Nyt raskauden aikana olen tullut ihan hullun mustasukkaiseksi miehestäni. Aina kun olen yksin tai töissä niin ajattelen koko ajan vain häntä ja hänen enstisiä tyttöystäviään. Normaalisti minua ei moiset asiat haittaisi ja inhoan mustasukkaista käytöstä. Onhan minullakin ollut menneisyyteni ja poikaystäväni.
Saatan penkoa hänen vanhoja tavaroitaan vintillä ja heitän roskiin kaikkia kuvia ym. vanhoista heiloista.
Oon oikeesti tullut hulluks ja toivon että nää tunteet loppuu viim. raskauden loputtua. En oikeesti tiedä mitä teen. Minulla on aina ennen ollut todella hyvä itsetunto, mutta nyt tuntuu että se on nollassa.
OOn puhunut miehelleni myös tästä ja hän vain naurahtaa ja sanoo että raskaushormonit on sekottanut mut ja että kyllä se siitä. Toivoisin asiallisia vastauksia, mikäli tähän hulluun juttuun niin voi vastata. Onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia?
Saatan penkoa hänen vanhoja tavaroitaan vintillä ja heitän roskiin kaikkia kuvia ym. vanhoista heiloista.
Oon oikeesti tullut hulluks ja toivon että nää tunteet loppuu viim. raskauden loputtua. En oikeesti tiedä mitä teen. Minulla on aina ennen ollut todella hyvä itsetunto, mutta nyt tuntuu että se on nollassa.
OOn puhunut miehelleni myös tästä ja hän vain naurahtaa ja sanoo että raskaushormonit on sekottanut mut ja että kyllä se siitä. Toivoisin asiallisia vastauksia, mikäli tähän hulluun juttuun niin voi vastata. Onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaitpa tuo aika normaalia. Kaverin kanssa just juteltiin aiheesta, kun kummallakin meistä tullu mustasukkasuus kohtauksia. Saattaa olla ihan hyvällä tuulella, mukava päivä ja kaikki hyvin. Sitten jostain alitajunnasta iskee synkkiä ajatuksia varsinkin miehen exästä, tai siitä että jospa mies kyllästyy minuun ja etsii jonkun "paremman" itselleen.
Yritän vain työntää ajatukset syrjään, ettei koko päivä menisi pilalle. Olen myös penkonut vanhoja valokuvia. Ja nolottaa myöntää, mutta olen myös pari kertaa tutkinut mieheni puhelimen... Pakko yrittää kaivella jotain, mikä saisi todistettua epäilykseni. Näen myös unia, että mieheni pettää minua ihan sumeilematta. Vaikka järjellä ajateltuna en voisi ihan heti uskoa mieheni pettävän. Hän kosikin minua ja 4kk.den päästä häät. Vietämme vapaa aikamme yhdessä, mieheni ei halua edes lähteä baariin vaan sanoo että minun kanssani on mukavempaa. Tuntuu välillä NIIN hullulta kaikki epäilykseni.
Itsellä myös ollut aina hyvä itsetunto. Mieheni kehuu minua paljon. Ulkonäköäni ja luonnettani, mutta jotenkin en osaa ottaa todesta ollenkaan. Ehkä sitä nyt raskaana tuntee olevansa niin heikoilla ja haavoittuva, että pelkää toisen menettämistä.
Toinen asia on, että tunnen tekeväni kotona liian vähän. Pidän vuosilomat ennen äitiyslomia. Ja kokoajan on tunne, että pitäisi siivota, pyykätä, tehdä herkkuruokia hiki hatussa, jotta pitäisin mieheni tyytyväisenä raskaan työpäivän jälkeen. Koska itse "lorvin" kotona. Hohhoi... tulihan vuodatettua.
Oman raskaus aikani kävin kanssa läpi vanhoja asioita miehen kanssa.Tosin siihen vaikuttaa niin moni asia miksi niitä käy läpi. Meillä ainakin raskaus tuli ja yllätti älyttömän bileputken jälkeen.Siinä sitä sitten itse joutui rauhottumaan tietysti ihan ekana,mut tottakai jännitys ja luulot että pystyykö se toinen nyt siihen samaan jne. Sitä miettii pienessä päässänsä välillä ihan liikaakin.Itse rupesin huomauttelemaan niistä kuvista ja dokumenteista jotka on existä vintillä tai varastossa ja välillä se saattoi mennä hurjaksikin.Eikä mies sitä ymmärrä että miks nyt niistä vahdota kun "ne ei merkkaa mitään." Okei,jos on jotain normi kuvia vaatteet päällä niin ei ne nyt kamalia oo.. mut ne alastonkuvat ym.Olen kuitenkin opetellut keskustelemaan niistä asioista nätisti ja kuinka ollakaan,yks päivä mieheni lähesty mua ja sano että saan käydä hävittämässä hänen kaikki kuvansa toisista.Hän kertoi myös ymmärtävänsä mua ja sanoi että mulla oli syytäkin olla pahoillaan niistä.Ja raskaana ollessa kun vielä se oma keho muuttuu ja turpoo... ;) huomasin että raskaus aikana kuitenkin jotenkin kasvoin koko ajan, typerä mustis käyttäytyminen muuttui ihan asialliseks.Mut tuleehan niitä pakostikin aina jotain kertoja kun saattaa olla aihettakin.Mut..yleensä mustasukkasuus riippuu niin monesta.Esim.meillä parisuhde on kehittynyt vaan koko ajan parempaan ja se auttaa.Kamalia ollaan koettu mutta tässä ollaan. Riippuu myös miten suhde on lähtenyt käyntiin.Onko ollut joskus syytäkin olla mustis? jne. Hmm.sen oon oppinu et turhaa energiaa voi laittaa vaikka mustiksena olemiseen.Sitten olla kiukkunen,epäluuloinen ja iloton.. On kuitenkin jäätävä energiaa muuhunkin kun toisen asioista huolehtimiseen. Hyvää kevään jatkoa sinulle ja kyllä se siitä varmasti kun raskaus on ohi. On se niin ihmeitä tekevä prosessi.. ;)
T.rv 7 1
heh, mä tein noin jo suhteen alussa etenkin pms-oireissani... mielestäni et ole hullu. sitäpaitsi mitä se ukkosi säilyttää kuvia vanhoista heiloistaan, polta ne!!! Tee rovio!! niin mä tein. kerralla kaikki mäkeen etenkin kun olette vakavasti yhdessä.
Tottakai mies saa säilyttää muistoja entisistä heiloista. Kuulostaa aika sairaalta, jos valokuvat ovat jollekin muka uhka!!! Ei ole vissiin suhde ihan tasapainossa, kun tuollaiset vaivaavat.
Olen itsekin raskaana, muttei tulis mieleenkään tehdä tuollaista, saati puolustella sitä.
Mitä syytä niitä olisi säilyttää?? Siksikö että mies katselee niitä tai että tuleva lapsi ne joskus jostain löytää ja kyselee miksi iskä on tuossa kuvassa vieraan naisen kainalossa.... menneet on tuhkaa, ei niitä pidä alkaa kehystelemään.
Mitä syytä niitä olisi säilyttää?? Siksikö että mies katselee niitä tai että tuleva lapsi ne joskus jostain löytää ja kyselee miksi iskä on tuossa kuvassa vieraan naisen kainalossa.... menneet on tuhkaa, ei niitä pidä alkaa kehystelemään.