Kommunismi toimii todella! Sehän nähtiin jo Neuvostoliitossa. Autotkin lähti talvella käyntiin ja päätä lämmitti sopulilakki. Oli asunnot eläkeläisille ja suu hymyssä. Kaikki toimi niin kuin kuin kirjoissa, rehellisyys kukoisti ja ihmiset olivat kaiken aikaa kysymässä toisiltaan miten voin auttaa. Niin ja kadut oli siistejä ja kalaa järvessä!
Kommunismin aate
kommunismin ihailija
3142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Katri (Katariina) Kupri, 86v, asuu pienessä Kovshovon kylässä, n. 45km Pietarista etelään. Katrin lapsuus oli onnellinen, olihan silloin meneillään ns. NEP-kausi ja oltiin toipumassa verisestä sisällissodasta. Hänen isänsä oli vossikkana Pietarissa 40 vuotta aina 1930 luvun alkuun saakka. Lapsuuden aikaan kuuluivat virpomiset ja keinumiset toisten lasten ja nuorten kanssa liekussa (suuri keinu) laulaen liekkulauluja. Lapsuuden muistoihin kuuluu muistot tätinsä kertomuksista, kun täti myi maataloustuotteita tsaarin hoville Hatsinan palatsiin. Katrin lapsuus oli onnellinen ja perheen elintaso alkoi nousta sisällissodan kurjimuksesta.
Nuoruutta varjosti myös hyvin alkaneen pienviljelijäperheen yrittäjyyden loppu, kun Katrin isä pakotettiin kolhoosiin. Isä ei olisi halunnut liittyä kolhoosiin. Bolshevikit asettivat aina vaan lisää maksuja ja isä taipui vasta, kun hänen poikansa saapui armeijasta ja kertoi vaihtoehdot: joko kolhoosiin tai koko porukka Siperiaan.
Nuoruus Katrilla oli elämistä pelon ilmapiirissä. Koulut muuttuivat venäjänkielisiksi ja vain kotona uskalsi puhua suomea. Alkoi terrorin ja kauhun aika. Ihmisiä katosi salaperäisesti yöllä. Puhua niistä ei uskaltanut.
Katrin kotikylästä Myshasta vietiin kulakkeina 5 perhettä. Myös Katrin kotona käytiin etsimässä viljaa ym. He ennättivät kuitenkin kätkeä kaiken, eivätkä bolshevikit löytäneet mitään.
Vuosi 1939 ja talvisota on Katrin muistissa hyvin. Hän muistaa elävästi, kuinka inkeriläisiä miehiä kerättiin naapurikylän kokoontumispaikkaan liitettäväksi O. W. Kuusisen kansan-armeijaan ja kuinka heitä, inkeriläisiä epäiltiin vakoojiksi. Kuinka heitä huvitti ja harmitti Venäjän propaganda ja kuinka heitä pahoinpideltiin koulussa suomalaisuuden johdosta. Kuinka he tunsivat suurta ylpeyttä, kun puna-armeija ei pystynytkään valtaamaan Suomea.
Pitää paikkansa mutta et voi kiistää ettei ollut kalaa järvessä(paitsi Aral-järvessä).
en ole käyhyt neukkulassa kalassa.
mutta ostin sieltä isot määrät mormuskoita. ja halavalla. poika niitä sitten pilkki kisoissa kaupitteli, niin täällä suomessa.