Papa-luokka 3 ja ASC-H

Kiva juttu saada vastaus näin nopeasti :)

Täällä on kyllä hyvä purkaa mieltä. Mieheni kanssa olen asiasta keskustellut, ja hän on kyllä ollut aivan ihana tuki ja turva, vaikkakin tietää näistä jutuista vielä vähemmän kuin minä. Muille en ole kertonut vielä, en halua huolestuttaa ketään kuukaudeksi turhaan - nythän ei voi asialle muuta tehdä, kuin odottaa vastausta. Elämä ei ole muuttunut mihinkään, vaikka minun sisällä tapahtuisi mitä vaan. Olisi kiva jutella esimerkiksi äitini kanssa, mutta tiedän, että hän alkaa hössöttää asiasta vielä enemmän ja murehtii aivan liikaa ja sen päälle kertoo asian eteen päin omille tuttavilleen - mitä en todellakaan halua.

On aivan ihana asia olla suomalainen, täällä on hyvä sairastaa, koska ihmisistä huolehditaan. Se epävarmuuden ja epätietoisuuden tunne vain on pahinta, kun ei voi itseään auttaa kuin kasvattamalla hyvät hermot odottamiseen. Ja kun on maailman malttamattomin ihminen, se on hieman hankalaa :) Tuntuu pahalta inistä tällaisesta, kun monella on asiat huonomminkin, nythän on todennäköisesti kyse vain esiasteesta, joka on helposti hoidettavissa ja seurattavissa. Ehkä se juuri sitten ahdistaakin, että joka vuosi sitten pitää odotella, tuleeko hyviä vai huonoja uutisia.

Olen 25-vuotias, joten mielessä on tietenkin pelko, että jos tämä nyt vaikuttaa lasten saamiseen tai seksuaalisuuteen tms. Mutta yritän nyt vain olla ajattelematta asiaa kuukauden ja elää normaalisti. Tuntuu kyllä hurjan hankalalta, mutta maanantaina alkaa onneksi taas normaali arki, joka pitää kiinni normaalissa elämässä.

Pörriäinen kirjoitti:

Kiva juttu saada vastaus näin nopeasti :)

Täällä on kyllä hyvä purkaa mieltä. Mieheni kanssa olen asiasta keskustellut, ja hän on kyllä ollut aivan ihana tuki ja turva, vaikkakin tietää näistä jutuista vielä vähemmän kuin minä. Muille en ole kertonut vielä, en halua huolestuttaa ketään kuukaudeksi turhaan - nythän ei voi asialle muuta tehdä, kuin odottaa vastausta. Elämä ei ole muuttunut mihinkään, vaikka minun sisällä tapahtuisi mitä vaan. Olisi kiva jutella esimerkiksi äitini kanssa, mutta tiedän, että hän alkaa hössöttää asiasta vielä enemmän ja murehtii aivan liikaa ja sen päälle kertoo asian eteen päin omille tuttavilleen - mitä en todellakaan halua.

On aivan ihana asia olla suomalainen, täällä on hyvä sairastaa, koska ihmisistä huolehditaan. Se epävarmuuden ja epätietoisuuden tunne vain on pahinta, kun ei voi itseään auttaa kuin kasvattamalla hyvät hermot odottamiseen. Ja kun on maailman malttamattomin ihminen, se on hieman hankalaa :) Tuntuu pahalta inistä tällaisesta, kun monella on asiat huonomminkin, nythän on todennäköisesti kyse vain esiasteesta, joka on helposti hoidettavissa ja seurattavissa. Ehkä se juuri sitten ahdistaakin, että joka vuosi sitten pitää odotella, tuleeko hyviä vai huonoja uutisia.

Olen 25-vuotias, joten mielessä on tietenkin pelko, että jos tämä nyt vaikuttaa lasten saamiseen tai seksuaalisuuteen tms. Mutta yritän nyt vain olla ajattelematta asiaa kuukauden ja elää normaalisti. Tuntuu kyllä hurjan hankalalta, mutta maanantaina alkaa onneksi taas normaali arki, joka pitää kiinni normaalissa elämässä.

Lue lisää

Mulle lääkäri sanoi, että ei vaikuta lasten saantiin tämä.

Tosi hyvä, että miehesi on tukenasi.
Mietteesi on tosi fiksuja ja hienoa, että kaikesta epätietoisuuden olosta huolimatta osaat ajatella asiaa laajemminkin. Mutta tiedän, että sitten kun masentaa ja pelko hiipii mieleen, niin silloin ei aina ole positiivisimmillaan ;). Mutta kuten itsekin olet jo oivaltanut, täällä Suomessa meillä on hyvät hoidot ja seurannat.
Ja mikä hienointa myös, menimme ajoissa papaan !
Jotenka säännölliset papakäynnit kannattaa jokaisen naisen ottaa tavaksi.

sähkösilmukkahoito ei ole lasten saannin kannalta haitaton. Raskaaksi tulemiseen se ei vaikuta, mutta altistaa mm. ennenaikaiselle vedenmenolle ja synnytykselle, raskaudenaikaisille verenvuodoille. Tehdään nuorelle synnyttämättömälle naiselle silloin, kun kohdun suulla on sellaisia kohdunkaulasyövän esiastemuutoksia, joiden luonnollinen paranemistaipumus on huono. Kohdunkaulan syöpä on kuitenkin naisen terveyden (myös lisääntymisterveyden) ja elämän kannalta ikävämpi juttu.

mutta tarpeellinen kirjoitti:

sähkösilmukkahoito ei ole lasten saannin kannalta haitaton. Raskaaksi tulemiseen se ei vaikuta, mutta altistaa mm. ennenaikaiselle vedenmenolle ja synnytykselle, raskaudenaikaisille verenvuodoille. Tehdään nuorelle synnyttämättömälle naiselle silloin, kun kohdun suulla on sellaisia kohdunkaulasyövän esiastemuutoksia, joiden luonnollinen paranemistaipumus on huono. Kohdunkaulan syöpä on kuitenkin naisen terveyden (myös lisääntymisterveyden) ja elämän kannalta ikävämpi juttu.

Lue lisää

hei

juuri siksi mietinkin, että jos sillä hoidolla ei ole mitään negatiivista vaikutusta mihinkään, miksi sitä ei sitten tehtäisi alle 30-vuotiaille synnyttämättömille naisille.. mutta eiköhän lääkäri sitten informoi asiasta lisää, jos sellainen hoito kohdalleni sattuu.

viime yönä en saanut nukuttua juuri ollenkaan. kaikki asiat pyöri päässä, en saanut itseäni rauhoittumaan. mutta tänään on ollut hyvä päivä, on ollut paljon tekemistä, ja jopa hetkiä, jolloin ajatukset ovat pyörineet ihan muualla. ihanaa. mutta nyt kun tulin taas kotiin, alkoi taas huolettaa. mutta kaipa tämä tästä. uskon, että muutaman päivän kuluttua (ehkä viikonkin) tilanteeseen on jo alkanut sopeutua henkisesti, joten ehkä sitten on parempi olla.

huh. miten ihmeessä tässä on päässyt näin käymään. sitä mä olen kysynyt itseltäni ehkä 1000 kertaa jo.

mutta tarpeellinen kirjoitti:

sähkösilmukkahoito ei ole lasten saannin kannalta haitaton. Raskaaksi tulemiseen se ei vaikuta, mutta altistaa mm. ennenaikaiselle vedenmenolle ja synnytykselle, raskaudenaikaisille verenvuodoille. Tehdään nuorelle synnyttämättömälle naiselle silloin, kun kohdun suulla on sellaisia kohdunkaulasyövän esiastemuutoksia, joiden luonnollinen paranemistaipumus on huono. Kohdunkaulan syöpä on kuitenkin naisen terveyden (myös lisääntymisterveyden) ja elämän kannalta ikävämpi juttu.

Lue lisää

hei

juuri siksi mietinkin, että jos sillä hoidolla ei ole mitään negatiivista vaikutusta mihinkään, miksi sitä ei sitten tehtäisi alle 30-vuotiaille synnyttämättömille naisille.. mutta eiköhän lääkäri sitten informoi asiasta lisää, jos sellainen hoito kohdalleni sattuu.

viime yönä en saanut nukuttua juuri ollenkaan. kaikki asiat pyöri päässä, en saanut itseäni rauhoittumaan. mutta tänään on ollut hyvä päivä, on ollut paljon tekemistä, ja jopa hetkiä, jolloin ajatukset ovat pyörineet ihan muualla. ihanaa. mutta nyt kun tulin taas kotiin, alkoi taas huolettaa. mutta kaipa tämä tästä. uskon, että muutaman päivän kuluttua (ehkä viikonkin) tilanteeseen on jo alkanut sopeutua henkisesti, joten ehkä sitten on parempi olla.

huh. miten ihmeessä tässä on päässyt näin käymään. sitä mä olen kysynyt itseltäni ehkä 1000 kertaa jo.

Pörriäinen kirjoitti:

hei

juuri siksi mietinkin, että jos sillä hoidolla ei ole mitään negatiivista vaikutusta mihinkään, miksi sitä ei sitten tehtäisi alle 30-vuotiaille synnyttämättömille naisille.. mutta eiköhän lääkäri sitten informoi asiasta lisää, jos sellainen hoito kohdalleni sattuu.

viime yönä en saanut nukuttua juuri ollenkaan. kaikki asiat pyöri päässä, en saanut itseäni rauhoittumaan. mutta tänään on ollut hyvä päivä, on ollut paljon tekemistä, ja jopa hetkiä, jolloin ajatukset ovat pyörineet ihan muualla. ihanaa. mutta nyt kun tulin taas kotiin, alkoi taas huolettaa. mutta kaipa tämä tästä. uskon, että muutaman päivän kuluttua (ehkä viikonkin) tilanteeseen on jo alkanut sopeutua henkisesti, joten ehkä sitten on parempi olla.

huh. miten ihmeessä tässä on päässyt näin käymään. sitä mä olen kysynyt itseltäni ehkä 1000 kertaa jo.

Lue lisää

olet todennäköisesti joskus saanut aggressiivisen kondyloomavirustartunnan. Ja edelleenkään Suomen rokotusohjelmaan ei meinata ottaa näiltä viruksilta suojaavaa rokotetta, taidetaan ohta olla lähes viimeisiä Euroopassa...

ASC-H tarkoittaa sitä ettei syövän esiasteita voida papassa poissulkea, mutta voi myös olla ettei niitä koepaloissa löydy, vaan pelkkää kohdyloomaviruksen aiheuttamaa atypiaa. Otettiinhan sinulta ns. korkean riskin HPV-näyte?

Kerropa koska sinulta edellisen kerran otettiin papa-näyte? Kävitkö muuten nyt joukkotarkastuksessa?

toinenkinnainen kirjoitti:

olet todennäköisesti joskus saanut aggressiivisen kondyloomavirustartunnan. Ja edelleenkään Suomen rokotusohjelmaan ei meinata ottaa näiltä viruksilta suojaavaa rokotetta, taidetaan ohta olla lähes viimeisiä Euroopassa...

ASC-H tarkoittaa sitä ettei syövän esiasteita voida papassa poissulkea, mutta voi myös olla ettei niitä koepaloissa löydy, vaan pelkkää kohdyloomaviruksen aiheuttamaa atypiaa. Otettiinhan sinulta ns. korkean riskin HPV-näyte?

Kerropa koska sinulta edellisen kerran otettiin papa-näyte? Kävitkö muuten nyt joukkotarkastuksessa?

Lue lisää

kondyloomaviruksella tarkoitat ilmeisesti papilloomavirusta. kysymys "miten näin pääsi käymään" oli enemmän retorinen...

tiedän myös hyvin, mitä ASC-H tarkoittaa.

papassa kävin edellisen kerran vajaat kaksi vuotta sitten, ja silloin kaikki mitä ilmeisemmin oli hyvin, koska mitään jatkotoimenpiteitä ei tullut.

Pörriäinen kirjoitti:

Kiva juttu saada vastaus näin nopeasti :)

Täällä on kyllä hyvä purkaa mieltä. Mieheni kanssa olen asiasta keskustellut, ja hän on kyllä ollut aivan ihana tuki ja turva, vaikkakin tietää näistä jutuista vielä vähemmän kuin minä. Muille en ole kertonut vielä, en halua huolestuttaa ketään kuukaudeksi turhaan - nythän ei voi asialle muuta tehdä, kuin odottaa vastausta. Elämä ei ole muuttunut mihinkään, vaikka minun sisällä tapahtuisi mitä vaan. Olisi kiva jutella esimerkiksi äitini kanssa, mutta tiedän, että hän alkaa hössöttää asiasta vielä enemmän ja murehtii aivan liikaa ja sen päälle kertoo asian eteen päin omille tuttavilleen - mitä en todellakaan halua.

On aivan ihana asia olla suomalainen, täällä on hyvä sairastaa, koska ihmisistä huolehditaan. Se epävarmuuden ja epätietoisuuden tunne vain on pahinta, kun ei voi itseään auttaa kuin kasvattamalla hyvät hermot odottamiseen. Ja kun on maailman malttamattomin ihminen, se on hieman hankalaa :) Tuntuu pahalta inistä tällaisesta, kun monella on asiat huonomminkin, nythän on todennäköisesti kyse vain esiasteesta, joka on helposti hoidettavissa ja seurattavissa. Ehkä se juuri sitten ahdistaakin, että joka vuosi sitten pitää odotella, tuleeko hyviä vai huonoja uutisia.

Olen 25-vuotias, joten mielessä on tietenkin pelko, että jos tämä nyt vaikuttaa lasten saamiseen tai seksuaalisuuteen tms. Mutta yritän nyt vain olla ajattelematta asiaa kuukauden ja elää normaalisti. Tuntuu kyllä hurjan hankalalta, mutta maanantaina alkaa onneksi taas normaali arki, joka pitää kiinni normaalissa elämässä.

Lue lisää

Moikka

Päätinpä itsekin avautua tähän ketjuun, kun mulla on samoja kokemuksia. Olen 27-vuotias nainen ja viime vuoden lopulla sain papasta tuloksen kolme. Kävin kolposkopiassa ja sieltä paljastui "vaikea kudosrakennehäiriö" dysplasia gravis ja sain määräyksen sähkösilmukka/laserhoitoon. Minulla oli siis syövän esiaste. Muutama päivä siinä meni asiaa nieleskellessä ja välillä itketti. Onneksi poikaystävä lohdutti. Kerroin monille ystävilleni asiasta sekä siskoni lievästä painostuksesta myös äidille ja isälle. Kaverit ottivat asian hyvin, hössöttämättä, mutta äiti, joka on muutenkin ylihuolestuva tyyppi, hössötti monta päivää ja välistä minun piti suorastaan lohduttaa häntä. Hankin paljon tietoa kohdunkaulan syövästä, se rauhoitti mieltä jonkin verran. Toki tilanteeni on totinen, mutta olen kiitollinen siitä että muutos on huomattu (ajoissa?) ja se voidaan hoitaa. Saatekirjeen mukaan hoidon jälkeen muutokset uusiutuvat vain 5-8 %:lla. Ja varmaan sitten jos uusiutuvat, ne voidaan taas poistaa. Koska käyn seurannassa usean vuoden ajan, syöpä ei pääsisi missään vaiheessa kehittymään. Ei voi kuin olla kiitollinen siitä että on käynyt säännöllisesti papassa. Jos eläisimme esim. 1950-lukua, riskini saada syöpä olisi iso. Kiitos nykyajalle ja nykyajan lääketieteelle!

Sähkösilmukka/laserhoitoni on huomenna maanantaina. Kuukauden ajan olen elellyt lähes normaalisti ajattelematta juuri asiaa, mutta nyt alkaa hieman jännittää. Kävin jo mielikuvaharjoitteluna toimenpiteen läpi. Täytyy muistaa olla rentona ja hengitellä syvään. Koko kolposkopian ajan itkin, en kivusta vaan jännityksestä. Nyt uskon olevani paremmin valmistautunut, toivottavasti tunteet pysyvät kurissa. Toimenpide on varmasti inhottava, mutta viimeksi hoitaja sanoi, että kolposkopia olisi se ”pahin” toimenpide. Loop/laserhoidossa kai vain puudutuspiikkien pistäminen tuntuu, mutta sen ei luulisi paljon tuntuvan, kun koepalojen ottaminenkaan ei tuntunut juuri missään. Hoidon jälkeen viikkoja jatkuva vuoto kyllä harmittaa. Ja uinti-, yhdyntä-, ym. kielto. Tuleekohan vuotoa paljon? Harmittaa, jollen voi käydä esim. kuntosalilla saunassa. Mutta nuo ovat tietysti pieniä uhrauksia terveyteni edestä.

Se, että käyn tiuhaan papassa tästä eteenpäin, ei haittaa ollenkaan, on vaan hyvä asia. Uskon olevani hyvissä käsissä. On myös huojentava tieto, että hoidolla ei ole vaikutusta raskaaksi tulemiseen tai synnytykseen. Joten eiköhän tämä tästä ja elämä jatkuu :)

_Lizzy_ kirjoitti:

Moikka

Päätinpä itsekin avautua tähän ketjuun, kun mulla on samoja kokemuksia. Olen 27-vuotias nainen ja viime vuoden lopulla sain papasta tuloksen kolme. Kävin kolposkopiassa ja sieltä paljastui "vaikea kudosrakennehäiriö" dysplasia gravis ja sain määräyksen sähkösilmukka/laserhoitoon. Minulla oli siis syövän esiaste. Muutama päivä siinä meni asiaa nieleskellessä ja välillä itketti. Onneksi poikaystävä lohdutti. Kerroin monille ystävilleni asiasta sekä siskoni lievästä painostuksesta myös äidille ja isälle. Kaverit ottivat asian hyvin, hössöttämättä, mutta äiti, joka on muutenkin ylihuolestuva tyyppi, hössötti monta päivää ja välistä minun piti suorastaan lohduttaa häntä. Hankin paljon tietoa kohdunkaulan syövästä, se rauhoitti mieltä jonkin verran. Toki tilanteeni on totinen, mutta olen kiitollinen siitä että muutos on huomattu (ajoissa?) ja se voidaan hoitaa. Saatekirjeen mukaan hoidon jälkeen muutokset uusiutuvat vain 5-8 %:lla. Ja varmaan sitten jos uusiutuvat, ne voidaan taas poistaa. Koska käyn seurannassa usean vuoden ajan, syöpä ei pääsisi missään vaiheessa kehittymään. Ei voi kuin olla kiitollinen siitä että on käynyt säännöllisesti papassa. Jos eläisimme esim. 1950-lukua, riskini saada syöpä olisi iso. Kiitos nykyajalle ja nykyajan lääketieteelle!

Sähkösilmukka/laserhoitoni on huomenna maanantaina. Kuukauden ajan olen elellyt lähes normaalisti ajattelematta juuri asiaa, mutta nyt alkaa hieman jännittää. Kävin jo mielikuvaharjoitteluna toimenpiteen läpi. Täytyy muistaa olla rentona ja hengitellä syvään. Koko kolposkopian ajan itkin, en kivusta vaan jännityksestä. Nyt uskon olevani paremmin valmistautunut, toivottavasti tunteet pysyvät kurissa. Toimenpide on varmasti inhottava, mutta viimeksi hoitaja sanoi, että kolposkopia olisi se ”pahin” toimenpide. Loop/laserhoidossa kai vain puudutuspiikkien pistäminen tuntuu, mutta sen ei luulisi paljon tuntuvan, kun koepalojen ottaminenkaan ei tuntunut juuri missään. Hoidon jälkeen viikkoja jatkuva vuoto kyllä harmittaa. Ja uinti-, yhdyntä-, ym. kielto. Tuleekohan vuotoa paljon? Harmittaa, jollen voi käydä esim. kuntosalilla saunassa. Mutta nuo ovat tietysti pieniä uhrauksia terveyteni edestä.

Se, että käyn tiuhaan papassa tästä eteenpäin, ei haittaa ollenkaan, on vaan hyvä asia. Uskon olevani hyvissä käsissä. On myös huojentava tieto, että hoidolla ei ole vaikutusta raskaaksi tulemiseen tai synnytykseen. Joten eiköhän tämä tästä ja elämä jatkuu :)

Lue lisää

kiva kuulla sinunkin tarinasi. tuntuu jotenkin lohduttavalta ja helpottavalta, että muutkin käyvät samaa asiaa läpi.

olen miettinyt paljon, että jos kudosnäytteistä paljastuu jotain, mikä vaatii toimenpiteitä, kerronko asiasta esim äidilleni. hän kun tuntuu olevan juuri tuota hössöttäjä-tyyppiä. mutta jotenkin tämä asia tuntuu niin raskaalta kantaa, ja tuntuu siltä, että perheellä on oikeus tietää.. mutta enpä tiedä. ehkä harkitsen asiaa sitten tarkemmin.

olisi kiva kuulla tuntemuksiasi loop-hoidon jälkeen, jos vain millään jaksat. jos haluat nähdä videon, kuinka loop-hoito tapahtuu, tässä on linkki. mutta lievä varoituksen sana, ei tää mitään kovin kivaa katsottavaa ole, ja jos herkästi ällöttää, jättäisin katsomatta..

http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=44957

mulla on nyt reilu viikko takana kolposkopiasta ja huhhuh miten tuntuu aika pitkältä. tavallaan toivon että tulokset tulisi jo, mutta jos ne kohta tulee, niin sitten on jotain vakavaa kyseessä.. joten pitää kai alkaa toivomaan, että vastauksen tulossa kestäisi pidempään. olisi vaan jollain lailla helpottavaa saada tietää, missä mennään.

voimia kaikille kohtalotovereille!

Pörriäinen kirjoitti:

kiva kuulla sinunkin tarinasi. tuntuu jotenkin lohduttavalta ja helpottavalta, että muutkin käyvät samaa asiaa läpi.

olen miettinyt paljon, että jos kudosnäytteistä paljastuu jotain, mikä vaatii toimenpiteitä, kerronko asiasta esim äidilleni. hän kun tuntuu olevan juuri tuota hössöttäjä-tyyppiä. mutta jotenkin tämä asia tuntuu niin raskaalta kantaa, ja tuntuu siltä, että perheellä on oikeus tietää.. mutta enpä tiedä. ehkä harkitsen asiaa sitten tarkemmin.

olisi kiva kuulla tuntemuksiasi loop-hoidon jälkeen, jos vain millään jaksat. jos haluat nähdä videon, kuinka loop-hoito tapahtuu, tässä on linkki. mutta lievä varoituksen sana, ei tää mitään kovin kivaa katsottavaa ole, ja jos herkästi ällöttää, jättäisin katsomatta..

http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=44957

mulla on nyt reilu viikko takana kolposkopiasta ja huhhuh miten tuntuu aika pitkältä. tavallaan toivon että tulokset tulisi jo, mutta jos ne kohta tulee, niin sitten on jotain vakavaa kyseessä.. joten pitää kai alkaa toivomaan, että vastauksen tulossa kestäisi pidempään. olisi vaan jollain lailla helpottavaa saada tietää, missä mennään.

voimia kaikille kohtalotovereille!

Lue lisää

Tänään olin sitten sähkösilmukoitavana. Selvisin ihan hyvin, ja homma sujui ilmeisesti ihan hyvin. Lääkäri sanoi että "hän luulee" että kaikki saatiin pois. Irroitettu pala menee nyt syynättäväksi, ja jos siitä huomataan, ettei se ole kokonainen, toimenpide uusitaan. Muussa tapauksessa sitten puolen vuoden päästä on kolposkopia ja papa.

Toimenpiteen tuntemukset muistuttivat kolposkopiaa, puudutuspiikit vähän nipistivät kuten koepalojen ottaminenkin. Tapahtuma kesti hieman kolposkopiaa kauemmin, mutta itse muutosalueen irti silpaisu kesti vain pari sekuntia. Puudutus vei kivun, muttei tuntoaistia. Eli jotain lämmintä/kuumaa siellä tuntui loopatessa ja verisuonia poltettaessa, muttei se erityisen epämiellyttävältä tuntunut.
Toimenpiteestä on nyt kaksi ja puoli tuntia, eikä verta ole tullut vielä ollenkaan, mistä olen hämmästynyt. Hoitaja sanoi että kolposkopian jälkeen verta tulee yleensä enemmän. Olin luullut juuri päinvastoin! Mutta katsotaan nyt, voihan sitä vielä tulla. Kuulemma kipuja ei pitäisi ilmetä, kun puudutuksen vaikutus lakkaa. Korkeintaan jotain menkkakipujen kaltaista voi olla, siihen voi sitten ottaa buranaa.

Tällä kertaa pysyin rauhallisena. Hoitopöydällä hengittelin syvään ja koitin olla rentona ja paikoillaan. Vieressä oli telkkariruutu josta homman edistymistä olisi voinut seurata, mutta päätin että parempi kun en katso enkä näe mitään.. kattoon tuijottelu oli miellyttävämpi vaihtoehto :) Hoitajanainen oli mukava ja reipas, viimeksi ollut mies oli ehkä hieman ylidramaattinen ja -huolehtiva, mikä osaltaan aiheutti tunnepurkaukseni. Sekin auttoi, kun hoitaja aina kertoi, mitä seuraavaksi tehdään ja miltä se tuntuu, niin osasi varautua.

Jossain (asiantuntevalta vaikuttavalla) nettisivulla suositeltiin ottamaan särkylääke tuntia ennen toimenpidettä. Otin sitten varmuuden vuoksi mutta en tiedä, oliko siitä mitään hyötyä.

Kyselin sitten vielä hoitajalta jälkikäteen kaikenlaista. Mm. että rokotteesta ei olisi mulle enää apua, ja että virus on mulla loppuelämäni, ja siksi on tärkeää käydä loppuelämän ajan säännöllisesti papassa että huomataan, jos se ärhäköityy uudelleen. Ja että muutokseni olivat huolestuttavia sikäli, että jos ne olisi huomattu vaikka vasta 5-10 vuoden kuluttua, tilanteeni saattaisi olla huonompi. Mutta nyt kun ne on poistettu, syytä huoleen ei enää ole.

Pörriäinen, mietit, kerrotko äidillesi asiasta. Oma äitini tosiaan hössötti ihan liikaa, mutta oli kuitenkin kiitollinen että kerroin. Sanoin kyllä hänelle että helpommalla olisin päässyt jos olisin jättänyt kertomatta.. Mutta ehkä vanhemmilla kuitenkin on oikeus tietää, niin minäkin sen ajattelin. Kai se ihan hyvä kuitenkin oli jakaa asia muiden kanssa, en sitten kantanut huolta yksin. Tuntui oikeastaan, että kaikki muut olivatkin enemmän huolissaan kuin itse olin. :) Jos kerrot äidillesi, korosta, että on tosi hyvä että se mitä löytyi (jos löytyi edes mitään) on löydetty ajoissa ja nyt se hoidetaan kuntoon.

Toivottavasti tästä kuvauksesta on hyötyä looppausta jännittäville. Muistakaa myös kysyä hoitajalta ja lääkäriltä kaikesta mahdollisesta mitä haluatte tietää. Itsellänikin oli mukana kunnon lista kysymyksiä, ja kaikkiin sain vastauksen :)

_Lizzy_ kirjoitti:

Tänään olin sitten sähkösilmukoitavana. Selvisin ihan hyvin, ja homma sujui ilmeisesti ihan hyvin. Lääkäri sanoi että "hän luulee" että kaikki saatiin pois. Irroitettu pala menee nyt syynättäväksi, ja jos siitä huomataan, ettei se ole kokonainen, toimenpide uusitaan. Muussa tapauksessa sitten puolen vuoden päästä on kolposkopia ja papa.

Toimenpiteen tuntemukset muistuttivat kolposkopiaa, puudutuspiikit vähän nipistivät kuten koepalojen ottaminenkin. Tapahtuma kesti hieman kolposkopiaa kauemmin, mutta itse muutosalueen irti silpaisu kesti vain pari sekuntia. Puudutus vei kivun, muttei tuntoaistia. Eli jotain lämmintä/kuumaa siellä tuntui loopatessa ja verisuonia poltettaessa, muttei se erityisen epämiellyttävältä tuntunut.
Toimenpiteestä on nyt kaksi ja puoli tuntia, eikä verta ole tullut vielä ollenkaan, mistä olen hämmästynyt. Hoitaja sanoi että kolposkopian jälkeen verta tulee yleensä enemmän. Olin luullut juuri päinvastoin! Mutta katsotaan nyt, voihan sitä vielä tulla. Kuulemma kipuja ei pitäisi ilmetä, kun puudutuksen vaikutus lakkaa. Korkeintaan jotain menkkakipujen kaltaista voi olla, siihen voi sitten ottaa buranaa.

Tällä kertaa pysyin rauhallisena. Hoitopöydällä hengittelin syvään ja koitin olla rentona ja paikoillaan. Vieressä oli telkkariruutu josta homman edistymistä olisi voinut seurata, mutta päätin että parempi kun en katso enkä näe mitään.. kattoon tuijottelu oli miellyttävämpi vaihtoehto :) Hoitajanainen oli mukava ja reipas, viimeksi ollut mies oli ehkä hieman ylidramaattinen ja -huolehtiva, mikä osaltaan aiheutti tunnepurkaukseni. Sekin auttoi, kun hoitaja aina kertoi, mitä seuraavaksi tehdään ja miltä se tuntuu, niin osasi varautua.

Jossain (asiantuntevalta vaikuttavalla) nettisivulla suositeltiin ottamaan särkylääke tuntia ennen toimenpidettä. Otin sitten varmuuden vuoksi mutta en tiedä, oliko siitä mitään hyötyä.

Kyselin sitten vielä hoitajalta jälkikäteen kaikenlaista. Mm. että rokotteesta ei olisi mulle enää apua, ja että virus on mulla loppuelämäni, ja siksi on tärkeää käydä loppuelämän ajan säännöllisesti papassa että huomataan, jos se ärhäköityy uudelleen. Ja että muutokseni olivat huolestuttavia sikäli, että jos ne olisi huomattu vaikka vasta 5-10 vuoden kuluttua, tilanteeni saattaisi olla huonompi. Mutta nyt kun ne on poistettu, syytä huoleen ei enää ole.

Pörriäinen, mietit, kerrotko äidillesi asiasta. Oma äitini tosiaan hössötti ihan liikaa, mutta oli kuitenkin kiitollinen että kerroin. Sanoin kyllä hänelle että helpommalla olisin päässyt jos olisin jättänyt kertomatta.. Mutta ehkä vanhemmilla kuitenkin on oikeus tietää, niin minäkin sen ajattelin. Kai se ihan hyvä kuitenkin oli jakaa asia muiden kanssa, en sitten kantanut huolta yksin. Tuntui oikeastaan, että kaikki muut olivatkin enemmän huolissaan kuin itse olin. :) Jos kerrot äidillesi, korosta, että on tosi hyvä että se mitä löytyi (jos löytyi edes mitään) on löydetty ajoissa ja nyt se hoidetaan kuntoon.

Toivottavasti tästä kuvauksesta on hyötyä looppausta jännittäville. Muistakaa myös kysyä hoitajalta ja lääkäriltä kaikesta mahdollisesta mitä haluatte tietää. Itsellänikin oli mukana kunnon lista kysymyksiä, ja kaikkiin sain vastauksen :)

Lue lisää

moikka! kiva juttu, että jaksoit kirjoitella kokemuksestasi. itse mietin juuri sitä, että mahtaakohan sitä joutua sairaslomalle jos looppaus osuu omalle kohdalle, mutta se on varmaan tosi yksilöllistä. otitko itse sairaslomaa?

mun päätös taitaa olla se, että sitten kun tulokset tulee, ja jos niissä jotain hoitoa vaativaa ilmenee tms, sitten kerron perheelleni ja läheisille. kyllä se varmaan sitä taakan tuntua helpottaa, ja olen myös juuri sitä mieltä, että perheellä on jonkinlainen oikeus tietää, missä mennään.

ja tuo kysymyspaperi on hyvä idea, teen itse samanlaisen, koska viimeksi polilla ollessani olin ainakin sellaisessa ajatuslukossa, että kysymykset tuli mieleen vasta monen tunnin päästä kotiin tultua... :)

voimia paranemiseen ja kirjoittelehan taas jos siltä tuntuu! :)

Pörriäinen kirjoitti:

moikka! kiva juttu, että jaksoit kirjoitella kokemuksestasi. itse mietin juuri sitä, että mahtaakohan sitä joutua sairaslomalle jos looppaus osuu omalle kohdalle, mutta se on varmaan tosi yksilöllistä. otitko itse sairaslomaa?

mun päätös taitaa olla se, että sitten kun tulokset tulee, ja jos niissä jotain hoitoa vaativaa ilmenee tms, sitten kerron perheelleni ja läheisille. kyllä se varmaan sitä taakan tuntua helpottaa, ja olen myös juuri sitä mieltä, että perheellä on jonkinlainen oikeus tietää, missä mennään.

ja tuo kysymyspaperi on hyvä idea, teen itse samanlaisen, koska viimeksi polilla ollessani olin ainakin sellaisessa ajatuslukossa, että kysymykset tuli mieleen vasta monen tunnin päästä kotiin tultua... :)

voimia paranemiseen ja kirjoittelehan taas jos siltä tuntuu! :)

Lue lisää

Loop-hoidon saatekirjeessä sanottiin, että sairaslomaa ei tarvita. Oloni on ollut ihan hyvä, eikä tarvetta sairaslomalle omasta mielestänikään ole. Hoitaja sanoi, että voi olla ihan fiksua ottaa iisisti loppupäivä ja ainakin välttää kovaa liikuntaa, mutta kuulemma onpa joku lähtenyt joskus suoraan hoidosta vetämään aerobic-tuntiakin.. :) Itse olin illalla pienellä kävelyllä. Jonkinlaisia tuntemuksia "siellä suunnassa" on, ehkä juuri lievän menkkakivun tapaisia, muttei mitään suurempaa. Hyvin niukasti on tullut jonkinlaista vuotoa, mutta jos tässä on kaikki niin ihmettelen kyllä, että näinkö vähällä pääsin. Toki pitää noudattaa uinti-, tamponi- ym. kieltoa. Parin viikon päästä ruven pitäisi irrota, saa nähdä, tulisiko silloin edes vähän verta :p

Itsekin kolposkopiasta viisastuneena kirjoitin nyt kysymykset paperille. Olin tuolloin niin pöllämystynyt, että mitään kysymyksiä ei tullut mieleen.

Kirjoittelen taas, jos tässä tapahtuu vielä jotain uusia käänteitä..

Tsemppiä sinulle tulosten odotteluun!

_Lizzy_ kirjoitti:

Loop-hoidon saatekirjeessä sanottiin, että sairaslomaa ei tarvita. Oloni on ollut ihan hyvä, eikä tarvetta sairaslomalle omasta mielestänikään ole. Hoitaja sanoi, että voi olla ihan fiksua ottaa iisisti loppupäivä ja ainakin välttää kovaa liikuntaa, mutta kuulemma onpa joku lähtenyt joskus suoraan hoidosta vetämään aerobic-tuntiakin.. :) Itse olin illalla pienellä kävelyllä. Jonkinlaisia tuntemuksia "siellä suunnassa" on, ehkä juuri lievän menkkakivun tapaisia, muttei mitään suurempaa. Hyvin niukasti on tullut jonkinlaista vuotoa, mutta jos tässä on kaikki niin ihmettelen kyllä, että näinkö vähällä pääsin. Toki pitää noudattaa uinti-, tamponi- ym. kieltoa. Parin viikon päästä ruven pitäisi irrota, saa nähdä, tulisiko silloin edes vähän verta :p

Itsekin kolposkopiasta viisastuneena kirjoitin nyt kysymykset paperille. Olin tuolloin niin pöllämystynyt, että mitään kysymyksiä ei tullut mieleen.

Kirjoittelen taas, jos tässä tapahtuu vielä jotain uusia käänteitä..

Tsemppiä sinulle tulosten odotteluun!

Lue lisää

Heippa taas.

Lisäyksenä looppauskertomukseeni: Toimenpiteestä on nyt viikko ja tänään tuli ekan kerran hieman veristä vuotoa. Jotain tuntemuksia, samanlaisia kuin toimenpidepäivänä, alapäässä on tänään ollut, eli mahtaisikohan rupi olla irronnut ja siitä pieni verenvuoto.

Tämän viikon aikana on siis tullut vain hyvin niukasti vuotoa (eikä sekään veristä), ei todellakaan niin paljon kuin odotin. Olokin on ollut täysin normaali :)

_Lizzy_ kirjoitti:

Heippa taas.

Lisäyksenä looppauskertomukseeni: Toimenpiteestä on nyt viikko ja tänään tuli ekan kerran hieman veristä vuotoa. Jotain tuntemuksia, samanlaisia kuin toimenpidepäivänä, alapäässä on tänään ollut, eli mahtaisikohan rupi olla irronnut ja siitä pieni verenvuoto.

Tämän viikon aikana on siis tullut vain hyvin niukasti vuotoa (eikä sekään veristä), ei todellakaan niin paljon kuin odotin. Olokin on ollut täysin normaali :)

Lue lisää

heippa! tosi kiva kuulla, että hyvin menee ja olo on normaali! :)

mulle tuli nyt lisäodotusta vastauksen saamiseen.. polilta sanottiin, että mun näyte on lähettetty johonkin värjäystutkimukseen vielä, jossa menee noin viikko... ja että näin tehdään silloin, kun ei olla varmoja onko kudosrakennehäiriötä vai ei..???

kuulostaako tutulta kenellekään?

heippa!

en todellakaan tiedä, mutta musta tulehduksellinen muutos kuulostaisi siltä, että se olisi jonkun bakteerin tai viruksen aiheuttama muutos?

mulla on tässä edessäni papa-kokeen tulos, jonka toisella puolella on lista bakteereista ja viruksista:

-bakterielli vaginoosi: löydös viittaa suureen määrään Gardnella-bakteereja, jotka voivat aiheuttaa runsasta valkovuotoa. Oireetonta löydöstä ei yleensä tarvitse hoitaa.

-trichomonas: siimaeliö, joka aiheuttaa tulehduksen. Hoidetaan lääkkeillä.

-hiivasieni: todetaan noin 5% papanäytteissä. Se on usein täysin oireeton ja harmiton. Vain oirehtiva hiivatulehdus vaatii lääkehoitoa (reseptivapaasti apteekista).

-actinomyces: todetaan pääasiassa ehkäisykierukan käyttäjillä ja se voi joskus aiheuttaa lääkehoitoa vaativan tulehduksen.

-atrofinen vaginiitti: estrogeenin puutteesta johtuva limakalvoärsytys

-regeneraatio: hyvänlaatuinen kudoksen uusiutumismuutos

-herpesvirus (HSV): aiheuttaa tulehdusrakkuloita ulkosynnyttimissä, emättimessä ja kohdunsuussa.

-papilloomavirus (HPV): Ihmisen syylävirus voi aiheuttaa kondyloomia ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan alueelle. Niihin voi liittyä paikallishoitoa vaativia solumuutoksia. Hoidolla ehkäistään muutosten mahdollinen eteneminen syöväksi.

papa-luokituksessa 2 luokka on selitetty seuraavasti: lieväasteinen solumuutos, joka liittyy usein virustulehdukseen, kudoksen korjautumiseen ja sen uusiutumiseen.

en tiedä, oliko näistä sulle apua... Mutta hyvä juttu, että lääkäri otti papan ja sut tutkitaan. Itsekin olen mielettömän onnellinen, että kutsu joukkopapaan tuli juuri tänä vuonna - muuten voi olla, että olisin käynyt papassa vasta ensi vuoden puolella...

Pörriäinen kirjoitti:

heippa!

en todellakaan tiedä, mutta musta tulehduksellinen muutos kuulostaisi siltä, että se olisi jonkun bakteerin tai viruksen aiheuttama muutos?

mulla on tässä edessäni papa-kokeen tulos, jonka toisella puolella on lista bakteereista ja viruksista:

-bakterielli vaginoosi: löydös viittaa suureen määrään Gardnella-bakteereja, jotka voivat aiheuttaa runsasta valkovuotoa. Oireetonta löydöstä ei yleensä tarvitse hoitaa.

-trichomonas: siimaeliö, joka aiheuttaa tulehduksen. Hoidetaan lääkkeillä.

-hiivasieni: todetaan noin 5% papanäytteissä. Se on usein täysin oireeton ja harmiton. Vain oirehtiva hiivatulehdus vaatii lääkehoitoa (reseptivapaasti apteekista).

-actinomyces: todetaan pääasiassa ehkäisykierukan käyttäjillä ja se voi joskus aiheuttaa lääkehoitoa vaativan tulehduksen.

-atrofinen vaginiitti: estrogeenin puutteesta johtuva limakalvoärsytys

-regeneraatio: hyvänlaatuinen kudoksen uusiutumismuutos

-herpesvirus (HSV): aiheuttaa tulehdusrakkuloita ulkosynnyttimissä, emättimessä ja kohdunsuussa.

-papilloomavirus (HPV): Ihmisen syylävirus voi aiheuttaa kondyloomia ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan alueelle. Niihin voi liittyä paikallishoitoa vaativia solumuutoksia. Hoidolla ehkäistään muutosten mahdollinen eteneminen syöväksi.

papa-luokituksessa 2 luokka on selitetty seuraavasti: lieväasteinen solumuutos, joka liittyy usein virustulehdukseen, kudoksen korjautumiseen ja sen uusiutumiseen.

en tiedä, oliko näistä sulle apua... Mutta hyvä juttu, että lääkäri otti papan ja sut tutkitaan. Itsekin olen mielettömän onnellinen, että kutsu joukkopapaan tuli juuri tänä vuonna - muuten voi olla, että olisin käynyt papassa vasta ensi vuoden puolella...

Lue lisää

Mulla on nyt 6kk loop-hoidosta ja kontrolli edessä.Loop "palasta"selvisi silloin että on dysplasia gravis ja LSIL.Kyllä vähän jännittää että vieläkö löytyy jotain kun varmuudella ei saatu kaikkia muutoksia poistettua..ja jos oikein ymmrsin,tosta seuraava vaihe on sitten se syöpä,korjatkaa joku jos olen väärässä.Tsemppiä ja voimia kaikille!

jännittää kirjoitti:

Mulla on nyt 6kk loop-hoidosta ja kontrolli edessä.Loop "palasta"selvisi silloin että on dysplasia gravis ja LSIL.Kyllä vähän jännittää että vieläkö löytyy jotain kun varmuudella ei saatu kaikkia muutoksia poistettua..ja jos oikein ymmrsin,tosta seuraava vaihe on sitten se syöpä,korjatkaa joku jos olen väärässä.Tsemppiä ja voimia kaikille!

Lue lisää

heippa!

tsemppiä kovasti kontrolliin, pidän sulle peukkuja! ilmeisesti tarkoitit, että bethesdan luokitus oli HSIL, low grade-muutokset mun käsittääkseni jätetään seurantaan (siis LSIL). oliko histologinen luokitus CIN 3? minun ymmärtääkseni olet ymmärtänyt oikein, en tiedä puhutaanko dysplasia graviksen yhteydessä aina myös carsinoma in situsta, eli "paikallisesta syövästä", mutta syöpä on sitten, kun syöpäsolut läpäisevät tyvikalvon, ja pääsevät sitten muodostamaan etäpesäkkeitä.

jos haluat lukea aiheesta lisää, suosittelen lämpimästi ervo vesterisen kirjaa "papa-kokeen kertomaa".

voimahaleja!

Pörriäinen kirjoitti:

heippa!

tsemppiä kovasti kontrolliin, pidän sulle peukkuja! ilmeisesti tarkoitit, että bethesdan luokitus oli HSIL, low grade-muutokset mun käsittääkseni jätetään seurantaan (siis LSIL). oliko histologinen luokitus CIN 3? minun ymmärtääkseni olet ymmärtänyt oikein, en tiedä puhutaanko dysplasia graviksen yhteydessä aina myös carsinoma in situsta, eli "paikallisesta syövästä", mutta syöpä on sitten, kun syöpäsolut läpäisevät tyvikalvon, ja pääsevät sitten muodostamaan etäpesäkkeitä.

jos haluat lukea aiheesta lisää, suosittelen lämpimästi ervo vesterisen kirjaa "papa-kokeen kertomaa".

voimahaleja!

Lue lisää

ei vielä ole syöpää,pintasöpä on ymmärtääkseni seuraava vaihe siitä.Mulla on/oli papa 3,LSIL ja dysplasia gravis,loopissa kävin syksyllä.Huomenna ois papakoe ja sitten myöhemmin kontrolli kolposkopia.Mulle tehtiin loop nukutuksessa,muutin toiselle paikkakunnalle ja täällä se tehdään puudutuksessa,erehdyin kattomaan sen videon siitä ja nyt jännittää vielä enemmän:D

gravis kirjoitti:

ei vielä ole syöpää,pintasöpä on ymmärtääkseni seuraava vaihe siitä.Mulla on/oli papa 3,LSIL ja dysplasia gravis,loopissa kävin syksyllä.Huomenna ois papakoe ja sitten myöhemmin kontrolli kolposkopia.Mulle tehtiin loop nukutuksessa,muutin toiselle paikkakunnalle ja täällä se tehdään puudutuksessa,erehdyin kattomaan sen videon siitä ja nyt jännittää vielä enemmän:D

Lue lisää

tarkoitatko pintasyövällä juuri carsinoma in situa, ilmeisesti. sitä tarkoitinkin, etten tiedä tarkoitetaanko dysplasia graviksella aina myös carsinoma in situa. käsittääkseni solukuva on niissä kuitenkin hyvin samanlainen, eli kudosrakennevauriot ulottuvat koko epiteelin syvyyteen.

miten dysplasia gravis voi olla LSIL? olen ymmärtänyt, että LSIL muutos on CIN1, jolloin se jätetään seurantaan. Dysplasia gravis on CIN3. Ymmärtääkseni vain high grade-muutokset (HSIL) hoidetaan loopilla.

???

Pörriäinen kirjoitti:

tarkoitatko pintasyövällä juuri carsinoma in situa, ilmeisesti. sitä tarkoitinkin, etten tiedä tarkoitetaanko dysplasia graviksella aina myös carsinoma in situa. käsittääkseni solukuva on niissä kuitenkin hyvin samanlainen, eli kudosrakennevauriot ulottuvat koko epiteelin syvyyteen.

miten dysplasia gravis voi olla LSIL? olen ymmärtänyt, että LSIL muutos on CIN1, jolloin se jätetään seurantaan. Dysplasia gravis on CIN3. Ymmärtääkseni vain high grade-muutokset (HSIL) hoidetaan loopilla.

???

Lue lisää

paperissa luki että LSIL,se ei aina ole CIN1.Huomaa myös ettei papan tulos ole se ainoa oikea,itse luotan enemmän patologin lausuntoon.Mä luulen että loop-hoidot tehdään dysplasia asteen mukaan,en kyllä ole varma siitä,dysplasia levis(?),dysplasia moderata,dysplasia gravis ja seuraava aste on sitten se syöpä.

heippa!

lieriöepiteeli tarkoittaa sitä solukkoa, jota sulla ihan normaalisti kasvaa kohdunkaulan kanavassa. levyepiteeli taas on solukkoa, jota kasvaa kohdunkaulan napukassa. eli jos jotain solumuutosta löytyy, se on joko levyepiteeliatypiaa, tai lieriöepiteeliatypiaa. ilmeisesti sun tapauksessa siis lieriöepiteeliatypiaa (?).

lääkärit on valitettavasti julkisella puolella välillä tylyjä - potilas ei aina tunnu olevan myös ihminen.. Endocervix tarkoittaa kohdunkaulan kanavaa, eli sulta on otettu kyretillä eli kaavintainstrumentilla sieltä näyte.

Ihmisen papillooma-virustyyppejä tunnetaan lähes sata erilaista. Kaikki niistä ei voi aiheuttaa solumuutoksia genitaalialueella. Olen kuitenkin ymmärtänyt niin, että osa virustyypeistä on sellaisia, että ne voivat tarttua vaikka saunan lauteilta, tai lapsella saattaa olla se syntyessään äidiltä saatuna. en tosin tiedä, voivatko juuri ne virustyypit aiheuttaa kohdunkaulan syöpää (tai voivatko kohdunkaulaa aiheuttavat virustyypit tarttua niin helposti).

itse en tiedä mikä sen on aiheuttanut. minulla on ollut seksuaalisesti aktiivinen elämä, mutta pidän todennäköisenä, että mahdollinen virustartunta on aikaisemmasta pitkäaikaisesta seurustelusuhteestani saatuna. yleensähän virustartunta paranee itsestään noin vuoden kuluessa, mutta joskus se saattaa jäädä piilevänä elimistöön aiheuttamaan tuhoja.

itsekin olin täysin rikki kun sain papa-tuloksen, nyt mieli on hieman rauhoittunut kun kolposkopiasta ja kudosnäytteiden otosta on kulunut kolmisen viikkoa. tulokset saan todennäköisesti perjantaina tai ensi viikon alussa, koska näytteeni oli lähetetty vielä johonkin lisätutkimukseen...

voit aina soittaa siihen paikkaan, jossa sinua on hoidettu, ja pyytää lisätietoja. myös internetistä löytyy tietoa vaikka millä mitalla! itsekin olen vain painanut mieleeni kaiken lukemani, ja sivistynyt aikalailla aiheen suhteen.

voimahaleja sinne suuntaan kymmeniä! pää pystyyn, kyllä tästä selvitään!

keskustelua, ja miettinyt mikä on lopputulos. Olen iloinen puolestasi että sait nyt tulokset ja pääset pian hoitoon. Kaikkea hyvää sinulle.

Paljon voimia ja tsemppiä sinulle! Kuten aiemmin kirjoitin, looppaus ei ole paha juttu. Hyvä kun muutokset hoidetaan näin pian. Kyllä tästä selvitään :)

Omaan "sairaskertomukseeni" vielä lisäystä. Sähkösilmukkahoidosta on reilu kaksi viikkoa. Pari päivää sitten yhtäkkiä tunsin että nyt tuli vuotoa. Ja sitähän tulikin sitten paljon. Tuli hyytymiä ja kaksi sidettä täyteen verta parin tunnin aikana. En tiedä, irtosiko se rupi oikeasti vasta nyt vai mistä oli kyse. Kipua ei ollut, mutta verta vaan tuli ja tuli. Ja sitten se parin tunnin kuluttua lakkasi melkein kuin seinään... outoa. En sitten soittanut lääkärille asiasta, mutta jos vuoto olisi jatkunut, toki olisin soittanut. Kaipa se oli se rupi joka
irtosi, mutta veren runsas määrä ihmetytti.

Ei ole muuten kuulunut mitään sairaalan suunnasta, tähän mennessä siis vaikuttaa siltä että saivat kaikki solumuutokseni pois *koputtaa puuta*

_Lizzy_ kirjoitti:

Paljon voimia ja tsemppiä sinulle! Kuten aiemmin kirjoitin, looppaus ei ole paha juttu. Hyvä kun muutokset hoidetaan näin pian. Kyllä tästä selvitään :)

Omaan "sairaskertomukseeni" vielä lisäystä. Sähkösilmukkahoidosta on reilu kaksi viikkoa. Pari päivää sitten yhtäkkiä tunsin että nyt tuli vuotoa. Ja sitähän tulikin sitten paljon. Tuli hyytymiä ja kaksi sidettä täyteen verta parin tunnin aikana. En tiedä, irtosiko se rupi oikeasti vasta nyt vai mistä oli kyse. Kipua ei ollut, mutta verta vaan tuli ja tuli. Ja sitten se parin tunnin kuluttua lakkasi melkein kuin seinään... outoa. En sitten soittanut lääkärille asiasta, mutta jos vuoto olisi jatkunut, toki olisin soittanut. Kaipa se oli se rupi joka
irtosi, mutta veren runsas määrä ihmetytti.

Ei ole muuten kuulunut mitään sairaalan suunnasta, tähän mennessä siis vaikuttaa siltä että saivat kaikki solumuutokseni pois *koputtaa puuta*

Lue lisää

heippa

olen ymmärtänyt että se vaihtelee tosi paljon ja on erittäin yksilöllistä, miten paljon tulee verta/kipuja yms. joten kai sitä pitää sitten vaan tarkkailla omia tuntemuksia, ja ei varmaankaan ole ollenkaan haitallista soittaa lekuriin, jos jotain vähänkin mieltä vaivaavaa sattuu :)

taas on käsittämättömän malttamaton olo. loop on maanantaina, johon tuntuu olevan ikuisuus. sen jälkeen on taas varmaan ihan kärsimätön tuloksia odotellessa. ehdin jo tässä välissä saada pääni kuntoon ja elämään ihan normaalisti - ehdin jopa hetken verran uskoa, että ehkä missään ei olekaan vikaa, kun tuloksissa kesti niin kauan - ja nyt sitten on taas ajatukset solmussa.

onko tässä nyt sitten sairas vai terve vai miten pitäisi itsensä luokitella? fyysisesti olo ei tunnu sairaalta. henkisesti väsyttää. pinta on tyyni, mutta alla kuohuu. huhhuh.

kiitos tsemppauksesta, kyllä tämä tästä! ja onneksi on paljon rakkaita ja rakastavia ihmisiä ympärillä! :)

Pörriäinen kirjoitti:

heippa

olen ymmärtänyt että se vaihtelee tosi paljon ja on erittäin yksilöllistä, miten paljon tulee verta/kipuja yms. joten kai sitä pitää sitten vaan tarkkailla omia tuntemuksia, ja ei varmaankaan ole ollenkaan haitallista soittaa lekuriin, jos jotain vähänkin mieltä vaivaavaa sattuu :)

taas on käsittämättömän malttamaton olo. loop on maanantaina, johon tuntuu olevan ikuisuus. sen jälkeen on taas varmaan ihan kärsimätön tuloksia odotellessa. ehdin jo tässä välissä saada pääni kuntoon ja elämään ihan normaalisti - ehdin jopa hetken verran uskoa, että ehkä missään ei olekaan vikaa, kun tuloksissa kesti niin kauan - ja nyt sitten on taas ajatukset solmussa.

onko tässä nyt sitten sairas vai terve vai miten pitäisi itsensä luokitella? fyysisesti olo ei tunnu sairaalta. henkisesti väsyttää. pinta on tyyni, mutta alla kuohuu. huhhuh.

kiitos tsemppauksesta, kyllä tämä tästä! ja onneksi on paljon rakkaita ja rakastavia ihmisiä ympärillä! :)

Lue lisää

että mun edellinen papa onkin otettu viime kesänä, eli alle 8 kuukautta ennen joukkotarkastus-papaa (normaali löydös).

joko mun sisällä on meneillään jotain erittäin aggressiivista tai sitten joku on mokannut jotain aikaisemman papan yhteydessä...

Pörriäinen kirjoitti:

että mun edellinen papa onkin otettu viime kesänä, eli alle 8 kuukautta ennen joukkotarkastus-papaa (normaali löydös).

joko mun sisällä on meneillään jotain erittäin aggressiivista tai sitten joku on mokannut jotain aikaisemman papan yhteydessä...

Lue lisää

Heippa Pörriäinen, kuinka looppisi sujui?

_Lizzy_ kirjoitti:

Heippa Pörriäinen, kuinka looppisi sujui?

Moikka!

Loop sujui hyvin, ei tuntunut juuri miltään. Sellaiselta lämpimältä lehmän hönkäykseltä se tuntui :D puudutus vihlaisi kerran, ei sen kummempaa. Jodia ja etikkaa valui ekat 5 päivää, sitten tuli viikko verta ja nyt taas tulee jotain rusehtavan kellertävää, mutta vain vähän. Ja juoksinpa muuten lauantaina puolimaratoninkin ;)

Ja tänään oli sellainen onnenpäivä, että patologin vastaus kolahti luukusta alas (siis loopissa poistetusta palasta); marginaalit puhtaat joka suuntaan, löydös vastannut dysplasia levis tasoista muutosta.

Eli ilmeisesti ne pahimmat muutokset on lähteneet jo koepalojen mukana pois; levyepiteelissä oli dysplasia levis ja moderata-tasoisia muutoksia, ja lieriöepiteelissä vaikea-asteinen, carcinoma in situa lähentelevä kudosrakennehäiriö. Nyt lieriöepiteeli oli koko näytteen alueella säännöllistä. Olen niin onnellinen :)

Huh. Kiitos sinulle, Lizzy, kirjoittelemisesta. Tämä on ollut suuri tuki! :)

Mitä sinulle kuuluu?

Pörriäinen kirjoitti:

Moikka!

Loop sujui hyvin, ei tuntunut juuri miltään. Sellaiselta lämpimältä lehmän hönkäykseltä se tuntui :D puudutus vihlaisi kerran, ei sen kummempaa. Jodia ja etikkaa valui ekat 5 päivää, sitten tuli viikko verta ja nyt taas tulee jotain rusehtavan kellertävää, mutta vain vähän. Ja juoksinpa muuten lauantaina puolimaratoninkin ;)

Ja tänään oli sellainen onnenpäivä, että patologin vastaus kolahti luukusta alas (siis loopissa poistetusta palasta); marginaalit puhtaat joka suuntaan, löydös vastannut dysplasia levis tasoista muutosta.

Eli ilmeisesti ne pahimmat muutokset on lähteneet jo koepalojen mukana pois; levyepiteelissä oli dysplasia levis ja moderata-tasoisia muutoksia, ja lieriöepiteelissä vaikea-asteinen, carcinoma in situa lähentelevä kudosrakennehäiriö. Nyt lieriöepiteeli oli koko näytteen alueella säännöllistä. Olen niin onnellinen :)

Huh. Kiitos sinulle, Lizzy, kirjoittelemisesta. Tämä on ollut suuri tuki! :)

Mitä sinulle kuuluu?

Lue lisää

Hienoa, että muutoksesi saatiin pois! Olen onnellinen puolestasi. Muutokset olivat kuitenkin aika pahoja (tai lähinnä tuo in situa lähentelevä), joten helpotuksesi on varmasti valtaisa :)

Ilmeisesti et asu Helsingin seudulla, kun sait kirjeellä patologin vastauksen? Itselleni kun sanottiin, että jos kaikki saadaan pois, eivät erikseen ilmoita sitä. Jotenkin olisi kyllä ollut kiva saada kirjallisena tieto, että kaikki on toistaiseksi hyvin. Mutta nyt on vaan uskottava niin, koska kuukausi kului eikä mitään kuulunut. Puolen vuoden päästä jännätään sitten papa-kokeen tuloksia..

_Lizzy_ kirjoitti:

Hienoa, että muutoksesi saatiin pois! Olen onnellinen puolestasi. Muutokset olivat kuitenkin aika pahoja (tai lähinnä tuo in situa lähentelevä), joten helpotuksesi on varmasti valtaisa :)

Ilmeisesti et asu Helsingin seudulla, kun sait kirjeellä patologin vastauksen? Itselleni kun sanottiin, että jos kaikki saadaan pois, eivät erikseen ilmoita sitä. Jotenkin olisi kyllä ollut kiva saada kirjallisena tieto, että kaikki on toistaiseksi hyvin. Mutta nyt on vaan uskottava niin, koska kuukausi kului eikä mitään kuulunut. Puolen vuoden päästä jännätään sitten papa-kokeen tuloksia..

Lue lisää

olen kyllä helsingin seudulla, tuolla kättärillä naistentautien polilla olin hoidossa. pyysin erikseen, että lähettävät patologin lausunnon mulle kotiin - ei ne muuten sitä laita. mutta myös soittamalla pitäisi saada tieto, jos haluaa. mä halusin kaiken kirjallisena omaa mielenrauhaa ja tulevaisuutta varten - haluan, että mulla on omassakin "rekisterissä" kaikki jutut.

hyvää kesää sulle! :)