Hesarin uutisoima juttu
Vallanpitäjät haukkuvat mediaa aika paljon, ja joskus ihan syystäkin.
He yrittävät myös painostaa toimittajia joko muuttamaan näkökulmaa, vähentämään kriittisyyttä tai olemaan kokonaan vaiti.
Jostain syystä toimittajat vaikenevat painostuksesta, vaikka sitä tapahtuu paljon. Varsinkin poliitikot ja talouselämän päättäjät ovat ahkeria soittamaan sekä päätoimittajille että rivitoimittajille, jos heitä on arvosteltu viestimessä.
Kauniisti sanottuna kyse on median ja vallan välisestä dialogista.
Rehellisesti sanottuna kyse on painostuksesta.
Useimmissa toimituksissa ollaan aika kovanahkaisia, mutta aito ongelma painostuksesta tulee silloin, kun painostajalla on todellista valtaa kyseisen viestimen päätöksiin.
Kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd) on eduskunnan nimittämän Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Hänellä on valtaa päättää Ylen asioista. Hän tuntee myös toimittajan arjen, sillä vapaana toimittajana hän on nettisivuillaan olevan cv:n mukaan työskennellyt Yleisradiolle vuosina 1992–2004.
Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole kuitenkaan oikeutta kaventaa sananvapautta eikä vaikuttaa Ylen journalismin sisältöön.
Toimittaja Peter Nymanin juontamassa Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa toimittaja Ruben Stiller vinoili Guzenina-Richardsonille 13. helmikuuta näin: "Pidän häntä sosiaalidemokraattisena imagokikkana. Hänen kauttaan yritetään selittää, että demari voi olla myös kaunis ja urbaani."
Ja: "Jos täytyy valita illalliskumppani, niin otan mieluummin sen pääluottamusmiehen, jonka nenä punottaa, kuin Maria Guzeninan."
Guzenina-Richardson hermostui. Hän soitti Radio Suomen kanavapäällikölle Marja Keskitalolle, jonka mukaan kansanedustaja oli "pahoittanut mielensä". Guzenina-Richardsonia oli harmittanut, että häntä käsitellään kuin amatööripoliitikkoa, vaikka hän tekee parhaansa.
Puhelu johti siihen, että Keskitalo päätti palaveroida Taustapeili-ohjelman toimittajan Nymanin kanssa.
"Keskustelimme siitä, käydäänkö ohjelmassa asioita jo liikaa henkilöiden kautta. Kerroin mielipiteenäni, että kanavallamme on {filigif {[info exists InsideSub] && $InsideSub} { StrCnvAddOutput "" set InsideSub 0 } if {[info exists InsideSup] && $InsideSup} { StrCnvAddOutput "" set InsideSup 0 }ksu yleisö, jolle puheenaiheet sopii esittää myös asiat edellä", Keskitalo sanoo.
Suomeksi se tarkoittaa: vähemmän suoraan henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä.
Nymanin mukaan ohjelman tyyli ei kuitenkaan muutu miksikään.
Soitetaanpa Guzenina-Richardsonille. Jos tässä olisikin tapahtunut vaikka väärinkäsitys. Mitä hän ihan tarkalleen ottaen puhelimessa kanavapäällikölle sanoi?
"Ei minulla ole mitään kommentoitavaa tähän. Mielestäni tällainen ruotiminen, jossa koetetaan rakentaa vastakkainasettelua median ja poliitiikassa toimivien välille, ei ole kovin rakentavaa", Guzenina-Richardson sanoo.
Olet kuitenkin Ylen hallintoneuvoston jäsen. Eikö tällainen toimittajien painostaminen ole outoa?
"Ei minulla ole tuohon mitään kommentoitavaa."
Mikä Stillerin puheissa niin loukkasi?
"En minä tuohon nyt sano mitään."
No, soitetaan sitten toimittaja Ruben Stillerille. Hänen puheistaanhan tämä alkoi.
"Tällainen painostus on Suomessa hämmästyttävän yleistä, eihän Guzenina todellakaan ole ainoa poliitikko, joka tulee lankoja pitkin toimituksiin", Stiller sanoo.
Stiller on saanut painostuksesta tarpeekseen. Poliitikkojen tulisi ymmärtää, että demokratiassa valta-asema altistaa ihmisen kritiikille.
Se on vain hyväksyttävä.
Stillerillä on ehdotus: "Journalisteilla pitäisi olla foorumi, esimerkiksi Journalisti-lehdessä, mihin kaikki tällaiset painostusyritykset ilmoitetaan. Eivätköhän ne sitten loppuisi."
Vallanpitäjät haukkuvat mediaa aika paljon, ja joskus ihan syystäkin.
He yrittävät myös painostaa toimittajia joko muuttamaan näkökulmaa, vähentämään kriittisyyttä tai olemaan kokonaan vaiti.
Jostain syystä toimittajat vaikenevat painostuksesta, vaikka sitä tapahtuu paljon. Varsinkin poliitikot ja talouselämän päättäjät ovat ahkeria soittamaan sekä päätoimittajille että rivitoimittajille, jos heitä on arvosteltu viestimessä.
Kauniisti sanottuna kyse on median ja vallan välisestä dialogista.
Rehellisesti sanottuna kyse on painostuksesta.
Useimmissa toimituksissa ollaan aika kovanahkaisia, mutta aito ongelma painostuksesta tulee silloin, kun painostajalla on todellista valtaa kyseisen viestimen päätöksiin.
Kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd) on eduskunnan nimittämän Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Hänellä on valtaa päättää Ylen asioista. Hän tuntee myös toimittajan arjen, sillä vapaana toimittajana hän on nettisivuillaan olevan cv:n mukaan työskennellyt Yleisradiolle vuosina 1992–2004.
Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole kuitenkaan oikeutta kaventaa sananvapautta eikä vaikuttaa Ylen journalismin sisältöön.
Toimittaja Peter Nymanin juontamassa Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa toimittaja Ruben Stiller vinoili Guzenina-Richardsonille 13. helmikuuta näin: "Pidän häntä sosiaalidemokraattisena imagokikkana. Hänen kauttaan yritetään selittää, että demari voi olla myös kaunis ja urbaani."
Ja: "Jos täytyy valita illalliskumppani, niin otan mieluummin sen pääluottamusmiehen, jonka nenä punottaa, kuin Maria Guzeninan."
Guzenina-Richardson hermostui. Hän soitti Radio Suomen kanavapäällikölle Marja Keskitalolle, jonka mukaan kansanedustaja oli "pahoittanut mielensä". Guzenina-Richardsonia oli harmittanut, että häntä käsitellään kuin amatööripoliitikkoa, vaikka hän tekee parhaansa.
Puhelu johti siihen, että Keskitalo päätti palaveroida Taustapeili-ohjelman toimittajan Nymanin kanssa.
"Keskustelimme siitä, käydäänkö ohjelmassa asioita jo liikaa henkilöiden kautta. Kerroin mielipiteenäni, että kanavallamme on {filigif {[info exists InsideSub] && $InsideSub} { StrCnvAddOutput "" set InsideSub 0 } if {[info exists InsideSup] && $InsideSup} { StrCnvAddOutput "" set InsideSup 0 }ksu yleisö, jolle puheenaiheet sopii esittää myös asiat edellä", Keskitalo sanoo.
Suomeksi se tarkoittaa: vähemmän suoraan henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä.
Nymanin mukaan ohjelman tyyli ei kuitenkaan muutu miksikään.
Soitetaanpa Guzenina-Richardsonille. Jos tässä olisikin tapahtunut vaikka väärinkäsitys. Mitä hän ihan tarkalleen ottaen puhelimessa kanavapäällikölle sanoi?
"Ei minulla ole mitään kommentoitavaa tähän. Mielestäni tällainen ruotiminen, jossa koetetaan rakentaa vastakkainasettelua median ja poliitiikassa toimivien välille, ei ole kovin rakentavaa", Guzenina-Richardson sanoo.
Olet kuitenkin Ylen hallintoneuvoston jäsen. Eikö tällainen toimittajien painostaminen ole outoa?
"Ei minulla ole tuohon mitään kommentoitavaa."
Mikä Stillerin puheissa niin loukkasi?
"En minä tuohon nyt sano mitään."
No, soitetaan sitten toimittaja Ruben Stillerille. Hänen puheistaanhan tämä alkoi.
"Tällainen painostus on Suomessa hämmästyttävän yleistä, eihän Guzenina todellakaan ole ainoa poliitikko, joka tulee lankoja pitkin toimituksiin", Stiller sanoo.
Stiller on saanut painostuksesta tarpeekseen. Poliitikkojen tulisi ymmärtää, että demokratiassa valta-asema altistaa ihmisen kritiikille.
Se on vain hyväksyttävä.
Stillerillä on ehdotus: "Journalisteilla pitäisi olla foorumi, esimerkiksi Journalisti-lehdessä, mihin kaikki tällaiset painostusyritykset ilmoitetaan. Eivätköhän ne sitten loppuisi."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.