Aamun radiouutisia kuunneltuani olen aika ymmälläni. Uutiset referoivat internetin keskustalupalstoja, joissa on haettu syyllistä Kanervan erottamiseen. Näitä syyllisiä onkin löydetty hyvin monia.
Kanervaa tietenkin pidetään syyllisenä, koska hän lähetti tekstiviestit.
Mediaa pidetään syyllisenä, koska media aloitti ajojahdin ja vaati Kanervan eroa.
Kataista pidetään syyllisenä, koska Katainen erotti Kanervan. Kataista haukutaan myös siitä syystä, ettei erottanut Kanervaa heti, jolloin median ylläpitämältä sensaatiolta olisi aiemmin leikattu siivet.
Vasemmistoakin pidetään syyllisenä, koska aina joku kannattaa salajuoniteorioita.
Median edustajatkin keskustelivat aiheesta jollaqin YLEn radiokanavalla hetki sitten. Se vihloi ainakin minun korvaani pahasti.
Median edustajat - arvostusta nauttivia päätoimittajia kaikki - näyttivät olevan sitä mieltä, että medialla on oikeus tekstiviestien julkaisemiseen, koska "ministerin tehtävissä edellytetään harkintakykyä ja korkeaa moraalia".
Minua alkaa aika lailla pelottaa, jos media määrittelee, mikä on harkintakykyä ja moraalia ja saa tämän oman harkintansa perusteella päättää milloin se julkaisee kenen tahansa julkisuuden henkilön yksityistä postia, jos postin vastaanottaja katsoo aiheelliseksi myydä aineiston jollekin lehdelle.
Ei hyvä tilanne.
Nyt pitää toivoa, että syyttäjän case Susanna Ruususta ja hänen kustantajaansa vastaan saa ammattimaisen käsittelyn hovioikeudessa. Ainoastaan sitä kautta voimme saada mediaakin sitovan määritelnmän siitä, millainen yksityiselämän tieto on poliitikon kohdalla niin yhteiskunnallisesti merkittävää, että se pitää sananvapauden nimissä julkistaa.
Toinen asia, mikä minua on koko Kanervan tapauksen esillä ollessa alkanut huolestuttaa, on se innokkuus, jolla mm. YLE ja HS referoivat Hymyn ja Iltapäivälehtien juttuja ja esittivät niistä omia spekulaatioitaan.
Jos Kanervaa syytetään harkintakyvyn menetyksestä, kun hän kuvitteli, että viestien vaihtaminen ja tekstaridialogit tanssojan kanssa ovat yksityisasiaa, niin voisiko mediaa syyttää harkintakyvyn puutteesta, kun se innostuu elämöimään pelkkää tuhmaa flirttiä sisältävillä, yksityisillä teksitiviesteillä vain siksi, että lähettäjänä oli "tekstiviesteistä ennenkin kiinni jäänyt" Kanerva ja toisena osapuolena strippari ja pornoelokuvien tähti.
Minä en anna tästä casesta medialle edes välttävää arvosanaa, vaan pelkän hylätyn i:n.
Kanervaa tietenkin pidetään syyllisenä, koska hän lähetti tekstiviestit.
Mediaa pidetään syyllisenä, koska media aloitti ajojahdin ja vaati Kanervan eroa.
Kataista pidetään syyllisenä, koska Katainen erotti Kanervan. Kataista haukutaan myös siitä syystä, ettei erottanut Kanervaa heti, jolloin median ylläpitämältä sensaatiolta olisi aiemmin leikattu siivet.
Vasemmistoakin pidetään syyllisenä, koska aina joku kannattaa salajuoniteorioita.
Median edustajatkin keskustelivat aiheesta jollaqin YLEn radiokanavalla hetki sitten. Se vihloi ainakin minun korvaani pahasti.
Median edustajat - arvostusta nauttivia päätoimittajia kaikki - näyttivät olevan sitä mieltä, että medialla on oikeus tekstiviestien julkaisemiseen, koska "ministerin tehtävissä edellytetään harkintakykyä ja korkeaa moraalia".
Minua alkaa aika lailla pelottaa, jos media määrittelee, mikä on harkintakykyä ja moraalia ja saa tämän oman harkintansa perusteella päättää milloin se julkaisee kenen tahansa julkisuuden henkilön yksityistä postia, jos postin vastaanottaja katsoo aiheelliseksi myydä aineiston jollekin lehdelle.
Ei hyvä tilanne.
Nyt pitää toivoa, että syyttäjän case Susanna Ruususta ja hänen kustantajaansa vastaan saa ammattimaisen käsittelyn hovioikeudessa. Ainoastaan sitä kautta voimme saada mediaakin sitovan määritelnmän siitä, millainen yksityiselämän tieto on poliitikon kohdalla niin yhteiskunnallisesti merkittävää, että se pitää sananvapauden nimissä julkistaa.
Toinen asia, mikä minua on koko Kanervan tapauksen esillä ollessa alkanut huolestuttaa, on se innokkuus, jolla mm. YLE ja HS referoivat Hymyn ja Iltapäivälehtien juttuja ja esittivät niistä omia spekulaatioitaan.
Jos Kanervaa syytetään harkintakyvyn menetyksestä, kun hän kuvitteli, että viestien vaihtaminen ja tekstaridialogit tanssojan kanssa ovat yksityisasiaa, niin voisiko mediaa syyttää harkintakyvyn puutteesta, kun se innostuu elämöimään pelkkää tuhmaa flirttiä sisältävillä, yksityisillä teksitiviesteillä vain siksi, että lähettäjänä oli "tekstiviesteistä ennenkin kiinni jäänyt" Kanerva ja toisena osapuolena strippari ja pornoelokuvien tähti.
Minä en anna tästä casesta medialle edes välttävää arvosanaa, vaan pelkän hylätyn i:n.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sananvapauden nimissä tehdään Marsalkasta homo korsetissa ja kaikke muuta yhtä typerää!
Liian harvat ovat huolissaan sananvastuusta! Sananvapaudesta ollaan kyllä tarkkoja, mutta vapauksiin liittyvästä vastuusta ei.
Tekstarikohun keskellä tuli mieleeni käsite itsesensuuri. Siis omaehtoisesti päätetään olla julkaisemasta jotakin juttua. Kaikkialla huudellaan ministerien harkintakyvyn perään, mutta lehdistöltäkin olisi odottanut jonkinlaista harkintakykyä tekstarikohua käsitellessään. Nimitettäköön sitä vaikka itsesensuuriksi. Haluan korostaa, että en ole punikki, vaikka itsesensuurista pakisenkin!
Odotan kielipitkälläni hovioikeuden päätöstä. Toivon totisesti päätöksen olevan rohkea linjaus siitä, mitä pidetään julkisena ja mitä yksityisenä asiana. Toivottavasti hovioikeudella on rohkeutta tehdä asiasta oikea päätös. En kuitenkaan yllättyisi, jos asia käsiteltäisiin vielä korkeimmassa oikeudessakin. Saisipahan se viimeisen sinetin, jos niin käy. Kaikki tätä päätöstä noudattakoon!
Kataiselle sellaiset terveiset, että sinun olisi pitänyt jämäkästi tehdä lehdistölle ja medialle selväksi, että he eivät päätä hallituksen kokoonpanosta. Ilmeisesti sama viesti sinun olisi pitänyt välittää myös puolueesi akanlänkyröille. Veikkaanpa heidän olleen se viimeinen paino vaakakupissa, joka kallistui erottamisen puolelle, jos vaakatermiä minun sallitaan käyttää, mutta miksi ei sallittaisi.
tavallisen kansalaisen kohdalla on selvää, ettei hänen yksityisyyttään loukkaavaa tietoa saa julkaista. Tällä tarkoitetaan paljastuksia, jotka saattavat kansalaisen mm. häpeälliseen valoon ja naurunalaiseksi.
Julkisuuden henkilöiden ja poliitikkojen kohdalla yksityisyyden suoja on lievempi. Heidän osaltaan on lupa julkaista myös yksityisasioita, mikäli tieto on yhteiskunnallisesti merkittävä.
Media on ryhtynyt tulkitsemaan sananvapautta myös niin, että jos joku, vaikkapa poliitikko tai iskelmälaulaja, itse pyrkii julkisuuteen jakamaan haastatteluja, esittelemään perhettään, jne... niin tällaisen henkilön kohdalla toimii myös vastavuoroisuus niin, että hänen yksityisyytensä suoja sen jälkeen laskee, koska hän on sitä omasta halustaan madaltanut.
Näinhän lehdistö selittää mm. Vanhasen tapausta, kun hän aikanaan toi vaalikampanjansa yhteydessä koko perheensä ja hartiapankkitalonsa aikakauslehtiin. Tuon jälkeen Vanhasen ykstityisasioiden on katsottu olleen vapaata riistaa.
Erkki Tuomiojaa on käytetty vastakkaisena esimerkkinä. Hän ei ole koskaan päästänyt mediaa yksityisasioihinsa, joten ilmeisesti yksityisasioiden yhteiskunnallisen merkittävyyden täytyy olla tuomiojan kohdalla korkeammalla tasolla, kun vanhasesta saa julkaista mitä tahansa uuniperunajuttuja kielet poskilla.
Mitä kataiseen tulee, niin hänelle on aivan varmasti viestitetty siitä, että tuen Kanervalle olisi alusta alkaen pitänyt olla jämäkämpää ja sanoa heti alkuun medialle, että ministereitä ei eroteta lehdistössä, vaan eduskunnassa. Olen sitä mieltä, että kataisen olisi pitänyt olla puheissaan paljon selvemmin kanervan puolella jo alussa. nyt asiasta jäi hieman kaksinainen olo, mistä syystä media spekuloi joka päivä sillä luottaako kokoomus Kanervaan vai ei, mikä vain pahensi tilannetta kokoomuksenkin kannalta ja ajoi vähitellen Kataisen nurkkaan, josta ei päässyt enää muuta kuin Kanerva erottamalla.
Kyllä yksityisten kansalaistenkin yksityisasioita voidaan julkaista mediassa. Näin on tapahtunutkin useaan otteeseen. Suomessa ei ole ennakkosensuuria. Se, onko toimittu lain mukaisesti vai lain vastaisesti arvioidaan aina vasta jälkikäteen. Lain rikkominen siis edellyttää julkistamista. Pelkät aikeet eivät vielä siihen riitä.
Itse asiassa media ei vaatinut omien havaintojeni mukaan Kanervan erottamista tai eroa. Se toi vain julki asian ja kyseli sitten poliitikoilta, mihin johtopäätöksiin tapahtuneen valossa on syytä ryhtyä. Muutamat kokoomuslaiset naispoliitikot olivat sitä mieltä, että Kanervan pitää erota tai ainakin asettivat hänen ministeripestinsä ehdolliseksi niin, ettei ns. alapään juttuja sitten tule ilmi kuten Kanerva lupasi.
Kataisen olisi pitänyt alusta lähtien antaa Kanervalle joko täysi luottamus siitä riippumatta, millainen juttujen sisältö on, koska kyse on silti yksityisasiasta, tai sitten erottaa hänet heti, jos katsotaan, että Kanervan teot vaikeuttavat tai vaarantavat hänen mahdollisuuksiaan toimia ulkoministerinä. Kataisen rohkeus ei riittänyt siihen, että hän olisi sanonut viestien sisällön olevan yhdentekeviä arvioitaessa Kanervan kelpoisuutta.
Katainen toimi niin kuin toimi sen vuoksi, että hän on huolissaan Kokoomuksen kannatuksesta. Painetta tuli myös Kokoomuspoliitikkojen taholta, vaikka yritettiin tietysti esittää ulospäin yksimielisyyttä. Rivit kuitenkin hieman lakosivat. Lopulta Kataisen oli pakko asettaa vastakkain puolueen suosion kehitys ja Kanervan erottaminen. Katainen valitsi puolueen edun kuten pitääkin tehdä ja jätti Kanervan hyeenoille liikuttanutta hyvin esittäen. Tämä on raadollista, mutta ei Kanerva siitä Kataiselle kaunaa kanna, koska olisi itse toiminut ihan samalla tavoin.
Ongelma ei ole tässä media, vaan ihmisten keskuudessa vallitseva kaksinaismoralismi ja tekosiveys. Näitä tunnetiloja media toki ruokki ja onnistui siinä.
Lehtien lukijoita on erilaisia. Otan tässä ääripäät. Punaniskaiset sovinistiäijät eivät Kanervan tekstailuista hätkähteneet. Heidän mielestään Ike teki kuten pienessä kännissä pitääkin tehdä. Jos joku asia heitä kiinnosti, se oli se, saiko Ike vai ei harjoittaa sormipeliään ja tutustua puutarhan saloihin. Tämän perusteella tämä lukijaryhmä ei lähtisi Kanervaa erottamaan, vaan päinvastoin he äänestäisivät Ikeä sen perusteella entistä innokkaammin.
Toisessa ääripäässä ovat pikkuporvarillisilla asenteilla ja tekosiveydellä varustetut vanhat piiat ja porvarisrouvat. He lukivat näitä juttuja ihan toisella silmällä kuin punaniskajuntit. Ja näiden kostoa Katainen alkoi pelätä. Kataisen laskelmissa kostajien joukon suuruus oli suurempi kuin niiden, joiden mielestä koko juttu oli Kanervalle vain kunniaksi.
Kuvaat sananvapauden periaatteen täsmällisesti ja oikein. Ennakkosensuuria tai muuta julkistamisen estämistä ei ole eikä saakaan olla. Laillisuusvalvonta todellakin tapahtuu vasta jälkikäteen, ja näin on hyvä, jotta sananvapaus todella toteutuisi.
Media ei minunkaan havaintojeni mukaan itse suoranaisesti vaatinut Kanervan eroa, mutta nosti otsikoihinsa kaikenlaisia muita vaatimuksia, joissa viitattiin mm. "kokoomuksen sisäpiiriin". Joitain uutisointeja näkyi myös nimeltä mainittuja poliitikkoja ja kokoomuslaisiakin siteeraten. Tosiasia kuitenkin on, että kukaan poliitikko ei missään puolueessa tehnyt millään asiasta päättävällä foorumilla konkreettista esitystä siitä, että Kanerva pitäisi erottaa. Heinäluomakin hurskasteli vain sillä, että "kokoomuksen pitäisi ratkaista asia sisäisesti", vaikka sdp:llä olisi toki ollut myös mahdollisuus viedä Kanervan uskottavuus eduskunnan äänestettäväksi välikysymyksenä. Se, että Heinäluoma vain politikoi asialla eikä tehnyt välikysymystä, osoittaa, millainen pikkupoliitikko ja ylimielisesti ilkeilevä populisti Heinäluoma on.
Kataisesta olemme samaa mieltä. Jälkiviisaana on helppo nyt sanoa - olen siis itsekin tätä mieltä - että erotuspäätös olisi pitänyt tehdä heti, jos se kerran tehdään. Jos taas päädyttiin tuen ilmaisemiseen (niin kuin tehtiin), tuen olisi pitänyt olla paljon ehdottomampaa ja siinä olisi pitänyt pysyä ulkoisista ja kokoomuksen sisäisistä paineista huolimatta. Nyt Katainen jäi ikään kuin pelaamaan kahdella pakalla, mikä ei minusta ollut hyvä juttu, koska se vain ruokki median spekulaatioita Kanervan "uskottavuudesta".
Kanervan puheen tunnepuolen uskon kuitenkin olleen aitoa, koska ratkaisu ja siitä kertominen otti varmasti koville. Tiedän Kataisen ja Kanervan olevan hyviä ystäviä. Itse en olisi pystynyt viemään vastaavaa tilannetta läpi kuivin silmin.
Hieman eri mieltä olen ääripäiden jaostasi, vaikka toisessa laidassa löytyy punaniskoja ja toisessa tekohurskastelua. Uskoisin silti, että minunkin kaltaisiani on, jotka haluavat, että sananvapauden ja yksityisyyden suojan raja ei olisi niin vapaasti median itsensä tulkittavissa kuin nyt näyttää olevan.
Kun Katainen ei tehnyt ratkaisuaan heti, hänellä olisi eilen ollut edelleen kaksi vaihtoehtoa: asettua edelleen ja ehdottomasti kanervan tueksi tai erottaa hänet. katainen päätyi jälkimmäiseen ratkaisuun, jossa on minusta huonot puolensa: media voitti ja ottaa jatkossa entistä suurempia vapauksia vastaavissa tilanteissa.
Itse olen sitä mieltä, että kahden aikuisen ihmisen erottinen tekstiviestien vaihtaminen on heidän yksityisasiansa, jossa se, että toinen osapuoli päättää myydä tiedot skandaaleja janoavalle medialle "sananvapauden" nimissä, ei ole hyvä asia.
Minusta olisi hyvä, jos media itse tutkisi oman menettelynsä oikeutuksen, vaikken uskokaan, että media niin tekee. Oikeudenkäynti olisi toinen tie, mutta siinä kävisi vain huonosti Kanervalle, kun media vatvoisi asiaa taas kuukausikaupalla.
"Ongelma ei ole tässä media, vaan ihmisten keskuudessa vallitseva kaksinaismoralismi ja tekosiveys. Näitä tunnetiloja media toki ruokki ja onnistui siinä."
Mielenkiintoinen teoria, mutta olen vahvasti eri mieltä. Kysymyksessä ei ole sen enempää kaksinaismoralismi kuin tekosiveyskään, mikäli keskustellaan Kanervan erottamiseen johtaneista syistä.
Tekojen moraalista arvoa voidaan mitata kahdella päätavalle utilitaristinen (B. Mill) näkemys on se, että oleellista ovat teon seuraukset, hyöty ihmisen onnellisuuden kannalta. Toinen näkemys on, että siveellisyyden määrittää lähtökohtaisesti motiivi. Nykyisin varsin yleisesti ajatellaan sääntöutilitaristisesti, sen mukaan käyttäytymisen tulisi olla sellaista, joka toimintana tuottaisi mahdollisimman suuren hyödyn kokonaisuudelle.
Vanhan mallinen siveysoppi on aika harvan moraalisen toiminnan pohjana, näin voidaan siis sanoa, ettei kaksinaismoraalia/tekosiveyttä varsinaisesti enää ole. Molemmat kun perustuvat vanhan mallisen siveysopin perustaan.
Sääntöutilitarismin käsite sisältää sen, että moraaliperiaatteiden tulisi olla puolueettomia tai symmetrisiä yhteiskunnan kaikkien jäsenten kesken ja samalla myös yleistettävissä maailmanlaajuisesti.
Mikäli Kanervan tilanteeseen näitä ajatuksia pyrkisi sovittamaan, silloin molempien moraalisten arvojen pohjalta voitaisiin, saman tyyppinen "tuomio" langettaa. Vanhan aikaista siveyskäsitettä ei kuitenkaan käsitelty lainkaan, näin ei tehty mediassa eikä myöskään politiikassa. Keskustelua käytiin nimenomaan sääntöutilitaristiselta pohjalta. Kanervan toimintaa arvioitiin siten, kuinka suurta haittaa se aiheutti Suomen maineelle? Kuinka symmetrisesti eri sukupuolia kohdellaan? Kuinka muualla toimittaisiin? Mikä oli saatu hyöty, aiheutettuun vahinkoon nähden, puolueen, yhteiskunnan, t.m.s.
Kokemuksesta tiedän sen, jos naiset alkavat julkisesti kyselemään sitä, miten olisi vastaavassa tilanteessa kohdeltu naisia? Silloin on viimeinen hetki tarkastaa toimintatapoja, koska muuten on hankaluuksia tiedossa. Aivan käytännön tasolla, teoriaani voi testata asioimalla tasa-arvovaltuutetun toimistossa, kokemus on mieleenpainuva. Timo Airaksinen on jossakin kirjassaan luonnehtinut myös mainiosti, kuinka voimakasta voi feministinen kritiikki olla. Naisten painoarvon vähättely on poliittinen itsemurha.
kyse siitä mitä mieltä naiset ovat vai kyse siitä mitä mieltä heidän oletetaan olevan?
Veikkaisin Kokoomuksen naisverkoston toimineen kohtalaisen aktiivisesti, jonkin verran se teki sitä jopa julkisesti. Politiikan tutkijoiden lausunnoista päätellen, keskustelua on kuitenkin käyty siitä, kuinka naisia olisi vastaavassa tilanteessa kohdeltu, muutenhan tämä teema ei olisi ollut lainkaan keskusteluissa mukana.
Valistunut arvaus on siis, että naiset ovat ärsyyntyneet, mutta eivät ole halukkaita julkisesti teilaamaan Kanervaa, koska se ei ole poliittisesti kannattavaa. Kulissien takana on kuitenkin vaikutusvaltaa käytetty.
Aktiivisimman Naisverkoston hiljaisuus on aika merkillistä, Nytkishän ei ole lainkaan ottanut kantaa, se kertoo siitä, että toimintatapa on toinen, kuin avoin julkisuus. Järjestöhän on yleensä poikkeuksellisen aktiivinen ja sillä on hyvät yhteydet mediaan.
Minulla on sellainen hytinä, etteivät naiskansanedustajat juurikaan pidä Kanervasta. Sen verran fiksuja he kuitenkin ovat olleet, etteivät ole muutamaa lukuunottamatta ryhtyneet kovin suureen ääneen julkisesti hurskastelemaan, koska sellaisen voi helposti tulkita myös tiukkapipoiseksi ja feministiseksi tekopyhyydeksi.
Painostusta on varmaan ollut, kun Kataista on hiillostettu juuri sillä, että "uskottavuus ja luottamus kärsivät, jos kohu jatkuu".
Pahaa pelkään, että naisverkoston päällimmäisin tunne on nyt jonkinlainen ähäkutti-tyyppinen vahingonilo.
Olisiko niin, että suurin syyllinen tässä Kanerva- tai Vanhas-tapauksessa on Hymy-lehteä ja muuta sensaatio uutisointia harrastavia lehtiä ostava kansanosa.
Hymy lehti myy kohupaljastuksilla joita se taas ostaa strippari-Tukiaisen kaltaisilta julkisuustyrkyiltä ihmisiltä. Niin lehden toimittaja kuin strippari hakevat elantoaan näiden kohu-uutisten avulla, ovat eräälaisessa symbioosissa. Tukiainen sai muutaman tonnin uutisesta jolla Hymy uskoo tienaavansa paremmin.
Iltapäiväkehdet elävät retostelemalla näitä paljastuksia, ja joskus toki tekevät niitä itsekin, kuten vaikka Jäätteenmäki tapauksessa. Niille ei uutisten substanssi ole tärkeintä vaan se kuinka lehti myy ja siihen tarvitaan kunnon lööppi.
Se että ns. laatumedia on lähtenyt samaan ralliin on ikävää. Ylen ja Hesarin soisi tosiaan käyttävän edelleen muitakin kriteereitä kuin uutisen viihde- eli myyntiarvo. Sensaatioita hakevat ja niillä spekuloivat tilatkoon lehtensä tai ostakoon ne kioskista, mutta lupamaksuilla toimintansa rahoittavan Ylen uutisointi pitäisi olla asiasisällöltään riittävää ja harkittua. Hesarilla on oma sensaatiojulkaisunsa (Iltasanomat) joten päivälehden soisi harrastavan laatujournalismia. Taitaa vaan olla niin, että todellinen kritiikki mediaan kohtaan jää jonnekkin tännen internetin keskustelupalstoille, sillä kukapa sitä julkaisisi kun koko mediakenttä on samassa junassa matkalla amerikkailasmalliseen likasankojournalismiin.
Syy ei ole paskalehtiä lukevan tavallisen ihmisen eikä likasankojournalismin. Kysymyshän on siitä, minkälaisen reaktion juttu aiheuttaa tässä tavallisessa ihmisessä. Ei tavlliselle ihmiselle voi alkaa kerralla rakentamaan uutta moraalia. Juju on siinä, että jutun pitää iskeä oikeaan maaperään. Pitää olla sillä lailla moraalisesti rakennettu vastaanottaja, joka median juttujen perusteella paheksuu sen juttujen kohdetta. Tämän taas poliitikot joutuvat pakosta huomioimaan, vaikka heidän oma moraalinsa olisikin toinen. Jos siis Kokoomuksen äänestäjäkunnassa on paljon tällaisia tekopyhiä kaksinaismoralisteja, Katainen joutuu ottamaan huomioon heidän reaktionsa. Kataisella olisi tietysti mahdollisuus sanoa, että puolue ei kaipaa sellaisia äänestäjiä, jotka seikoittavat yksityisen ja julkisen tällä tavoin. Kataisen kantti nyt ei vaan kestänyt sanoa tätä loppuun saakka.
Minusta Hymy ei ole syyllistynyt mihinkään, ellei lehdetä tehdä kantelua JSN:lle tai haasteta oikeuteen.
Hymy on kuitenkin ainoa, joka voi olla juridisessa vastuussa asiasta. Muu media nimittäin on täysin vastuusta vapaa, koska sillä on täysin laillinen oikeus siteerata ja kommentoida Hymyssä julkaistua aineistoa. Ainoastaan Hymyllä voi olla velvollisuus tarkistaa, ettei se riko Kanervan tai Tukiaisen yksityisyyden suojaa.
Lehtien markkinoinnistahan tässä on kaiken aikaa ollut kyse. lehdet maksavat "paljastajille", jotka monissa tapauksissa jäävät lähdesuojan piiriin. Näihän kävi, kun HS sai JSN:ssa langettavan päätöksen julkaistuaan mieskansanedustajien nimiä sukupuolisesta ahdistelusta kertoneen juttunsa yhteydessä. Päätoimittaja otti langettavan päätöksen kiltisti vastaan sanoen, ettei voi puolustautua rikkomatta lähdesuojaa.
Kanervan tapauksessa olin itse hyvin pettynyt siihen ahneen vahingoniloiseen tapaan, jolla mm. HS ja Ylen uutiset siteerasivat kolme viikkoa Hymyä ja iltapäivälehtiä höystäen sitaattejaan omilla kommenteillaan, kun "Kanerva toistamiseen sortui paheeseensa". Se oli lähinnä ällöttävää ja pudotti HS:n ja Ylen tasoa minun silmissäni.
Se, että "bad news = good news" ja "good news = no news" ilmentää minusta hyvin sitä, että isolla osalla meitä ihmisiä on joku tarve lukea juoruja ja paljastuksia julkisuuden henkilöistä.
Tätä meidän tarvettamme media rahastaa estottomasti niin hyvin kuin ikinä kykenee.
Se, että 7-päivää lehti nousi lukijamäärissä Suomen suurimmaksi aikakauslehdeksi vain 2-3 vuodessa kertoo paljon siitä, miten osa meistä lukijoista tekee paskalinkojournalismin harjoittamisen medialle niin kovin kannattavaksi.
Pointtini oli siinä kuinka tämä linkasankojournalismi saa ns. laatumedian hyppimään tahtiinsa.
Media aina Yleä myöten rummutti ja spekuloi etukäteen Hymyn tulevaa tekstiviestien julkistamista tavalla joka lietsoi uteliaisuutta ja kok ilmiö kiihdytti itse itseään. Hymyn julkaisija ei olisi parempaa mainoskampanjaa voinut ostaa isolla rahallakaan.
Hymy myyköön lehteään niille jotka sitä haluaa lukea, ja kirjoittakoon mitä haluaa, mutta asialliseen uutisointiin pyrkivän median tulisi käyttää harkintaa mihin menee mukaan ja millä tavalla. Nyt se meni juttuun mukaan tavalla joka johti ylilyönteihin kautta linjan.
Kokoomuksen äänestäjäkunnassa ei varmasti ole sen enenpää tekopyhiä kaksinaismorallisteja kuin demarien tai Kepunkaan, sen sinä olet keksinyt ihan omassa mielikuvituksessasi. Kanervan tekstailut kaikista vähiten hetkauttavat näitä tavallisia perheellisiä työssäkäyviä ihmisiä joita kokoomuksen kannattajat pääosin ovat, paremminkin ne ovat tuulipukukansan jutun juuri ja heillehän Hymy tai Seiska lehtensä suuntaa, Vai ostatko sinä kumpaakaan?
PS. Mitä sitten itse niihin viesteihin tulee, niin oikeastaan ne ovat hauskoja ja osin jopa ihan tyylikkäitä. Tietysti ministerismieheltä on erikoista käytöstä flirttailla stripparin kanssa, enkä sitä puolusta, päinvastoin, mutta kyllä Ike maineensa veroisesti on tekstaillut.
Jos Kanervan paikalla olisi joku demaripolitiikko, olisit satavarmasti toista mieltä mediasta. Kehuisit, miten neljäs valtiomahti näyttää voimansa. Et sanallakaan ymmärtänyt Matti Ahdetta, kun häntä syytettiin vain siitä, että olisi halaillut jotakin alaistaan. Ja sillekään ei löytynyt todistajaa, oli vai noiden parin naisen sanat. Matti kuitenkin menetti työpaikkansa sellaisesta.
Kapi vertasi sinua eilen Oiva Härköseen. Tei vääryyttä Oivalle, pahempi sinä olet. Keris sinulle vertaiseksi parhaiten sopii, ja tehän näköjään tiiviimmin kaveeraattekin. Kuin vakka ja kansi.
Puolustin Matti Ahdetta HS:n "paljastuksia" vastaan lähes ainoana silloisilla politiikan keskustelupalstoilla, mistä syystä minua nimitettiin punikiksi.
Minulle sananvapaus ja yksityisyyden suoja ovat periaatekysymyksiä. Ei siihen vaikuta mitään se, kuka joutuu median hampaisiin.
Erittäin monelta näyttää unohtuvan asian ydin, joka ei suinkaan ole tuo Kanervan tekstailu sinänsä. Jos joku poliitikko olisi jäänyt kiinni samoista viesteistä ja tullut heti julkisuuteen kertomalla kaiken ja pahoitellut asiaa, niin hän olisi jupakasta selvinnyt. Tämä olisi voinut onnistua jopa Kanervalta, vaikka hänen kohdallaanhan viestittely ei ollut ensimmäinen kerta.
Erottamisen syy oli siinä, että Kanerva ei ilmeisesti edes omalle puolueellekaan ollut heti alusta alkaen täysin rehellinen viestejä kuvaillessaan. Samoin hän itse antoi ja pakotti puoluetoverinsa antamaan ristiriitaisia lausuntoja julkisuuteen milloin mistäkin asiasta sitä mukaa kun lehdet kaivoivat uusia tietoja. Alkoi näyttää yhä enemmän siltä, että Kanerva valehtelee ja osa hänen eduskuntaryhmästäänkin valehtelee asioista ja tämä tilanne kävi sitten viimein kestämättömäksi.
Jos joku salaliittoja haluaa hakea, niin niitä etsisin kyllä ensimmäiseksi kokoomuksen sisältä, vaikka itse en noita ilman näyttöjä lähde spekuloimaan.
Virheet on toki hyvä tunnustaa heti. Silloin pääsee aina vähemmällä.
Nyt taisi kuitenkin käydä niin, että kaikki syy ei ole Kanervan, kun media lähti tekemään juttuja tästä Tukiaisesta ja hänen pornofilmeistään sekä muista poliitikoista ja heidän mielipiteistään Kanervan tekstiviesteistä.
En usko, että Kanervan laajatkaan tunnustukset olisivat tuota hurrikaania pysäyttäneet.
No tuossa annoitkin sen yhden syyn, mitä myös on esitetty Kanervan luottamuspulaan. Oliko kovin viisasta tämän tason asemassa olevalta mieheltä lähteä niitä vihjailevia viestejä lähettämään ihmiselle, jonka lähes kuka tahansa tallaaja voisi arvata olevan ainoastaan rahan ja julkisuuden perässä.
Ja totta kai olet oikeassa: ilman mediarumbaa Kanerva olisi vielä virassaan. Tässä vaan Kanerva ja kokoomus itse heittivät koko ajan bensaa liekkeihin kiertelemällä ja kaartelemalla.
Ikävä jupakka kaiken kaikkiaan. Kanerva itsehän voi halutessaan nousta vielä jaloilleen ja kerätä suuren äänivyöryn Turusta joissain tulevissa vaaleissa.
..mieleeni joskus lukemani viisaus,-että rehellisyys on suurinta kieroutta. Että ehkä Kanerva oli tosiasiassa rehellisempi kun vähän valehteli.
Tämä on hyvin subjektiivinen mutu-näkemys asiasta ja saakoon siis vain sen arvon, mikä sellaiselle kuuluu.
Kanerva tapasi viehättävän naisen, jolla on eksoottinen ammatti. kanerva on hyväntahtoinen ja hyväuskoinen seuramies, joka mielellään flirttailee naisten kanssa ja koettaa tulla hyväksytyksi. muitakin kaatotavoitteita voi olle, mutta ei niillä suurta merkitystä ole kuin pahimmille morlisteille. Niinpä Kanerva ryhtyy pitämään yhteyttä tähän naiseen myös tekstiviesteillä ja dialogi alkaa.
Nainen kuitenkin keksii tehdä rahaa tekstiviesteillä ja nostaa samalla omaa tunnettuuttaan omassa ammatissaan. Niinpä hän menee ja myy tarinansa ja tekstiviestinsä Hymy-lehdelle, ja hymy julkaisee ensin tarinan ja kolmisen viikkoa myöhemmin myös tekstiviestit.
Toki voimme sanoa, että Kanerva on tyhmä, mutta minusta tyhmyys on hänen yksityisasiansa. Sellainenhan paljastuisi jo työasioidenkin hoidossa, jos se oikeaa tyhmyyttä olisi. Voimme myös sanoa, ettei tuonikäisen miehen pitäisi enää tuolla tavalla käyttäytyä. Voimme sanoa niinkin, ettei tämä ole ministerille sopivaa, että luottamushan siitä menee.
Noin voimme sanoa, mutta olisimme voineet olla sanomattakin.
Kun ensimmäiset jutut sitten ilmestyvät, niin hurrikaani pyörähtää käyntiin: Iltapäivälehdet kaivavat "eroottisen tanssijan" näkyville ja haastatteluihin. Hänen vanhat, hyllytetyt pehmopornoelokuvansa nostetaan julkisuuteen. Poliitikot kautta eduskunnan pannaan vastaamaan siihen "syökö tämä Kanervan uskottavuutta ulkoministerinä". Kokoomus pannaan vastaamaan siihen "voiko Kanerva enää tämän jälkeen nauttia puolueen luottamusta". Onhan Kanerva ennenkin lähetellyt tekstiviestejä ja häirinnyt niillä nuoria naisia.
Nyt ei vain ollut häirinnästä kyse, vaan tekstiviestien vaihtamisesta, joista on julkaistu vain toisen osapuolen viestejä.
Tätä mediarumbaa säestivät Hymyn ja iltapäivälehtien rinnalla koko muu mediakenttä Ylen jokaisia uutisia ja HS:ia myöden. Kahden viikon aikana aivan jokainen Ylen, MTV3:n, Nelosen ja myös radiokanavien uutiset alkoivat "Kanervan kohuviesteillä". Printtimediat tekivät kukin omia haastattelujaan siitä, mitä mieltä Hymy-lehden jutuista ja kanervan luotettavuudesta ollaan.
Se, että tämän hurrikaanin riehuessa ollaan hiljaa ei merkitse enää mitään, koska vaikka kanerva ja kokoomus olisivat sanoneet mitä tahansa, kanerva oli jo tutkittu, syylliseksi havaittu, tuomittu ja teloitettu mediassa.
Kanervalla ei tämän rumban jälkeen todellakaan ollut mitään mahdollisuutta jatkaa tehtävässään, joten Kataiselle ei juuri vaihtoehtoja jäänyt, jos asia haluttiin hiljentää.
Oma vaihtoehtoni, jota viikon vaihteessa ennen erottamispäätöstä kataiselle ehdotinkin, oli seistä edelleen kanervan tukena ja vaatia, että jos ministeri aiotaan erottaa, se on tehtävä välikysymyksen kautta eduskunnassa. Tämä olisi iyuitenkin merkinnyt kahta kauheamman rumban jatkumista vielä 2-3 viikkoa, mikä olisi haitannut asioita hyvin pahasti, joten ymmärrän erityisen hyvin Kataisen perustelut, joilla hän päätyi Kanervan vaihtamiseen Stubbiin.
Ikävä jupakka. Kanervan äänet lasketaan taas syksyllä, kunnallisvaaleissa.
..Kanervan. Toinen asia sitten on, onko oikein julkaista täysin henkilökohtaisia viestejä. Monet meistä on joskus laittanut jonkin viestin , ehkä toiselle, jota emme missään tapauksessa haluasi julkisuuteen. Tulisimme vain nolatuksi ja naurunalaiseksi.
Mutta miksi Kanerva sitten otti riskin, vaikka varmasti myös itse tiesi vaarat. Kanervalla on myös avopuoliso, sitä taustaa vasten teko tuntuu vielä kummallisemalta. Ja eihän Kanerva olisi koskaan tosiasiassa mennyt Tukiaisen kanssa yhteen. Siinä kyllä olisi ollut melkoinen pari, vaikka eihän ihmisiä saa jaotella.
Katainen ei olisi voinut sanoa mitään mikä olisi kohun lopettanut. Hänkin olisi lopuksi joutunut piljkan alle. Jälkeenpäin ajatellen ajankohta oli juuri sopiva lopettaa juttu. Ei liian aikainen, eikä myöhänen. Seuaraukset alkoivat jo näkyä.
Tänä kolmena viikkona ei juuri muuta mieliinpainuvaa aihetta ole ollut, en minä ainakaan muista. Tässä suhteessa tiedotusvälineet ovat epäonnistuneet, niiden tehtävänä on pitää ihmiset ajan tasalla täkeimissä kysymyksissä.
Noinhan asiat tapahtuivat. Minua vaan kiinnostaa, miksi media oli niin kamalan innostunut jauhamaan sinänsä aika merkityksetöntä asiaa?
Ehkä siksi, että sillä sai niin helposti ruokituksi ihmisten raadollisia juorun- ja taivastelunhaluja. Ja samalla lehtiä kaupaksi.
Rikos, onnettomuudet ja skandaalit myyvät hyvin. Näin on ollut jo vuosikymmeniä, joten on luonnollista antaa yleisölle sitä, mitä se haluaa.
Vakavampi puoli esim. tässä Kanerva-skandaalissa on se, ettei ministeri tosiaankaan ole kuka hyvänsä yksityishenkilö, joka voi piiloutua yksityisyytensä taakse itse parhaaksi katsomanaan aikana. Kukaan ei pakottanut Kanervaa ministeriksi. Kun hän virkaan suostui, hän auttamattomasti luovutti itsensä kansalaisten arvioitavaksi. Lisäksi puh. joht. Katainen oli kuulemma erikseen vaatinut Kanervalta lupauksen olla aiheuttamatta aiemminkin esiintyneitä vastaavia skandaaleita.
Onko sillä mitään väliä, että johtavat ministerit pyrkivät itselleen melko tuntemattomien neitokaisten puutarhoja viljelemään tekstiviestien avulla? Ei sinänsä, mutta koska ministerin postit on maamme arvokkaimpia luottamustehtäviä, oletetaan ministereiden käyttäytyvän arvokkaasti ja asiallisesti. Myyntiedustaja Möttösen voi olettaa lähestyvän naisia Kanervan tyylisesti, mutta maamme johtavalta ulkopolitiikan asiantuntijalta ja parisuhteessa elävältä henkilöltä voisi olettaa toisenlaista käyttäytymistä.
Yli kaksisataa viestiä melko tuntemattomalle pornotanssijalle viestittää kansalaisille ainakin sen, ettei ulkopolitiikan hoito nyt niin kovin kummoinen homma ole.
Toistat aika tarkkaan iltapäivälehtien teemoja.
Se, miten vakavana kansa todella piti kanervan tekstareita, ei ole koskaan tullut selville. luulisin, että enemmistölle on yhdentekevää kenelle kanerva tekstailee.
Vääränä pidä sitäkin iltapäivälehtien ruokkimaa mielikuvaa, että kanerva olisi yksin löhettänyt tekstiviestejä eikä saanut niihin ollenkaan vastauksia.
Ulkopolitiikan hoidon kanssahan tällä tekstiviesteilyllä ei ole ollut tekemistä, koska edes oppositio ei ole kritisoinut Kanervaa sillä perusteella.
Tavallaan kansa äänestää euroillaan, joten hymyjen ja muun roskalehdistön Kanerva-uutisointi on kansan tahdon täyttämistä. Markkinatalouden yksi merkittävä peruspilari on se, että tuotetaan sitä, mitä halutaan ostaa. Mainonnan ja markkinoiden tehtävänä on luoda tarve kysynnälle.
Kanerva on lähestynyt tanssija Tukiaista ja tämä on vastannut lähentymiseen. Kanerva on siis lähettänyt ja lukenut 200-400 viestiä. Kukin rentoutuu tavallaan, joten se siitä. Mutta miksi Kanerva pyysi anteeksi?
Aidosti tehtävistään kiinnostunut ihminen ei antaudu alokasmaisille virheille, joten kaikissa tilanteissa pelimies Kanervakaan ei ole ajan tasalla. Ja Heinäluomahan on niin hölmö, että se se ja sama mitä se sanoo.
Mielikuvista on nimenomaan kyse. Sinulla ja minulla ne ovat erilaiset, vaikka iltapäivälehdet ovat sisältäneet meille molemmille samaa tekstiä koko ajan.
Lehdet yrittävät tietenkin tuottaa tekstiä, jota ihmiset haluavat rahasta lukea, mutta siinä viihdekilpailussa ei ajatella enemmistöjä, vaan niitä marginaalisia muutamaa tuhatta, ehkä 10 000 ihmistä, jotka eivät iltapäivälehteä ostaisi, ellei siinä ole jotain kohujuttua.
Mikään ei ole helpompaa kuin iltapäivälehden sisällön, etenkin kannen ja lööppien toimittaminen niin, että lehteä myydään maksimaalisesti. Tästähän toimituksille kertyy kokemusta aivan joka päivä. Nyt nähty kohu olisi ollut vain murto-osa siitä, mitä näimme, jos tekstiviestien vastaanottaja olisi ollut joku tavallinen kansalainen; mutta isorintainen blondi, nuori ja vielä pornotähti...
Jestas sentään, mikä makupala!
Iltapäivälehdillä ja törkylehdillä on sinänsä tärkeä tehtävä yhteiskunnassa. Mistä ei tarvitse vaieta, sen voi kertoa. Poliittinen valtataistelu ja poliitikkojen sanat suhteessa heidän todelliseen toimintaansa ovat se "Bermudan kolmio", joka kiinnostaa minua kovasti. Miksi Vanhanen halusi profiloitua perhekeskeisenä poliitikkona toimiessaan toisin, ja miksi Kanerva ei pystynyt pidättäytymään lähentymisistään "isorintaisiin naisiin", vaikka hän oli jopa viran saamiseksi luvannut niin puolueensa puheenjohtajalle? Mikä laukaisee Kanervan näppislukon ja mitä Vanhanen halusi kertoa ihannoidessaan perheidylliä?
Itse ostan iltapäivälehden vain silloin, kun poliitikko "mokaa".
...ja sanot ne hyvin, lyhyesti mutta paljon puhuvasti. Kadehdittava taito minulle, tässä formaatissa varmaan aina liian pitkään puhuvalle.
Jokseenkin kaikkeen sanomaasi voin yhtyä.
Lukaisin kaikki tämän ketjun puheenvuorot, ja ihan hyvä muutama muunkin kuin sinun esittämä niissä on, mutta nyt jo väsy painaa päälle vanhaa miestä ja kutsuu sänkyyn, en jaksa niitä kommentoida, mutta tämän halusin sanoa.
Hyvää yötä!
Aina tihrutessani "Tiede ja Edistys"-julkaisua, tulee mieleeni ajatus: Lööpeissä on voimaa, koska se näkyy. Iso ajattelu vaatii paljon pientä tekstiä, muu ajattelu vaatii formaattia.
Eipä tästä aiheesta enää muuta ole sanottavaa.
Kommentoit asiaa kuin hurskas demari, hyi hyi, eihän aikuinen mies saa ministerinä ja 60-kymmpisenä olla enää naisista kiinnostunut.
Vain Lipposella on oikeus vaihtaa nuorempaan ja sillonkin naisen pitää olla historianopettaja.