Hieman helppiä....

Eipä varmaan muu auta kun yksinkertasesti ratsastaa enemmän, että tasapaíno kehittyy...Tosin 5 vee kuullostaa jo aika pitkältä ajalta..Itse olen tippunut useasti ja pari kertaa vähän pahemmin, ja esteeltä tippumisesta jäi vuoden pelko, mutta se meni ohi...

tiedän tiedän, ja uskon kyllä varmasti että sinua pelottaa ratsastaa juuri nyt, mutta enpä oikein muuta voi kuitenkaan suositella että kuin takaisin ratsastamaan! juttele ratsastuksen opettajasi kanssa että jos olisi mahdollista saada joku mahdollisimman kiltti poni/hevonen, ja jos voisit kokeilla vaikka jollain hieman rauhallisempaan tahtiin menevällä tunnilla vaikkapa vähän aikaa, ei ole häpeä! mitenkä olisi, pystyisiköhän järjrstämään vaikka jos joku juoksuttaisi hevosta liinassa ja sinä sitten selässä ratsastaisit ravia ja laukkaa, jos uskallat niin myös ilman jalustimia. tosin jos käyt isolla ratsastuskoululla niin tämä juoksutus juttu ai aina ole välttämättä mahdollista, mutta kannattaa kokeilla jos siitä suinkaan olisi apua, ja jos uskaltaisit sen varran. etene toki hitaasti, askel kerrallaan ja omaa tahtiasi, mutta en suosittelisi pitkää aikaväliä takaisin satulaan nousemiseen... saattais nimittäin sit jäädä kokonaan nousematta takas. onnea ja menestystä, toivottavasti tästä oli edes vähän apua ja toivottavasti voitat pelkosi! kirjoittele myöhemmin tänne miten kävi!

Onko koskaan mielessäsi käynyt tallin vaihto, onko se mitenkään mahdollista?
onko opettaja ammattitaitoinen?

Sillä JOKAINEN VÄHÄÄKÄÄN maalaisjärjellä ajatteleva (KOULUTETTU!) ihminen kyllä ymmärtäisi kannustaa takaisin sinne hevosen selkään. Varsinkin, mikäli hän yhtään sinua tuntee. Tietysti, opettajilla on eri opetus metodinsa, joillain huutaminen ja itsetunnon riistäminen (-> tästä minä pidän!) ja sitten sellainen lempeämpi ja ymmärtäväisempi opetus muoto. Mutta HYVÄN opettajan raja on siinä, että sen pitää oppia tuntemaan oppilaansa (ja viidessä vuodessa sen luulisi jo tapahtuvan) niin hyvin, että tietää kumpaa tekniikkaa käyttää mihinkin oppilaaseen. Siis suoraan sanottonuna , eikö rida open vaihto ole mahdollista?

Pelkoa ei voi voittaa ellei tiedä mikä se on. Mitä SINÄ pelkäät tässä hommassa? Sitä, että opettaja haukkuu sut alimpaan helvettiin? sitä, että tiput uudestaa? sitä, että kenties nolaat itsesi?

Mitä?

Ja sitten seuraava. Mikäli ymmärsin oikein, pelkäät tippumista mutta selvennä asia vielä?
MIKÄLI pelkäät tipumista, pelkäätkö siinä että satutat itsesi vai mitä?
Jos näin on (niinkuin useimmilla on) kannattaa muistaa että 95% tippumisista on varmasti vain "putoamisia" joissa saadaan mustelma tai kaksi, jos niitäkään.
Sitten 4% on niitä joissa saattaa ehkä murtua joku paikka 1% niitä joissa kuolee/joutuu vihannekseksi/muuten vain pahasti.

mieti nyt omalta kohdaltasikin, montako kertaa olet tippunut niin, että sinuun on sattunut?

Aivan, pelkäät siis vain sitä että sinuun VOI sattua. Kuinka suuret mahdollisuudet siihen on? PIENET!

Ja jokaisessa harrastuksessahan on omat riskinsä. Puntti salilla, mikä nyt varmaan tuntuu kovin turvalliselta paikalta.. Siellähän voit reväyttää lihaksesi, nilkkasi voi livetä kuntopyörän polkimelta ja nyrjähtää. sinulta voi mennä jänne, voit saada rasitus vamman...


Minä ainakin olen paljon useammin punttarin jälkeen kävely kyvytön kuin ratsastusken. Se tosin johtuu siitä että en tunne rajojani ja innostun liikaa...

ja hei, sellanen sanontakin on olemassa että ratsastaja ei osaa ratsastaa ennenkuin on tippunut 100 kertaa. ja sellainen että ratsastaja ei osaa ratsastaa ennen kuin osaa tippua!
Ajattele vaikka jokainen kerta sen jälkeen kun olet tippunut että "jees, taas yhden askeleen lähempänä parempaa ratsastusta".

Älä ajattele lentämistä negatiivisena asiana vaan se on LUONNOLLISTA. kaikki me sitä harrastamme. ja ne jotka väittävät, että ei ole koskaan tippunut, useimmiten valehtelee ja ne jotka ei valehtelekkaan eivät varmasti koskaan edistykkään.
Jokainen tippuu joskus!

Omasta kokemuskesta voin kertoa että pelkäsin tipumista kunnes siinä viidennenkymmenennen paikkeilla tajusin että muhun ei ollu sattunut kun kerran pahemmin (kentän tolppaa päin, aivotärähdys ja nikama meni jotenkin ihmeellisesti. kaiken pahin ongelma siinä oli että pelästyin, se taatusti lisäsi kipua kun ajattelin vain kuinka paljon se voisi sattua)

Nytten on kyllä mennyt jo useammasta paikkaa nivelsiteitä, luu murtunut pari kertaa mutta hei, hengissä vieläkin! Tippumisia varmaan päälle 300!!!

ja se jäi vielä kaivelemaan että mitä niistä v-lopun kisoista? Oletko menossa niihin vai mikä kaivelee?

Jos olet jo ilmoittautunut, menet tietysti ja jos et ole ilmoittautunut, nyt teet sen!

Ja jos se riiviö opettaja vielä tulee vittuileen niin anna samalla tavalla takasin ;) mutta älä ala samanlaiseksi...