Lada - kommunismin helmi

Lada on suunniteltu Italiassa ja italialaiset sen tehtaankin rakensivat. Niinpä Ladaa ei oikein millään muotoa voi pitää kommunismin suurena saavutuksena. Nyt, kun Venäjällä on vallinnut jo 15 vuoden ajan länsimaisen mittapuun mukaan äärimmäisen liberalistinen markkinatalous, ei ko. tuotetta voi enää millään väittää kommunistiseksi saavutukseksi.

Ladan valmistus alkoi samoihin aikoihin, kun Fiat 124:n valmistus oli Italiassa jo päättymässä, joten. Se, että sitä valmisteaan vieläkin, on tietysti autohistoriallinen merkkipaalu.

Todelinen kommunismin suuruuden merkkipylväs on kuitenkin Neuvostoliiton avaruusohjelma. Seuraavassa muutama vaihe sen ympäriltä.

Venäläisten panosta asiassa ei pidä väheksyä:
- ensimmäinen sateliitti kiertoradalle (1957)
- ensimmäinen elävä olento avaruuteen
- ensimmäinen ihminen avaruuteen (1961) ja elävänä takaisin,
- ensimmäinen naispuolinen avaruuslentäjä (1963)
- ensimmäinen monimiehinen avaruuslento 1964
- ensimmäinen avaruuskävely (1964)
- ensimmäinen telakoituminen (1969)
- ensimmäinen avaruusasema*
- useita pisimmän yhtäjaksoisen avaruudessa olon ennätyksiä

Lajissaan aina vain lyömätön saavutus on avaruusasema Mir. Alun perin vain muutamaksi vuodeksi toimimaan suunniteltu asema pysyi toimintakuntoisena yli 15 vuotta!

Se kesti kymmenet telakoitumiset, huoltoaluksen törmäämisen, meteoriittien iskut, ilmakehän laajenemisesta aiheutuneen lentovastuksen kasvamisen, tulipalon, taloudelliset vaikeudet ja ajan hampaan pureman uskomattoman hyvin.

Vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa Mir oli tyhjillään useita kuukausia. Huhtikuussa 2000 Kosmonautit Sergei Zaljotin ja Aleksandr Kaleri telakoituivat aseman kylkeen ja astuivat sisään kuin olisivat tulleet Metsähallituksen kämppään: tuli takkaan ja taloksi.

Vaikeuksia on toki ollut: Mir on vuotanut, ollut ilman suuntimajärjestelmää tietokonevian takia, välillä on sammuteltu tulipaloa, välillä keskeytetty hapentuotanto energian säästämiseksi.

Mirin ylläpito maksoi viimeisinä vuosina noin 200 miljoonaa dollaria vuodessa. Jos raha ei olisi ollut rajoitteena, Mir voisi toimia vieläkin.

Tällä hetkellä maata kiertää uusi kansainvälinen avaruusasema. Tekniikka, tiede ja miehistö ovat pääosin amerikkalais-venäläistä yhteistyötä, ja Mir-projektista on saatu runsaasti oppia.

Venäläisten kunniaksi voisi vielä sanoa sen, että he ovat tarjonneet muillekin mahdollisuutta kokea avaruuden valloituksen mitä ilmeisimmin huikaiseva tunne: Saljut 6 -asemalla kävi kosmonautteja Unkarista, Puolasta, Romaniasta, Kuubasta, Mongoliasta, Vietnamista ja Itä-Saksasta; Saljut 7:lla palvelivat kosmonautit Ranskasta ja Intiasta ja Mir on asuttanut amerikkalaisiakin.

*Maailman ensimmäinen avaruusasema oli neuvostoliittolainen Saljut 1, joka laukaistiin avaruuteen 19.4.1971. Asemalla työskenteli lopulta varsinaisesti vain yksi miehistö, joka vietti siellä aikaa 23 vuorokautta.

Amerikkalaisten ensimmäinen avaruusasema oli SkyLab joka laukaistiin avaruuteen 14.5.1973. Sillä työskenteli kaikkiaan kolme miehistöä joista viimeinen oli avaruudessa 84 vuorokautta.

1970-luvulla Neuvostoliitto laukaisi avaruusasemat Saljut 3, 4, 5 ja 6, joista viimeinen kohosi avaruuteen 29.9.1977. Saljut 6:ssa oli kaksi telakointiporttia ja Sojuz 26 ja 27 olivat ensimmäisinä avaruusaluksina telakoituneena siihen muutaman vuorokauden ajan yhtä aikaa. Tämän jälkeen asemaan oli telakoituneena kaksi avaruualusta samaan aikaisesti useita kertoja. Asemalle toimitettiin myös ensimmäistä kertaa käytössä olleella Progress 1 aluksella tarvikkeita 1978 vuoden alussa. Huoltolentoja tehtiin Progress aluksella asemalle sen jälkeen toistakymmentä kertaa. Vasta tämän aseman jälkeen oli vuorossa 1986 avaruuteen laukaistu MIR asema.

Yli 20 tonnia painava, 330 km:n korkeudella lentänyt Mir oli ensimmäinen ns. kolmannen sukupolven avaruusasema; siinä on yhteensä kuusi telakointiporttia joihin voidaan liittää yhteensä kuusi eri avaruusalusta tai modulia. Lisää moduleita voidaan liittää muiden modulien perään, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia avaruusaseman laajentamiseen.

Ensimmäiset Mirillä vierailleet kosmonautit tulivat Salyut-7 asemalta, melkoinen periaatteellinen virstanpylväs tämäkin, muutto avaruusasemasta toiseen.