välit lämpenee kaveriin

MOi!

Minun ja mieheni rakkaustarina alkoi ystävyydestä hyvästä sellaisesta...olimme erottamattomat ystävykset -parhaat kaverit. '
Ihastuimme sitten toisiimme pikkuhiljaa. Huomasin että toinen on ihastunut minuun enkä minäkään voinut kieltää tunteitani... sen huomasi juuri flirtailuista, pienistä kosketuksista yms.

ajattelin että en rupea hänen kanssaan mihinkään suhteeseen kun saattaisin menettää "parhaanystäväni eli hänet sitten lopullisesti jos homma ei toimisi.
Mutta rakkaus vei voiton... kunhan sitten kertoi että haluaisi seurustella kanssani en epäröinyt enää hetkeäkään.

Seurustelimme 6 vuotta... ja minusta tämä kaveruus oli vain hieno pohja suhteelle. Olimme ennen kaikkea hyvät ystävät ja hyvin rakastuneita.

Suhteemme kariutui muista syistä...osaksi ainakin siksi että rupesimme seurustelemaan niin nuorena.
Edelleen erosta huolimatta olemme ystäviä ja meillä on hauskaa edelleen kun soittelemme, tapaamaan emme pysty hänen uuden naisensa vuoksi, :( !


Olimme silloin kylläkin nuorempia 15 vee niin kaverit vähän avittivat tässä hommassa....liikuttiin samassa "porukassa" ja kaverit tekivät vähän tiedusteluja puolin ja toisin ;))

Mielestäni suhteelle kannattaa antaa mahdollisuus. Itsekin olen ihastunut pitkäaikaiseen ystävääni ja hän minuun. Tilanne on kehittynyt hiljalleen, mutta ei pääse kehittymään enää nykyistä pidemmälle, sillä olemme molemmat vakiintuneet omilla tahoillamme.

Tunnen löytäneeni ystävästäni toisen puoliskoni, hän koskettaa minua aivan uudella tavalla. Välillä harmittaa, että tunteiden löytyminen kesti näin kauan, ehkä aiemmin meillä olisi ollut yhteinen mahdollisuus. Nyt on jo myöhäistä kokeilla tuota mahdollisuutta. Siksi neuvoni on: anna suhteelle mahdollisuus nyt kun voit jos vain siltä tuntuu. Ystävyyspohjalta on varmasti hyvä rakentaa suhdetta.

Joo antaisin mielelläni suhteelle mahdollisuuden mutta pelkään että huomaankin sitten asioiden jo edistyttyä että "ei tästä mitään tule" jne. Ja sitten pahoitan hänen mielensä tai toisinpäin. Yhteisiä kavereitakin on...
Tässäpä juuri odottelen taas innolla päivää jolloin näen hänet. Ulkoisesti hän ei ole se ns. unelmieni mies mutta näin tämä vain meni ;).

Olen muutaman kuukauden netissä jutellut erään tytön kanssa ja hän on jutuillaan antanut ymmärtää että haluaisi olla enemmän kuin kaveri. No minullahan sitten alkoi tulla tunteita häntä kohtaan mutta sitten hän kertoikin että se ei mahdollista ole välimatkan takia. No nyt sitten on sydän särkynyt ja mieli maassa. Kavereita ollaan kuitenkin, toivottavasti ainakin. Taisin hänet suututtaa kunnolla jokin aika sitten..

ystäväni alkoi olemaan ns. parempi ystävä ja sitten olimme samalla matkalla kreetalla ja siellä hän piti kädestä kiinni. olen ollut ainakin 4 ellen5 vuotta ihastunut poikaan ja sitten hän alkoi näytellä kiinnostuksen merkkejä. Matkan jälkeen tapasimme ja silloin hän pussasi minua ja siinä oli molemmilla hieman sulattelemista. Hän oli kyllä täydellinen herrasmis- kysyi lupaakin suukkoihinsa. En tosin tiedä enää että menemmekö pidemmälle koska hänellä on tyttö joka on saman ikäinen ja meillä on reilut 5-vuotta ikä eroa. Kaipaisin nyt kipeästi neuvoja!! hän on todella hyvä ystäväni!!
Ja niin on paremp että ollaan vaan ystäviä.. =(