 30 spireaa, syreenipensaita, useammanlaisia ruusuja, monimuotoisia kukkapensaita ja muita koristuskasveja. Seurakuntaankin olen levittänyt toistasataa karviaismarjapensasta. Menestyksestä innostuneena ruustinna Pöyhönen perusti 1893 kasvitarha ja keittokoulun, jolle sai senaatilta apurahaa 1400 mk kolmeksi vuodeksi."
KIRJASSA MUUTAKIN MIELENKIINTOISTA, eläytykääpä lukijat tuohon aikaan.
Kopeusi käteeni kirja: SWANIN TYTÖT, kirj. Hellevi Arjava. Kirjan teksti perustuu sisarusten ennen julkaisemattomiin muistelmiin ja kirjeenvaihtoon.
Yhdeksästä Swanin sisaruksesta Anni tulee 17 vuotiaana Haapaveden pappilaan kotiopettajaksi.
Anni kertoo: "Kun tulin Haapavevedelle, pappilan ja rannan välistä oli kaadettu haapametsikkö ja tilalle oli tullut nurmikenttä, kukkamaita,marjapensas-, lava-, ja vihannesalueita.
KOTI ja Yhteiskunta -lehdessä Nora Pöyhönen kertoi: Puutarhaan ja sen ympärille olen istuttanut 47 kuusta, 60 koivua, 110 pihlajaa, 20 leppää, 30 spireaa, syreenipensaita, useammanlaisia ruusuja, monimuotoisia kukkapensaita ja muita koristuskasveja. Seurakuntaankin olen levittänyt toistasataa karviaismarjapensasta. Menestyksestä innostuneena ruustinna Pöyhönen perusti 1893 kasvitarha ja keittokoulun, jolle sai senaatilta apurahaa 1400 mk kolmeksi vuodeksi."
KIRJASSA MUUTAKIN MIELENKIINTOISTA, eläytykääpä lukijat tuohon aikaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä ennen niin kauniin asutunnäköisen kotiseutumme metsittäminen
kaikki luettavaksi keskenkasvusena.
Sota-aikana sain Etelä-Suomesta sukulaisilla omenapaketin, jossa oli mukana Tottisalmen perillinen.
Omenat oli makeita. Lueskelin kirjaa tallin ylisillä heinissä makoillen, siellä oli rauhallinen lukupaikka. Oli kesä ja hauska kirja, joka haisi omenalta. Oli paroni, ilkeä veljenpoika Klaus oli alussa se perillinen, sitten tuli köyhä poika Yrjö, joka osoittautui oikeaksi perilliseksi.