Meneekö puukattilassa polttamisen jälkeen kattilaan jäävä lämpö suoraan harakoille?
Miten hukkaa saisi pienennettyä tai onko kyse merkittävästä hukkalämmöstä?
Esim yläpalo tai käänteispalokattiloissa lämpö menee hukkaan,
kaksoispesäkattilassa lämpö ei mene hukkaan, koska lämmityspiirit ja kierukka ovat kattilassa?
Miten hukkaa saisi pienennettyä tai onko kyse merkittävästä hukkalämmöstä?
Esim yläpalo tai käänteispalokattiloissa lämpö menee hukkaan,
kaksoispesäkattilassa lämpö ei mene hukkaan, koska lämmityspiirit ja kierukka ovat kattilassa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
systeemissä menee.Siis sellainen jossa on puukattila ja isohko varaaja ja erillisellä latauspumpulla kierrätetään varaajan vettä kattilassa läämityksen ajan.Lämmityksen lopussa varaajan lämpö on esim 80 astetta,samoin kattila.Kun latauskierron pysäyttää niin kierrossa oleva termostaattiventtiili sulkeutuu jonkin ajan kuluttua ettei varaajan vesi ala kiertää painovoimaisesti sammuneen kattilan kautta ja siten jäähdyttää turhaan varaajaa.Kattilaan jää tosiaan se 80 asteinen vesi ja teräslevyihin varastoitunut lämpö ja sitä ei vakiosysteemissä pysty hyödyntämään vaan kattila jäähtyy omia aikojaan luovuttaen hukkalämmön kattilahuoneen ilmaan ja osa menee johtumalla piippuun.Tietääkseni mitään valmista systeemiä hukkalämmön talteenottamiseksi ei markkinoilla ole.Rakentamalla yhteyden esim patteriverkon kiertoon olisi mahdollista käyttää ensin kattilan hukkalämpö ja kun kattila on tarpeeksi jäähtynyt niin kierto vaihtuu käyttämään varaajan vettä.Periaate voisi esim saman tapainen kuin läämmityksen alussa ,siinähän latauspumpun vesi kiertää pelkästään kattilassa ja vasta kun on lämmennyt halutun kuumaksi niin termostaattiventtiili vaihtaa kierron varaajan kautta.Sama periaate kuin auton jäähdydtyjärjestelmässä
Enpä osaa sen kummemmin teknisestä toteutuksesta selostaa kun en ole putkimies mutta nykyenergia kustannuksilla olisi varmasti kannattava investointi.
Voisihan sen kai laskea siitä että paljonko puita ja aikaa menee kun kylmän kattilan lämmön nostaa 20 asteesta tuonne 80 asteeseen,sama asiahan se lämmityksen lopussa on käänteisesti
Minulla alapalokattila 1800 litran varaaja. Kun olen saanut varaajan kuumaksi ja putkitemostaatti on haistanut,ettei lisälämpöä enää kattilasta tule, niin pumppu pysähtyy. Kattilaan jää noin 80 asteista vettä 100 litraa. Talvisin voin hyödyntää hukkalämmön autotallin 100 neliöisen lämmittämiseen , jossa pannuhuone sijaitsee. Ovet auki ja lämpö siirtyy. Tallissa ei muuta lämmitystä 15. Talvella ei muodostu hukkalämpöä. Kesällä loppulämpö joutuu harakoille, mutta kesällä lämmitän varaajaa vain 2 kertaa viikossa. Varaajan lämmittämiseen kuumaksi menee, 100 litraa 35 cm klapeja. Ostopuilla se maksaisi 20 euroa motti = (2 euroa = 1800 litraa 80 asteista vettä ja kattilan 100 l hukkalämpöä). Hukkalämmön hinnaksi tulisi noin 1 euro. Omasta metsästä kerättynä hukkatyötä 5 minuuttia. Mutta kyllä tässä on kehittämisen paikka.
hukkaan menee noin 5 kwh/lämmityskerta.
Oletuksella lämmön lasku 80 -> 20 ja vesitila 80 litraa.
(60*80*4.19)/3600 = 5,59 kwh..
Vuodessa lämmityskertoja noin 300 kpl eli hukka noin 300*5,59 = 1650 kwh / vuosi.
Kommentteja laskelmasta!?
Tekee pienessä talossa noin 10-15 prosenttia vuoden lämmitystarpeesta, näin laskien kaksoispesä ei välttämättä olekaan huono hyötysuhteeltaan verrattuna alapalo tai käänteispaloon, koska ei tule tätä hävikkiä.
kun teräslevykattilan tulipesän ja savukanavien pinnat on jotain 5mm teräslevyä.Esim Jäspin YPV40 tyhjäpaino on 270kg josta vesitilan vaippa olisi ehkä 250kg.Jos laskee 1=1 vesitilaksi kokonaismassan (vaippa vesitila) niin olisi n 330
litraa.Saman kaavan mukaan lämmityskerrasta menee jäännöslämpönä harakoille peräti 23kwh!
Ja vaikka lämmityspäiviä laskee vuodessa 150 niin vuositasolla hukkaan menee silti liki 3500kwh.
kaksoiskattilasta menee kyllä monenkertaisesti harakoille, mikäli se on kytketty niin, että lämmönjako tapahtuu kattilan kautta. Kattilan lämpöeristys on huono varsinkin piipun suuntaan, eli lämpö karkaa piipun kautta ulos.
Puukattilan jälkilämpö siirtyy kyllä varaajaan, jos sen on suunnitellut ammattilainen. Latauspaketit nimittäin lataavat, vaikka olisi sähkökatko. Samoin ne päästävät jälkilämmön varaajaan.
Alapalokattilassa 1800 litran varaajalla, on puunpolttoaika 3 tuntia vrk:ssa. 100 litraa klapeja Mutta kaksoispesäkattilassa ilman varaajaa on puunpolttoaika jatkuvaa kituvalakiaa 24 tuntia vrk:ssa. 200 litraa klapeja. Jos ei yöllä polta öljyä. Alapalo on kylmillään ilman valakiaa 21 tuntia vrk:sta ja puolta vähemmällä puumäärällä. Mikä säästö rahassa, työn määrässä, ja savuttomuudessa. Mutta kyllä kaksoispesäkattilallakin säästöä syntyy, vähintään 1000 litraa öljyä säästyy taloa kohti. Ja metsä tulee harvennushakattua.
Vedellä ja teräksellä on erilainen ominaislämpökapasiteetti!
Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,187kJ.
Teräksen ominaislämpökapasiteetti on 0,49kJ.
Eli lämpöenergiaa hukataan tuo 5,59kWh 2,04kWh = 7,63kWh lämmityskertaa kohden. Rautalangasta väännettynä tarkoittaa 0,0049p-m3 koivua, joka on kiintokuutioissa n. 0,003m3, eli 3 litraa.
Tarkoittaa käytännössä yhtä koivuklapia, jonka halkaisija on 8,7cm ja pituus 50cm!!! Hyötysuhdetta ei ole huomioitu, koska merkitys vähäinen.
Pinokuutiometri koivua on n. 1700kWh.
Ei paljoa kannata askarrella...
Kyllä lataupaketti tosiaankin päästää jälkiläpöä varaajaan, mutta kun siinä olevan termostaatin lämpötila(minulla esim. 78 astetta) alittuu, niin siirtyminen loppuu.
Toisaalta ainakin talvella on hyvä, että kattilaa ei liikaa jäähdytetä, kun seuraavan kerran tuli pistetään, on kattilavesi ehkä kymmeniä asteita lämpimämpää, jolloin tulipinnatkin korkeammassa lämpötilassa ja polton alkuvaiheessa palaminen on silloin puhtaampaa.Tuosta samasta syystä iso varaaja on ehkä epäedullisempi, kattila saattaa jäähtyä pariinkymmeneen asteeseen, kun tulentekoväli talvellakin on toista vuorokautta.
Ainakin minun systeemissäni, kulkee verkostosta palaava vesi kattilan kautta varaajaan silloin, kun latauspaketin termostaatti on auki(siis lämpötila yli 78 C)
teräksen ja veden lämmönvarauskyvyn ero.Mä olen aina ajatellut että olisi napeuksissa painoon ja massaan.Ktselin itsekin joitakin taulukoita ja niinpähän näyttäis olevan että kuution umpirautavaraaja varaisi vain 10% vastaavan kokoisen vesivaraajan lämpömäärästä.Ei kyllä mene kaaliin.Voitko jotenkin selventää miksi on näin?
Taitaa siis olla järkevämpää hankkia Jäspin Ecopuu alapalo, ennemmin kuin kaksoiskattila klapien polttoon.
Vähän vielä pelottaa imurin ja muutenkin kattilan toiminta, en ole misään nähnyt toiminnassa...
Kiitoksia vastauksista, selvensi hieman valinnanvaikeutta!
Minulla Jäspi ecopuu45 ja 2000l varaaja. Olen ollut tyytyväinen.