Niin se tuli taas todistetuksi. Jos Ruotsia ei lasketa on Suomessa koko Euroopan tehottomin ja turhin julkinen hallinto. Euroopan keskuspankin teettämä raportti jättää Ruotsin ja Suomen viimeisiksi vertailtaessa julkisen sektorin tehokkuutta.
"Tutkimus väittää myös, että jos Ruotsin verovarat käytettäisiin yhtä tehokkaasti kuin Luxemburgissa tai Japanissa, voitaisiin nykyisistä kuluista vähentää 500 miljardia kruunua ilman, että sillä olisi mitään vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin." IL 30.07.03, s.9.
Suomalaisten verotusta voidaan keventää ja silti säilyttää kaikki palvelut, jos toimitaan kuten Euroopan keskupankin raportti antaa aihetta.
Raskain, tarpeettomin ja eniten vahinkoa kansalaisille aiheuttava on ympäristöhallinto. Pikainen laskenta sanoo, että ympäristöministeriön lisäksi päällekkäisiä "töitä" tehdään Suomen Ympäristökeskuksessa ja 13 alueellisessa ympäristökeskuksessa. Lähes kaikissa Suomen kunnissa taitaa olla melkoinen joukko ympäristövirkamiehiä. Myös lääninhallituksissa ja maakuntien liitoissa hallinnoidaan samojen asioiden kimpussa.
On laskettu, että sillä rahalla, joka Suomessa käytetään julkishallintoon, voitaisiin pyörittää 20 miljoonan kansaa.
Minun mielestäni tästä ongelmasta täytyy käynnistää laaja asiallinen keskustelu. Siis miten ja millä aikataululla Suomen julkinen hallinto "ajetaan alas" sille tasolle kuin se kuuluukin. Ja mikä se taso on? Siitäkin on keskusteltava. Laajan kerskustelun käynnistäminen on kansallisesti ja kansantaloudellisesti todella merkittävä teko.
Se tiedetään, että virkamiehet ja poliitikot eivät halua näistä asioista keskustella. Ei myöskään poliitikkoja liehittelevä lehdistö.
Tai no... syyttävät keskustelun avaajia propagandasta ja yhteiskuntajärjestelmän murentamisesta. Ja ne jotka arvostelevat ympäristöhallintoa leimataan ympäristön ja luonnonsuojelun vastustajiksi.
Tuon tämän aiheen tarkoituksella keskusteluun useammalle keskusteluryhmälle ja toivon todella, että asiasta ryhdytään tosissaan puhumaan.
Tehoton julkishallinto
8
232
Vastaukset
- tarpeeton?
Suomessa epäilemättä on tehottomuutta julkishallinnossa. Tässä itse keksimäni, yksinkertainen kriteeri: sellainen virkamies on tarpeeton, joka ei työssään joudu tekemisiin tavallisen kansalaisen kanssa.
Tällä kriteerillä tarkasteltuna tarpeellisia ovat esimerkiksi poliisit ja sairaanhoitajat. Toisaalta hallintotehtävistä löytyy paljon porukkaa, joka on työssään tekemisissä vain muiden virkamiesten kanssa.
Ympäristö- metsä- ja maataloushallinto on tosiaankin tehottomuudesta pahimpia esimerkkejä: lukuisia, samoja tehtäviä hoitavia organisaatioita. Joku vuosi sitten laskettiin, että maataloushallinnon virkamiehiä on maatilojen määrään suhteutettuna niin paljon, että kukin virkamies ehtisi vuodessa olla yhdellä maatilalla useita kuukausia! EU-byrokratian lisääntymisen jälkeen tilanne on varmaan vieläkin pahempi.
Kyseessä on myös aluepolitiikka: maaseutuun panostetaan tosiasiassa melkoisesti. Useimmat maaseudulle kenttätyöhön sijoitetut virkamiehet lienevät alussa esittämäni kriteerin mukaan tarpeellisia.
Eniten tarpeettomia virkamiehiä löytynee valtion keskushallinnosta. Hallinnonaloista riippuen vaihtelee tarpeettomuus melkoisesti. Käsittääkseni Poliisia, Rajavartiolaitosta ja Ulkomaalaisvirastoa hallinnoiva Sisäasianministeriö on tehtäviinsä nähden jopa alimitoitettu.
Valtion keskushallinnolla on kymmeniätuhansia työpaikkoja pääkaupunkiseudulla. Mitään erityistä syytä, miksi näiden työpaikkojen pitäisi sijaita juuri Helsingissä, ei ole.
Toisaalta virkojen siirtäminen pois pääkaupunkiseudulta on vaikeaa. Esimerkkinä Vantaalta Rovaniemelle siirtyvä Poliisin tietotekniikkakeskus: seitsemästäkymmenestä työntekijästä ilmeisesti vain muutama tulee siirtymään Rovaniemelle. Pääkaupunkiseudulle jääville keksitään muuta työtä, Rovaniemelle taas rekrytoidaan uutta henkilökuntaa. Kannatan tasa-arvoista aluepolitiikkaa, mutta onko tällaisissa, huomattavat kulut aiheuttavissa pakko-operaatioissa mitään mieltä?- Veronmaksaja
Hyvä kommentti sinulta "Tarpeeton?". Suurin piirtein noin minäkin määrittelisin karkeasti tarpeettoman ja tarpeellisen julkishallinnon.
Myös kuntaportaassa olisi paljon paljon karsittavaa. Kaikkia elinvoimaisia pieniä kuntia ei tarvitsisi lakkauttaa eikä yhdistää toisiinsa. Voitaisiin pikemminkin vahvistaa seutukuntia yhteisen hallinnon alle säilyttäen kuntien itsenäisyys. Kuhunkin kuntaan jäisi vain vaaleilla valittu pormestari, joka seutuvaltuustossa pitäisi oman kunnan puolia. Ei jokaisessa 1000 - 5000 kunnassa tarvita sellaista määrää hallintovirkamiehiä kuin niissä on nyt. 20000 - 100000 asukkaan seutukunnat pärjäisivät hyvin yhdellä sivistystoimen johtajalla, teknisellä johtajalla jne. Panostetaan enemmän paikalliseen terveydenhoitohenkilöstöön ja koulutukseen siis ruohonjuuritasoon eikä hallintoon.
Hallinnon remonttiin voisi antaa esim. 5-10 vuoden siirtymäaika, jolloin iso osa hallintovirkamiehistä ehtisi eläköityä ja hakeutua muualle tuottavampaan työhön.
Korostan: puhun koko ajan ensisijaisesti hallinnon karsimisesta en suorittavan, ihmisten kanssa hyvää työtä tekevän virkakunnan. - tarpeeton?
Veronmaksaja kirjoitti:
Hyvä kommentti sinulta "Tarpeeton?". Suurin piirtein noin minäkin määrittelisin karkeasti tarpeettoman ja tarpeellisen julkishallinnon.
Myös kuntaportaassa olisi paljon paljon karsittavaa. Kaikkia elinvoimaisia pieniä kuntia ei tarvitsisi lakkauttaa eikä yhdistää toisiinsa. Voitaisiin pikemminkin vahvistaa seutukuntia yhteisen hallinnon alle säilyttäen kuntien itsenäisyys. Kuhunkin kuntaan jäisi vain vaaleilla valittu pormestari, joka seutuvaltuustossa pitäisi oman kunnan puolia. Ei jokaisessa 1000 - 5000 kunnassa tarvita sellaista määrää hallintovirkamiehiä kuin niissä on nyt. 20000 - 100000 asukkaan seutukunnat pärjäisivät hyvin yhdellä sivistystoimen johtajalla, teknisellä johtajalla jne. Panostetaan enemmän paikalliseen terveydenhoitohenkilöstöön ja koulutukseen siis ruohonjuuritasoon eikä hallintoon.
Hallinnon remonttiin voisi antaa esim. 5-10 vuoden siirtymäaika, jolloin iso osa hallintovirkamiehistä ehtisi eläköityä ja hakeutua muualle tuottavampaan työhön.
Korostan: puhun koko ajan ensisijaisesti hallinnon karsimisesta en suorittavan, ihmisten kanssa hyvää työtä tekevän virkakunnan.Kunnan pienuudesta voi olla myös etua. Joissain pienissä kunnissa esimerkiksi terveydenhoidon menot asukasta kohti ovat pienempiä kuin isoissa kaupungeissa, joissa nämä kulut pikemminkin keskiarvon yläpuolella. Lähinnä hallintokulujen syytä, arvelisin.
Pienissä kunnissa hallinto on melkoisen suppea jo nyt. Eri asia on, tarvitseeko esimerkiksi vierekkäisillä muutaman tuhannen asukkaan kunnilla olla oma elinkeinoasiamies, kuten vielä paikoin on tilanne.
Kuntien valtiontukiosuuksien supistaminen on saanut aikaan melkoisia menojen höyläyskuureja. Osin tästä syystä kunnat ovat yhä enemmän lisäämässä yhteistyötä. Esimerkiksi taloushallinnon alueellisia yhdistämisiä on tekeillä ja niitä on jo toteutettukin.
Kuntien palveluissa on epäilemättä tasoeroja. Helsingissä pidetään luonnollisina palveluja, jotka monissa kunnissa ovat vain haaveita. Helsingissäkin menojen supistukset näytetään ensi sijassa tehtävän sosiaali- ja kulttuuripuolen palveluista, rönsyävään hallintobyrokratiaan ei puututa. Muuten, Helsingin kaupungin palveluksessa on noin 50 000 ihmistä. Helsingissähän on reilut 500 000 asukasta. - Veronmaksaja
tarpeeton? kirjoitti:
Kunnan pienuudesta voi olla myös etua. Joissain pienissä kunnissa esimerkiksi terveydenhoidon menot asukasta kohti ovat pienempiä kuin isoissa kaupungeissa, joissa nämä kulut pikemminkin keskiarvon yläpuolella. Lähinnä hallintokulujen syytä, arvelisin.
Pienissä kunnissa hallinto on melkoisen suppea jo nyt. Eri asia on, tarvitseeko esimerkiksi vierekkäisillä muutaman tuhannen asukkaan kunnilla olla oma elinkeinoasiamies, kuten vielä paikoin on tilanne.
Kuntien valtiontukiosuuksien supistaminen on saanut aikaan melkoisia menojen höyläyskuureja. Osin tästä syystä kunnat ovat yhä enemmän lisäämässä yhteistyötä. Esimerkiksi taloushallinnon alueellisia yhdistämisiä on tekeillä ja niitä on jo toteutettukin.
Kuntien palveluissa on epäilemättä tasoeroja. Helsingissä pidetään luonnollisina palveluja, jotka monissa kunnissa ovat vain haaveita. Helsingissäkin menojen supistukset näytetään ensi sijassa tehtävän sosiaali- ja kulttuuripuolen palveluista, rönsyävään hallintobyrokratiaan ei puututa. Muuten, Helsingin kaupungin palveluksessa on noin 50 000 ihmistä. Helsingissähän on reilut 500 000 asukasta.Olet oikeassa. Moni pieni kunta on tehokkaampi kuin iso. Ehkäpä juuri, kuten sanoitkin, siksi kun niiden hallintorakenne on tehokkaampi. Tosin niissäkin toiset virkamiehet tekevät tosissaan töitä ja saavat jotain hyvääkin aikaseksi. Toiset taas oleilevat virkapaikallaan virka-ajan. Siipiveikkoina.
Jos valtiovalta ei tukisi kuntia olisi monen kunnan pakko tehdä karsintoja myös hallinnossa. Nykyään on liikaa kuntia, joiden kokoama verokertymä ei kata edes viranhaltijoiden palkkakuluja. - crc
tarpeeton? kirjoitti:
Kunnan pienuudesta voi olla myös etua. Joissain pienissä kunnissa esimerkiksi terveydenhoidon menot asukasta kohti ovat pienempiä kuin isoissa kaupungeissa, joissa nämä kulut pikemminkin keskiarvon yläpuolella. Lähinnä hallintokulujen syytä, arvelisin.
Pienissä kunnissa hallinto on melkoisen suppea jo nyt. Eri asia on, tarvitseeko esimerkiksi vierekkäisillä muutaman tuhannen asukkaan kunnilla olla oma elinkeinoasiamies, kuten vielä paikoin on tilanne.
Kuntien valtiontukiosuuksien supistaminen on saanut aikaan melkoisia menojen höyläyskuureja. Osin tästä syystä kunnat ovat yhä enemmän lisäämässä yhteistyötä. Esimerkiksi taloushallinnon alueellisia yhdistämisiä on tekeillä ja niitä on jo toteutettukin.
Kuntien palveluissa on epäilemättä tasoeroja. Helsingissä pidetään luonnollisina palveluja, jotka monissa kunnissa ovat vain haaveita. Helsingissäkin menojen supistukset näytetään ensi sijassa tehtävän sosiaali- ja kulttuuripuolen palveluista, rönsyävään hallintobyrokratiaan ei puututa. Muuten, Helsingin kaupungin palveluksessa on noin 50 000 ihmistä. Helsingissähän on reilut 500 000 asukasta.Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun puhutaan Helsingissä kunnan palkkalistoilla olevista, niin siinä on vallan helvetisti porukkaa, joka ei ole byrokratiaa. Sitä paitsi Helsingin palkkalistoilla on 39 000 ihmistä eikä 50 000. Asukkaita taas on 560 000 eikä 500 000.
Tohon kaupungin työntekijöiden määrään mahtuu ensi sijassa sairaanhoitajia, bussikuskeja, rakennusmiehiä jne... - crc
crc kirjoitti:
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun puhutaan Helsingissä kunnan palkkalistoilla olevista, niin siinä on vallan helvetisti porukkaa, joka ei ole byrokratiaa. Sitä paitsi Helsingin palkkalistoilla on 39 000 ihmistä eikä 50 000. Asukkaita taas on 560 000 eikä 500 000.
Tohon kaupungin työntekijöiden määrään mahtuu ensi sijassa sairaanhoitajia, bussikuskeja, rakennusmiehiä jne...Ja kun kattoo haja-asutusalueiden pikkukuntia, niin niillä tämä kunnan palkollisten suhde yksityisen sektorin työpaikkoihin on tosi hurja. Lapissa on kuntia, joissa ei käytännössä ole kuin kunnan ja valtion työpaikkoja. Niin, että Helsingin 39 000 duunaria ei ole mitenkään suuri luku, koska yksityinen sektori kantaa Helsingissä tän määrään kevyesti - ja joutuu kantamaan muuten noiden haja-asutusalueiden kuntapalkolliset myös... En ole Helsingin kaupungilla töissä...
- Veronmaksaja
crc kirjoitti:
Ja kun kattoo haja-asutusalueiden pikkukuntia, niin niillä tämä kunnan palkollisten suhde yksityisen sektorin työpaikkoihin on tosi hurja. Lapissa on kuntia, joissa ei käytännössä ole kuin kunnan ja valtion työpaikkoja. Niin, että Helsingin 39 000 duunaria ei ole mitenkään suuri luku, koska yksityinen sektori kantaa Helsingissä tän määrään kevyesti - ja joutuu kantamaan muuten noiden haja-asutusalueiden kuntapalkolliset myös... En ole Helsingin kaupungilla töissä...
Koko ajan on puhuttu ensisijaisesti hallinnosta ei niinkään arvokasta työtä tekevästä suorittavasta portaasta. Poliisit, palomiehet, lääkärit, opettajat, nuorisotyöntekijät, sairaanhoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat ja vastaavat sekä heidän toimintaedellytyksensä ovat aina ensimmäisinä säästöjen ja supistusten kohteina. Hallinto, johto, suunnittelu, tutkimus jne on se, joka tekee pääasiassa turhaa, tuottamatonta ja tehotonta "työtä". Esim. kunnissa joissa väkiluku vähenee lakkautetaan kouluja, supistetaan opetusvälineissä, mutta ei missään nimessä kosketa hallintoon.
Ja Helsingistä vielä: siellähän ne pahimmat syöttiläät majailevat. Valtion ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Ja muu Suomi maksaa. Helsinki tosin noukkii heidänkin verotulot.
Maa- ja metsätalousministeriö taitaa olla ainoa, jossa on viime vuosina tehty karsintaa: tänään uutisoitiin, että muutamassa vuodessa on väkeä vähennetty ko. ministeriöstä n. 10000:sta n. 7000:een.
- Taisto
Älä jätkä puutu sellaiseen asiaan, joka ei sulle kuulu. Näistä asioista päättävät parlamentaarisesti valitut poliitikot ja viranhaltijat. Sinun kaltaiset kademieliset populistit pysytelkööt lestissään.
Tästä asiasta ei tartte tulla asiaa ymmärtämättömien keskustelemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6517996Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672283Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332199- 1471775
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251262Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511243Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1101165Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65849Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59815Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7754