Esim. varaavassa takassa puut tulee polttaa mahdollisimman pienellä ilmamäärällä. Tietenkin sellaisella että tuli palaa normaalisti.
Jos käytetään liian suurta ilmamäärää, tuli palaa kyllä hyvin. Savukaasut vievät tällöin suurimman osan lämpöä piipusta ulos.
Pelti tulee sulkea kun hiillos on tasainen eikä siinä esiinny kohennettaessakaan minkäänlaisia liekkejä. Hyvin suuri osa lämmöstä varautuu nimenomaan hiilloksesta.
Jos käytetään liian suurta ilmamäärää, tuli palaa kyllä hyvin. Savukaasut vievät tällöin suurimman osan lämpöä piipusta ulos.
Pelti tulee sulkea kun hiillos on tasainen eikä siinä esiinny kohennettaessakaan minkäänlaisia liekkejä. Hyvin suuri osa lämmöstä varautuu nimenomaan hiilloksesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yli-ilma on suuri hyötysuhteen pudottaja.
Lämmityksen aikana ei saa varsinkaan lopuksi antaa liikaa ilmaa.
Hiiliä pitäisi koittaa saada jäämään maksimimäärä muhimaan luukut suljettuna. Uunin ja luukkujen pitäisi olla tiiviit.
Pellit sen verran raolleen, että uunissa on pienen pieni alipaine.
Silloin ei ole mitään häkävaaraa.
Hiilet hehkuu loppuun puolen vuorokauden ajan ja jälkilämmittää uunia.
Mistä sinä tiedät milloin on oikea ilmamäärä? Mikä on normaali tuli? Ilmaa pitää olla sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän. Liekiin väri kertoo jotain.
Peltejä en pistäisi kiinni vielä tuossa vaiheessa, vaan hieman raolleen kuten tuo toinen kirjoittaja. Tietysti jos pellissä on reikä voi sen sulkea. Häkähälytin opettaa oikeille tavoille pellin sulkemisen kanssa. Jos tavat on huonot, piipitystä saa kuulla joka kerta.
Peltiä ei saa missään tapauksessa sulkea ennenkuin hiillos on kokonaan sammunut, häkä on petollisen kaasu joka ei näy eikä haise, mutta se voi pahimmillaan tappaa. Hiilloksen lämpö ei karkaa mihinkään, vaikka pellin jättäisi auki pidemmäksikin aikaa, edellytyksenä tietenkin tiivis suuluukku ja tuhkaluukku. Nuo molemmat luukut kun sulkee, ilmanvirta ei jäähdytä hiillosta eikä takkaa.
Silloin kun hiillosta kohennettaessa ja tasoitettaessa ei näy enään sinisiä lyhyitä liekkejä pitää pelti sulkea.
Häkää ei tule enään silloin.
Häkä on erittäin vaarallinen kaasu joka on normaalia ilmaa raskaampaa, joten edes kattoon kiinnitetty häkävaroitin ei välttämättä piippaa ja samalla lattianrajassa voi olla pikkulapselle tappava annos häkää. Noin viisitoista vuotta sitten sattui eräs kahden ihmisen kuolemaan johtanut tapaus, josta ymmärtää häkäkaasun vaarallisuuden. Talon isäntä oli aamulla vienyt kytevän hiilisangon maakellariin tarkoituksenaan myrkyttää kiusana olevat hiiret ja myyrät, iltapäivällä mies meni kellariin jättäen ylhäällä olevan luukun auki. Häkä alkoi vaikuttaa mieheen nopeasti, eikä päässyt enää tikkaita pitkin ylös kellarista. Mies sai kuitenkin huudettua apua, ulkona oleva vaimo meni katsomaan tilannetta, ja hätääntyneenä laskeutui maakellariin. Myös naapuri kuuli avunhuudot, hänkin meni kellarin luukulle tutkimaan tilannetta. Siinä vaiheessa isäntä oli tajuton, eikä vaimokaan jaksanut pitää tikkaista kiinni naapurin yrittäessä vetää tikkaiden avulla naista kellarista. Palokunta saapui paikalle noin 10 minuutin kuluttua, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä kellarissa olevan pariskunnan pelastamiseksi. Häkä palaa suhteellisen kapealla ilma / häkä seospitoisuudella, sen vuoksi häkäpitoisuuden laskiessa liekkejä ei enää näy, mutta häkäkaasua silti vielä kehittyy.
Häkä ei suinkaan ole ilmaa raskaampaa vaan se on hiukan ilmaa kevyempi kaasu. Tästä johtuen häkäonnettuuksissa on joskus lattiaan pyörtyneet selvinneet hengissä, koska lattianrajassa häkää ei ole ollut (ainakaan tappavaa määrää). Joten häkävaroitin ehdottomasti kattoon.
Häkän tiheys on 1,145 g/l (25 °C)
Vertailun vuoksi kerrottakoon että typen tiehys on 1.25 g/l ja hapen 1.43g/l ja nekin sekoituu todella hyvin kaasuseokseksi, jonka tiheys on 1.293g/l.
Eli häkä on hieman ilmaa keveämpää, mutta ero on niin pieni että se kyllä sekoituu huoneilmaan tasaisesti.
Häkää syntyy kun palaminen tapahtuu vähän ilman kanssa. Jos ilmaa on riittävästi niin häkä palaa pois.
Kun asennat varoittimen niin loppuu tuo uskomus. Olen nähnyt jo useamman tapauksen kun isäntä "tietää" ettei häkää tule kun siniset liekit katoavat. Häkävaroitin huutaa ja muutaman kerran jälkeen alkaa ajatus muuttua.
Sinisen liekin katoaminen kertoo siitä ettei häkä enää pala. Sitä kuitenkin muodostuu edelleen.
Viiskymppiset ei enää näe niitä pikku liekkejä, ei ainakaan ilman lukulaseja.
Niin näköjään opetetaan väärin.
Ilmaa pitää olla reilusti, jotta tuli on niin kuuma että kaikki palokaasut paalaa, eikä mene savuna pihalle.
Juuri näin, palamisen täytyy reilua, eli ensiöilmaa kohtuullisen paljon (arinan alta menevä ilma) ja toisioilmaa niin paljon, että liekki on väriltään kirkkaan oranssinen. (Arinan yläpuolelle tuleva lisäilma). Vielä jos viitsii käydä ulkona katsomassa piipun päästä tulevien savukaasujen väriä, pitäisi olla vaaleanharmaata vesihöyryä, tumma savu kertoo huonosta palamisesta, jos on väritöntä, silloin toisioilmaa on liikaa. Joillekkin takan käyttäjille on tullut pakkomielle alhaisesta savukaasun lämpötilasta, parempi korkeampi savukaasun lämpötila lyhyen aikaa kuin alhaisempi savukaasun lämpötila tuntikausia. Tietysti kohtuus kaikessa, liian korkea palamislämpötila rasittaa tulisijaa.
"Ilma-aukot säädetään niin, että palaminen tapahtuu voimakkaasti. Jos ilma-aukot puuttuvat luukusta, pidetään luukut hieman raollaan. Monet uskovat, että ns. kitupoltto on lämpötaloudellisesti edullisempi tapa lämmittää tulisijaa. Puusta saadaan aina sama energiamäärä polttotavasta huolimatta. Kitupoltto ei siis lisää puun energiamäärää.
Kitupoltto aiheuttaa epätäydellisen palamisen, mikä puolestaan muodostaa nokea ja tervaa savukanavien ja hormien pinnoille. Seurauksena on huono hyötysuhde ja runsaat päästöt sekä nokipalon vaara. Palamisen loputtua tarkistetaan, ettei hiillokseen jää palamattomia kekäleitä. Kun hiillos on tummunut eikä sinisiä liekkejä enää ole, luukut ja pellit on suljettava kokonaan. "
http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm