Tämä ei koske pelkästään sosiaalidemokraattista puoluetta vaan myös hallitusohjelmaa, jonka mukaan samaa sukupuolta oleville pareille tulisi mahdollistaa sisäinen adoptio-oikeus.
En hyväksy tällaista hanketta ja näen, että se voi jatkoseuraamuksineen aikaansaada suuria ongelmia koskien lasten oikeuksia oikeisiin vanhempiinsa tai erotilanteessa etävanhemmaksi jääneen vanhemman oikeutta lapsiinsa.
On erityisesti muistettava, että adoptio tarkoittaa nykyisellään Suomessa ns. "vahvaa adoptiota", joka mitätöi lapsen aikaisemman vanhemman tai vanhempien oikeuden häneen täysin ja toisinpäin. Adoptio katkaisee myös lapsen oikeuden periä aikaisempi vanhempansa ja tämän suku.
Teoriassa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta kannatetaan tilanteissa, joissa (eettisesti ongelmallisesten) hedelmöityshoitokäytäntöjen vuoksi lapsi on jäänyt ilman isää ja siksi on äidin ja tämän naiskumppanin huollettavana. Näitä tilanteita on nykyistä hedelmöityshoitolakia edeltäneiltä ajoilta tullut anonyymien luovuttajien vuoksi, mutta nykyisellään luovuttajien anonymiteetin puuttuminen tekee erittäin harvinaisiksi tapaukset, joissa naispari olisi saanut lapsen luovutetuilla sukusoluilla. Ei vähiten siksi, että hedelmöityshoitolain 22.12.2006/1237 2 § 2. momentin ja 16 § 2. momentin mukaan hedelmöityshoidot muille kuin naisen ja miehen muodostamalle parille ovat sallittuja vain luovuttajan erityisestä suostumuksesta.
Käytännössä samaa sukupuolta olevien parien sisäinen adoptio-oikeus tulee koskettamaan monien sellaisten lasten asemaa, joiden isä on tiedossa ja joka mahdollisesti on äidin entinen avio- tai avopuoliso, joka on avio-oikeuden tai tunnustamisen kautta lapsen virallinen vanhempi. Huoltajuusriitoja on paljon ja tällaisen harkitsemattoman lainsäädännön perusteella saattaavat yleistyä tapaukset, joissa äiti naispuolisoineen saattaa yrittää tuomioistuinkäsittelyssä väkisin viedä isältään kaikki juridiset oikeudet lapseensa. Erityisen suuri riski tähän on, jos lasta on tahallaan estetty tapaamasta isäänsä, s.o. vieraannutettu hänestä tai jos isä on ulkomailla, vankilassa tai huonon taloudellisen tilanteen vuoksi hankkinut elatusmaksurästejä. Nämä ovat kyllä perusteita huoltajuusjärjestelyille, mutteivät siihen, että lapsen kaikki oikeudet isäänsä ja tämän puoliseen sukuun tulisi katkaista.
En hyväksy tällaista hanketta ja näen, että se voi jatkoseuraamuksineen aikaansaada suuria ongelmia koskien lasten oikeuksia oikeisiin vanhempiinsa tai erotilanteessa etävanhemmaksi jääneen vanhemman oikeutta lapsiinsa.
On erityisesti muistettava, että adoptio tarkoittaa nykyisellään Suomessa ns. "vahvaa adoptiota", joka mitätöi lapsen aikaisemman vanhemman tai vanhempien oikeuden häneen täysin ja toisinpäin. Adoptio katkaisee myös lapsen oikeuden periä aikaisempi vanhempansa ja tämän suku.
Teoriassa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta kannatetaan tilanteissa, joissa (eettisesti ongelmallisesten) hedelmöityshoitokäytäntöjen vuoksi lapsi on jäänyt ilman isää ja siksi on äidin ja tämän naiskumppanin huollettavana. Näitä tilanteita on nykyistä hedelmöityshoitolakia edeltäneiltä ajoilta tullut anonyymien luovuttajien vuoksi, mutta nykyisellään luovuttajien anonymiteetin puuttuminen tekee erittäin harvinaisiksi tapaukset, joissa naispari olisi saanut lapsen luovutetuilla sukusoluilla. Ei vähiten siksi, että hedelmöityshoitolain 22.12.2006/1237 2 § 2. momentin ja 16 § 2. momentin mukaan hedelmöityshoidot muille kuin naisen ja miehen muodostamalle parille ovat sallittuja vain luovuttajan erityisestä suostumuksesta.
Käytännössä samaa sukupuolta olevien parien sisäinen adoptio-oikeus tulee koskettamaan monien sellaisten lasten asemaa, joiden isä on tiedossa ja joka mahdollisesti on äidin entinen avio- tai avopuoliso, joka on avio-oikeuden tai tunnustamisen kautta lapsen virallinen vanhempi. Huoltajuusriitoja on paljon ja tällaisen harkitsemattoman lainsäädännön perusteella saattaavat yleistyä tapaukset, joissa äiti naispuolisoineen saattaa yrittää tuomioistuinkäsittelyssä väkisin viedä isältään kaikki juridiset oikeudet lapseensa. Erityisen suuri riski tähän on, jos lasta on tahallaan estetty tapaamasta isäänsä, s.o. vieraannutettu hänestä tai jos isä on ulkomailla, vankilassa tai huonon taloudellisen tilanteen vuoksi hankkinut elatusmaksurästejä. Nämä ovat kyllä perusteita huoltajuusjärjestelyille, mutteivät siihen, että lapsen kaikki oikeudet isäänsä ja tämän puoliseen sukuun tulisi katkaista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.