Onpa siinä kaunis kala! Olenkin nyt suuresti
ihastunut kyseisiin lajiin... Kertokaas hyvät
affengurut, kokemuksistanne tästä lajista.
Voisinko pitää perhoskirjoahvenpariskuntaa 200 l
seura-akvaariossa, tetrojen, helmirihmojen ja
monnisten kanssa? Erityisesti yhteensopivuus
monnisten kanssa arveluttaa... Muuttuuko ne
kutuaikana aggressiiviseksi?
Entäs tuo lajin vaativuus... Mistäköhän saisi
Suomessa kasvatettuja poikasia, ja mitäköhän ne
tulisivat kustantamaan? Miten herkkä tuo kala
sitten on? Toivottovasti ei heti kupsahtaisi
hankinnan jälkeen?
Asiaa ihmettelee ja vastauksia odottelee Jessi
:)
ihastunut kyseisiin lajiin... Kertokaas hyvät
affengurut, kokemuksistanne tästä lajista.
Voisinko pitää perhoskirjoahvenpariskuntaa 200 l
seura-akvaariossa, tetrojen, helmirihmojen ja
monnisten kanssa? Erityisesti yhteensopivuus
monnisten kanssa arveluttaa... Muuttuuko ne
kutuaikana aggressiiviseksi?
Entäs tuo lajin vaativuus... Mistäköhän saisi
Suomessa kasvatettuja poikasia, ja mitäköhän ne
tulisivat kustantamaan? Miten herkkä tuo kala
sitten on? Toivottovasti ei heti kupsahtaisi
hankinnan jälkeen?
Asiaa ihmettelee ja vastauksia odottelee Jessi
:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tampereen Siniriutasta saa hyväkuntoisia
kotimaassa kasvatettuja perhoskirjoahvenia.
Viimeksi kun ostettiin niin maksoivat 48 mk/kpl.
Koon puolesta sopii ainakin tuohon akvaarioon.
Tosin kannattaa ostaa kaksi naarasta, koska uros
voi ahdistella liikaa pelkästään yhtä naarasta.
Kutuaikana puolustavat tietenkin kutua parhaansa
mukaan kaikilta kaloilta. Tosin meillä ainakaan
ei perhosista ole ollut paljoa partikselle
vastusta...
Lisää juttua perhosista:
Aqua-web Forum
http://aquaweb.phidji.com/forum
sen verran vielä että ne ovat keskenään
sisaruksia, joten niitä ei kannata päästää
lisääntymään ihan kauheasti.
Mutta ovat tosiaan hyvän kokoisia ja
hyväkuntoisia.
Niinhän ne useimmiten on.
Ainakin, jos ostaa kalat yhdellä kertaa samasta
parvesta.
Urosperhonen ajaa kaikki pois reviiriltään, mutta
ei se ole koskaan vahingoittanut muita kaloja, se
vain uhittelee. Jos löytää sopivan pariskunnan,
yksi naaras riittää. Jos naaras pitää uroksesta
eikä ole arkaa sorttia, se ei pakene eikä siten
stressaannu. Jos ei ole varma parin
yhteensopivuudesta, naaraita kannattaa tosiaan
olla vähintään kaksi.
Kalat ovat melko herkkiä. Yksi tyttöperhoseni oli
kaupassa vielä normaalin pirteä, mutta
stressaantui kuljetuksesta niin, että muuttui
araksi ja piilottelevaksi, ja kuoli sittemmin.
Siis kannattaa kuljettaa ja totuttaa varovasti:
Vaihda puolet vedestä ja ruoki entiset asukit
ennen kalojen kotiuttamista, jottei tarvitse heti
olla vaihtamassa uudestaan vettä. Pidä valot
sammuksissa totuttelupäivänä. Pidä kalapussia
ensin varttitunti akvan pinnalla lämmön
tasaamiseksi, lisää sitten noin desi akvavettä
vartin välein, kunnes vähintään puolet pussin
vedestä on oman akvasi vettä. Päästä sitten
kala/kalat pussista varovasti suoraan veteen, ei
haavistamalla.
Seuraa akvan vesiarvoja, perhoset ovat erittäin
herkkiä huonolle vedelle! Nitriittiä ei saisi
olla yhtään ja nitraatitkin saisi pysyä 10mg/l -
tasolla. Pyri saamaan pH 6-7 välille ja pysymään
tasaisena (jo ennen kuin otat perhosia). Perhoset
pitävät trooppisesta mustavedestä, joka on hieman
hapanta ja pehmeää, joten turve suodattimeen tai
turveuute ovat tervetulleita, etenkin, jos pH ei
ole alunperin riittävän matala. Veden
lämpötilaksi sopii noin 26 astetta C.
Akvassa pitäisi olla runsaasti kasvillisuutta.
Tilaa perhoset eivät hirveästi vaadi, mutta
seuralaisten pitäisi olla melko rauhallisia, eikä
ylikansoitusta tietenkään saa olla. Mielestäni
sinun akvaasi perhoset sopisivat mainiosti.
Vielä lopuksi: perhoset eivät ole vaikeita,
kunhan pidät vesiarvot hyvinä! Ja tosi
kauniitahan ne ovat :)