Simät auenneet

Luonteen -piirteeni

Rakastun tulisesti ja into-himoisesti
järki katoaa ja sokea olen.

Liian avoin usein miten
josta voi koitua harmeja

ystävällinen ,auttava
valikoiva , iloinen

Tunteellinen ,hieman itsekäs.

mitä? Sinä KUVITTELET olevasi vastustamaton nainen? Sinähän olet leijonanaaras, sinä OLET VASTUSTAMATON!

No voi herttileijaa kun oletkin paheellinen!

Tuon ylenpalttisen tunteellisuuden voin allekirjoittaa, asioiden dramatisoinnin ja pienoisen liioittelun samoin, kuvittelen myös usein olevani... "vastustamaton", jos siltä tuntuu (aina ei tunnu - silloin taas toivoo, ettei kukaan kiinnittäisi mitään huomiota). Kyllä, näin on.

Rakastumisesta en tiedä olenko sellaista edes kokenut... Mutta ihastuminen on ollut monesti aika voimakasta. Ja tunneasiat vaikeita, seurustelusuhteet draamaa (ne 2, jotka olen ehtinyt kokea), eikä ystävyyssuhteetkaan kylmäksi ole jättäneet.

Sitä sen sijaan en allekirjoita, ettenkö olisi paha ihminen. Tai en yritä olla mitenkään hyvä, koska hyvyys tulee joko luonnostaan tai sitten ei ollenkaan. Jos tietoisesti yritän olla hyvä ihminen, joudun vain toteamaan, etten pysty siihen ja masennun. Parempi antaa itsensä vain olla, mitä on.

Oikeassa en ole läheskään aina ja mieluummin annan periksi ellen ole 100 % varma asiastani. Näin käy usein, koska olen huono väittelyissä ja epävarma asioideni suhteen... Aina löytyy joku, jolla on paremmat perustelut väitteelleen ja joka näin ollen kumoaa mielipiteeni. Siksi en edes yritä puolustaa mielipiteitäni tai tuoda niitä julki. Poikaystäväkin aina valittaa, että miksi vastaan joka kysymykseen "ihan sama", vaikka asialla on merkitystä, eikä se ole vain "ihan sama". En vain osaa/halua tuoda mielipidettäni esille. (Haha, tämän saman kerroin juuri äsken pojalle puhelimessa. Jotain hyötyä tästäkin viestistä.)

> Aina on joku tunnekuohu menossa..

Näin on.

Itselläni myös jellonanaisena tuntuu ihastumiset olevan draamaa täynnä. En voi käsittää miksi kaikki miessuhteet tuntuvat aina niin vaikeilta ja järjestäen tulee aina tunne, että meinaa järki ja taju lähteä... Ei oo helppoo...

Itsellä myös jellonanaisena kaikki ihastumiset ihmisestä riippumatta tuntuvat olevan yhtä draamaa. Järjestäen tuntuu, että meinaa järki ja taju lähteä... Ei oo helppoa...

Olin suhteessa Leijona miehen kanssa (itse olen jousimies) ja miehessä oli juuri nuo piirteet mitä mainitsit, lisäisin vielä valehtelun (joka saattoi kyllä sisältyä tuohon dramatisointiin) ja sairaan mustasukkaisuuden... En sietänyt miestä 2kk enempää.
Pää tuntui hajoavan siinä sirkuksessa mitä Leijona mies piti.

Minulla myös nämä samat:
- oon helvetin tunteellinen
- kun rakastun, rakastun niin että järki lähtee
- dramatisoin lähes kaikkea
- kuvittelen olevani vastustamaton nainen (joskus, kun on hyvä olla,mutta eihän se ole vakavaa..koen että sillälailla oma itsetunto nousee..) ;)
- olen aina olevinani oikeassa (jos en ääneen sano niin annan ymmärtää niin, tai mielessäni mietin että ei se noin ole kun näin..):D
- liiottelen usein( ja pieniä valheitakin joskus pääsee vahingossa):(

Eli sinussa on ihan samaa kuin varmasti monissa muissakin leijonanaisissa.. Suhteista en osaa sanoa, minulla on pari vaikeata ollut, ja nyt Erittäin hyvä ja tasapainoinen suhde( suhteessa myös näihin ns."kriiseihin" ja muihin kiukunpuuskiin, tunnekuohuihin ja tälläisiin..)
Mutta sinussa on varmasti myös sitä, että ajattelet, että "Kyllä se siitä", "ajan kanssa" ja jne, positiivinen elämänasenne, eikö? :) Muistathan että sinussa on myös hyviäkin puolia, ja nämä ns.vaikeat puolet tekevät sinusta juuri sen,kuka olet, ja tasapainoinen suhde löytyy kun löytyy oikea elämänkumppani sinulle :)
Hyvää jatkoa elämääsi! :)