On tullut esiin sana "kyrsiä" erään puheenjohtajan lausumana. Savolaesena tunnen sanan "kyrsä", mutta kyrsiminen on aivan outo. Nyt pitäisi kansankin saada tietää enemmän siitä, millainen olo on jos "pikkasen kyrsii". Arvelen, että puheenjohtajan kuulijoista tuskin edes viides osalla voi olla jonkilainen käsitys savolaesmiehen jargonin oekeesta meeningistä.
Kyrsiä - mitä se on suomeksi
Kotikonsti
83712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyrsiä=ottaa päähän,sapettaa, hatuttaa, potuttaa. Kasarislangia. En ole pitkään aikaan kuullut moista.
Puheenjohtajan pitää käyttää veellä alkavia sanoja.
Jyrkinkään. Tässä suunnitelmamme:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000033604779
Eräs puh.joht. on kyllästynyt ministeriin, joka näyttää ajattelevan alapäällään.
Kanerva on niin kivikovettunut leipä, että se kyrsii. Kataiselta menevät hampaat.
----
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-01-21,104:10:353679,1:0:0:0:0:0:
Millainen leipä on kyrsä?
Palstalla kirjoitettiin leivänkyrsästä sellaisessa merkityksessä, että kyrsä tarkoittaisi yleisesti leivänkannikkaa tai leipäpalaa. Minulla on kuitenkin käsitys, että kyrsällä on tarkoitettu nimenomaan reikäleipää. Ainakin Tarvasjoella kyrsä oli reikäleipä vielä 1950-luvulla. Nuoremmat ihmiset tuskin edes tuntevat koko kyrsä-sanaa. Miten on Aimo, mikä on kyrsän oikea merkitys? Tietolähteinesi saat sen varmasti selville.
Ritva Tuominen
Perussanakirjan mukaan kyrsä tarkoittaa nimenomaan kuivunutta tai muuten huonoa leipää, leivänkannikkaa. Nykysuomen sanakirja toteaa, että Länsi-Suomessa kyrsä on hapanta, kovaa ruisleipää, mutta Itä-Suomessa käytetään pehmeää leipää, yhden yön hapanneita kyrsiä. Suomen sanojen alkuperää valottava sanakirja tuo esille monenlaisia kyrsiä. Hapan, ohut tai kova reikäleipä, kakkara, nostattamatta paistettu tai huonosti onnistunut leipä, kannikka, leipäjuusto, leivottavaksi valmis taikina ja niin edelleen. Kyrsällä on sanana raamatullinen lähtökohtansa.
Ennen kuin leipä-sanaa on keksittykään, puhuttiin vain kyrsästä tai rieskasta. Tarkkaan ei tiedetä, mistä leipä on lähtöisin, mutta jo muinaisesta gootin kielestä 300-luvulla jKr. tunnetaan sana ”hlaifs” ja vanhempi muoto ”hlaiba”. Sen jatkajia ovat saksan ”Laib” ja muinaisyläsaksan ”Leip” ja esimerkiksi norjan ”leiv”. Sama sana on liettuassa ”kiepas”, lätissä ”klaips”, venäjässä ”hleb” ja muinaisbulgariassa ”hlebu”.
Nilkkiä ottaa pattiin,eli piähän,kun itsellä ei ota eteen.Sitä hävettää,kun Hartikaista hyvä ruoka.
loppulause Kanervan puolustuspuheessa oli. "Kanerva korjannut edellisen ulkoministerin virheet". Kysynkin; mitkä virheet? Tuomioja on hoitanut asiantuntemuksella tehtävänsä ulkoministerinä. Ei ole Bushin halukas nuoleskelemaan Bushin takapuolta, niin kuin kokoomuksen halu on.
kun joutuu sellasen käsittelyyn, jolla ei ole tekareita niin sillon se kyrsii.