Tosiasiahan on se että harva matemaattisesti lahjakas tai yleensä ihminen opettelee oman äidinkielensä lisäksi edes jollain tavalla, enemmän kuin kaksi muuta kieltä sen lisäksi
Eli käytännössä tämä tarkoittaa suomessa, jonkinlaista englannin kielen taitoa ja huonoa ruotsinkielen osaamista.
Saksan,ranskan,Venäjän,Espanjan,kiinan,japanin,portugalin
taidot jäävät käytännössä täysin uupumaan suomalaisten kielipääomasta.pakollisen ruotsin takia.
Eli käytännössä tämä tarkoittaa suomessa, jonkinlaista englannin kielen taitoa ja huonoa ruotsinkielen osaamista.
Saksan,ranskan,Venäjän,Espanjan,kiinan,japanin,portugalin
taidot jäävät käytännössä täysin uupumaan suomalaisten kielipääomasta.pakollisen ruotsin takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllähän se on suhteellista tuo kielitaito.
Kielellisesti lahjakas mutta älyllisesti heikko.
tai suuntautunut mutta ei harrasta kieliä.
Osaaminen ja osaaminen onkin eri juttu.
Jos haluaa kunniaa kielellisestä osaamisestaan niin on parempi hakeutua oikeisiin töihin ulkomaille.
Erinomainen suullinen, kijallinen ja kieliopillinen osaaminen onkin sitten eri juttu.
Tarpeellinen kielitaito syntyy synnynnäisesti kansallisesta lähtökohdasta, maassa jossa joutuu lapsesta asti tekemisiin kielen kanssa.
Tällöin aina toinenkieli jää heikommalle.
Maailman kansalainen joka puhuu montaa kieltä jää ilman pysyvää identiteettiä, joka on sidottu äidinkieleen.
Monesti kyllä näitä monikielisiä sitoo samat lainalaisuudet kuin meitä osaamattomiakin.
Kirjallinen osaaminen onkin sitten koulutuksellinen asia (esim 42% butanilaisista ei osaa lukea), näyttää joskus että suomalsista monien kuullunymmärtäminen tökkii, liekö lukihäiriö. Eli kirjallinen osaaminen onkin se pointti.
Kieliopillisesti olemme varmaan menossa huonompaan koska kansojen sekoittuminen lisää huonoa sanojen ja lauseiten järjestämistä.
Puhekieli onkin sitten toinen juttu sitä small talkia saa ihan liiaksikin jossa sotketaan eri kieliä ja kansankieltä sekaisin.
Enklannin sölkkääminen on se maailmankieli jossa saa käyttää sanoja peräkkäin.
Tähän tasoon ei tarvita kuin hyvä kuunteluoppilas ja turistimatkailua.
Ainakin on niin että ilmaisut ovat puoliksi tulkittavissa kädenliikkeistä ja kasvon ilmeistä.
Monet USA:ssa ja Espanjassa eläneet suomalaiset eivät ole oppineet kunnolla maankieltä vaan ovat toistaitoisia.
Tällainen toistaitoisuus ei lisää kenekään etuja ja oppilaistosten kieltenopetus onkin vain tarkoitettu herättämään ruokahalua.
Vahinko vain että 5% tarvitsee kieltä välttämättä elämässään.
Tämä viisiprosenttiakin on kielipuolisia ja tulee toimeen ilman kouluopetustakin.
Joskus ihmettelee mitä tarkoitusperää ajetaan kun yritysten nimiä kotimassa laitetaan enklaninkielelle, sama toistuu tuotemerkeissä ja sisällysluetteloissa.
Mutta iloa se tuottaa ja rahanmenoa.
"joskus ihmettelee mitä tarkoitusperää ajetaan kun yritysten nimiä kotimassa laitetaan enklaninkielelle, sama toistuu tuotemerkeissä"
Minä ihmettelen vielä enemmän sitä, että yritysnimet usein eivät ole mitään kieltä, vaan jotain epämääräistä siansaksaa, eli eivät merkitse mitään.
Pääasia tuntuu olevan se, että nimet eivät saa olla suomea.
Tyypillisin, näkyvin ja karmaisevin esimerkki on entinen Posti, nykyinen Itella!!!! Mikä helvetin järki on moisessa nimessä? Mitä vikaa on Posti-nimessä? Siis muuta kuin se, että RKP ja sen apupuolueet eivät siitä tykkää, koska se on selvää suomea ja ilmaisee, mitä pulju väsää?
Tuo pitää paikkansa. Joskus vain ei suomenkielistä nimeä uskalleta tai vain vieraskoreudesta johtuen voida käyttää koska joillekin suomenkieli koetaan uhkakaksi omalle identiteetille.