hinnat karkaavat käsistä?
Vuosi Hinta . Vene
1999 115966 € Bavaria 38
2008 111500 € Bavaria 38
Muutos-% -4
1999 108235 € Beneteau 36
2008 115800 € Beneteau 37
Muutos-% 7
1999 184874 € Beneteau 40
2008 141400 € Beneteau 40
Muutos-% -24
1994 127731 € Jeanneau 39
2008 146580 € Jeanneau 39
Muutos-% 15
1999 118655 € Elan 38 i
2008 138500 € Elan 38 i
Muutos-% 17
1999 168067 € X-38
2008 216000 € X-37
Muutos-% 29
1999 245210 € Najad 390
2008 333000 € Najad 380
Muutos-% 36
1994 154622 € CA 40
2008 380000 € CA 40
Muutos-% 146
1994 143529 € Maestro 38
2008 275000 € Maestro 40
Muutos-% 92
1994 115126 € Finngulf 38
2008 207600 € Finngulf 37
Muutos-% 80
1994 123697 € Degerö 35
2008 290000 € Degerö 38
Muutos-% 134
Kuluttajahintaindeksin muutos vuodesta 1994 on 25% ja vuodesta 1999 noin 20 %
Yhdenkään noiden keskieurooppalaisten veneiden hinta ei ole noussut edes kuluttajahintaindeksin määrää.
Skandien, X ja Najad, hinta on noussut hiukan yli kuluttajahintaindeksin määrän.
Suomessa tehtyjen veneiden hinta on noussut 3-6 kertaisesti kuluttajahintaindeksin määrän.
Taulukko on vain suuntaa antava, veneiden mallit tietysti vaihtuvat 10-15 v aikana, mutta näkymä on silti selvä. Mitä lähemmäs Suomea tullaan, sitä suuremmat ovat hintapaineet olleet.
Miksi tuollainen kehitys, siis miksi Suomessa veneenrakennuksen kustannukset ovat karanneet? Toinen avainkysymys on, jatkuuko sama trendi vielä?
Vuosi Hinta . Vene
1999 115966 € Bavaria 38
2008 111500 € Bavaria 38
Muutos-% -4
1999 108235 € Beneteau 36
2008 115800 € Beneteau 37
Muutos-% 7
1999 184874 € Beneteau 40
2008 141400 € Beneteau 40
Muutos-% -24
1994 127731 € Jeanneau 39
2008 146580 € Jeanneau 39
Muutos-% 15
1999 118655 € Elan 38 i
2008 138500 € Elan 38 i
Muutos-% 17
1999 168067 € X-38
2008 216000 € X-37
Muutos-% 29
1999 245210 € Najad 390
2008 333000 € Najad 380
Muutos-% 36
1994 154622 € CA 40
2008 380000 € CA 40
Muutos-% 146
1994 143529 € Maestro 38
2008 275000 € Maestro 40
Muutos-% 92
1994 115126 € Finngulf 38
2008 207600 € Finngulf 37
Muutos-% 80
1994 123697 € Degerö 35
2008 290000 € Degerö 38
Muutos-% 134
Kuluttajahintaindeksin muutos vuodesta 1994 on 25% ja vuodesta 1999 noin 20 %
Yhdenkään noiden keskieurooppalaisten veneiden hinta ei ole noussut edes kuluttajahintaindeksin määrää.
Skandien, X ja Najad, hinta on noussut hiukan yli kuluttajahintaindeksin määrän.
Suomessa tehtyjen veneiden hinta on noussut 3-6 kertaisesti kuluttajahintaindeksin määrän.
Taulukko on vain suuntaa antava, veneiden mallit tietysti vaihtuvat 10-15 v aikana, mutta näkymä on silti selvä. Mitä lähemmäs Suomea tullaan, sitä suuremmat ovat hintapaineet olleet.
Miksi tuollainen kehitys, siis miksi Suomessa veneenrakennuksen kustannukset ovat karanneet? Toinen avainkysymys on, jatkuuko sama trendi vielä?
Vastaukset 51
Vanhimmat
onko todella kyse sarjatuotannosta vai ei.
Ota vertailuun jokin paljon valmistettu suomalainen moottorivenemerkki, niin asia selviää/paljastuu sinullekin...
että pienissä sarjoissa kustannustason nousu on 3-6 kertainen kuluttajahintaindeksiin nähden? Kerro minullekin miksi?
...ihmettelin tuolla "yleistä" puolella taannoin, olisikohan ollut n. kuukausi sitten. Itselleni heräsi kehutun keskieurooppalaisen sarjatuotannon vuoksi epäilys, joskohan juttu olisi oikeastaan niin, että ne eivät ole erityisen halvoiksi hinnoiteltuja? Pikemminkin niin, että keskieurooppalaistenkin hinnoissa on ilmaa ja suomalaisiin sitä on painettu ihan kompuran kanssa.
Mutta oli miten tahansa, suomalaisten hintakehitys näyttää täysin järjettömältä. Mikään tunnettu kustannustekijöiden hinnannousu ei sitä selitä.
Eivät ne suuria sarjoja kykenisivätkään tekemään joten parempi nostaa hintoja vaan kun ostajia kuitenkin löytyy.
...tietysti kuuluu, riittääkö kovin kauan? Sinänsä on tietysti likimain ainoa mahdollinen strategia täällä kaukana maailmanääressä olevalle pajalle yrittää tunkea sinne "luxus" -segmenttiin; tuskin on mitään mahdollisuutta pärjätä isoille tehtaille pitkillä sarjoilla. Ongelma on vain, riittääkö "nimi" ja markkinointivoima toisaalta esim. kovia ruotsalaisia vastaan ja toisaalta keski-eurooppalalaisten hintapaineen kanssa. Periaatteessa kai joku Finngulf pysyy jaloillaan tekemällä 2-5 venettä vuodessa. Mutta mitäs sitten, jos kaupaksi meneekin vain 1?
Oikeastaan minua kiinnostaa tässä asiassa enemmän ostajien logiikka. Eihän se myyjän vika ole, jos asiakkaat ovat valmiit maksamaan törkeää ylihintaa :)) Onhan ihmisiä, joille 50 000 tai 100 000 euroa ei todellakaan ole mikään kynnys. Mutta heille on tarjolla paljon houkuttelevampia veneitä; tuntuisi loogiselta, että FG:n tai vastaavan ostavat lähinnä sellaiset ihmiset, joille esim. 200 000 on vielä tosissaan iso raha. Toisin sanoen, vielä likimain normaaleita ihmisiä. Sellaisia, joiden olettaisi olevan tuhlaamatta ylimääräistä 50 000 tms. euroa. Ei vain aina siltä näytä :)
Toisin kuin tälläkin palstalla aina välillä uhoaa, en todellisuudessa usko keskieurooppalaisten suoranaisesti horjuttavan pohjoismaisten veneiden asemaa. Näyttää todennäköisemmältä, että vielä pitkään niiden markkinaosuus tulee lähinnä veneilyn kasvusta ja skandit sekä suomalaiset pärjäävät sillä, että aina löytyy heille riittävä määrä hölmöjä, joilla on liikaa rahaa. Jossain kohdassa oletettavasti kuitenkin alkaa vaikutus näkyä käytettyjen kaupassa.
Toisaalta, viime lama kaatoi useitakin veistämöitä. Sama voi toistua, helpostikin.
Miehellä haukkua hölmöksi ihmisiä jotka tekevät omilla rahoillaan mitä ikinä huvittaa.
Suomalainen yrittäjä on elänyt pitkään sisäsiitoisessa lintukodossa ja tottunut sellaiseen bisnesajatteluun, että yritetään ottaa iso marginaali pienestä tuotantomäärästä eikä pienempää voittoa isommasta myynnistä, vaikka jälkimmäinen toisikin paremman kokonaistuloksen ja olisi vähemmän altis vaihtelulle. Tätä bisnestyyppiä on vaalittu valtiovallankin taholta kirkkaana kruununa menneisyyden Nevostoliiton idänkauppa. Pienillä kotimarkkinoillahan ei muuta mahdollisuutta olisi ollutkaan, kuin isot marginaalit (markalla ostan, kahdella myyn) mutta kun sama systeemi saatiin suurempiin suojattuihin itänaapurin kauppavolyymeihin, oli rahanteko helppoa. Suomalainen autokauppa elää vielä viimeisiä vuosiaan tällaisessa menneessä maailmassa, mutta pian sekin on loppu, kiitos EU-tuomioistuimen ja sinne valittaneiden henkilöiden.
Ratsastaa konkurssikypsän Italialisen Swanin maineessa.
Se, mikä härmäläisissä veneissä minua on aina (15v.) vituttanut on vuositainen 10 % hinnankorotus.
Nyt veistämöt kuihtuvat ja siirtyvät muualle. Ei se ole ihme !
Ostamme bavarioita jne. ....
Miljonäärit tietenkin erikseen.
Valto
Kuinka voivat kuihtua jos tekevät valtavalla katteella ylihintaisia veneitä joita asiakkaat jonottavat vuosia? :)
Kaikki nuo kotimaiset veneet menee noilla hinnoilla kaupaksi saa jopa jonottaa venettään vuosia. Jos katsotte varusteiden määrää myytävissä veneissä, niin usein noihin halpoihin veneisiin pitää sijoittaa vielä muutama kymppi jotta pääsee vesille. Onpa veneitä joiden hintaan ei sisälly purjeita. Ja veneen hinta on ostohinnan ja myyntihinnan erotus. Aika halpoja ovat nuo 5-vuotta vanhat sarjatuotantoveneet venepörsseissä ja niissä on jo varusteitakin mukana sievoisella summalla.
Eikö niihin sitten ennen saanut varusteita?
infoa, katsoin muutamasta tuolla listalla olleesta veneestä, mitä niistä pyydetään nyt käytettyinä:
Bavaria 38 1999 138,000 St. Maarten
Bavaria 38 1999 104,000 Lisbon, Portugal
Hinta oli uutena 115966 €
Beneteau Oceanis 361 1999 80,000 Baleares, Spain
Beneteau Oceanis 361 1999 89,900 Neustadt/
Hinta oli uutena 108235 €
Beneteau First 40.7 1999 110,000 Portugal
Beneteau First 40.7 1999 130,000 Barcelona, Spain
Hinta oli uutena 184874 €
Najad 391 1999 240,000 Schleswig, Germany
Hinta oli uutena 245210 €
Finngulf 38 1995 95,709 Noank, CT, United States
Hinta oli uutena 115126 € (1994)
Niin keskustelun aloittaja käsitteli uusien veneiden hintoja... Mutta aika hyvin oli listasi veneet arvonsa säilyttäneet.
.. mihin vastasin:
"Ja veneen hinta on ostohinnan ja myyntihinnan erotus. Aika halpoja ovat nuo 5-vuotta vanhat sarjatuotantoveneet venepörsseissä ja niissä on jo varusteitakin mukana sievoisella summalla."
Esitin, mkä niiden aikanaan uusien veneiden hinta on nyt. Kun joku epäili nimenomaan sarjatuotantoveneiden (taisi tarkoittaa Bavaria, Beneteau jne) hinnan putoavan suomalaisia enemmän. Eipä taida pudota.
Minä olen itse asiassa hämmästynyt sitä, miten juuri nuo 150-200 000 hintaluokan alle 40-jalkaiset ovat yllättävän heikoilla vakiovarusteilla. Esimerkiksi purjeet eivät välttämättä kuulu lainkaan perushintaan. Näyttäisi vähän siltä, että hyvän vakiovarustuksen saa toisaalta n. 90-120 000 euron hintaluokassa ja sitten selvästi yli 200 000 hintaluokassa. Käyrä ei ole lineaarinen, kuten kuvittelisi.
Keskieurooppalaiset näyttävät olevan melko hyvin varustettuja, iso ja rullagenua kuuluvat ainakin katsomissani veneissä perushintaan.
Esimerkiksi Beneteaun perushintaan joutuu silti laittamaan reilun 20% lisää, kun toivelistalla on sprayhood, bimini, tutka, hyvä mittaristo, keulapotkuri jne. Lähes identtinen juttu Bavarialla.
voi vertailla käytettyjen osalta. Mutta mihin hintaan kauoppa on tehty on aivan eri asia. Onhan täällä suomenkin pörsseissä veneitä vuosikausia joissa on tähtitieteellinen pyyntihinta, mutta kukaan ei ole ostanut.
Kyllä kannattaa myös katsoa tarkkaan mitä tosiaan kuuluu tuohon uuden hintaan ennen kuin alkaa hintoja vertaamaan.
Samoista lähteistä, Yachtworld'in käytetyt ja Vene-lehden katsausnumero -94
Nauticat 44 1995 293,549 Chichester, UK
Nauticat 44 1995 287,026 South Coast, UK
Nauticat 44 1995 260,867 Darthaven Marina,UK
Nauticat 44 1995 267,456 Chichester, UK
Vene maksoi uutena 260.672 € (1994)
Suomessa inflaatio ja palkkakustannukset ovat juuri nyt hiukan karkaamassa, joten lähivuosina suomalaisten telakoiden hintapaineet varmasti jatkuvat. Oletan, että hinnat nousevat jatkossakin keskieurooppalaisia enemmän.
Nauticat, CA, Degerö ja Maestrokin ovat omaleimaisia veneitä, mikä voi auttaa kireässä kilpailussa pientä valmistajaa. Aina löytyy joku, joka on ihastunut juuri tämän tyyppiseen.
FG ei juuri poikkea keskieurooppalaisista valtamerkeistä ja kilpailutilanne lähivuosina voi sen kohdalla vielä vaikeutua.
Baltic on jo erikoistunut suurien pitkälle yksilöllisesti räätälöityjen luxusveneiden tekoon ja Swan varmasti myy imagollaan, kuten Baltic omalla sektorillaan.
Pienille suomalaisille valmistajille lähivuodet eivät ole ainakaan viimeaikoja helpompia.
Kaikki 40-jalkaisen veneen ostajat eivät edes haluaa tehtaan vakiopurjeita veneeseensä. Kun tehdään n. 200t€ investointi purjeveneeseen, niin siihen halutaan myös hyvät purjeet. Vakiopurjeet ovat yleensä vain halvat.
ja se näkyy listahinnassa. 40-jalkaisen purjekerta maksaa vähintään yli 10 000 e (kunnolliset).
Mutta ellei ole tarkoitus purjehtia niin sitten on sama millaiset purjeet hankkii tai jättää kokonaan hankkimatta.
minkä tahansa veneen vakiopurjeet ovat yleensä riittävät ja kestävät vuosikymmenen.
Jos kilpailee tai muuten vain haluaa paremmat purjeet niin veneen optiolistasta sellaiset yleensä voi kruksata (ja maksaa lisänä purjeen - peruspurjeen eron).
Mistä keskieurooppalaisista valtamerkeistä FG ei mielestäsi juuri poikkea?
Esimerkiksi minun palkkani on noussut vuodesta 1994 83% (ilman mitään korjauskertoimia) ja varmaan aika monen muunkin suomalaisen saman verran, joten suomalaiset veneet ovat samalla lailla suomalaisten saavutettavissa kuin ennenkin. Halpisveneet ovat suhteessa halventuneet, mikä selittää niiden suosion. Degerön kohdalla 35:sta pitää verrata 35:een (215 867 e), jolloin korotus on 75%. Mutta keskity nyt vain odottelemaan niitä tulevia konkursseja, niin voi ostaa laatuveneen halvalla, niitä kun on varmaan varastoituina pohjanmaan latoihin tuhansia kappaleita.
käytettävissä olevien tulojen kasvun suhteen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on ollut vuodesta 1995 vuoteen 2006 tultaessa vain 32 %. Tuohon pitänee lisätä vielä 5-8 %, jotta saadaan tämän päivän tilanne. (Tilastot aiheittain > Tulot ja kulutus > Tulonjaon kokonaistilasto).
Suomalaisten veneiden hinta karkaa käsistä 2-3 kertaa ostajan tulojen kasvua nopeammin.
Onneksi sentään keskieurooppalaisten veneiden hinta senkun putoaa ostajan varojen kasvun rinnalla, joten ei tarvitse jäädä rannalle haaveilemaan.
Niin, se sinun palkkatulojen kasvu. Olet keskimääräistä suomalaista paremmassa asiassa. Mukavaa, pidä jatkossakin sama tahti :)
Keskiarvopalkka ei tiettävästi ole noussut noin paljoa. Keskipalkka vuonna 1994 oli n. 1650 euroa/kk. Nykyisin se taitaa olla 2700 euroa eli nousu on (nimellisarvona) n. 63%. Eli kyllä sellaiset veneet, joiden nimellishinta on noussut tuota enemmän, ovat karanneet kauemmas suomalaisten ulottuvilta. Lsäksi pitää muistaa, että tuo on keskiarvopalkka, joka ei oikeastaan kuvaa todellista ansiotasoa. Mediaani (joka kertoo, paljonko vähintään puolet ansaitsee) on parempi ja se on tiettävästi jossain 2300-2400 euron seutuvilla. En löytänyt varsinaista tietoa siitä, mikä oli mediaanipalkka 1994, mutta viittauksia siihen, että mediaanipalkka olisi kehittynyt heikommin kuin keskiarvopalkka.
No, sanon kyllä edelleenkin, että eihän sillä oikeastaan ole väliä, mitä ne suomalaiset veneet maksavat, kun kerran muitakin saa :)
Ei ole tarkoitus aloittaa mitään sosiaalipoliittista keskustelua, mutta täytyyhän hintakehitys suhteuttaa niiden ihmisten tulokehitykseen, joilla alunperin (v.1994) on ollut mahdollista ostaa uusi purjevene. Ja mielestäni tuo hintakehitys kertoo sen, että uuden kotimaisen purjeveneen ostaminen on nyt yhtä mahdollista kuin se on ennenkin ollut. Keskustelussa esiin tullut lisätieto keskimääräisestä tulokehityksestä kertoo sen, että massatuotantoveneiden hinnoittelu on mahdollistanut uuden purjeveneen ostamisen niillekin, joille se on aiemmin ollut mahdotonta. Ottanemme tämän baijerilaisen sosiaaliavun tyytyväisinä vastaan. Lakupötköllekin saadaan hirveä hintakehitys, jos ostajiksi luetaan nekin 5 miljardia maailman ihmistä, joiden ei ole mahdollista ostaa yhtään mitään.
Kun käytetään ilmausta "suomalaiset", niin silloin viitekehys on "kaikki suomalaiset" (mikä tietysti on sekin vähän epämääräinen käsite: tarkotetaanko Suomen kansalaisuuden omaavia vai Suomessa asuvia vai näiden leikkausta vai sisällytetäänkö joukkoon vielä jotain muitakin). Siksi rajauksesi on lähtökohtaisesti virheellinen.
Toinen asia on, että rajauksesi oli erittäin epämääräinen. Mikä oli 1994 ryhmä, jolla oli mahdollisuus ostaa uusi purjevene? Mikä oli heidän tulotasonsa silloin? Mikä se on nyt? Mikä on moiseen ostokseen kykenevän ryhmän koko nyt? Miten määritellään "mahdollisuus ostaa uusi purjevene"? Kelpaako lainarahoituksen käyttö?
Kyllä asia on niin, että tällaisessa vertailussa ainoa kelvollinen vertailuryhmä on koko väestö, ei vain jokin "huipputaso". Sinun vertailukonstillasi ei olisi olemassakaan mitään dataa. (Olitko muuten 1994 sellaisella tulotasolla, että uuden purjeveneen osto oli realistinen mahdollisuus?)
ettei dataa ole, mutta helpostihan sitä saisi kuluttajatutkimuksen avulla. Mutta alkuperäinen huolihan oli, että karkaako suomalaisten purjeveneiden hintataso saavuttamattomiin ja kokoluokkana oli alkuperäisessä taulukossa 35-40ft. Minusta ongelmaa on lähestyttävä niiden ihmisten näkökulmasta, jotka ylipäätään tavoittelevat uutta tuon kokoluokan purjevenettä ja silloin kohderyhmänä eivät ole keskituloiset ihmiset.
Minäkin uskallan olla tässä asiassa eri mieltä Jounin kanssa. Jos puhutaan siitä, että onko suomalainen vene suomalaisen ostajan ostettavissa paremmin vai huonommin nyt kuin x vuotta sitten, niin sillä ei ole mitään tekemistä keskiansioiden tai mediaanipalkkojen kanssa. Hommaa voisi mitata esim sillä, että kuinka monen suomalaisen kk nettopalkka oli ja on esim 5% tai yli tietyn tyyppisen veneen ostohinnasta. Väittäisin, että varmasti nyt useammalla olisi mahdollisuus ostaa kotimainen vene kuin esim 10 vuotta sitten. Ostointoa vähentää se, että aikaisempaa edullisempia sarjatuotantoveneitä (ei suomalaisia) on myös tarjolla, mutta se on ihan toinen tarina se.
Toki edelleen on paljon suomalaisia, joilla on varaa ostaa uusi suomalainen vene. Tehtävää vaikeuttaa kuitenkin se, että halvin suomalainen vene on nykyään 33-jalkainen, joka maksaa ~130 k€ varustus. Tietysti on edelleen joitain erikseen tilauksesta valmistettavia malleja, joita saanee halvemmalla.
Kun tätä vertaa tarjontaan 90-luvun alusta on lähtötaso noussut hurjasti. Silloin oli sentään vielä useita vaihtoehtoja alle 30-jalan kokoluokassa, jolloin hintatasokin oli huomattavasti halvempi tuloihin nähden.
Kuinka monta suomalaista purjevenettä myytiin 2007 Suomeen. 20 kpl? Varmasti paljon alle 50 kpl.
Tuota kun vertaa vaikkapa siihen, että yksin Finn Express 83:sta tehtiin kolmessa vuodessa 213 kpl, joista varmaankin lähes 200 kpl jäi Suomeen. Samaan aikaan myytiin montaa muutakin suomalaisvenettä (esim. SW 26/27 tehtiin yhteensä yli 800 kpl, Avance 245:sta ja FE-741:stä myytiin molempia 60 kpl/v, isompiakin veneitä oli runsaasti tarjolla.
Aika suuri on siis muutos siinä kuinka monella on varaa ja/tai halua ostaa suomalainen vene.
...edelleen olla eri mieltä. Perusjoukkoa ei pysty määrittelemään tuollaisin konstein. Et voi sanoa pätevästi, että keskituloiset ihmiset eivät tavoittelisi uusia 35-40 jalan purjeveneitä. Edes mikään kuluttajatutkimus ei tuo siihen luotettavaa vastausta. Huomaa, että on olennainen ero, puhutaanko venevalmistajan kohderyhmäanalyysista vai veneiden hintatasoanalyysista. Jälkimmäiselle koko väestö nyt kertakaikkiaan vain on ainoa oikea vertailupohja.
Meillä on pari faktaa tässä pohjaksi eli palkkataso 1994 ja hinta 1994 sekä vastaavat arvot nyt. Käyttäen hyväksi rahanarvolaskuria voimme todeta, että vuonna 1994 FG38:n hinta oli n. 69-kertainen keskimääräiseen suomalaisen kuukausipalkkaan nähden ja tänään vastaavahkon veneen eli FG37:n hinta on 76-kertainen vastaavaan kuukausipalkkaan nähden. Muutos on toki "vain" n. 10%, mutta on se jo aika merkittävä varsinkin, kun useimmissa asioissa etumerkki on toinen. On täysin kiistämätöntä, että FG on muuttunut kaukaisemmaksi tavoitteeksi suomalaisille (ja oikeastaan kaikenmaalaisille). Ei tämä tosiasia katoa mihinkään yrittämällä kaventaa perusjoukkoa joksikin mielivaltaisesti valituksi ryhmäksi.
No, yhdistettynä Joakimin mainitsemaan seikkaan eli edullisempien veneiden katoamiseen suomalaistuotannosta voimme tietysti todeta, että radikaalein tapahtuma ei oikeastaan ole niinkään suomalaisveneiden hinnannousu vaan suomalaistuotannon tappio tuonnille. Tämä vielä kärjistyy siitä, että tämän päivän keskimääräinen purkkarinostaja hakeutuu ehkä n. 5-8 jalkaa pidempää venettä kohti kuin 1994
purjevenettä. Koko kesänä! Uusia Bavarioita tuli joka päivä useita. Vuosimalleja 2006-7 siis. Epäilisin siksi tuota 20 kpl:een arviotakin.
jossa verrattiin kansalaisten ostovoimaa, niin suomi sijoittui tuonne maapallon köyhimpien valtioiden kanssa samalle viivalle. Ei se palkan suuruus mitään ratkaise jos asuminen ja leipä maksaa samanverran.
mutta syy seuraus suhteet on kyllä ylösalaisin / huomioimatta koko ketjussa. Pahin kilpailija uudelle suomalaiselle purkkarille tavallisen kuluttajan kannalta ei ole uusi ulkolainen vaan käytetty valmistusmaasta riippumatta. Tämä on se selittävä tekijä sille miksi uusien hinnat ovat mitä ovat. Halvempia ei vaan kannata tehdä, koska niille ei ostajia löytyisi, sillä asiakkaat valitsevat mieluummin isomman käytetyn kuin uuden pienemmän.
Ts. sana "karanneet" on aika harhaanjohtava tässä yhteydessä, viitatessaan siihen että kyseessä olisi se syy, eikä seuraus.
mutta logiisesti täysin väärin. Jos keskivertosuomalaiselta kysyttäisiin keskiverto-ostoskeskuksessa paljonko suomalainen purjevene saisi maksaa, jotta ostaisitte sellaisen ja aloittaisitte purjehdusharrastuksen, niin saataisiinko siten selville, paljonko veneet ovat ylihinnoiteltuja? Vai pitäisikö kohderyhmä sinulta lupaa kysymättä, eli täysin mielivaltaisesti, rajata purjehduksen harrastajiin? Tai saataisiinko vielä parempi tutkimustulos, jos joukko rajattaisiin niihin purjehduksen harrastajiin, joille uuden purjeveneen hankkiminen on teoriassa mahdollista?
Tämä varmasti on osasyy johonkin, kai pääosin siihen, ettei alle 30-jalkaisia uusi myydä Suomessa kuin yksittäisiä vuosittain. 33-40 -jalkaisissa suomalaisvalmisteisien käytettyjen tarjonta on aika pientä, joten ne tuskin ovat merkittävä syy mihinkään.
Mutta miksi sitten Suomessa myydään toistasataa ulkomaista purkkaria vuodessa? Suurin osa näistä lienee Bavaria tai Beneteau/Jeanneau-konsernin tuotteita.
Jos hintataso on kilpailun mittari, käytetyt suomalaispurret ovat uusien ulkomaisten kilpailijoita ei kotimaisten.
jos kohderyhmä rajattaisi niihin suomalaisiin, jotka ovat jo allekirjoittaneet uuden suomalaisen purjeveneen hankintasopimuksen.
Miksi varsinkaan tässä nimenomaisessa tapauksessa pitäisi ajatella kaikkia suomalaisia? Niitä veneitä, joista tässäkin aloituksessa puhuttiin, ovat ostaneet selvästi mediaanin yläpuolella olevat. Uutisten mukaan taas sen joukon tulotaso on kasvanut enemmän kuin sen alapuolisen joukon. Purjehdus erityisesti ja veneily yleensä on joka tapauksessa hyvin pienen ryhmän harrastus, joten edes sen kasvaminen kaksinkertaiseksi ei edellytä koko kansan merkittävää vaurastumista.
kiinalaisille olisi markkinoita
Onhan meillä täällä jo yksi kinkkitikru. Oliskohan enemmän tilattuina?
Bavarian tms. maahantuojan tulisi järjestää myös kiinalaisille vielä halvemmille perhepursille maahantuonti (eri firman nimissä), jolloin Bavarioiden arvostus nousee kun saadaan uusi alempi kasti haukuttavaksi.
veneen ostoa vakavasti suunnittelevien joukossa on varmasti vähentynyt, kun vastaavan kokoisen keskieurooppalaisen saa noin puoleen hintaan.
1990-luvulla nuo keskieurooppalaiset ja suomalaiset olivat kokoluokissaan lähes saman hintaisia, silloin ostajien raha ja kiinnostus suuntautui luonnollisesti enemmän suomalaisiin veneisiin.
Nykyään suomalaisista veneistä ovat eniten kiinnostuneita ne, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ostaa edes uutta isoa keskieurooppalaista.
Niin se vissiin sitten on. Jos veneitä ihan oikeasti suunniteltaisiin ja mytäisiin koon mukaan niin taitaisi se purjehdusominaisuus puoli jäädä aikalailla taka-alalle. Eli kun vertaan vaikka 40 jalkaisia veneitä niin saat mahtavan hintahaitarin niin käy myös jos vertaan neliovisia 2 litraisia autoja...
jatketaan virtuaalipurjehdusta tai mene purjehdusta oppimaan ja palataan asian
automerkki (Toyota) on myös aliarvostettu. Kuitenkin näiden aliarvostettujen merkkien omistajat ovat omiinsa erittäin tyytyväisiä. Molemmille merkeille on yhteistä se, että ne ihan oikeasti täyttävät omistajiensa (kaikkien perheenjäsenten) tarpeet noin keskimääräisen hyvin.
Autojen maailmassa nämä aliarvostajat ovat henkilöitä, jotka haluaisivat ostaa itselleen uuden Bemarin tai Mersun, mutta joutuvat useimmiten tyytymään käytettyyn riisipussiin.
Veneiden maailmassa he unelmoivat ylirikatuista, uusista skandeista, mutta joutuvat tyytymään 70-80-lukujen homeisiin.
Olen minä 45 vuotisen purjehdusharrastukseni aikana useammankin veneen ostanut. Ja aina valinnut yhden suunnilleen saman kokoisesta ehdokasjoukosta. Enkä ole kuullut muidenkaan miettivän tyyliin "ostaisko 28 vai 48 jalan veneen". Ehkä sinä teet noin?
Todellisuudessa taidat itse kuulua niihin mainostamiisi virtuaalipurjehtijoihin tai sitten tähän joukkoon:
"Nykyään suomalaisista veneistä ovat eniten kiinnostuneita ne, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ostaa edes uutta isoa keskieurooppalaista."
Ihan käytännössä kuvio nähtynä: Ns. suurten ikäluokkien jälkeläisiin kuuluva keski-ikäinen henkilö sai vanhempiensa elämäntyön itselleen perinnön muodossa. Autot ja asunnot olivat jo olemassa, jonkinlainen venekin, mutta tämä kyseinen henkilö päätti käyttää perintönsä purjevenekalustonsa päivittämiseen vanheneville luilleen sopivaksi. Päätyi suomalaiseen veneeseen, koska uskoi sen toisaalta kestävän hänellä tarvittaessa hautaan saakka ja toisaalta säilyttävän arvoaan Suomessa paremmin kuin ulkomaalaiset.
Tällaisia perijöitä on enenevässä määrin ja merkitys muutaman veneen vuodessa tekevälle veistämölle suurempi kuin äkkiä olettaisi.
itse niin kuuluu siis johonkin hienosti keksimiisi ryhmiin.
Ihan kaikilla ei tuo raha ole niin tarkeä juttu että siitä pitäisi lähteä. esimerkiksi valinta voi startata tietyn tyylin ja suorituskyvyn veneestä. näin ollen pohjoismainen 35 jalkainen vene voi olla vaihtoehtona 45 jalkaiselle bulkkiveneelle... itse valitsin kotinurkillä semikustomoidun venee ja sillä mennään.
"Ihan kaikilla ei tuo raha ole niin tarkeä juttu että siitä pitäisi lähteä. esimerkiksi valinta voi startata tietyn tyylin ja suorituskyvyn veneestä. näin ollen pohjoismainen 35 jalkainen vene voi olla vaihtoehtona 45 jalkaiselle bulkkiveneelle"
Siis raha ei ole tärkeä, mutta miksi sitten vaihtoehtoina:
"pohjoismainen 35 jalkainen vene voi olla vaihtoehtona 45 jalkaiselle bulkkiveneelle"
Ettei kuitenkin raha pistä noita rinnan?
Se, mikä on sinulle "bulkkivene" on ilmeisesti useille hyvä ja sopiva. Toisaalta hieman liian ahdas pikkuskandi taas useille "kottero".
jotta tulkulmia voi olla erilaisia. sinullakin lienee sopiva vene ja olet siihen tyytyväinen. varmaan sinulla on vaihtoehtojakin ollut. oma skandi tai paremminkin finski (12 m) ainakin pelittää ihan mainiosti. nämä laadukkaat "bulkiveneet" ovat aivan yhtä varmasti mainioita todella monille purjehtijoille. joko on vene vedessä?
1990 luvun puolivälissä suomalaiset purret olivat keskieurooppalaisia vastaavia halvempia. Grand Soleil sopinee FG:n ja Maestron kanssa hyvin vertailtavaksi, ei niin kovin ison veistämön arvostettu kisakäyttöönkin sopiva matkapursi.
FG / Grand Soleil (mallit 38/1994 -> 37/2008)
1994 115126 € Finngulf 38
2008 207600 € Finngulf 37
Muutos-% 80
1994 154 622 € Grand Soleil 38
2008 149 800 € Grand Soleil 37
Muutos-% -3
Maestro / Grand Soleil (mallit 38/1994 -> 40/2008)
1994 143529 € Maestro 38
2008 275000 € Maestro 40
Muutos-% 92
1994 154 622 € Grand Soleil 38
2008 194 900 € Grand Soleil 40
Muutos-% 26
Vaikea on käsittää, miksi suomalaiset eivät ole saaneet hintaa pysymään kurissa kun se onnistuu esim. Grand Soleil'lta. Ja miksi aikanaan nuo Grand Soleil'ia halvemmat suomalaiset veneet ovat pian tuplahintaisia Grand Soleil'iin (ja moniin muihinkin) verraten.
Onko suomalaisten veneiden laatu tai varustelutaso noussut paljon? Jos on, sen on täytynyt olla surkea -90 luvulla. Tuskin kuitenkaan näin on. Toisaalta esim. Grand Soleil'in laatu / varustelukaan tuskin on romahtanut. Jäljelle jää telakat, ehkä suomalaisien pikkutelakoiden toimintatavoissa ei vain ole tapahtunut tarvittavaa kehitystä ja samaan aikaan palkka- ym kustannusten nousu on hinnoitellut veneet lähes pihalle.
Tuo suomalaisten veneiden 15 v kestänyt kova hinnan nousu selittää, miksi ainakin osan suomalaisten käytettyjen hinnat ovat viime vuosina pysyneet korkealla.
Ajatustapa "40% uuden hinnasta" nostaa kotimaisten käytettyjen hintaa verrattuna keskieurooppalaisiin, joissa uuden hintakehitys ei ole nostamassa käytettyjä.
Suomessa inflaatio ja palkkakustannukset ovat juuri nyt hiukan karkaamassa, joten lähivuosina suomalaisten telakoiden hintapaineet varmasti jatkuvat ja pitäisivät käytettyjenkin hintoja ylhäällä, mutta pian alkaa Grand Soleil'inkin tyyppisten uusien veneiden hinta jo rajoittamaan vanhojen käytettyjen hintaa.
Olen mieltänyt Grand Soleil'in laadukkaaksi veneeksi. Aikaisemmin en ole venettä nähnyt, muuta nykyiset messuilla olleet veneet tuottivat kuitenkin pettymyksen odotuksiini. Hintansa väärtejä ne saattavat hyvinkin olla, mutta päällepäin näkyvä laadukkuus oli minusta kaukana Maestrosta. Kuinka suureen osan hintaerosta laatuero kattaa jätän muiden ongelmaksi, koska en ole kumpaakaan hankkimassa.