VL:iä paljon Wincapitassa

Ei kai ole syntiä yrittää parantaa elinolojaan?
Winclubiin sijoittaminen on yksi tapa saada hieman
ylimääräistä perheelleen.

Kuten lehdistä voi lukea, winclub oli sijoitus
kerho joka huijasi rahaa sijoittajilta. Ensin
luvattiin 400% vuotuinen tuotto ja sitten johto
katosi rahat mukanaan.

Näitä huijattuja clubilaisia on erityisesti ollut
pohjanmaalla ja kuopion seudulla.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1507976

Tässäpä tietoa ja keskustelua käydään!

Verkostomarkkinointi on liiketoimintaa, jossa yhtiön edustajat myyvät yhtiön tuotteita joko jälleenmyyden tai edustajana ja jossa yhtiön kaikki edustajat voivat hankkia yhtiölle uusia edustajia ja saada palkkioita hankkimiensa edustajien, näiden hankkimien edustajien ja niin edelleen, myyntiin perustuen.

Sen sijaan että verkostomarkkinointiyhtiö möisi tuotteen 5 eurolla jollekin toiselle maahantuontiyhtiölle, joka möisi sen eteenpäin kalliimmalla tukkuyhtiölle, jossa sitten moniportainen myyntiorganisaatio möisi sen eteenpäin vähittäiskaupalle, joka sitten myös myy sen kallimmalla loppuasiakkaalle esim. 20 eurolla, vm-yhtiö myy samalla hinnalla suoraan loppuasiakkaalle ja maksaa edustajilleen palkkioita jotka ovat mahdolliset koska maahantuonti-tukkuyhtiö-vähittäiskauppa -organisaation korvaa edustajista (suoramyyjistä) koostuva organisaatio.

Luonnollisestikaan yhtiö ei voi maksaa palkkioita ilman rajoituksia, vaikkapa jokaiselle ilman muuta ehtoa 5 % organisaation myynnistä vaikkapa sadalta tasolta, sehän olisi silloin 500 % myynnistä.

Tyypillisesti palkkiointi rajataan maksamalla palkkiota esimerkiksi kuudennen sukupolven edustajaan asti. Hankkimasi edustaja on 1. sukupolven edustaja, tämän hankkima 2. sukupolven ja niin edelleen. Näin toimitaan Unilevel-palkkioinnissa.

Breakaway-palkkioinnissa taas "sukupolviksi" lasketaan vain ne jotka ovat saavuttaneet riittävän myynnin yhdessä irtaantumattoman organisaationsa kanssa, jolloin ansaintamahdollisuus on suurempi.

Binäärisissä järjestelmissä koko organisaatio jakaantuu kahteen "jalkaan" eli jos hankit useamman kuin kaksi edustajaa, he asettuvat hankkimiesi edustajien organisaatioon ja niin edelleen. Näissä järjestelmissä yksinkertaisimmillaan maksetaan esim. 10 % koko organisaation myynnistä syvyydestä riippumatta, mutta vain ns. heikomman jalan tekemästä myynnistä.

Wincapita ei ollut verkostomarkkinointiyhtiö vaan ponzi-huijaus. Ponzi-huijauksissa myöskin jäsenet voivat hankkia jäseniä, heille maksetaan myös näiden huijauksista rahaa, mutta toiminta eroaa verkostomarkkinoinnissa etenkin sillä, että verkostomarkkinoinnissa ei hankita rahaa sijoitushuijauksin, vaan tuotteita myymällä. Raha tulee ns. organsisaation ulkopuolelta. Jos ei myy eikä rakenna myyntiorganisaatiota joka möisi, tai rakentaa myyntiorganisaation joka ei myy, ei saa mitään, koska ei saa mitään aikaan. Ponzeissa taas luvataan tuottoa, yleensä suurta (kuten Wincapitassa jopa yli 400 % vuotuista tuottoa), sillä että siihen sijoittaa rahaa, mitään ei tarvitse myydä, sijoittaa vain rahaa. Kun rahaa tulee, sijoittajat kertovat siitä kavereilleen jne, josta seuraa se, että homma kasvaa, ja ponzi voi maksaa aikaisemmille sijoittajille rahaa myöhempien maksamista maksuista. Tästä tulee vaikutelma, että ponzin kertomat, usein mysteeriolta kuulostavat, sijoitukset olisivat niiden tuottojen takana. Kun ponzi alkaa kaatua, eli mukaan tulevien uusien sijoitusten määrä ei riitä maksamaan valevoittoja, ponzi suljetaan ja ponzin alkuunpanija katoaa rahoineen.

verkostomarkkinoinnista tie... kirjoitti:

Verkostomarkkinointi on liiketoimintaa, jossa yhtiön edustajat myyvät yhtiön tuotteita joko jälleenmyyden tai edustajana ja jossa yhtiön kaikki edustajat voivat hankkia yhtiölle uusia edustajia ja saada palkkioita hankkimiensa edustajien, näiden hankkimien edustajien ja niin edelleen, myyntiin perustuen.

Sen sijaan että verkostomarkkinointiyhtiö möisi tuotteen 5 eurolla jollekin toiselle maahantuontiyhtiölle, joka möisi sen eteenpäin kalliimmalla tukkuyhtiölle, jossa sitten moniportainen myyntiorganisaatio möisi sen eteenpäin vähittäiskaupalle, joka sitten myös myy sen kallimmalla loppuasiakkaalle esim. 20 eurolla, vm-yhtiö myy samalla hinnalla suoraan loppuasiakkaalle ja maksaa edustajilleen palkkioita jotka ovat mahdolliset koska maahantuonti-tukkuyhtiö-vähittäiskauppa -organisaation korvaa edustajista (suoramyyjistä) koostuva organisaatio.

Luonnollisestikaan yhtiö ei voi maksaa palkkioita ilman rajoituksia, vaikkapa jokaiselle ilman muuta ehtoa 5 % organisaation myynnistä vaikkapa sadalta tasolta, sehän olisi silloin 500 % myynnistä.

Tyypillisesti palkkiointi rajataan maksamalla palkkiota esimerkiksi kuudennen sukupolven edustajaan asti. Hankkimasi edustaja on 1. sukupolven edustaja, tämän hankkima 2. sukupolven ja niin edelleen. Näin toimitaan Unilevel-palkkioinnissa.

Breakaway-palkkioinnissa taas "sukupolviksi" lasketaan vain ne jotka ovat saavuttaneet riittävän myynnin yhdessä irtaantumattoman organisaationsa kanssa, jolloin ansaintamahdollisuus on suurempi.

Binäärisissä järjestelmissä koko organisaatio jakaantuu kahteen "jalkaan" eli jos hankit useamman kuin kaksi edustajaa, he asettuvat hankkimiesi edustajien organisaatioon ja niin edelleen. Näissä järjestelmissä yksinkertaisimmillaan maksetaan esim. 10 % koko organisaation myynnistä syvyydestä riippumatta, mutta vain ns. heikomman jalan tekemästä myynnistä.

Wincapita ei ollut verkostomarkkinointiyhtiö vaan ponzi-huijaus. Ponzi-huijauksissa myöskin jäsenet voivat hankkia jäseniä, heille maksetaan myös näiden huijauksista rahaa, mutta toiminta eroaa verkostomarkkinoinnissa etenkin sillä, että verkostomarkkinoinnissa ei hankita rahaa sijoitushuijauksin, vaan tuotteita myymällä. Raha tulee ns. organsisaation ulkopuolelta. Jos ei myy eikä rakenna myyntiorganisaatiota joka möisi, tai rakentaa myyntiorganisaation joka ei myy, ei saa mitään, koska ei saa mitään aikaan. Ponzeissa taas luvataan tuottoa, yleensä suurta (kuten Wincapitassa jopa yli 400 % vuotuista tuottoa), sillä että siihen sijoittaa rahaa, mitään ei tarvitse myydä, sijoittaa vain rahaa. Kun rahaa tulee, sijoittajat kertovat siitä kavereilleen jne, josta seuraa se, että homma kasvaa, ja ponzi voi maksaa aikaisemmille sijoittajille rahaa myöhempien maksamista maksuista. Tästä tulee vaikutelma, että ponzin kertomat, usein mysteeriolta kuulostavat, sijoitukset olisivat niiden tuottojen takana. Kun ponzi alkaa kaatua, eli mukaan tulevien uusien sijoitusten määrä ei riitä maksamaan valevoittoja, ponzi suljetaan ja ponzin alkuunpanija katoaa rahoineen.

olipa hyvä selvitys. Voi noita onnettomia, jotka ovat menneet tuohon ansaan. Kuuleman mukaan on monet sijoittaneet jopa satoja tuhansia! Seuraavaksi voi mennä jopa mielenterveys.