Tämänhän me toisia ihmisiä kunnioittavat ja erilaisuuden hyväksyvät ihmiset jo tiesimmekin, mutta lukekaa Kotivinkki-lehdestä nro 5/2008 jos ette usko! Tässä otteita jutusta Terveyspoliisista päivää:
"Lihavuustutkija Hannele Harjunen on saanut tarpeekseen yhteiskunnan lihavuusjahdista. Lihavuudesta huomauttelu naamioidaan yleiseksi terveyspuheeksi. Kehotetaan laihduttamaan, koska oletetaan, että tietty painoindeksi on terveysriski. Tästä moni terveysintoilija saa syyn ja mielestään myös oikeuden puuttua toisen ihmisen ulkonäköön."
"Harjunen muistuttaa, että lihavuus ei ole yhtä kuin sairaus. Kaikki eivät voi mahtua saman painoindeksin sisään. Tietyn painoindeksin saavuttamista ei pidetä tienä terveyteen edes tutkimusten valossa. Julkisuudessa elää silti sitkeästi ajatus, että painoindeksi kertoo suoraan terveydentilasta. Tosiasia on, että painoindeksi on sovittu luku ja siten terveyden mittarina epäluotettava. Ihmisten terveet vartalot ovat monen kokoisia ja muotoisia. Joillekin pyöreys voi olla se luonnollisin - ja terveellisin - ruumiinmuoto. Ihannepainoindeksin yläpuolella oleva ihminen voi olla paljon parempikuntoinen kuin toiveindeksissä oleva. Laiha ei ole yhtä kuin terve. Tämä tuntuu usein unohtuvan, Harjunen sanoo."
"Laihuutta ihannoivassa yhteiskunnassa ihmiset yritetään ahtaa samaan muottiin. Terveyspaasaajilla on kova tarve normittaa ja tasapäistää."
"lihavuutta käsitellään kansakunnan ongelmana aivan kuin lihavilla ei olisi tunteita lainkaan. Se, miten joku syö, ei ole kenenkään muun asia. Jos kokee oikeudekseen huomautella toisen ulkonäöstä ja painosta, kannattaa katsoa peiliin. Huomauttelu kertoo enemmän henkilön itsensä suvaitsemattomuudesta ja ennakkoluuloista, Hannele napauttaa. Lihavat ovat vapaata riistaa arvosteluille. Mitä muita ulkonököseikkoja saa arvostella julkisesti?"
"Jokainen suomalainen tietää, että pitäisi liikkua. Sen eteen pitäisi vain jaksaa tehdä jotain."
"Epäliikunnallisen ja epäterveellisen elämäntavan syitä voi olla monia, mutta sitä terveyspoliisit eivät ota huomioon. Sairaus, stressi, perheongelmat tai kiireellinen elämä voivat muodostaa ihan totisia esteitä liikkumiseen."
"Myös aineenvaihdunta on kovin yksilöllistä. Toinen voi syödä kuin hevonen ja pysyä tikkulaihana. Toisella suklaakonvehdin ajatteleminen näkyy vyötäröllä heti. Geenitkin ovat usein syypäitä sydän- ja verisuonisairauksiin ja nivelrikkoon. Joskus epäterveellisen syömisen taustalla voi olla myös tietämättömyys."
"Missä siis hienovaraisuus, kun tiedämme, ettei elämäntilanne aina mahdollista ikitervettä ulkonäköä? Toisen ihmisen kunnioittaminen on välillä hukassa, Marjo Rinne pohtii."
"Hannele Harjusen tapaan myös Marjo Rinne korostaa, että mainoksissa - ja kuntosaleilla - nähty ihannekroppa ei ole kaikille mahdollinen. Kaikista ei tule timmejä kuin viulun kieli, vaikka treenaisi kuinka. Eikä pyöreys ja kilojen kertyminen ole mikään hirvittävä asia terveydenkään kannalta. Jos voi hyvin ja liikkuu, miksä siinä hän armahtaa."
KAIKILLA ON OIKEUS NÄYTTÄÄ MILTÄ HALUAA JA ELÄÄ NIIN EPÄTERVEELLISESTI KUIN TAHTOO!!!
"Lihavuustutkija Hannele Harjunen on saanut tarpeekseen yhteiskunnan lihavuusjahdista. Lihavuudesta huomauttelu naamioidaan yleiseksi terveyspuheeksi. Kehotetaan laihduttamaan, koska oletetaan, että tietty painoindeksi on terveysriski. Tästä moni terveysintoilija saa syyn ja mielestään myös oikeuden puuttua toisen ihmisen ulkonäköön."
"Harjunen muistuttaa, että lihavuus ei ole yhtä kuin sairaus. Kaikki eivät voi mahtua saman painoindeksin sisään. Tietyn painoindeksin saavuttamista ei pidetä tienä terveyteen edes tutkimusten valossa. Julkisuudessa elää silti sitkeästi ajatus, että painoindeksi kertoo suoraan terveydentilasta. Tosiasia on, että painoindeksi on sovittu luku ja siten terveyden mittarina epäluotettava. Ihmisten terveet vartalot ovat monen kokoisia ja muotoisia. Joillekin pyöreys voi olla se luonnollisin - ja terveellisin - ruumiinmuoto. Ihannepainoindeksin yläpuolella oleva ihminen voi olla paljon parempikuntoinen kuin toiveindeksissä oleva. Laiha ei ole yhtä kuin terve. Tämä tuntuu usein unohtuvan, Harjunen sanoo."
"Laihuutta ihannoivassa yhteiskunnassa ihmiset yritetään ahtaa samaan muottiin. Terveyspaasaajilla on kova tarve normittaa ja tasapäistää."
"lihavuutta käsitellään kansakunnan ongelmana aivan kuin lihavilla ei olisi tunteita lainkaan. Se, miten joku syö, ei ole kenenkään muun asia. Jos kokee oikeudekseen huomautella toisen ulkonäöstä ja painosta, kannattaa katsoa peiliin. Huomauttelu kertoo enemmän henkilön itsensä suvaitsemattomuudesta ja ennakkoluuloista, Hannele napauttaa. Lihavat ovat vapaata riistaa arvosteluille. Mitä muita ulkonököseikkoja saa arvostella julkisesti?"
"Jokainen suomalainen tietää, että pitäisi liikkua. Sen eteen pitäisi vain jaksaa tehdä jotain."
"Epäliikunnallisen ja epäterveellisen elämäntavan syitä voi olla monia, mutta sitä terveyspoliisit eivät ota huomioon. Sairaus, stressi, perheongelmat tai kiireellinen elämä voivat muodostaa ihan totisia esteitä liikkumiseen."
"Myös aineenvaihdunta on kovin yksilöllistä. Toinen voi syödä kuin hevonen ja pysyä tikkulaihana. Toisella suklaakonvehdin ajatteleminen näkyy vyötäröllä heti. Geenitkin ovat usein syypäitä sydän- ja verisuonisairauksiin ja nivelrikkoon. Joskus epäterveellisen syömisen taustalla voi olla myös tietämättömyys."
"Missä siis hienovaraisuus, kun tiedämme, ettei elämäntilanne aina mahdollista ikitervettä ulkonäköä? Toisen ihmisen kunnioittaminen on välillä hukassa, Marjo Rinne pohtii."
"Hannele Harjusen tapaan myös Marjo Rinne korostaa, että mainoksissa - ja kuntosaleilla - nähty ihannekroppa ei ole kaikille mahdollinen. Kaikista ei tule timmejä kuin viulun kieli, vaikka treenaisi kuinka. Eikä pyöreys ja kilojen kertyminen ole mikään hirvittävä asia terveydenkään kannalta. Jos voi hyvin ja liikkuu, miksä siinä hän armahtaa."
KAIKILLA ON OIKEUS NÄYTTÄÄ MILTÄ HALUAA JA ELÄÄ NIIN EPÄTERVEELLISESTI KUIN TAHTOO!!!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Olen aina sympannut reheviä naisia. Saattaa olla äitihahmon vaikutusta.
Asiakassuhde syntyy useimmin 'lipainoisen' naishenkilön kanssa,,,jotai leimautumista
Laihoja naistyyppejä jotenkin vierastan, elleivät ole jotenkin hyvin sosiaalisia.
Jokainenhan meistä kantaa omat kilonsa, ilonsa ja surunsa.
Heippa aikuinen nainen!
Ihana teksti, kiitos. Piristi kummasti maanantai päivää. =)
Oli ihan asiaa! Terveelliset elämäntavatkin ja niiden noudattaminen voi muuttua sairaudeksi. Esimerkkinä ortorexia... Ihminen voi hyvin kun nauttii elämästään ja rakastaa itseään. =0)
En ole lihavien vihaaja, vaan lihavuuden.
Asiaa. Kun Esko Aho etu nenässä takoo suomalaisten päähän näitä lihavuus juttuja ei voi kuin ihmetellä mitä siellä Sitran rahoilla tehdään.
"Lihavuudesta huomauttelu naamioidaan yleiseksi terveyspuheeksi. Kehotetaan laihduttamaan, koska oletetaan, että tietty painoindeksi on terveysriski."
- Ainakin terveydenhuoltohenkilökunnan on syytä puuttua ilmeisiin terveysriskeihin kaikissa potilaskontakteissa. Ei tietenkään syyllistävässä sävyssä. On olemassa hyvää näyttöä, että tällainen interventio on monelle alkusysäys elämänmuutokseen tai ainakin sen yrittämiseen. Hyvä tilaisuus on esim. määrävuositarkastus työterveyshuollossa. Muitakin mainitsemisenarvoisia terveysriskejä on, mm. tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunnan puute, kohonnut verenpaine - ei lihavuus ole yksin.
"Kaikki eivät voi mahtua saman painoindeksin sisään. Tietyn painoindeksin saavuttamista ei pidetä tienä terveyteen edes tutkimusten valossa. Julkisuudessa elää silti sitkeästi ajatus, että painoindeksi kertoo suoraan terveydentilasta. "
Ei ole mitään periaatteellista estettä sille, etteivätkö kaikki mahtuisi samaan painoindeksihaarukkaan. Ei siellä ole mitään varattuja paikkoja tietty määrä. Painoindeksirajat ovat selventämässä ja yksinkertaistamassa asiaa maallikoille ymmärrettävään muotoon. Lievää ylipainoa ei pidetä mitenkään huolestuttavana asiana kuin korkeintaan silloin, jos suunta on huono ja ihmisellä sairauksia (verenpainetauti, diabetes) jotka hyötyisivät pienestäkin painonpudotuksesta. On täysin selvää, että huomattava ylipaino (painoindeksi yli 40) on terveysriski.
"Ihannepainoindeksin yläpuolella oleva ihminen voi olla paljon parempikuntoinen kuin toiveindeksissä oleva. Laiha ei ole yhtä kuin terve. Tämä tuntuu usein unohtuvan, Harjunen sanoo."
- Niin voi. Mutta kun ajatellaan väestötasolla (jolla erilaisten terveyteen vaikuttavien kampanjoiden tarve arvioidaan), on varmaa, että ylipanoisten joukossa on enmmän sairauksia, joiden hoitaminen hyötyisi laihduttamisesta. Ylipainoon puuttuminen siis lisää terveyttä. Laiha ei ole yhtä kuin terve, mutta laiha ei ole myöskään yhtä kuin normaalipainoinen, mikä tuntuu myös usein unohtuvan, jopa "asiantuntijoilta".
"Se, miten joku syö, ei ole kenenkään muun asia."
- Ei olekaan. Mutta ylen/epäterveelliseti syömisen seuraukset rupeavat olemaan.
"Jos kokee oikeudekseen huomautella toisen ulkonäöstä ja painosta, kannattaa katsoa peiliin. Huomauttelu kertoo enemmän henkilön itsensä suvaitsemattomuudesta ja ennakkoluuloista, Hannele napauttaa."
- Tätä käsittelinkin jo alussa. Hannele ei ymmärää ulkopuolisen intervention voimaa. Hyvä esimerkki siitä on vaikkapa laihdutuslääkkeiden sokkotestaus. Myös placeboa saavat laihtuvat selvästi, koska he tuntevat pistoksen omassatunnossaan ja muuttavat ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan ainakin tutkimuksen ajaksi.
"Epäliikunnallisen ja epäterveellisen elämäntavan syitä voi olla monia, mutta sitä terveyspoliisit eivät ota huomioon. Sairaus, stressi, perheongelmat tai kiireellinen elämä voivat muodostaa ihan totisia esteitä liikkumiseen."
- Liikunta ja sen mukanaan tuoma painonpudotus voivat olla tehokas ratkaisu noihinkin ongelmiin.
"Myös aineenvaihdunta on kovin yksilöllistä. Toinen voi syödä kuin hevonen ja pysyä tikkulaihana. Toisella suklaakonvehdin ajatteleminen näkyy vyötäröllä heti. Geenitkin ovat usein syypäitä sydän- ja verisuonisairauksiin ja nivelrikkoon. Joskus epäterveellisen syömisen taustalla voi olla myös tietämättömyys."
- Joo-o. Tässä kohtaa meni "asiantuntijan" uskottavuus lopullisesti. On totta, että energiankulutuksessa ja lihomisherkkyydessä on eroja. Energiaa ei kuitenkaan synny tyhjästä ja kaikki painokilot ovat tulleet alunperin suun kautta. Vähän kuluttavien tulee vain ymmärtää, etteivät he voi syödä yhtä paljon kuin se paljon kuluttava. Tai ryhdyttävä kuluttamaan enemmän lisäliikunnan kautta. Jos lihomisen taustalla on tietämättömyyttä, niin miten siihen sopii "asiantuntijan" aiempi lausunto, että ilmeiseen lihavuuteen ei pitäisi ulkopuolisten puuttua?
"KAIKILLA ON OIKEUS NÄYTTÄÄ MILTÄ HALUAA JA ELÄÄ NIIN EPÄTERVEELLISESTI KUIN TAHTOO!!!"
- Siitä vaan. Kunhan ei aiheuta muille elämäntavoillaan taloudellista tai esteettistä taakkaa. Arkun kantaminenkin on raskasta joka tapauksessa, saati jos ylimääräistä löytyy 100 kiloa.
- Siitä vaan. Kunhan ei aiheuta muille elämäntavoillaan taloudellista tai esteettistä taakkaa. Arkun kantaminenkin on raskasta joka tapauksessa, saati jos ylimääräistä löytyy 100 kiloa.
Jos eivät jaksa kantaa niin pilkkokoot palsiksi, ei ole enää minun murheitani.
En tosin paina kuin 77kg, mutta kuitenkin, hölmö kommentti.
ja lihavuus voivat ihan todella aiheuttaa sairauksia, stressiä, ongelmia kotona, parisuhteessa, työelämässä jaksamisessa.
Kotivinkkihän edustaakin tosiaan alansa arvostetuinta, tutkituinta ja varminta huippua.
ei se ihan noin mene että saa syödä niin epäterveellisesti kuin itse tahtoo. Tai no tavallaan meneee, tavallaan ei. Miettikääs monelta kantilta. ketkä maksaa osaksi teidän lihavuudesta peräisin olevat sairaskustannukset? Pelkästään te lihavatko? Ei mulla mitään lihavia vastaan ole, ei se ulkonäkö ja ulkomuoto ole se tärkein asia. En sitä tuijota ollenkaan valitessani ystäviä. Onhan itsellänikin monta ystävää jotka ovat reilusti ylipainoisia, ja ihania ihmisiä ovat. Yhtä tärkeitä kuin hoikatkin.
Ainakin murkkuikäiset häpeävät ylipainosia vanhempiaan. Eli ei ole vain oma asia.
Kuvitelmaa lienee sekin että lihavat kuormittavat terveynhoitosektoria moninkertaisesti normaalipainoisiin verrattuna, vai?
Mitenkään ottamatta kantaa siihen miten kyseiset kulut tulisi jakaa tai siihen että vihataanko lihavia tai siihen mitä mieltä heidän ulkonäöstään ollaan, sanon että kyllä korralaatio lihavuuden ja terveydenhoitomenojen välillä kertoo ettei lihavia tule missään nimessä verrata normaalipainoisiin, on normaalipaino määritelty tai sovittu sitten miten tahansa.
Muistuttaa pitää myös siitä että liikunta antaa terveyttä lihavillekin, ja jos lihavien joukkoon kuuluu pitäisi liikuntaakin harrastaa muita ahkerammin kuitatakseen muissa suhteissa riskaabelimman terveyden. Tämä on valintakysymys, ja jos ei sitä valitse niin ei pitäisi olla syytä nirpistellä nokkaakkan jos terveysasioista huomautellaan.
Ja lihavuus on varsin usein jossain suhteessa naimisissa sairauksien kanssa, syy-seuraus tai jotain muuta. Mutta silti.
Missähän on sekin tutkimus jossa todetaan että lihavat TODELLA kuormittavat enemmän terveyspalveluja? En usko että tällaista on missään olemassa koska sillä ei ole todellisuuspohjaa VARMASTI. Kävin eilenkin polilla, pitkät rivit potilaita siellä oli, ei ainuttakaan lihavaa. Jos Esko Aho päästelee suustaan sammakoita niin se ei ole faktaa.
Lihavuus voi olla samalla lailla sairaus kuin muutkin imeytymis ym. hormonaaliset sairaudet.
Katsokaa vanhoja hyväkuntoisia ihmisiä! He ovat tervellisesti eläneitä, normaalia hyötyliikuntaa harrastaneita. Hytyliikunnassa yhdistyy mielenterveys ja ruumillinen terveys. Hyötyliikunta ei ole sitä että juostaan tukkaputkella tai pumpataan kuntosalilla yksitoikkoisia liikkeitä.
Ulkomailta löytyy runsaasti lisää
http://www.it.lut.fi/kurssit/03-04/010820000/opiskelijatyot3/lihavuus.pdf
http://www.verkkouutiset.com/arkisto/Arkisto_1999/24.syyskuu/fat3899.htm
Suomen lääkärilehti,Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997, MARKKU PEKURINEN, MARJA POKKA-VUENTO, HEINI SALO, ULLA IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ,
Vsk. 55, Nr: 1 - 2 / 2000, s. 11 - 16
Abstrakti
"Lihavuus on Suomessa yleistä ja sen vaikutus toimintakykyyn useiden pitkäaikaissairauksien taustatekijänä merkittävä. Lihavuudesta aiheutuvien terveysmenojen suuruusluokkaa vuonna 1997 selvitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan lihavuudesta aiheutuu vuodessa 0,9-3,2 miljardin markan menot terveydenhuollossa, mikä on 1,4-7,0 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Summa on jopa suurempi kuin tupakoinnista aiheutuva; tämä tosin johtuu tupakoitsijoiden runsaasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta, joten tupakointi on edelleen tärkein ehkäistävissä oleva kansanterveysongelma. Lihavuudesta vuodessa koituva ylimääräinen menoerä on 1 600-5 500 markkaa lihavaa henkilöä kohti. Eniten sairaalahoitomenoja aiheutti aivohalvauksen hoito, lääkemenoista taas valtaosan aiheutti verenpainetaudin hoito."
Enjoy!
Vuosikymmenien aikana olen lukenut erilaisia julkaisuja jotka on "ammuttu alas" muutamien vuosien jälkeen kun lisää tutkimusta on tehty.
Aivohalvauksia ja verenpainetta on myös laihoilla ja normaalipainoisilla.
Autoimmuunitaudit: kilpirauhasen vajaatoiminta, reuma, diapetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja näistä monasti johtuva lihavuus ovat sairauksia siinä missä syöpä ja mielenterveysongelmat. Jos jostain todella halutaan säästää terveysmenoista täytyy nämä mielenterveysmenot hoitaa pois.
Päänsärky, unettomuus ja stressaantuneisuus on yleistynyt. Noin puolet suomalaisista kuolee verenkieroelinsairauteen. Sepelvaltimotauti on yleisin verenkiertoelinsairaus. Syöpään sairastuvuus on pysynyt viime vuosina melko muuttumattomana. Astma ja allergia ovat nopeasti yleistyneet, samoin mielenterveyden häiriöt. Tapaturmat ennenaikaisen kuoleman ja työkyvyttömyyden aiheuttajia.
Se todellakin on kuvitelmaa joka istuu sitkeästi terveysfasistin päässä. Minäkin olen sitä mieltä että pitää syödä terveellisesti, liikkua sekä edistää omaa terveyttään ja hyvää oloaan kaikin mahdollisin keinoin. Olen silti aina ollut lihava. Pointtina jutussani onkin että lihava ei välttämättä elä epäterveesti eikä hoikka terveellisesti. Suurin osa pikaruokaloiden/syöttölöiden asiakkaista on hoikkia/normaalipainoisia. Tunnen paljon norm.painoisia jotka eivät syö ollenkaan salaatteja/kasviksia/hedelmiä. Eräskin toope selitti syövänsä joinakin päivinä tosi kevyesti, vain salaattia ja leipää. Se salaatti oli italiansalaattia ja leivän päällä hampaan paksuudelta voita. Monet hoikat eivät liiku ollenkaan. Varsinkin nuoret ovat todella laiskoja. Autolla pitää päästä ovelta ovelle ja vapaa-ajan harrastukset rajoittuvat tietsikan, telkkarin, sohvan ja jääkaapin välille. Silti he ovat hoikkia. Se ei kuitenkaan tarkoita että he pysyvät terveinä. Hoikkuus ei automaattisesti takaa terveyttä. Se ärsyttää että vaikka lihava eläisi kuinka terveellisesti jokaisella tuntuu olevan oikeus huomautella hänelle terveysasioista. Noloimpia ovat nämä varovaiset kyselyt että oletko koskaan ajatellut laihduttaa ym. Jos on yli 50 vuotta elänyt lihavana tässä holhousyhteiskunnassa eikä koskaan olisi ajatellut laihduttaa olisi pakko olla vähintään aivokuollut.
Edellä oli viestiä, joissa epäiltiin, että ei ole olemassa tutkimustietoa lihavuuden aiheuttamista lisäkustannuksista yhteiskunnalle. Nyt kun niitä löytyi, yrittävät ylipainoiset vähätellä niiden merkitystä. Aika avuttomasti. Suorastaan säälittävällä tavalla.
"Missähän on sekin tutkimus jossa todetaan että lihavat TODELLA kuormittavat enemmän terveyspalveluja? En usko että tällaista on missään olemassa koska sillä ei ole todellisuuspohjaa VARMASTI. Kävin eilenkin polilla, pitkät rivit potilaita siellä oli, ei ainuttakaan lihavaa."
Jos tämä on ylipainoisen käsitys vakuuttavasta tutkimusnäytöstä, niin en yhtään ihmettele, miksi laihdutushumpuuki uppoaa näihin kuin kuuma veitsi rasvaan.
Ihan sama miten ihmiset elävät on sitten laiha tai ei. Se nyt vaan on tosiasia että lihavuus tuo mukanaan sairauksia. Yksilötasolla ei ennustetta voi laatia, mutta tämä ei ole tässä yksilöasia vaan massojen.
Lihava kestää huonoja elintapoja huonommin kuin normipainoinen. Ja hyvilläkin elintavoilla lihava on heikommilla kuin samoja elintapoja noudattava normipainoinen.
Se että terveellisesti elävää lihavaa mollataan johtuu tietysti stereotyyppittämisestä. Mutta siitähän et pääse eroon, ja varmasti olet syyllistynyt siihen joskus itsekin jossain yhteydessä.
Lihavuus poikkeaa monista muista stereotypioitavista ominaisuuksista siten että se näkyy ja että sille voi tehdä ja jotkut tekevätkin sille jotain. Omasta mielestäni tyhmyys on paljon suurempi ongelma kuin lihavuus, mutta se kun ei useinkaan näy päällepäin. Eikä sille voi mitään.
Painoindeksiin tuijottaminen, johon kaikki lääkärit syylistyy on syvältä. Itse olen 151 cm pitkä ja tällä hetkellä painan 97 kg eli indeksi 42,5, eli sairalloisen liha. Ruumiin rakenteeni on kuitenkin sellainen että minulla on aina ollut erittäin vahvat reidet. Myönnän olevani nyt lihava ja olo olisi parempi kevyempänä. Mutta jo painon ollessa n.82 kg (vaikea ylipaino) varmasti liikkuisin kevyemmin kuin moni normaalipainoinen minua 20 cm pitempi. Ruumiinrakenne merkkaa paljon.
Painoindeksi ei ole siis oikea tapa arvioida painoa, tämä on nykyään yleisesti myönnetty tosiasia
Painoindeksi ei ole mikään jumalallinen totuus, mutta se antaa vääristyneen kuvan lähinnä lihaksikkailla miehillä ja hoikkarakenteisilla urheilijoilla, joilla on lajin vaatimusten takia hyvin alhainen rasvaprosentti. Jos painoindeksi on yli 30 niin on ihan selvä että kyseessä on terveydelle vaarallinen ylipaino.
Jos olet nainen, niin olet ilman muuta 151-senttisenä tolkuttoman lihava vielä 82-kiloisenakin, 97 kilosta puhumattakaan. Jos olet vankkarakenteinen, noin 60 kiloa voisi olla sellainen paino, jossa olisit vielä normaalipainossa vaikka painoindeksi menee hieman yli suosituksista.
Tietysti on olemassa niin huonossa kunnossa olevia 170cm/60kg ihmisiä, jotka saattavat liikkua vielä kömpelömmin kuin sinä mutta se ei suinkaan tarkoita, että olisit jotenkin hyvässä terveydentilassa 82-kiloisenakaan. Lisäksi moinen ylipaino (nykytilastasi puhumattakaan) altistaa monille jopa kuolemaan johtaville sairauksille. Aloita välittömästi liikunnan harrastaminen ja ryhdy syömään järkevästi, jos et halua kuolla lähiaikoina.
Painoindeksi on kuitenkin tällähetkellä ainoa varteenotettava keino arvioida ihmisen painoindeksiä.
Indekseissä on huomioitu suhteellisen hyvin erilaiset ruumiinrakeenteet. Jos vaikka otetaan esimerkiksi 170 cm.n pituisen naisen painohaarukka 54-70 kg, niin normaalipainon vaihtelu on todella suuri. Jokainen ymmärtänee, että sirorakenteinen saa painaa huomattavasti vähemmän kuin lihaksikas, mikäli haluaa näyttää normaalipainoiselta.
Tuo rotevuus ja lihaksikkuus puhuttaessa painoindeksin vääristymisestä on kyllä lähinnä todellisuudessa toiveajattelua. Itse olen naispuolinen kehonrakentaja ja koskaan ei elopaino tällä 170 cm.n pituisella rungolla ole ylittänyt 68 kiloa. Kilpailukaudella paino on 59, vaikka ympärysmitat ovatkin maksimaaliset. Eli tavallisella naisella ei tällainen "minulla on niin suuret lihakset" käy selitykseksi, kun se ei käy meilläkään. Pitkillä bodarimiehillä indeksit kyllä vääristyvät ja ne huitelevat tuolla 27-28, mutta yli 30 mennään todella äärimmäisen harvoin. Ja tällöinkin heillä rasvaprosentit ovat ihan minimissä, joka on silmämääräisestikin nähtävissä.
Ihan käytännön kikkana sen määrittelemiseen miten timmissä kunnossa lihakset, esimerkiksi reisissä on, on jännittää lihakset ja ottaa etusormella ja peukalolla ote reiden pinnasta. Mikäli sormien väliin jää useita senttejä on lihaksen pinnalla rasvaa. Toinen kikka, erityisesti naisille, on jännittää reisilihas ja sitten heiluttaa nahkaa kädellä, mikäli jää tutisemaan...on siinä rasvaa. Lihas kun ei jännittettynä heilu.
Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama onko ihmisessä rasvaa vai ei tai onko rasvattomampi vaihtoehto kauniimpi/terveellisempi/esteettisempi tms. kuin rasvaisempi, mutta minua ärsyttää kaikenlaisten tekosyiden keksiminen. Erityisen säälittävää tekosyiden keksiminen/käyttäminen on silloin kun kaikki muut voivat jo ihan silmämääräisestikin nähdä, että toinen puhuu potaskaa. 150 senttinen nainen, jolla on elopainoa kahden 150 senttisen edestä, EI MISSÄÄN olosuhteissa ole normaalipainoinen.
hyvin epävarmoja itsestään.
Tiedän monta lihavaa, jotka ovat kultaisia luonteeltaan.
Minusta lihavat naiset on tosi kauniita ja seksikkäitä ja onneksi saan nauttia naisestani joka on juuri sopivasti lihava. Minua ei kiinnosta yhtään langanlaihat naiset. Olkaa naiset ylpeitä naisellisista muodoista ja hauskaa kevättä kaikille.
Hupaisaa miten nämä aikuistuneet ja kaikkitietävät kehtaavat laittaa lihavuutensa geenien tai huonon aineenvaihdunnan piikkiin. Selityksillä on paljon helpompi saada mielenrauha kuin oikeasti tehdä asialle jotain
Niin, tarkoitatteko ettei mielenterveysongelmat saa alkuunsa mm lihavuudesta? ulkonäköongelmista. Koetteko olevanne esimerkiksi masentuneita? Ihmiset hakkuvat teitä tai katsovat kuin olisitte "saastaisia". Seuraako tuosta pitkään jatkuneena masennusta? Tai oletteko ärtyisiä jos syötte epäterveellisesti? Tai oletteko joutuneet elämään yksin lihavuutenne takia, tietoisesti (tai tiedostamatta; olisi saattanu joku hyväksyä luonteen perusteella ystäväksi, puolisoksi, mutta lihavia kun olette, ei. Joillekin se ulkonäkö on niin tärkeä asia. vaikka tuskimpa olisitte sellaista ihmistä elämäänne halunnutkaan. mutta olisiko tullu ilmi jos olisitte olleet hoikkia?)
Surullista. Eihän se lihavuus ole aina itsensä päätettävissä. Jotkut lääkkeetkin ovat sellaisia, että niitä pakko syödä -ja lisäävät ruokahalua, väsyttävät tai tekevät sellaisiksi ettei pysty harrastamaan liikuntaa jne. Ja kaikki sairaudet yms.