Kansanvihollisen lapsi
Kansanvihollisen lapsen saatu leima
minut heitti katuojahan,
niinkuin roska tuulenviemä
leijuin heitettynä myrskyyn hurjahan.
Kaikki tiet oli suljettuna mulle
vesal kansanviholliselle,
turhaan menin ovil suljetuille
ystävil tai sukulaisille.
Minä olin rikollinen suuri
vanhempani väärin valinnut,
turhaan kiersin kaikki vankimuurit
he oli niinkuin tuhkaan kadonneet.
Vasta vuosikymmenien takaa
suruviestin minä heistä sain,
syyttehistä olivat he vapaat
oikeuden edessä ja lain,
Mutta heidät ammuttu oli ammoin
joukkohautaan tuntemattomaan,
heidän elon tiensä kurja sammui
karuun multaan maahan vierahan.
Kansanvihollisen lapsi kurja,
oli aina ollut vainottu,
elämäni meren heikot purjeet
aina vastatuuleen oli suunnattu.
Voisinko mä olla joskus vapaa
päätä korkealla kantaa niin kuin muut,
eikä minun tarvitsisi salaa
peittää juureni ja sukupuun?
Kansanvihollisen lapsen saatu leima
minut heitti katuojahan,
niinkuin roska tuulenviemä
leijuin heitettynä myrskyyn hurjahan.
Kaikki tiet oli suljettuna mulle
vesal kansanviholliselle,
turhaan menin ovil suljetuille
ystävil tai sukulaisille.
Minä olin rikollinen suuri
vanhempani väärin valinnut,
turhaan kiersin kaikki vankimuurit
he oli niinkuin tuhkaan kadonneet.
Vasta vuosikymmenien takaa
suruviestin minä heistä sain,
syyttehistä olivat he vapaat
oikeuden edessä ja lain,
Mutta heidät ammuttu oli ammoin
joukkohautaan tuntemattomaan,
heidän elon tiensä kurja sammui
karuun multaan maahan vierahan.
Kansanvihollisen lapsi kurja,
oli aina ollut vainottu,
elämäni meren heikot purjeet
aina vastatuuleen oli suunnattu.
Voisinko mä olla joskus vapaa
päätä korkealla kantaa niin kuin muut,
eikä minun tarvitsisi salaa
peittää juureni ja sukupuun?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suur Lokakuu avaimet onnehen
Myös Karjalan rahvaalle antoi,
Työ perheessä neuvostokansojen
Jo kaunihit hedelmät kantoi.
Katso, kaupungit uudet on kasvaneet,
Kylän kohonneet puoleen ja toiseen
ja kanavat graniittiseinäiset
ovat uurtuneet perustaan moiseen.
Halki maisemain soisten ja metsäisten
elon suonina maantiet nyt heittyy,
ja seudut nää ennen niin hallaiset
viljahalmeisiin kultaisiin peittyy
...partisaani ja lapsentappaja:
"Jaakko Rugojev myös ruoskii kiihkoilevia kirjoittajia, jotka ovat kertoneet mielivaltaisesti keksityistä uroteoista ja korostaneet aiheetta sissisoturien sankaruutta: "Useissa kirjoissa monista tapahtumista on vaiettu tai kuvailtu niitä perimmäistä totuutta kierrellen, tosiasiallisia tappioita on esitetty voittoina jne."
Olen kuitenkin pettynyt siitä, että Rugojev viimeistään silloin, kun kirjoitti viimeisiä ajatuksiaan partisaaneista, ei puuttunut keskusteluihin siviilituhoista. Uskon, että hän on tiennyt paljonkin suomalaiskylien partisaanikokemuksista, sillä Karjalassa on seurattu Suomessa esiin tulleita tietoja. Oliko Jaakko Rugojev Suomussalmen Tuppurissa ja Hyryssä 26.6.1943? Voinko liittää Jaakko Rugojevin kasvot etsimiini partisaanien kasvoihin? Oliko hän 13-vuotiaan Eino Kinnusen yksi kuulustelija? Todennäköisesti oli. Ehdotonta varmuutta en pysty sanomaan. "
"Jaakko >Rugojev kuoli pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kirjoituksissaan hän kertoo partisaanien vaikeista ja kunniallisista tehtävistä häikäilemättömiä miehittäjiä vastaan. Hän kertoo kuinka miehittäjät olivat vieneet vankeja "virumaan keskitysleireille". Hänen kertomuksissaan uhrautuvainen neuvostokansa auttoi sissejä."
"Jaakko Rugojev NL:n sankari, osallinen Ylivuokin hirmutekoihin"
Eli sellainen "runoilija". Suomeksi: maanpetturi ja lapsenmurhaaja. Nykyinen postiosoite:
Jaakko Rugojev
666 Helvetti
vaikeista ja kunniallisista tehtävistä häikäilemättömiä miehittäjiä vastaan
http://www.fire-of-war.ru/partizany-Rossia.htm
"Suur Lokakuu avaimet onnehen"
"Työ perheessä neuvostokansojen"
"Jo kaunihit hedelmät kantoi."
pelkkää kornia roskaa. mitäänsanomatonta neuvostopropagandaa, joka ei uppoa edes neuvostokansalaiseen ja jolle köyhyydessään ja kurjuudessaan rypevät neuvostokarjalaiset nauravat pitkän ja räkäisen pilkkanaurun. kyllä reaalisosialismin kasvatit tietävät mikä arvo tälläisellä "proletaaritaiteella" on. jos se paperiksi on painettu niin sätkän siitä voi kääriä...
taiteilijat huorasivat itsensä puolueelleen ja taiteestaan puuttui kokonaan sekä pohdiskelu että kyseenalaistaminen. lipeäkielistä puolueen propagandaa virallisella neuvostotaiteen ja ehdottoman totuuden ministeriön leimalla vahvistettuna... pelkkää roskaa kuten koko neuvostoliittokin.
vain viimeiset säkeet kohahduttivat jotensakin. eivät tämän korniuteen asti yltävän runon "kansanvihollisen" tähden vaan tuon pienen ja heikon ja aran ja säikytetyn neuvostotaiteilijan puolesta;
"Voisinko mä olla joskus vapaa
päätä korkealla kantaa niin kuin muut,
eikä minun tarvitsisi salaa
peittää juureni ja sukupuun?"
ei viestit mene läpi muuten kuin tällein houkuttelemalla. jos tälleinkään. olisikohan mahdollista, kun ei näissä sensuuritoimissakaan tunnu olevan selkeää logiikkaa, että nämät sähköiset virtuualiset palstat hoitavat ihan itse sattumanvaraisesti sen "sensuurin"? meinaan jos se on kuin suomi ennenmuinoin, että sensuroidaan jo ennenkuin mitään sensuroitavaa on tullut edes julki.
mistäs sen tietää. henkimaailman asioita nämät minulle ovat.
Minä repisin sutena virkamahdin.
Oikeuksiaan en arvoon jätä.
Pirut vieköön turhan paperirahdin leimoineen.
Muttei tätä! -
Vaunuissa junan vaeltaa virkamies
kovin kumarrellen,
keräten passeja - minunkin saa
purppurakantisen kirjasen.
Eräille passeista - hymyy suu,
toisia katsoo - halveksien.
Kunnioittaen kumartuu, kun on passeissa
leijonat brittien.
Katsein nuolee hän omistajan, lakkaamatta kumartaen,
ottaessaan, kuin juomarahan,
passin Yhdysvaltojen.
Puolalaista kuin vuohipukki ilmoitusta tuijottaa,
puolalaista tarkastaa poliisikatse norsumainen -
mitä on ja mistä saa maantiedeuutuus tämänkinlainen?
Kaalipäätään kääntämättä, tunteitansa osoittamatta,
silmiään edes räpäyttämättä,
ottaa hän passit tanskalaisten
ja kaikenlaisten muiden ruotsalaisten.
Äkkiä herra kuin polton saa
suunsa kieroon vääntää,
passiani, näet, kourassaan punakantista katsoo, kääntää.
Katsoo - kuin pommia, katsoo kuin siiliä,
partaveistä kaksiterää, katsoo kuin 20-kielistä
kalkkarokäärmekerää.
Iski silmää kantaja paljon puhuvasti -
tavarasi kyllä kannan vaikka minne asti!
Santarmi katsoo etsivään,
etsivä häneen puhuvasti.
Ristiin naulinnut ruoskien minut olisi santarmikasti,
koska minulla punainen
sirppi-vasara neuvostopassi.
Repisin sutena virkamahdin,
oikeuksiaan en arvoon jätä.
Pirut vieköön turhan paperirahdin leimoineen.
Muttei tätä!
Sen laajoista housuista esiin kiskon.
Rahtikirja se paras on mainen:
Lukekaa! Kahdehtikaa!
Olen Neuvostoliiton kansalainen!