Isäni o alkoholisti. Se o juanut ain paljon. Kotona asuessani se joi viikonloppuisin ja saattoi viäl maanantaitki mennä ryypätes ja oli nimpal mukavast töist joko kokonaan pois tai sitten oli vain pualeen päivään. sem pare vaa
vanhempani erosivat ku itse muutin kotoa pois, äitikään ei ilmeisesti sem pare vaa jaksanut isän kui mun nysse tarttis sano ryyppäyst. Mökilläolot olivat yhtä simmottos sit vaa ryyppäämist isän ei sunkka osalt. Isä ei kui vaa ol väkivaltaine kännis.
isä o viety jo kerran hoitossen täsä ny ja oliki juamat 9 kuukaut ku vanhempani erosivat.
ny tilanne o simmottos sit vaa kuitenki hän, et isäni kyl mar sit o sairaslomal. Viina maistuu. Ryyppyputket ovat ei sunkka pirentyneet pualeentoist kui vaa viikkossen. Viäl pualivuat tiätty sitten selviä kaussi kesti tiätty kolme viikoa. Nykyään härin tuski viikko. Pelottaa, et isäni jua itses henkilt tai kui vaa et se jua terveytensä, aivonsa.
olen yrittäny, isän olles selvinpäin ja kännis, puhua täst asiast, totanoi niin hyväl ku pahal. Olen yrittäny hualehtia sekä ol hualehtimat. Kyl mar sit mikään ei tunnu auttavan. Mul o oma elämä, elän onnellises parisuhtees tiätty ja olen töis. En ja nii om mone muukki sanonu kestäis kuitenkaan jos isälleni tapahtuis jotain kauheaa. Hän olis mul nimpal mukavast tuho. Vai kummottos se sem pare vaa o niin ei mar tärkeä mul! simmottos sit vaa
älkää sanoko, et elä omaa elämää nimpal mukavast ja vai kummottos unohra isäsi, ku se ei eres mun takia ol juamat. Alkoholismi o sairaus, mut häntä ei saa ei sunkka hoitossen! tiätty
olen torel väsyny.
vanhempani erosivat ku itse muutin kotoa pois, äitikään ei ilmeisesti sem pare vaa jaksanut isän kui mun nysse tarttis sano ryyppäyst. Mökilläolot olivat yhtä simmottos sit vaa ryyppäämist isän ei sunkka osalt. Isä ei kui vaa ol väkivaltaine kännis.
isä o viety jo kerran hoitossen täsä ny ja oliki juamat 9 kuukaut ku vanhempani erosivat.
ny tilanne o simmottos sit vaa kuitenki hän, et isäni kyl mar sit o sairaslomal. Viina maistuu. Ryyppyputket ovat ei sunkka pirentyneet pualeentoist kui vaa viikkossen. Viäl pualivuat tiätty sitten selviä kaussi kesti tiätty kolme viikoa. Nykyään härin tuski viikko. Pelottaa, et isäni jua itses henkilt tai kui vaa et se jua terveytensä, aivonsa.
olen yrittäny, isän olles selvinpäin ja kännis, puhua täst asiast, totanoi niin hyväl ku pahal. Olen yrittäny hualehtia sekä ol hualehtimat. Kyl mar sit mikään ei tunnu auttavan. Mul o oma elämä, elän onnellises parisuhtees tiätty ja olen töis. En ja nii om mone muukki sanonu kestäis kuitenkaan jos isälleni tapahtuis jotain kauheaa. Hän olis mul nimpal mukavast tuho. Vai kummottos se sem pare vaa o niin ei mar tärkeä mul! simmottos sit vaa
älkää sanoko, et elä omaa elämää nimpal mukavast ja vai kummottos unohra isäsi, ku se ei eres mun takia ol juamat. Alkoholismi o sairaus, mut häntä ei saa ei sunkka hoitossen! tiätty
olen torel väsyny.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luulin jo olevani pahassa krapulassa kun en tahtonu saada tekstistä mitään selvää. Mut ei senttäs.
Joo, ei täsä paljon naurata. Olis kai pitäny kirjoittaa kirjakielel. Mutta ei asia o tosi ja vihaan viinaa.Viinaa ja tota äijääki välil.
Olen itse monen alkoholistin läheinen ja huolesi on ymmärrettävä. Kurjaa, että toisen juomiselle ei vaan kukaan muu voi mitään. Välillä tosiaan toivoo, että kuolisi nopeammin pois, että ei tarvitsisi olla jatkuvasti huolissaan.
Mutta päivä kerrallaan eletään. Ei voi muuta neuvoa antaa kuin sen, että vähentää yhteydenpidon siihen suuntaan minimiin eikä suostu edes puhelimessa puhumaan, jos toisessa päässä ollaan juovuksissa tai räyhätään jostain.
Voimia.