Minulla on sijoitettuna 5000 euroa (suht pieni summa, mutta itselleni kuitenkin merkittävä) Glitnirin kautta FIM:n korkorahastossa.
Koska kaikenlaista tietoa/huhua liikkuu, niin kysyn:
1) ottaen huomioon Islannin tämän hetkisen tilanteen, onko todellista vaaraa, että Glitnir kaatuu?
2) jos Glitnir kaatuu, saanko (edes jotakin kautta) sijoitukseni takaisin itselleni?
Koska kaikenlaista tietoa/huhua liikkuu, niin kysyn:
1) ottaen huomioon Islannin tämän hetkisen tilanteen, onko todellista vaaraa, että Glitnir kaatuu?
2) jos Glitnir kaatuu, saanko (edes jotakin kautta) sijoitukseni takaisin itselleni?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä Glitnir kuuluu talletussuojan piiriin, siis 25 000 euron edestä. Ja sitäpaitsi, luultavimmin talletussuoja olisi 100% todellisuudessa. Näet mikäli tallettajat todellakin menettäisivät rahojaan, niin kyllä alkaisi vipinä käydä myös muiden pankkien ovilla: Ainakin talletukset pienenesivät tuon 25 000 euron kokoisiksi!
Pitää muistaa, ettei Suomen pankkikriisissäkään SKOP:n ym. kaatuneitten pankkien tallettajat menettäneet rahojaan. (Eikä muuten Northern Rock:in tilanteessa nyt Isossa-Britanniassa). Tai Bear Stearnsissa!
Mutta jos jotain tapahtuu, niin Rahoitustarkastus on viranomainen, jonka puoleen kannattaa kääntyä:
http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/Asiakkaansuoja/
Tarkemmin talletussuojasta:
http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/Asiakkaansuoja/Korvausrahastot/Talletussuojarahasto/etusivu.htm
Puhuit korkorahastosta. Jos Glitnir kaatuu rahastot jää yleensä elämään omaa elämää. Ne ei kuulu selvitettävään konkurssipesään. Edellä oleva kuitenkin esitti miten toimitaan, jos tuo sijoitus on tili.
Suomessa on lisäksi Sijoittajien korvausrahasto, jonka tarkoituksena on taata piensijoittajien varat mahdollisten ongelmien varalle.
http://www.sijoittajienkorvausrahasto.fi/tietoa.htm
Lainaus:
"Sijoittajien korvausrahasto on perustettu turvaamaan sijoittajan saatavat, jos korvausrahastoon kuuluva sijoituspalveluyritys ei pysty maksamaan sijoittajan saamisia sopimuksen mukaisesti."
"Pankkitalletukset katetaan maksukyvyttömyystilanteissa pääsääntöisesti talletussuojarahastosta"
"Rahasto korvaa sijoittajalle aiheutuneet menetykset silloin, kun rahaston jäsen ei ole suorittanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidattomia saatavia sopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on jäsenen maksukyvyttömyys.
Rahasto ei korvaa esimerkiksi kurssimuutoksista tai huonoista sijoitusneuvoista aiheutuneita menetyksiä."
Lainaus:
"Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä sijoituspalveluyritykseltä olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus lasketaan sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Rahoitustarkastus teki korvausvelvollisuudesta päätöksen tai jona kyseinen sijoituspalveluyritys asetettiin selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin – aikaisempi päivä on ratkaiseva"
1. Vastaat itse kurssi laskusta. Jos Glitnir menee konkkaan on hyvin todennäköistä, että rahasto saa siipeensä, koska sijoittajat panikoivat (vaikka näin ei tarvitsisi käydä). Todennäköisesti konkurssi vaiheessa rahaston arvo on jo romahtanut.
2. Jos hallinnoitavt varat menee yli 20000 euroa kannattaa miettiä myös toista rahastoyhtiötä. Tätä pidetään "piensijoittajajan" rajana.
3. FIM rahastoilla on hyvä maine/brändi. Glitnirin onglmien tullessa ne yksi hyvä mahdollisuus muuttaa rahaksi myymällä.
Nämä siis, jos olet nimenomaan RAHASTO sijoittaja ei tili sijoittaja.
Ongelmatilanteissa rahasto suljetaan. Sieltä ei voi lunastaa eikä merkitä osuuksia.
Rahasto myy arvopaperit eli muuttaa ne rahaksi. Rahat jaetaan osuuksien omistajille osuuksien määrän perusteella, kun rahaston selvitys on tehty.
Tilanteesta riippuen tulos voi olla /- merkkinen.
Tällainen tapaus oli talvella, kun Celeres joutui vaikeuksiin korkorahastojensa kanssa. Menettely oli yllä mainitun lainen.
"Jos Glitnir menee konkkaan on hyvin todennäköistä, että rahasto saa siipeensä, koska sijoittajat panikoivat (vaikka näin ei tarvitsisi käydä). Todennäköisesti konkurssi vaiheessa rahaston arvo on jo romahtanut."
Nyt kyllä lauot hieman omiasi. Vaikka yhdestä rahastosta lähtisikin valtaisa pääomapako, ei se vaikuta juurikaan rahaston _arvoon_. Yksittäinen rahasto ei kuitenkaan omista yhdestä yrityksestä merkittävää osaa, jotta edes kaikkien omistusten myynti vaikuttaisi yrityksen markkina-arvoon. Vielä toisinpäin käännettynä. Kun muut lunastavat osuuksiaan, rahaston pääoma toki pienenee, mutta jäljelle jäävien osuuksien arvot pysyvät samana, sillä rahastossa olevien osuuksien määrä myös vähenee (=jäljelle jäävät omistavat suuremman osan rahastosta).
Kommenttisi rahaston arvon romahtamisesta rahastoyhtiön mennessä konkurssiin on myös täyttä BS:iä. Jos näin kävisi, Ratan olisi kyllä syytä tutkia mihin rahat katosivat.
Oma kirjoitukseni perustuu seuranntaan Celeres tapauksessa. Mikään rahastoyhtiö ei mene konkkaan hetkessä. Nyt kyseessä olevassa Glitnir tapuksesssa näitä konkurssi kirjoitteluja on ollut jo ennen tätä ketjua. Tämä vaikuttaa Glitniriin sijoittaviin, vaikka niin ei tarvitsisi tapahtua.
Korjaan kirjoitustani sen verran, että rahaston arvo ei tarvitse romahtaa, mutta pääoman määrä on todennäköisesti selvästi miinus merkkinen jo jonkun aikaa ennen konkurssia, joka johtaa rahastohoitajan pakkomyynteihin, mikä on epäedullista rahaston arvon kehitykselle.
No Celereksestä sen verran, että monet muutkin korkorahastot ovat olleet vaikeuksissa, jos olet huomannut? Rahastojen arvon notkahtaminen ei ole johtunut pääoman menetyksestä, vaan yleisestä markkinatilanteesta (ja Celereksellä taisi olla ihan osuuksien arvonlaskenta pielessä)
Aika monella suomalaisellakin rahastolla on ollut rajujakin pääoman menetyksiä (esim. OP-Ilmasto) eikä se ole vaikuttanut arvon kehitykseen mitenkään. Rahasto on (määritelmänsä mukaan) hyvin hajautettu, joten ei salkunhoitaja mihinkään "pakkomyynteihin" joudu isojenkaan lunastusten edessä. Allokaatio voidaan hyvin pitää samana ja kaikkia osakkeita myydään päivän hintaan (=siihen arvoon mihin ne rahaston osuuden arvoon laskettu)
Sijoittamisessa negatiivinen ja positiivinen kierre tahtoo ruokkia itse itseään. Sekä osakkeissa, että rahastoissa tahtoo olla sama tilanne. Kun ostajia on vähemmän kuin myyjiä, osakkeen/rahaston kurssi laskee. Edelleen rahaston hoitajalla on tuossa tapauksessa joka tapauksessa pakko myydä ja suurien ostojen tekeminen voi olla hankalaa, vaikka se olisi kannattavaa.
Esimerkkisi on täysin totta. OP:ltyä löytyy myös toinen esimerkki missä ei käynyt yhtähyvin. OP Euro ja EuroPlus rahastot. Kysymys voi olla toki taitamattamasta rahaston hoitajasta, joka on juuri vaihtunut, mutta siinä on lähtenyt mielestäni liikkelle myös negatiivinen kierre, jossa rahaston hoitajan on pakko myydä markkina tilanteessa missä se ei ole kannattavaa. Vastaavsti hänellä ei rahaa ostaa uusia parempia koron velkakirjoja, koska sisään ei virtaa käteistä.
Lopuksi vielä sanon, että nämä kirjoitukset ei tarkoita, että OP Euro tai Glitnirin joku rahasto olisi kaatumassa. Glitnirin rahastojen kohdalla oikeastaan päinvastoin. Mielestäni siellä on hyvät salkunhoitajat ja he näyttävät tälläkin hetkellä selviävän hyvin markkinaturbulenssista.
Milloin OP-Ilmasto on kokenut rajuja pääoman menetyksiä? Ei ainakaan raporteista näy, vaan pääomat ja osuudenomistajien määrät ovat kasvaneet melko tasaisesti?
Kun kysyt OP-ilmastosta, niin tämä rahasto oli vielä elo-syyskuun taitteeseen saakka KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAHASTO. Sillä meni huonosti, sijoittajat lunastivat osuuksiaan ja pääomat kutistuivat niin pieneksi, että oli pakko muuttaa nimeä ja sulauttaa rahasto toiseen rahastoon. Tutkippa tämän rahaston historiaa, sieltä löytyy kunnon alamäki.
Niinpä taisi olla mutta kyseessä on eri rahasto - ei OP-Ilmasto.
Eipä myöskään taidettu sulauttaa mihinkään rahastoon vaan sijoituspolitiikka uusittiin täysin. OP-Ilmasto Näkyy keränneen suuren määrän uusia osuudenomistajia viime aikoina ainakin kuukausiraportin mukaan.
Kiitos vastauksistanne. Selvensi asiaa paljon.
Kysyisin kuitenkin vielä:
- jos oletetaan, että ilmenisi ongelmia (Glitnir kaatuisi tms.), kuinka kauan menisi, että saisin omani pois? Viikkoja, kuukausia, kauemmin?
Kun eio ole ennakko tapauksia. Korko ym. rahastot kyllä kannattaisi myydä ja laittaa rahat tilille toinen islantilais pankk tarjoaas 5% korkoa ( rahastot ei yllä samaan tällä hetkellä), nostaa voi milloin vain ja kuuluu talletus suojan piiriin.
Luultavasti toiminta pysyisi samanlaisena. Veikkaanpa aika olisi enintään muutamia päiviä (vähän kuin Sammon ongelmat yhteyksissään).
Mutta kuten aikaisempi kirjoittaja huomautti, korkorahasto ja määräaikaistalletus ovat kaksi aivan eri asiaa.
Mikäli korkorahastossa on esim. yritysten obligaatioita tai muita eksoottisempia korkoinstrumenttejä, niin riskit voivat realisoitua nopeasti (ilman että Glitnir menee nurin). Katso vaan, esim. Nordean CDO Equity -rahaston kehitystä!
http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=FOGBR05KNB
rahastoyhtiön vaan osuudenomistajien omistuksessa. Tästä syystä, jos rahastoyhtiö sattuisi menemään nurin, ei rahastoille tapahtuisi mitään.
Vastaavasti, jos taloyhtiön palkkaama huoltofirma menisi nurin, niin ei asunnonomistajien asunnoille siinä mitään tapahtuisi - hankittaisiin uusi huoltoyhtiö tilalle.
arvo oli kuolinpäivänä xxxx € e , mutta jakopäivänä noin 20 -30 000 € vähemmän. kuka korvaa tai edes osaa kommentoida alaikäisten saamaa perintöä? itse en ymmärrä moisista mitään, tuli ilmoitus maistraatilta , että olen vastuussa lasten rahoista...
Olen ottanut selvää asiasta.
1) FIM rahastoilla ei ole mitään tekemistä Islannin Glitnirin kanssa, ne ovat suomalaisia rahastoja joiden omistus on rahastoon sijoittaneilla (siis sinäkin olet omistaja, ei Islannin Glitnir)
2) jos Suomen Glitnir jostain syystä kaatuisi, niin rahasto-osuuksien omistajuus säilyy edelleen sinulla, näin sanoo Suomen laki. Todennäköisesti siinä tapauksessa rahastoa hoitava yritys vaihtuisi tai Suomen Glitnir myytäisiin jollekin suomalaisele toimijalle (pankille tms.)