.. tai ainakin puhua siitä?
Tällä palstalla keskustellaan lihavuudesta, joka on näemmä käsitetty vain laihduttamisen tarpeeksi.
Kaipaan keskustelua lihavuudesta! Laihduttajat siirtykööt jonnekin laihdutuspalstoille!
Tällä palstalla keskustellaan lihavuudesta, joka on näemmä käsitetty vain laihduttamisen tarpeeksi.
Kaipaan keskustelua lihavuudesta! Laihduttajat siirtykööt jonnekin laihdutuspalstoille!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jospa se syy on siinä että lihavat EIVÄT ole tyytyväisiä ylipainoonsa?? Täytyy olla voimakas ihminen joka nykypäivän pystyy ylpeänä kantamaan liikakilojansa. Eikö lihavuus muka vaikuta ympäristön suhtautumiseen, vastaantulijoiden katseisiin, työelämään, terveyteen ym.ym. eli koko elämään...
En jaksa uskoa että lihavuus tulisi koskaan olemaan ihanteena niin kauan kuin tämä ihmiskunta elelee maapallolla. Siinä vain ei yksinkertaisesti ole mitään positiivista...
Silti minäkin lukisin tällä palstalla lihavien kokemuksista, siis esim. niistä jotka eivät elämänsä aikan ole kertakaan kohdanneet mitään negatiivista lihavuuteen liittyen. Onko heitä?
"En jaksa uskoa että lihavuus tulisi koskaan olemaan ihanteena niin kauan kuin tämä ihmiskunta elelee maapallolla."
Määrittele lihavuus? Jos ylipaino ja lihavuus mielletään samana asiana, kyllä, lihavuus on ollut ihanteena mm. tuossa 50-luvulla. Aikaisemminkin usein, mutta kun ihmiset eivät olosuhteista johtuen saaneet itselleen millään kiloja, tehtiin jos jonkinlaista rypytystä ja mollukkaa mahan päälle, että edes näytettäisiin pyöreältä.
Jos taas tarkoitat lihavuudella tosi pahaa ylipainoa, sitten en mene vannomaan että se olisi ollut in.
Myös lauseesi "Siinä vain ei yksinkertaisesti ole mitään positiivista..." herätti minussa uuden kysymyksen; mitä posiviivista on sairaanloisessa alipainossa, jota ihailemme tai ihailimme vuosi tai pari sitten? Ei minulle ainakaan tule äkkisiltään mieleen mitään. Sekä ylipainoon että alipainoon liittyy sairausalttiuksia. Fyysisten sairauksien lisäksi alipainoon liittyy usein paljon psyykkisia sairauksia, jotka eivät myöskään ole kovin kiva juttu.
Plaplapla. Anteeksi jos rassasin hermojasi.
Jos sanon että lihavuudessa ei ole mitään positiivista, ei sitä ole tarkoitus tulkita niin että anorektikko on mielestäni ok. :) Anoreksia on muuten erittäin paljon harvinaisempaa kuin liikalihavuus.
Yleensä laihduttaja-naiset ovat hoikille (=normaaleille) kateellisia ja vihjaavat alipainoon, anoreksiaan ym. Se on typerää.
Kaikki läski mitä ihminen vyötärölleen ja muualle kerää, on ylimääräistä, turhaa, rumaa (sori) ja jopa epäterveellistä...
Itse asiassa sopusuhtaisen muodokas (ei-tikku) nainen on ihan hyvän näköinen jos se vyötärö on kapeampi kuin lantio. Se vain on nykyään niin harvinainen näky...
Makuasioita tietysti, joten en kiistele enää...
Joo, ihan asiaa puhut.
Itse oli 95 kiloinen ja löytyy kyllä oikein sievä vyötärö kylläkin.
Olen 20kg ainakin ylipainoinen. Muistan ajan kun olin sellainen heinäseiväs. Noin 6 vuotta sitten.
Kiloja on tullut vuosien varrella. Toki välillä ottaa päähän, mutta en mieti niitä päivittäin. Taikka ota niistä stressiä. Olen mikä olen.
Olen terve ja muutenkin elämääni tyytyväinen. Voisi sanoa, että ihan onnellinen. Miksi pilaisin tämän olotilan miettimällä läskejäni.
Riippuu minkä ikäinen olet.Jos painosi nousee koko ajan takaan että yli 50 v.et ole enään terve.
Se että luulottelee itselleen olevansa läskeineen
onnellinen on täyttä itsensä pettämistä ja puppua.
jokuhan silloin on elämässä pielessä,jos syö liikaa!!!Tiedän kokemuksesta 20kg ylipainon,kun ei
enään pystynyt kengännauhojaan sitoon, oli se tosi hankalaa!!! EI OLLENKAAN ONNELLISIA KILOJA.
Onneksi minulla ei ole tuollaista asennetta. Menisihän minun elämä sivu suun murehtiessa ja kirotessa päivittäin itseäni.
Mulla on kans ylipainoa,mutta mulla on ollut aina hyvä itsetunto.Minäkin haluan nauttia elämästä.Olen tyytyväinen näin.Sen verran vaan vielä,että meitä on niin erilaisia toisille on muutaman kilon ylipaino elämän suurin huoli.Sellaista en ymmärrä.