http://www.sak.fi/site/include/tulosta.jsp?id=29973
Paremmat työehdot
SAK - 30.01.2007 - 15:47
Ammattiliitot ovat vahvoja vaikuttajia. Ne vaikuttavat työpaikkojen arjessa, työntekijä- ja työnantajapuolen välisissä neuvotteluissa sekä myös työntekijöiden elinolojen parantamiseen liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Ammattiliittojen toiminnan ydin on kuitenkin työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvänä.
Ammattiliittojen saavutuksia ovat mm.
* kahdeksan tunnin työpäivä
* viisipäiväinen työviikko
* vuosiloma
* talviloma
* sairasajan palkka
* irtisanomissuoja
* äitiys- ja vanhempainloma
* ylityökorvaukset
* lomaltapaluuraha
Työ- ja virkaehtosopimukset
Tärkein ammattiliiton jäsenyyden tuoma etu on työehtosopimus. Jokaisen työntekijän oma asia on hoitaa työnsä kunnolla, mutta ammattiliittojen ja työnantajaliittojen tekemällä työehtosopimuksella sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Samalla sovitaan työajoista, sairausajan palkasta, yli- ja vuorotyökorvauksista ja lomista. Vaikka ihminen tuntisi itsensä kuinka päteväksi, on yksin mahdotonta tietää ammattitaitonsa ja työnsä markkinahintaa.
Ammattiliitot ovatkin ajaneet jäsentensä palkka-asioita todella hyvin. Muutama vuosi sitten havaittiin, että työntekijöillä, joita liittojen neuvottelemat yleissitovat työehtosopimukset koskevat, ovat palkat viisi prosenttia paremmat kuin niillä, jotka jäävät työehtosopimusten ulkopuolella. (Lähde: Suomen Yrittäjät ry:n tutkimus Työehtosopimusten kattavuus, palkat ja työllisyys).
Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan mm.
* vähimmäispalkka ja palkanlisät
* työajat
* vuosilomat
* yli- ja vuorotyökorvaukset
* sairausajan palkka
* lomarahat
* irtisanomissuoja
Työehdot eivät ole itsestään selvä asia. Suomen lait eivät määrittele esimerkiksi vähimmäispalkkaa. Lait on tehty yleisiksi ja ne ovat heikompia kuin työehtosopimukset.
Työehdot sovitaan ammatti- ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa. Ne ovat väännön paikka, joissa testataan, paljonko työnantajat ovat valmiita työvoimasta maksamaan. Parhaat tulokset syntyvät, kun työnantajat tietävät, että alan työntekijät kuuluvat liittoon ja tukevat sen toimintaa. Mitä useampi työntekijä kuuluu alansa ammattiliittoon, sen paremmin liitto näissä väännöissä pärjää.
Työehtosopimuksella taataan minimi. Sitä paremmista ehdoista voi jokainen sopia itse työnantajan kanssa. Työnantajille vähimmäistyöehdoista sopiminen takaa myös reilummat kilpailuolot, kun naapuriyrittäjä ei pääse vetämään välistä maksamalla työntekijöille nälkäpalkkaa.
Paremmat työehdot
SAK - 30.01.2007 - 15:47
Ammattiliitot ovat vahvoja vaikuttajia. Ne vaikuttavat työpaikkojen arjessa, työntekijä- ja työnantajapuolen välisissä neuvotteluissa sekä myös työntekijöiden elinolojen parantamiseen liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Ammattiliittojen toiminnan ydin on kuitenkin työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvänä.
Ammattiliittojen saavutuksia ovat mm.
* kahdeksan tunnin työpäivä
* viisipäiväinen työviikko
* vuosiloma
* talviloma
* sairasajan palkka
* irtisanomissuoja
* äitiys- ja vanhempainloma
* ylityökorvaukset
* lomaltapaluuraha
Työ- ja virkaehtosopimukset
Tärkein ammattiliiton jäsenyyden tuoma etu on työehtosopimus. Jokaisen työntekijän oma asia on hoitaa työnsä kunnolla, mutta ammattiliittojen ja työnantajaliittojen tekemällä työehtosopimuksella sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Samalla sovitaan työajoista, sairausajan palkasta, yli- ja vuorotyökorvauksista ja lomista. Vaikka ihminen tuntisi itsensä kuinka päteväksi, on yksin mahdotonta tietää ammattitaitonsa ja työnsä markkinahintaa.
Ammattiliitot ovatkin ajaneet jäsentensä palkka-asioita todella hyvin. Muutama vuosi sitten havaittiin, että työntekijöillä, joita liittojen neuvottelemat yleissitovat työehtosopimukset koskevat, ovat palkat viisi prosenttia paremmat kuin niillä, jotka jäävät työehtosopimusten ulkopuolella. (Lähde: Suomen Yrittäjät ry:n tutkimus Työehtosopimusten kattavuus, palkat ja työllisyys).
Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan mm.
* vähimmäispalkka ja palkanlisät
* työajat
* vuosilomat
* yli- ja vuorotyökorvaukset
* sairausajan palkka
* lomarahat
* irtisanomissuoja
Työehdot eivät ole itsestään selvä asia. Suomen lait eivät määrittele esimerkiksi vähimmäispalkkaa. Lait on tehty yleisiksi ja ne ovat heikompia kuin työehtosopimukset.
Työehdot sovitaan ammatti- ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa. Ne ovat väännön paikka, joissa testataan, paljonko työnantajat ovat valmiita työvoimasta maksamaan. Parhaat tulokset syntyvät, kun työnantajat tietävät, että alan työntekijät kuuluvat liittoon ja tukevat sen toimintaa. Mitä useampi työntekijä kuuluu alansa ammattiliittoon, sen paremmin liitto näissä väännöissä pärjää.
Työehtosopimuksella taataan minimi. Sitä paremmista ehdoista voi jokainen sopia itse työnantajan kanssa. Työnantajille vähimmäistyöehdoista sopiminen takaa myös reilummat kilpailuolot, kun naapuriyrittäjä ei pääse vetämään välistä maksamalla työntekijöille nälkäpalkkaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
joita monet porvarit vastustavat poikkeuksena vain ne jotka ansaitsevat elantonsa palkkatyöllä.
En tiedä, miksi he lukevat itsensä porvareiksi. Porvarihan on kauppias ja yrittäjä, ei työntekijä.
minä olen palkkatyöläinen niin kovin monen muun joukossa ja kuten niin moni muukin työläinen, kannatan ylläluetteloituja aiheita ja vastustan pahaa ja verenhimoista aatetta, jota kommunismiksi kutsutaan ja silti ainoa, joka minua porvariksi haukkuu, on kommunisti. te kommunistit meitä työläisiä porvareiksi ja riistäjiksi luokittelette. emme me eikä kapitalistit. te sitä luokkavihaa ylläpidätte...
olet täysin oikeassa.
komut vois opiskella tai jyvitellä sanastonsa uusiksi. komut luulevat eivät tiedä.
Kaikki uskon lahkot tässäajassa ovat suvaitsemattomia putkinäköisiä omaan napaan tuijottajia ja niin myös kommunistit koska sehän on myös uskoon perustuva äärilahko..
Lait säädetty porvarivetoisessa eduskunnassa.
Ei tarvinne kommentoida enempää...
tyhmempikin,ei tarvinne enempää kommentoida.
Jos tädillä on munat niin täti ei olekkaan täti vaan täti on setä.
Eli täällä jotkut valopäät nimittelevät porvareiksi kaikkia muita, kuin kommunistejä. Niin milloin eduskunnassa on ollut täysi enemmistö kommunisteillä?
Eli mitenkäs nämä käsite viidakot on?
jorinasi liittyy tähän keskusteluun?
Ja noita kannattavat myös ns "porvarit" joita
teidän punamulkkujen mielestä ovat kaikki, jotka
eivät anna tatuoida perseeseensä leniniä toiseen
ja stalinia toiseen kannikkaan!
Mainitut työläistä koskevat asiat ovat edistyneem-
piä kuin missään punikkien ylistämässä "työläisten
paratiisissa".
Lisättynä kansalaisoikeuksilla.
Että silleen.
Yhteistyössä nuo ovat syntyneet.
Demokraattisessa sivistysvaltiossa jota ei ole
tuhottu kommunismin syövällä.
Että 60% SAK jäsenistä on PORVARI puolueista ja he ovat asiat ajaneet kuntoon,
Mutta kommunistien on vaikea ymmärtää, että työmies ei kannata heidän aatettaan.
Osaatteko punanutut kertoa, että mikä hyvinvointilaki on hyväksytty eduskunnassa porvareiden sitä vastustaessa?? Ei kovinkaan montaa sillä meillä on lähes aina ollut porvarivetoinen eduskunta - mutta tätähän ei punatulkun ajatteluelin pysty hahmottamaan.