Nyt on pakko avautua tänne, jos täältä vaikka saisikin jonkilaista apua. Elikkäs viime kesänä lähti käyntiin eräänlainen kamppailu ruoan kanssa. Tarkoituksena oli lisätä massaa ja päästä normaalipainorajana tuntumalle, sillä on olen ikäni ollut luuviulu (viime kesän statsit: 180cm/55kg/) ja nyt vihdoinkin kun olen päässyt normaali painorajaa kohti niin syöminen tökkii. Nykyisin tilastot ovat 180cm/70kg. Suunnilleen elokuun puolessa välissä kuin salama kirkkaalta taivaalta aamulla heräsin ja ruokahalu oli kadonnut. Aluksi se rajoittui vain aamuun, myöhemmin kouluun ja nykyisin ruokahalu on mennyt kokonaan. Hajukin ja ajatteleminenkin saa yököttämään ja olen pitänyt pienimuotoisen paastoviikon, mutta ruokahaluni on vain pahentunut. Pääpointtini on se etten halua enään siksi luuviuluksi joka olin ennen ja massaa pitäisi vielä saada, ainakin 75kg:een asti, mutta eihän tämä onnistu jos ei ruoka mene alas. Psykiatrini ja ravitsemusteraputtini luulevat että olen aivan kunnossa koska painoni nousee häiriöstä huolimatta, mutta nyt olen jo niin pahassa jamassa, etten pysty syömään aamupalaakaan. Ennen päivä koostui kuudesta ateriasta, nykyään hyvä että pystyn kolme ateriaa syömään. Ja jokaisella aterialla menee vähintään tunti ennen kuin saa kaiken alas. Tämä harmittaa suunnattomasti, sillä en halua kuihtua, kun vihdoinkin on massaa ja näytän hyvältä... itse en liiku ollenkaan tai käy ulkona, juuri sen takia ettei energiaa menisi, koska sen saanti on niukkaa....... voiko tässä enään mitään tehdä, vai pitääkö luovuttaa ja olla syömättä? Olen aivan varma etten kestä sitä ja masennun täysin jos tämä jatkuu ja kuihdun taas sellaiseksi mikä ennen olin....
Ruoka ei maistu -> masennus
hyvin epätoivoinen
101755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tylsää.
Ei kannata luovuttaa! On hienoa että haluat pysyä terveenä ruokahaluttomuudesta huolimatta. Kerro tarkkaan psykiatrillesi ja ravintoterapeutille mistä on kyse. Koita esimerkiksi proteiinipirtelöitä yms, kaikki keinot käyttöön. Tsemppiä!
Lisäravinnejuomia on kaapit täynnä, mutta niilläkin tahtoo hintaa olla melko paljon. Tosin ravitsemusterapeutin kautta saan niitä puoleen hintaan. Välillä tilanne näyttää paremmalta, toisaalta taas huonommalta, mutta uskon kuitenkin että asia hoituu kunhan uskallan rohkeasti kertoa psykalle asian vakavuuden... kiitoksia kommentista
siis haloo. mä olen 180 cm, painan 66 ja LAIHDUTAN. Ja ei, et varmasti näytä minua laihemmalta sillä olen kilpaurheilija. Lihakset näkyvät ja useat veikkaavat painokseni 59-60.
Että 75? Mikäs siinä jos haluaa olla sotanorsu.
mietin kuule ihan samaa!! :o ymmärrän kyllä jos aloittaja on miespuolinen, mutta jotenkin vaikea uskoa kun täällä niin harvoin liikkuu mieshenkilöitä, en nyt siis halua mitenkään väheksyä heitä mutta siis totesimpa vain. ehkä tämä aloittaja tulee kertomaan meille vielä sukupuolensa ;D
Kyllä, olen miespuolinen henkilö. Mikäs vika siinä on jos haluan lihottaa itseäni? En minäkään mene muita arvostelemaan vaikka laihduttavat, vaikka ovat muutenkin alipainoisia, kuten tämä eräs kommentoija täällä. Itse tähtään siihen päämäärään joka tuo minulle sen onnen jota halajan. Ja tämä onni on tässä tapauksessa lisämassan hankkiminen. Ja kun olen 70 paremmalla puolella, olen onnellinen
vai oletko sittenkin poika?
turha sitä on itseään syömään pakottamaan, paastoa niin kauan kuin pystyt niin eiköhän ainakin jossain vaiheessa ala se ruokakin maistumaan.
se on ihan eri asia tietenkin jos oot mies, haloo. ei siinä miehellä oo mtn pahaa lihottaa 75 kiloon
sama juttu. Olen aina ollut alipainoinen ja olen ollut vaihtelevasti viime kesästä asti "lihotuskuurilla" ja nyt on alkanut tökkiä, tuntuu ettei mikään ruoka, edes lempi ruoat, mene kurkusta alas. Masentavaa. Joo ja kaikki rahat menee ruokaan ja proteiineihin jne. (Olen tyttö)