Tuli äidin kanssa vietyä poika 3-vuotis neuvolaan. Hienoa eikö totta? Yhteiskunta hypettää isien tärkeyttä lasten asioista päätettäessä ja hoitaessa.
Neuvolassa ei kuitenkaan terveydenhoitaja tai lääkäri huomioinut minua ollenkaan! Kaikki kysymykset lapsen voinnista ja asioista suunnattiin suoraan äidille. Oli mukava olla siinä kuin ilmaa vaan vaikka teki mieli haistatella lekurille ja hoitsulle hiukan käytöstapoja.
En ole valittaja;) mutta onko muut isit ja äidit huomanneet samanlaista bullshit-käytöstä?
Neuvolassa ei kuitenkaan terveydenhoitaja tai lääkäri huomioinut minua ollenkaan! Kaikki kysymykset lapsen voinnista ja asioista suunnattiin suoraan äidille. Oli mukava olla siinä kuin ilmaa vaan vaikka teki mieli haistatella lekurille ja hoitsulle hiukan käytöstapoja.
En ole valittaja;) mutta onko muut isit ja äidit huomanneet samanlaista bullshit-käytöstä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja arvaa vaan että ko. neuvolan täti on tod.näk.
yh- jonka mies/isä ei ole osallistunut ?
Niin ne vaan monesti menee.
Mutta älä ole merheissasi. Luepa mitä neuvola korttiin tuli kirjattua. Väitän että siellä lukee kuinka isukki on mukana ja hoitaa lasta yhdessä äiteen kanssa.
Koeta kestee. Ihtees ja muita.
huomioida, koska kysymykset tehdään tietysti lasta hoitaneelle. Jos isä on kuitenkin ollut esim hoitovapaalla lasta hoitamassa, tulee kysymykset tehdä hänelle.
En kuitenkaan tiedä yhtään työssä käyvää äitiä, joka ei iltaisin hoitaisi lastaan/lapsiaan, kun on tullut työstä kotiin. Sen sijaan tiedän paljon isiä, jotka ovat kokonaan vapauttaneet itsensä lastensa hoidosta eivätkä koskaan ole edes lapsenvahtina, niin että vaimo pääsisi jonnekin.
Mulla sama juttu. Jos olemme molemmat neuvolassa, ei kukaan puhu minulle mitään. Olen myös paljon käyttänyt lapsia yksin neuvolassa ja silloin yleensä ensimmäisenä kysytään, että missä äiti on ja onko kaikki kunnossa. Mutta kyllä he ovat jo nykyisin tottuneet, että olen välillä mukana ja välillä yksin siellä. Ja kun ollaan mukana, niin minä leikin lapsen kanssa ja äiti saa sillä aikaa rauhassa jutella neuvolatädin kanssa ja parantaa maailmaa.
että neuvolan täti puhuu enempi sille, jolla on ipana sylissään :/
Pitääkö tuota vielä edes kysyä? Jos ensimäisen kerran neuvolassa kävit vasta kun lapsi on kolmen, mistä he tietäisivätkään että olet kiinnostunut toiminnasta, kun äiti on käynyt lapsen kanssa kaikki muut kerrat. Ihan sitä saa mitä tilaa. Kunnioitus ansaitaan, ei sitä OTETA noin vain.
Meillä ei ole vastaavanlaisia ongelmia ollut, koskapa se olen minä joka lapsen useimmin neuvolaan vien koskapa olen tässä kotona töissä.(äidillä työ on niin kaukana)
Ei se niin ole että "saa mitä tilaa"
Jos kerran olet lapsia hoitanu niin tiedät että se on:
" sitä saa mitä tulee "
Noh-noh feministikö se siellä huutelee?
Vastaan poikkeuksellisesti kirjoitukseesi. Täsmennän että olen kaikissa poikani neuvola-, lääkäri -ja sairaalakäynneillä ollut mukana, joten teoriasi ei nyt ottanut tulta;)
Synnytyksen jälkeisessä kotiuttamistarkastuksessa mieslääkäri puhui minulle kyllä suoraan, mutta nuo neuvolan ja tervarin rivihoitsut ja lekurit ovat jotenkin juntteja ja kivikaudelle kangistuneita.
En ole niitä jotka aamusta iltaan kirjoittelee näille palstoille, halusin vaan kuulla onko muilla samanlaisia huomioita. Hyvää pääsiäistä;)
Ei käynyt ilmi tuo osallistumisesi tuosta aloituksesta. Meilläpäin on kai sitten vaan parempia rivihoitsuja, lekureita, ja nlan terkkoja, kosken ole samaa ilmiötä huomannut. Meidän kohdalla keskutelut ovat suunnattu minulle, ja jopa soitot kotiin kun on seuraavan ajan aikaa vekslattu.
Jospa koittaisit itse ottaa heihin paremmin kontaktia? Etkä jäisi taka-alalle vain leikkimään lapsesi kanssa.
=) Se on hyvä isä =)
Pitää puolensa ja on mukana lapsen hoidossa, noita lisää. Taitaa olla aika "normaalia" että puhuvat vaan äidille vaikkei iso vaiva olis kääntää sitä päätä 3 astetta ja puhua myös isälle samassa keskustassa.
Jos olet tosiaan ollut kaikilla käynneillä mukana niin ajattele näin, että SINÄ olet se hyvä vanhempi ja hoitohenkilöt ovat vaan hölmöjä =)
t.isä ilman lasta
Vaimo on raskaana ja meillä on nyt ollut kaksi neuvolakäyntiä. Molemmilla kerroilla olin ainut mies neuvolassa ja tunsin oloni hyvin ulkopuoliseksi. Kovin miehiä kannustetaan ottamaan osaa raskauteen ja osallistumaan kaikkeen mahdolliseen raskauteen liittyvään. Luulisi, että neuvolassa edes katsottaisiin päin.
Voi tosin olla itsestäkin kiinni, miten asiat ottaa, mutta ainakin itse tunsin olevani väärässä paikassa.
Oli miten oli, meinaan kyllä jatkossakin osallistua kaikkeen mahdolliseen.
Ja koskettavan vääryyden koin suomen turussa...
Meillä samoja, mutta vielä räikeämpiä kokemuksia terveydenhuollosta / isien huomioimisesta. Meillä lapsi kuoli synnytykseen. KAKKI sairaalatädit olivat kyllä NIIIIIN empaattisia äidille, mutta isälle todettiin: JOS tarvitset sairaslomaa niin lääkäri voi kirjoittaa 5 ARKIpäivää. Tässä kaikki tuki, jonka isä sai....
ensimmäisen kerran lapsen kanssa neuvolassa vasta kun lapsi on kolmevuotias, on terveydenhoitajan reaktio ymmärrettävä.
Itse olen ollut mukana kaikilla lapsen neuvolakäynneillä alusta asti enkä ole moiseen rasismiin törmännyt.
ymmärrettää. On ihan järjetöntä vaatia, että isä olisi pois töistä neuvolakäyntien takia. Yleensäkään siellä ei tarvita kahta vanhempaa mukana. Ei siis ole m itään syytä kenenkään olettaa, että jos isä ei ole kolmeen vuoteen käynyt lapsensa kanssa neuvolassa, hän ei ole kiinnostunut lapsestaan tai tiedä hänestä mitään.
Meillä raskausaikana mentiin sairaalaan kuuntelemaan jotakin raskausajan diabetekseen liittyvää luentoa / ohjausta. Kutsulapussa luki vielä lopussa "Isät mukaan". Paikanpäällä sitten tuli terveydenhoitaja paikalle ja totesi että isät voivat mennä vaikka kahville ja tulla hakemaan vaimot ehkä tunnin tai kahden päästä. Asiaa kysyessä syyksi selvisi se, että kovin monen naisen mies ei ollut tullut paikalle, joten olisi mukavempaa näille naisille ettei muidenkaan miehiä oteta mukaan.
Äitiysloman jälkeen jäin koti-isäksi hoitamaan esikoistamme. Vaimo tahtoi tulla mukaan neuvolakäynneille ja siellä tapahtui seuraavaa: neuvolantäti katsoo vaimoa silmiin ja kysyy: mitenkäs teidän arki sujuu. Vaimo vastaa: Pitää kysyä tuolta isältä, koska hän on koti-isänä. Neuvolantäti tähän että jaa, ja jatkaa kaikkien arkea koskevien kysymyksien kysymistä vaimolta... vaimo loukkaantuu puolestani ja kysyy mielenosoituksellisesti aina minulta neuvolantädin kysymykset ja välittää ne tädille. Tämäkään ei saa tätiä esittämään kysymyksiä suoraan minultä eli isältä.
En oikein tiedä itkeäkö vai nauraa, mutta vaikeata on joillekin tajuta tilanteiden olevan erilaisia eri perheissä.