perjantaina siis Raatihuoneen ympäristössä
Ristin Tie -vaellus
Onko joku menossa?
151765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä uskonnollinen propagandatilaisuus on vaarallinen esimerkki uskonnollisen ajattelun levittäytymisestä Suomeen. Pääsiäinen ja kaikki muutkin kristilliset juhlat tulisi kieltää ja kirkot purettava.
Jeesukseen uskovat ovat tappaneet enemmän ihmisiä kuin natsit Saksassa.
Porilaiset eivät saa missään tapauksessa mennä katsomaan tätä sairasta uskonnollista esitystä. Mielestäni tämä esitys pitäisi kieltää.
sitä varmaan mennä katsomaan..
No enpä ole menossa eikä moni muukaan. Toivottavasti en vahingossakaan eksy tämän touhun reitille perjantaina...
on aina niin hauskaa seurata...
Oikein maailman kieltä osattu otsikossa käyttää!
Ei nää meiän tulevaisuuden toivot taidakkaan ihan toivottomia olla?
Jos ei joku ristin tie jaksa kiinnostaa, miksi siitä pitäisi jotain hyvää sanoa. Minun ei tarvitse mielipiteitäni todistella. Mummojen touhua koko juttu. Kirkossakin käyn vain häissä tai hautajaisissa, enkä tunne kyseistä paikkaa millään tavalla ehdottoman tärkeäksi elämälleni. Jopa Sokoksen kodinosasto päihittää kirkon.
täällä ottaisi asiaan kantaa...
ilmaistakseni, ettei kyseinen naurettava touhu kiinnosta. Eihän tässä pyydetty kirjoittelemaan erityisesti mitään positiivista asiasta. Tosin sellaista en itse keksinyt. Siellä varmaan tuhlataan paperiakin jakamalla jotain jeesustelumainoksia. Menkää ihan rauhassa, tämän ikäistä kyseinen hommeli ei voisi vähempää kiinnostaa. ;)
On tää hauskaa tosiaan seurata näitä kakaroiden juttuja. Sen verran voin kertoa ettei tuo juttu minuakaan kiinnosta, mutten kuitenkaan turhaan höyryäisi noin kakaramaisesti täällä.
Juuri tuon kakaramaisuuden takia tätä on hauskaa seurata, tulee melkein nuoruus mieleen
Jonku ihmejutskan takii on skolestaki nyt niinku vapaat hei neljä päivää perätyste iha ihquu. Emmä tiä mix mut se o iha okei vetää vaix sidduu tai muute o tylsää. Parhaat bileet ikinä just ku voi mont päivää putkee vaa ryypät. Se o siistii. Siks varmaa se pääsiäine niinko onki et päästää bailaa!
Olen siis vielä ihan kakara. Muuten, en ryypiskele, vaan nautin esimerkiksi hyvää ja kallista viiniä tai vaikka kuoharia mieluummin kuin katselen jotain leikki-jeesusta.
Mulla oli ainakin hauskaa harjoituksissa ja näytelmässä. Matti Hakulinen on aika hauska ja mukava mies, ammattinäyteljiä ja sen huomaa.. Kyseessä oli siis näytelmä, ei siellä jaeltu uskonnollisia lehtisiä tai mitään, niin kuin kenties luulottelet.. Yleisöäkin oli kivasti tungokseen saakka, muitakin kuin mummoja.
Tottakai se pitää nähdä, vaikka en mikään uskova olekaan. Mutta hyvää teatteriesitystä on aina mukava katsoa oli sen uskonnollinen sanoma sitten mikä tahansa. Helsingissä ristin tie on toteutettu jo vuosikausia upeasti ja samaa odotan porinkin esitykseltä. :)
Hienoa, että tälläistä järjestetään!
Saisivat kakki hullut niskaansa kunnon suihkun.
Kaatosateessa kulkuetta katsellessa tunne on mahtava.
Sitä ei voita mikään.
Menkää ihmeessä katsomaan näytelmää kummaa.
Siellä itse Jeesus hääräilee ristisä kanssa parta liehuen tuulessa.
Saatte ihan sitä mitä aina haluattekin, sontaa näytelmän muodossa.
Esitän enkeliä joka soittaa raatihuoneen terassilta trumpettia, muistakaa tulla kattomaan =))
että silloin kun esim. Suomessa tapahtuu katastrofeja, esim. edesmennyt Jokelan ampumavälikohtaus, niin mihin silloin hädässä olevat ja hysteeriset ihmiset turvautuivat? Kirkkoon. Kirkot ja seurakuntasalit avasivat ovensa ja lohduttivat surevia ja valoivat uskoa tulevaisuuteen. Pitääkö aina tapahtua jotain katastrofaalista, jolloin ihmiset joutuvat perimmäisten kysymysten eteen. Nykyelämänmeno on niin kiireistä ja ihmiset ovat vieraantuneet kirkosta ja uskonnosta. Mutta kukaan ei ole kuolematon. Jokainen uskokoon mihin haluaa, mutta aina suuren surun kohdatessa jokainen varmaankin pohtii elämän rajallisuutta, tänään tässä, huomenna poissa. Kunnioittakaamme siis toistemme vakaumusta, oli kyseessä sitten ateisti tai evankelis-luterilainen. Kukin elää tavallaan!