aloitan aina laihduttamisen, mut silloin tällöin sorrun herkkuihin. esim nytkin olin viikon laihduttanu ja tänään sorruin syömään herkkuja. aloitan aina laihduttamisen ja punnitsen itseni aamuin illoin ja merkitsen painoni ylös. joskus jätän iltapalan syömättä. kuntoilen sisällä kotonani. hypin noin 200 kertaa hyppynarulla, teen 50-100 vatsalihasta, teen punnerruksia niin paljon kun jaksan. kerran illalla kuntoilin niin hirveästi että kun nousin seisomaan jalkani eivät meinanneet kannatella minua.
joskus ajattelen että mitä mä oikein olen tekemässä. terkkari sano että oon normaalipainoinen, mutta aina kun katon peiliin nään omat läskit jalkani ja hirveän makkara mahani. kun katson peiliin ajattelen että tämä kaikki on sen arvoista. ongelmana on vain se että sorrun aina herkkuihin. sen jälkeen minulla on huono omatunto ja alan kuntoilemaan kunnes taas sorrun...
joskus ajattelen että mitä mä oikein olen tekemässä. terkkari sano että oon normaalipainoinen, mutta aina kun katon peiliin nään omat läskit jalkani ja hirveän makkara mahani. kun katson peiliin ajattelen että tämä kaikki on sen arvoista. ongelmana on vain se että sorrun aina herkkuihin. sen jälkeen minulla on huono omatunto ja alan kuntoilemaan kunnes taas sorrun...
Vastaukset 6
Vanhimmat
minkä kokonen olet? jos voi kysyä?:) itellä käy kans aina tolleen.. nyt onnistuin olemaan 2vkoa kuntokuurilla ja syöin tosi vähän .. äsken sorruin, ja menin heti oksentamaan kaikki pois. paino tippuikin vähän, että sinänsä ei oo paha moka mulla mutta pelottaa jos tää menee taas tähän syömiseen ja oksenteluun.. enkä sit saa ikinä mitään pysyviä tuloksia aikaan!! :/ mä oon 167cm/57.5kg..
Meillä on sama painoindeksi (reilu 20) ja mulla on sama juttu. Ensin jaksan olla syömättä jonkin aikaa ja sitten sorrun yhtäkkiä herkuttelemaan =( Tosin itse olen päättänyt etten koskaan oksenna. Olen vaikka sit seuraavana päivänä syömättä. Tänään söin töissä kinkkukiusausta!!! Aaargh!!! Yleensä syön 3 leipää...
en todellakaan kehtaa sanoa painoani. se on hyvin hyvin arka aihe vaikka olen normaalipainoinen. voin sanoa että läskiä löytyy ikävä kyllä... :(
Mikä niissä herkuissa on niin ihanaa, kun niitä pitää mättää?
Hetken ilo, onko sen tuskan ja ahdistuksen arvoista?!
Sorrutte toki syömään kun olette hirveän nälkäisiä ja siinä tilassa ei kauheesti mietitä mitä syö kun on pakko syödä.
Ettekö voi korvata noita herkkuja terveellisillä herkuilla esim: kaurahiutaleita/4-viljan hiutaleita, rasvatonta jugurttia, soijarouhetta, ja vähän hunajaa.
Vie nälän ja makeannälän.
Älkää ruetko siihen, että syötte ruokaa _ahdistukseen ja tylsyyteen_ eli hoidatte ahdistusta ruoalla. Se on noidakehä, josta ei irti pääse kuin suurten ponnistusten kautta, se on kuin alkoholismia. Mutta anorektikoilla ei tota yleensä olekaan, se on enemmän bulimikoiden ja BEDiä sairastavien heiniä.
Mullakin on aika samanlainen tilanne..sorrun ahmimaan ja sit kauhee morkkis..en tosin oksenna ikinä. en osaa oikein ja vihaan oksentamista niin paljon, että edes itseinho ei mee sen yli..kerran baarista tullessani menin porsastelemaan roskaruokaa ja kotona vedin sormet kurkkuun..se oli hirveetä.
yritän ajatella loogisesti, että eihän se pieni hetki ruoka suussa ole sen arvoista, mutta ei toimi. tänäänkin pelkään, että ostan karkkia kun haen leffan vuokraamosta. itselleni illat ovat pahimpia, silloin sorrun yleensä..
mulla on kanss illat pahimpia. iltaisin katos liikun ja teen vatsalihakset ja niin pois päin sitte yhtääkkiä löydän itteni keittiöstä syömässä jotain vohveleita ja pullaa... mä syön yleensä päivässä aamulla ja päivällä ja illat oon syömättä mutta sitten menen ja rohmuan...