Kertokaa millasta. Mitä asioita käydään. Mitä hissan aloja voi lukea. Missä kaupungeissa voi lukea. Itsellä historia on ainut kiinnostuksen kohde. Olen lukion ekalla ja olen käynyt 3 kurssia ja kaikista olen kympin saanut. :)
Kertokaa hissan opiskelusta
yliopistossa!
20
3751
Vastaukset
- vaan
Historiaa opiskelleet päätyy enimmäkseen kortistoon. Ei kannata miettiä alan opintoja. Opiskele sellaista alaa, mikä selkeästi valmistaa johonkin ammattiin. Ihan vaan ystävällisenä neuvona jo valmistuneelta.
- FM (hissa)
Kyllä tuossa on totuuden siemen, itse olen onnistunut työllistymään mutta ikävä katsella opiskelukavereiden räpistelyä. Työllistyminen on tällä alalla kiinni pitkälti suhteista ja tuurista. Jopa opettajia valmistuu reilusti enemmän kuin virkoja on olemassa.
Kannattaa harkita muitakin läheltä liippaavia vaihtoehtoja, esimerkiksi taloustieteitä, oikeustiedettä jne... Yhteiskunta/valtiotieteet kun ovat aika lailla samassa suossa kuin humanistiset aineet. - Eikö ees hissan opeks vois
FM (hissa) kirjoitti:
Kyllä tuossa on totuuden siemen, itse olen onnistunut työllistymään mutta ikävä katsella opiskelukavereiden räpistelyä. Työllistyminen on tällä alalla kiinni pitkälti suhteista ja tuurista. Jopa opettajia valmistuu reilusti enemmän kuin virkoja on olemassa.
Kannattaa harkita muitakin läheltä liippaavia vaihtoehtoja, esimerkiksi taloustieteitä, oikeustiedettä jne... Yhteiskunta/valtiotieteet kun ovat aika lailla samassa suossa kuin humanistiset aineet.päästä jos on valmis muutamaan työn perässä muualle? Eiks monin paikkoihin saa työpaikan kuhankun on korkeakoulutus?
- on nykyisin
Eikö ees hissan opeks vois kirjoitti:
päästä jos on valmis muutamaan työn perässä muualle? Eiks monin paikkoihin saa työpaikan kuhankun on korkeakoulutus?
Valitettavasti tutkinto ei takaa nykypäivänä yhtikäs mitään. Luulin itsekin naivina lukiolaisena, että kunhan maisteriksi opiskelee niin töitä varmasti löytyy. Näin oli ennen ja tottakai yliopistot hehkuttavat, että opiskelu kannattaa. Ja opotkin mainosti enemmän yo opintoja kuin alempia tutkintoja. Suomi on ylikouluttamisen luvattu maa.
Järkevä ihminen valitsee nykyisin jonkin sellaisen oppiaineen, joka valmistaa johonkin ammattiin ja ottaa etukäteen selvää alansa työllisyystilanteesta. Nykyisin ammattikoulutuksen omaavia tarvitaan eniten.
Olen juuri eräällä työllistämiskurssilla, jossa on muutama historiaa opiskellut. He ovat sanoneet, että työnantajat suhtautuvat epäillen humu-aineita lukeneisiin. Joku oli suoraan sanonut, ettei me mitään teoreetikkoja tänne haluta.
Eli harkitse tarkkaan mitä alat opiskelemaan. Jos historia kiinnostaa, niin ota sitä vaikka sivuaineeksi. Olen ymmärtänyt, ettei hissan openkaan paikkoja ole pahemmin avoinna, edes syrjäkylillä. - FM (hissa)
Eikö ees hissan opeks vois kirjoitti:
päästä jos on valmis muutamaan työn perässä muualle? Eiks monin paikkoihin saa työpaikan kuhankun on korkeakoulutus?
Kyllä useimmat hissan aineopettajat saavat ennen pitkää töitä, mutta jos opettajan uralle haluaa niin on olemassa huomattavasti paremmin työllistäviä vaihtoehtoa.
Työpaikkailmoitusten "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" tarkoittaa yleensä käytännössä jotain työtehtävään liittyvää, esimerkiksi jos työpaikka on verottajalla se tarkoittaa käytännössä julkisoikeutta lukenutta maisteria / oikeustieteen maisteria tai laskentatoimea lukenutta kauppatieteen maisteria.
Toisaalta vaikkapa johonkin tekniikan alan tehtävään sama tarkoittaa esimerkiksi tekniikan alalta työkokemusta saanutta fysiikkaa opiskellutta filosofian maisteria tai diplomi-insinööriä.
Ylipäätään nyrkkisääntönä koulutuksen valinnassa korostaisin että aluksi pohtii mikä ammatti tai työtehtävä kiinnostaisi ja sitten mietitään mikä koulutuspolku tähän saattaisi johtaa. Toisinpäin on vähän hankalampaa. - FM (hissa)
on nykyisin kirjoitti:
Valitettavasti tutkinto ei takaa nykypäivänä yhtikäs mitään. Luulin itsekin naivina lukiolaisena, että kunhan maisteriksi opiskelee niin töitä varmasti löytyy. Näin oli ennen ja tottakai yliopistot hehkuttavat, että opiskelu kannattaa. Ja opotkin mainosti enemmän yo opintoja kuin alempia tutkintoja. Suomi on ylikouluttamisen luvattu maa.
Järkevä ihminen valitsee nykyisin jonkin sellaisen oppiaineen, joka valmistaa johonkin ammattiin ja ottaa etukäteen selvää alansa työllisyystilanteesta. Nykyisin ammattikoulutuksen omaavia tarvitaan eniten.
Olen juuri eräällä työllistämiskurssilla, jossa on muutama historiaa opiskellut. He ovat sanoneet, että työnantajat suhtautuvat epäillen humu-aineita lukeneisiin. Joku oli suoraan sanonut, ettei me mitään teoreetikkoja tänne haluta.
Eli harkitse tarkkaan mitä alat opiskelemaan. Jos historia kiinnostaa, niin ota sitä vaikka sivuaineeksi. Olen ymmärtänyt, ettei hissan openkaan paikkoja ole pahemmin avoinna, edes syrjäkylillä."Olen juuri eräällä työllistämiskurssilla, jossa on muutama historiaa opiskellut. He ovat sanoneet, että työnantajat suhtautuvat epäillen humu-aineita lukeneisiin. Joku oli suoraan sanonut, ettei me mitään teoreetikkoja tänne haluta."
Naulan kantaan, ennakkoluulot humanisteja kohtaan ovat erittäin suuret, valitettavasti. Sama pätee yhä enemmän YTM/VTM:ien suhteen. - FM (Suomen historia)
FM (hissa) kirjoitti:
Kyllä useimmat hissan aineopettajat saavat ennen pitkää töitä, mutta jos opettajan uralle haluaa niin on olemassa huomattavasti paremmin työllistäviä vaihtoehtoa.
Työpaikkailmoitusten "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" tarkoittaa yleensä käytännössä jotain työtehtävään liittyvää, esimerkiksi jos työpaikka on verottajalla se tarkoittaa käytännössä julkisoikeutta lukenutta maisteria / oikeustieteen maisteria tai laskentatoimea lukenutta kauppatieteen maisteria.
Toisaalta vaikkapa johonkin tekniikan alan tehtävään sama tarkoittaa esimerkiksi tekniikan alalta työkokemusta saanutta fysiikkaa opiskellutta filosofian maisteria tai diplomi-insinööriä.
Ylipäätään nyrkkisääntönä koulutuksen valinnassa korostaisin että aluksi pohtii mikä ammatti tai työtehtävä kiinnostaisi ja sitten mietitään mikä koulutuspolku tähän saattaisi johtaa. Toisinpäin on vähän hankalampaa.Kyllä historiasta työllistyy oikein hyvin, jos osaa pelata korttinsa oikein. Itse valmistuin asiantuntijalinjalta (en siis aineenopettajaksi), ja töitä on tullut helposti, työskentelen museoalalla. Olen tehnyt alan töitä jo yhteensä yli vuoden verran ja valinnut suuntautumistani tukevia sivuaineopintoja.
Päteviä osaajia tarvittaisiin tällekin alalle tulevaisuudessa, tosin koulutuksen suhteen täytyy olla aina tarkkana. Voisin jopa väittää, että motivoitunut historian asiantuntija työllistyy paremmin kuin keskiverto aineenopettaja. Kaikki riippuu ainoastaan pelisilmästä: työkokemuksesta ja selkeästä suuntautumisesta.
Esimerkki: historianopiskelijatuttavani suuntautui heti I opiskeluvuodesta lähtien mediatyöhön: kävi alaa tukevia sivuaineopintoja, sai harjoittelupaikan, myöhemmin kesätyökokemusta ja nyt valmistumisen kynnyksellä hänet repäistiin TV-työhön.
Esimerkki II: toinen historianopiskelijatuttavani aloitti sivuaineenaan määrätietoiset venäjän kielen opinnot heti I opiskeluvuodesta lähtien (ei ollut lukiossa opiskellut venäjää). Kävi Venäjällä vaihdossa ja työharjoittelussa, opiskeli yhteiskuntatieteellisiä sivuaineita. Työllistyi välittömästi konsulaattiin Venäjälle.
Historia on hyödyllinen ja arvokas pääaine, joka avaa monia ovia. Esimerkiksi hyödyllisiä kontakteja on alalla helppo luoda. Tässä täytyy vain muistaa se, että oma aktiivisuus kesätöiden etsimisessä, sivuaineiden valinnassa jne. on työllistymisen avain. Jos menet vielä viidennen opiskeluvuoden päätteeksi kesäksi vaikka mäkkärille töihin, voit olla varma, että sieltä itsesi löydät myös valmistumisen jälkeen.
Aineenopettajaopiskelijoille on käynyt monta kertaa näin, valitettavasti: omaa työkokemusta ei ehditä (tai viitsitä) kartuttaa opiskeluaikana, kesät kuluvat hanttihommissa. Tulos: viiden-kuuden opiskeluvuoden jälkeen valmistuneena hakee muutamia aineenopettajan toimia, joissa hakijoita yli 50. Ei tule valituksi, joten jatkaa uraansa keikkasiivoojana tms. Eräälle tuttavalleni oli vähällä käydä näin: aineenopettajaksi erinomaisin arvosanoin valmistumisen jälkeen oli tarjolla vain muutamia hissanmaikan sijaisuuksia Pohjois-Kainuussa, joten kaveri suivaantui ja alkoi työstää jatkotutkintoa. Joidenkin vuosien päästä löysi itsensä virasta - yliopistosta.
- Hissan opiskelija
..tosi erilaista kuin historia lukiossa. Siellä painotetaan tapahtumahistoriaa, yliopistossa mennään taas sinne tapahtumien taustalla vaikuttaviin asioihin ja pidempiin kestoihin.
Aloja on historian sisällä monia; pääaineitten nimet kertoo aika paljon, on yleistä historiaa, suomen historiaa, poliittista historiaa. Näiden sisällä sitten kapeampia aihepiirejä, joista moniin on mahdollista oman kiinnostuksen mukaan tutustua.
Työllistyminen on tosiaan vaikeaa, näin olen minäkin ymmärtänyt. Siihen voi kuitenkin vähäsen itse vaikuttaa hankkimalla harjoittelu- ja työkokemusta jo opiskeluaikana ja tekemällä järkevät sivuainevalinnat.
Historian tueksi kannattaa aloittaa jo lukiossa jonkin vieraan kielen opiskelu..vaikkapa saksaa tai ranskaa. Se laajentaa sitten mahdollisuutta käyttää vieraskielisiä lähteitä.
Jatkahan samaan tahtiin siellä lukiossa:) - entäpä sitten yhteiskunta o...
ja lakia lukemalla? Mitkäs silloin on työllisyysnäkymät? No historiaa haluaisin kyllä lukea ja jos en saa töitä niin menen sitten vaikk siwan kassalle kunnes löydän opettajan pestin. :)
- Ite toimin 1.5 vuotta prism...
ennekuin sain openpaikan lukiosta. Tykkään kovasti. Nyt oon ollu vuoden opettajana eli aika uus ope. Aika hanurista vaan kokeiden korjaaminen ja erityisesti tää aika. Eli mene opiskelemaan vaan ja tyydy hanttihommiin jos et heti saa paikkaa.
- oltua 1.5 vuotta.
Ite toimin 1.5 vuotta prism... kirjoitti:
ennekuin sain openpaikan lukiosta. Tykkään kovasti. Nyt oon ollu vuoden opettajana eli aika uus ope. Aika hanurista vaan kokeiden korjaaminen ja erityisesti tää aika. Eli mene opiskelemaan vaan ja tyydy hanttihommiin jos et heti saa paikkaa.
Muista, että vaikka olisiki korkeakoulutus, niin aluksi ei pysty välttämättä saamaan arvoistaan työtä eli hanttihommiin on tyydyttävä.
- ............***
oltua 1.5 vuotta. kirjoitti:
Muista, että vaikka olisiki korkeakoulutus, niin aluksi ei pysty välttämättä saamaan arvoistaan työtä eli hanttihommiin on tyydyttävä.
Niihin ns. hanttihommiin voi sitten jämähtääkin helposti, kun ei saa oman alan työkokemusta eikä pääse siten haastatteluunkaan.
- ihmiset, jotka aina korostaa
............*** kirjoitti:
Niihin ns. hanttihommiin voi sitten jämähtääkin helposti, kun ei saa oman alan työkokemusta eikä pääse siten haastatteluunkaan.
sitä omaa korkeakoulutustaan ja ovat mielummin sossun rahoilla ku kävisivät töissä.
- täällä
ihmiset, jotka aina korostaa kirjoitti:
sitä omaa korkeakoulutustaan ja ovat mielummin sossun rahoilla ku kävisivät töissä.
sellaista on väittänytkään, että sossun rahoilla eleltäisiin ja töitä vieroksuttaisiin?
Itselleni meinasi käydä niin, että oli koulutustani täysin vastaamattomassa työssä. Hain paljon avoimia paikkoja, tuloksestta,koska ei ollut kokemusta.
Ilmoittauduin työkkäriin ja kävin erään työvoimakoulutuksen, joka lisäsi ammattitaitoani ja sisälsi oman alani harjoittelun. Tämä poiki muutamassa kuukaudessa koulutusta vastaavia töitä. Ilman kokemusta olisin vieläkin samassa kesätyöpaikassani turhautuneena.
Mitä järkeä on lukea 5v yliopistossa ja tyytyä sellaiseen työhön, jota olisi voinut tehdä suoraan lukiosta? Myös ulkomaan työharjoittelut ovat hyviä keinoja hankkia kokemusta.
- Historian FM minäkin
Historiaan otetaan sisään liikaa opiskelijoita suhteessa alan tyypillisiin työpaikkoihin (koulujen hissan opetus, museot, arkistot, tutkimus jne.) Historia on yliopistossa halpa aine opettaa verrattuna moneen muuhun. Ei tarvita paljon kalliita opetusvälineitä. Lisäksi se on hyvin suosittu. Yliopisto saa helposti paljon "halpoja" opiskelijoita eli "halpoja" maistereita. Se näkyy tuloksellisuusluvuissa, jotka perustuvat suoritettujen tutkintojen määrään. Eli historian maisterien isolla lukumäärällä yliopisto ostaa rahoitusta lääkärien ja muiden kalliiden alojen koulutukseen ja huippututkimukseen.
Kyllä historiallakin töitä saa, mutta ei kannata valita kaikkein tavallisimpia aineyhdistelmiä. Ei siis pelkkiä humanistisia tai valtio-/yhteiskuntatieteellisiä opintoja. 90-luvulla toiset panostivat IT-alan opiskeluihin historian ohella ja yleensä menestyivät hyvin. No, nyt tilanne sillä puolella on kyllä huono, mutta toisaalta saivat jalkansa tukevasti yritysten oven väliin ennen kuin kupla puhkesi. Tänään IT on huono hevonen. Pitäisi löytää vastaava tämän päivän "killer-ala".
Ehkä kannattaa tehdä nykyään niin päin, että pääaineeksi jokin talous- tai oikeustieteellinen aine (vaikea päästä sisään, mutta historiaan taitaa olla vielä suurempi tunku). Historiaa sitten sivuaineeksi niin paljon kuin jaksaa.
Tampereella on kuulemma panostettu historian pääaineopiskelijoidenkin kohdalla ammatillisuuteen. Jos haluaa hissan pääaineeksi ja samalla "oikean" ammatin, kannattaa ehkä katsella sille suunnalle. Siellä on ollut erilaisia käytännön työtehtäviin pätevöittäviä koulutusohjelmia historioitsijoille, ja työllistymisaste kuulemma aika hyvä. Ehkä joku tamperelainen osaa kertoa paremmin? Tosin jos perinteisiin historia-ammatteihin hakee, niin Hesan tai Turun papereilla voi olla parempi kaiku (esim. opettajan virat). Ainakin muinoin Tampereen "punikkeja" kartettiin kuntien koululautakunnissa. Voi olla historiaa tänään sekin. Jyväskylä on tiettävästi vahvoilla, jos museotyöhön haluaa. Siellä kylläkin työpaikat kiven alla ja palkat surkeat. - tuleva ope
Itse olen toisen vuoden hissan opiskelija, tuleva ope tms. Ja tykkään kyllä opiskelusta! Tulevaisuus ei pelota, koska uskon, että kyllä yrittänyttä ei laiteta;)
No historian opiskelu on todella erilaista yo:ssa kuin lukiossa. Käytännössä käydään luennoilla, luetaan tentteihin ja välillä raapustellaan esseitä ja luentopäiväkirjoja, sekä tehdään muutamia suurempia harjoitustöitä ennen gradua. Akateeminen vapaus kulminoituu historian opiskelussa, mutta toisaalta vastuu omista opinnoista on sitten todellakin vain sinulla itselläsi.
Perusopinnoissa käydään laajasti läpi ihan normi historiaa, mutta aine- ja syventävätopinnot ovat sitten omaan pääaineeseen historiassa painottuvia. Lisäksi luetaan historian metodiikkaa.
Tärkeää yliopistossa on tutkimuksellisuus eli historiaa ei lueta enää vain historiana ja opetella asioita valmiiksi annettuina(esim. mitä tapahtui milloinkin ja kenelle), vaan opetellaan itse tutkimaan ja kirjoittamaan historiaa. Opiskelu tähtää siihen, että opiskelija saa kriittisen katsantokannan, ymmärtää laajat linjat (syyt ja seuraukset) ja oppii ITSE TUOTTAMAAN historiaa.
Sivuaineet ovat iso siivu historian opiskelua ja niiden avulla voi vaikuttaa siihen, mihin työllistyy. Opettajien työllisyystilanne ei ole tällä hetkellä kovin valoisa, mutta tunkua aineenopettajakoulutukseen kuitenkin jostain syystä aina on. Itsekin sinne pyrin ja pääsin:) Eihän opettajan pätevyydestä juuri haittaakaan ole. Otathan kuitenkin huomioon, että FM:n papereilla pääsee moneen muuhunkin työhön! Kaikki on omista ratkaisuista kiinni (juurikin sivuaineista ja yrityksestä)!
Historiaa on nykyään vaikea päästä lukemaan, sillä sisään ei enää oteta kovin monta hakijaa, mikä on tietenkin positiivista niiden kannalta, jotka sisään pääsevät:) Tulevaisuudessa esim. arkistoalalla on kuitenkin luvassa paikkoja, kun porukka siellä eläköityy. Lisäksi tarjolla nykyään on maisteriohjelmia yms. jotka auttavat työllistymään.
Lukiossa kannattaa panostaa kieliin. Jos haluat lukea myös arkeologiaa, lue myös biologiaa ja maantietoa ja kemiaa. Tutkija ei voi osata liian monta kieltä, mutta pääasia olisi, että enkku ja ruotsi olisivat hallussa.
Historiaa voi lukea Helsingissä, Turussa (jossa on ainoana Suomessa kulttuurihissaa), Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa. Historian aloja ovat mm. Yleinen, Suomen, Suomen ja Skandinavian (Oulu), Aate- ja oppihistoria, Kulttuuri, Poliittinen historia jne.
Älä hautaa heti haaveitasi, vaan mieti vaihtoehtoja niin historian saralla kuin muutenkin:)- ,.,.,
yksi historian opiskelija. Työllisyys/palkka ovat melko huonot, ja se kannattaa pitää mielessä. Jos historia "kuulostaa ihan kivalta", ei kannata lähteä lukemaan, mutta jos kova kutsumus olisi ainetta opiskella, niin minusta kannattaa.
Saattaa olla, että itsekin joutuu jonkun "paremman" ammatin lukemaan, jos ei työura urkene historialla, mutta toisaalta, jos en olisi kokeillut lukea sitä mikä todella kiinnostaa, olisin todennäköisesti katunut sitä myöhemmin.
Kannattaa tosiaan jo ajoissa miettiä tarkkaan sivuainevalintoja, josko niiden kautta avautuisi mahdollisuuksia työpaikkoihin. Itse aion suorittaa opintojen ohessa ylemmän arkistotutkinnon, koska arkistoalalla ainakin tilastojen mukaan on kohtuullinen työllisyys.
- akenta
Hissan opiskelussa on ihan sama kuin millä tahansa alalla, jossa on paljon kilpailua työpaikoista. Eli yksinkertaisesti pitää tietää mitä haluaa ja pitää olla parempi kuin muut samaa yrittävät.
Lisäks ainakin mun oma elämänfilosofiani on se, että on parempi tehdä sitä mitä oikeesti haluaa, vaikka siitä sais aivan paskaa palkkaa. Sillä kuitenkin elää.
Ja mitä teet sellasella duunilla mitä et oikeesti halua tehdä ja mistä et pidä? Teet töitä 47 viikkoa vuodessa, ja sit niillä lopuilla viidellä viikolla voit tehdä sitä mitä oikeesti haluat elämältäsi? Ja näin kuluu sun koko elämä? Ei mun juttu - mieluummin teen sellasta duunia josta pidän (ts. olen museossa töissä).- rixraxpoxx
Mutta yleensähän se menee niin, että kun opiskelee sitä alaa, joka ei työllistä, niin päätyy hanttihommiin loppuelämäksi. Onko se sitten kivaa? Mieluummin kannattaa opiskella jotain, mikä kiinnostaa edes jonkun verran ja tarjoaa suht. varman ja mielenkiintoisen työpaikan kuin sellaista alaa, joka ei työllistä lainkaan, sillä töissä tosiaan ollaan se 47 viikkoa vuodessa eli 47 viikkoa siivousta tai mäkkärin kassalla oloa. Ei kuulosta hyvältä.
- harhaa vaan
rixraxpoxx kirjoitti:
Mutta yleensähän se menee niin, että kun opiskelee sitä alaa, joka ei työllistä, niin päätyy hanttihommiin loppuelämäksi. Onko se sitten kivaa? Mieluummin kannattaa opiskella jotain, mikä kiinnostaa edes jonkun verran ja tarjoaa suht. varman ja mielenkiintoisen työpaikan kuin sellaista alaa, joka ei työllistä lainkaan, sillä töissä tosiaan ollaan se 47 viikkoa vuodessa eli 47 viikkoa siivousta tai mäkkärin kassalla oloa. Ei kuulosta hyvältä.
on työllistyminen alalle, jos et jo ennen opiskelun aloittamista omaa sopivia suhteita tai vakaata toimeentuloa. alalle koulutettuja on tuhansia liikaa, lienevät hanttihommissa tai rutiinitoimistohommissa, kotiäiteinä tms elleivät ole suhteilla ole saaneet duunia. tosin maisteriksi valmistuu aika harva suhteessa aloittaneisiin (katso yo.n tilastot aloittaneista ja valmistuneista). mihinkään työhön et siis pätevöidy jatko-opinnoillakaan. itse olen tehnyt opettajansijaisuuksiakin, mutta olen sitä mieltä että työhön ei yliopisto-opintoja tarvita, joku nuoriso7lastenohjauskurssi olisi järkevämpi.
ulkomaisista opinnoista en tiedä, olen kyllä kuullut että opskelijoiden ohjaus olisi toiselta planeetalta näihin täkäläisiin verrattuna.
joten tsemppiää vvvvaannn....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?721394En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061237- 1131175
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K741099Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop69967IS viikonloppu 18-19.5.2024.
Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var76772Oliko vähä sometettu taas vai?
Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a9722Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän374717- 41711
- 53676