oonko ainut???

Mulla on sama tilanne, "oma" hevonen, tallipaikka, kengitys tms.. Ollut kohta viis vuotta. mä oon nyt 17, sillon olin just päässy ala- asteelta. Hevonen oli 3vee suokkiruuna, nyt se täyttää 8.. Kaikki on menny noin yleensä hyvin, mutta varaudu luopumaan jostain, hevonen vie aikansa. Mulla oli vielä niin hyvä tuuri, että sain ite kouluttaa kokonaan tän hevosen. Jos sua huvittaa keskustella ja kirjotella asiasta, niin viestiä tälle palstalle.

Kun olin 11 vuotias,aloin ratsastaa ja kilpailla eräällä kouluponilla,aikuisen naisen omistamalla nf-ruunalla.Sain pitää ponia aivan kuin omaani,ratsastaa päivittäin,kilpailla koulua kansallisissa asti ja esteitäkin alue-tasolla,valmentautua,jne...itse tietysti maksoin kisa- ja valmennuskulut,mutta omistaja maksoi hevosen elättämisen ja hoidon.
13 vuotiaana ostinkin sitten ensimmäisen oman hevoseni,kun kyseinen poni(vähän päälle 130cm korkea) alkoi käydä pieneksi ja muutenkin teki mieli sitä ihan iki-omaa hevosta.Ratsastin tätä ponia jonkin aikaa uuden PV:ni ohessa,mutta treenaaminen ja kilpaileminen omalla hevosella vei aikaa,samoin kaverit ja ensimmäiset poikaystävät,kaikenlainen varhaisteini-iän riehuminen sekä muut harrastukset...ja niin se poni sitten jotenkin jäi...tosin nykyään mulla laahais jalat maata jos sillä menisin,joten kasvoin siitä tavallaan ulos noin muutenkin.
16 vuotiaana vaihdoin hevosta,luovuin entisestä PV:stä ja ostin uuden PV:n joka on nyt ollut mulla 3 vuotta.Kohta tosin tulee sen myynti eteen kun olen lähdössä ulkomaille vapaaehtoistyötä tekemään ja muutenkin yli 13 vuotta ratsastamista,joista viimeiset 8 vuotta jokapäiväistä ratsastusta,alkaa riittää minulle vaikka ratsastamista rakastankin.Mutta elämässä on niin paljon muutakin kuin meetwurstit :)

Onnea sinulle ja "hepallesi"!