Kun lapseni ilmoitti tulostaan maailmaan, oli miesystäväni jättänyt minut ennen tietoa raskaudesta.
Teimme kuitenkin ratkaisun , että synnytän lapsen, mutta mies ei ole velvollinen mihinkään. Hän sai itse päättää pitääkö lapseen yhteyttä vai luopuuko isyydestään.
Nyt lapsi on syntynyt ja elän onnellisesti uudessa parisuhteessa ja uusi mies on tunnustanut lapsen omakseen.
Olen kuitenkin viimeaikoina miettinyt, että pitäisikö minun ottaa yhteyttä lapsen oikeaan isään jos hän vaikka haluaisi kuitenkin edes kerran tavata lapsensa ja pitää tätä sylissään. En kuitenkaan halua, että hän kuvittelee että tuputan lasta hänelle tai haluan hänestä jotakin.
Vaikea tilanne.
Nyt isät, haluaisitko sinä tavata oman lapsesi kerran???
Teimme kuitenkin ratkaisun , että synnytän lapsen, mutta mies ei ole velvollinen mihinkään. Hän sai itse päättää pitääkö lapseen yhteyttä vai luopuuko isyydestään.
Nyt lapsi on syntynyt ja elän onnellisesti uudessa parisuhteessa ja uusi mies on tunnustanut lapsen omakseen.
Olen kuitenkin viimeaikoina miettinyt, että pitäisikö minun ottaa yhteyttä lapsen oikeaan isään jos hän vaikka haluaisi kuitenkin edes kerran tavata lapsensa ja pitää tätä sylissään. En kuitenkaan halua, että hän kuvittelee että tuputan lasta hänelle tai haluan hänestä jotakin.
Vaikea tilanne.
Nyt isät, haluaisitko sinä tavata oman lapsesi kerran???
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuli aikanaan avioero. Olin niiiiin pallo hukassa kun jäin yksinhuoltajaksi ja kyllä sitä naisseuraa aluksi etsiskeli. Ajatusmaailma ja pönttö oli tosi sekaisin. Kävi sitten että eräs tuttava sen jälkeen, kun ei oltu enää tavattu pariin kuukauteen ilmoitti olevansa pieniin päin.
Homma meni sitten niin, ettei edes ilmaantunut lastenvalvojan luokse sovittuun tapaamiseen, ei pyynnöstä huolimatta laittanut kuvia eikä tapaamisesta puhettakaan. Aikaa on kulunut ja kyllä se niin on, että ainoa asia jossa se lapsi näkyy, on pankkitililtä menevä rahasumma, kohta sekin loppuu. Itsellä oli avioliiton aikana exän poika, jolla loppui yhteydenpito isäänsä parin kerran jälkeen kokonaan, eikä tuo tuntunut haittaavan.
Aluksi tosiaan olisin halunnut ainakin nähdä, mutta lapsen äidin toiminnan vuoksi se sitten jäi ja ehkä kauheaa sanoa, ajan myötä unohtui. Olen hoitanut yhden lapsen siihen asti, että nyt on muuttamassa pois kotoa ja molemmat muistellaan mennyttä aikaa tippa silmässä.
Vaikea tilanne eikä siihen liene yleispätevää vastausta. Jokainen tilanne on omanlaisensa.
kovasti tavata lapsiaan,mutta äidillä tuntuu olevan hirmuinen valta.
Oikeus päättänyt tapaamisista..äiti sanoo,et lapset ei halua tulla,ei voi pakottaa.
Miks helvetissä joudun maksamaan,kun ei mulla ole minkään näkösiä oikeuksia lapsiini.Joku muutos asioihin pitäis saada.....raha menee joka kuukausi lasten elatukseen,et siitä tiedän olevani isä,mut lapsia en ole tavannut aikoihin.
mikähän olisi oikein ja kaikille sopivin ratkaisu.
Raskaana ollaan ja puolväliä vedellään...
Lapsen isän kanssa suhde loppui samaan aikaan kun raskaus huomattiin, omasta tahdostani.
Olen juuri löytäny uuden kumppanin joka olisi valmis tulevan lapsen isäksi.
Itse pidän parhaana ja helpoinpana ratkaisuna kaikille sitä että lapsen oikea isä ei ole kuvioissa enään mukana.
Kaipa se olisi oikein antaa hänelle mahdollisuus kaikesta huolimatta tavata lapsensa vaikka meidän suhde onkin jo loppu... Mutta toisaaltaan kun mitään lasta ei kuitenkaan vielä ole... Ainoa mitä on, on tieto että lapsi on tulossa.
Isälle ei ole kehittynyt vielä mitään kiintymystä lapseen eikä lapselle isään.
Lapsihan kuitenkin synnyttyä kiintyy siihen isään joka on siinä läsnä kokoajan. Lapselle oikea isä on se isä joka on aina siinä tarvittaessa läsnä, eikä se biologisesti oikea.
Joten onko siis mitään syytä miksi minun pitäisi sekoittaa lapsen elämä "oikeaan" isään tutustuttamalla?
Mitä hyvää siitä voisi seurata? Isä johon lapsi kiintyy ei olekaan enään oikea isä. "Oikea" isä kiintyisi lapseen jota ei voisi edes useasti tavata, mutta maksaa joutuisi kuitenkin joka kuukausi elatusmaksuja.
Mielestäni aivan päivän selvä asia. Minä ja uusi kumppanini saamme vauvan, vauva saa rakastavat vanhemmat jotka ovat aina läsnä, sekä entinen kumppanini saa rauhassa jatkaa omaa elämäänsä ilman pohtimisia elatuksista ja tapaamisista.
Eikö se näin ole kaikille parasta? Ottakaa kantaa jos olette erimieltä :)
isä saa lapsen uuden naisystävän kanssa ja parinkymmenen vuoden päästä nämä lapset rakastuvat toisiinsa... mitäs sitten?
Kyllähän näinkin voi käydä.....
Sinun tapauksesi kuulostaa aivan omalleni, ainoana erona vain että minun lapseni on jo syntynyt.
Jostain sieluni sopukoista on vain tullut pintaan tunne, että haluaisin antaa bioisälle mahdollisuuden tavata lapsi kerran (vauvana) koska onhan hän kuitenkin mahdollistanut minulle tämän valtavan onnen tästä lapsesta. Toisaalta hän tietää lapsen syntyneen, mutta ei itse ole ehdottanut lapsen tapaamista. Edes valokuvaa en ole hänelle lapsesta lähettänyt.
Raskausaikana oli päivänselvää, ettei lapsi ja bioisä koskaan tapaa toisiaan, mutta nyt on mieli muuttunut hieman...
juttu! Kuolleena syntynyt ajatuskin!
en halua maksaa latiakaan.haluisin tavata silloin kun mulle sopii mutta en sitoutuu lapseen.sopiiks sulle?entä lapselle?olisko tällanen isi kiva?
Tuollaisella isillä ei kukaan tee yhtään mitään.
Saattaa jopa isiä kaduttaa vanhainkodissa itseään moinen käytös...huh huh!!
mies joka ei ole oikeasti lapsen isä tunnusti hänet omakseen?en ymmärrä tota et lapselle ja ihmisille valehdellaan isyydestä,kyllähän lapsella on oikeus tietää!huijausta,sekä vale-isälle että lapselle!niin ja tietääkö oikea isä että lapsi on "annettu" toiselle isälle?
Kyllä bioisä on tietoinen että toinen mies on tunnustanut isyyden.
tarkoitus ei ole pimittää lapselta tietoa hänen bioisästään, vaan hänelle kerrotaan kun hän kasvaa.
minusta mieheni osoittaa todellista rakkautta koska haluaan ottaa lapseni omakseen kirjaimellisesti.
Minä en näe mitää pahaa, että lapsen tunnustaa toinen mies, näin lapsen ei tarvitse elää "isättömänä".
Toinen mies voi adoptoida lapsesi, mutta ei tunnustaa isyyttä jos hän ei ole biologinen isä =)
lapsia omakseen kautta aikojen, vaikka ovatkin "naapurin" aikaansaamia.
Eihän siellä isyyden tunnustuksessa mitään verikokeita oteta!
verikokein,maksaa tietysti.mutta jos sulla onnellinen suhde kannattaako menneeseen palata.tietysti saa elatusmaksun ja isän mutta jos tulisi yhteishuolto olisiko siitäkään lapselle etua.meillä pelkkää riitelyä koko yhteishuolto