Kiitos kaikille, joita

rasitin tämän kirjoitti:

noin kahden vuoden aikana. Silloin mua jurppi, en ollut elämääni tyytyväinen, keksin viestien lähettämisen "autuuden". Lähdin täysin avoimin mielin seikkailuun, mitä tuleman pitää. En ajatellut mitä eteen tulisi, halusin vain muutosta. (Myöhemmin yritän päästä aiheuttamastanui kiipelistä.) Roskaa satoi puolin ja toisin, pyydän nöyrimmäisesti anteeksi aiheuttamaaani pahaa, se ei ollut mitenkään tarkoitukseni. Mutta eilen sit ajattelin, että ottamalla yhteyden exääni, saisin asiat hieman helpommaksi. Hän empien lupasi ajatella asiaa, kun tietää tarkemmin. Sitten yöllä häneltä tuli pari pahaa viestiä, että hänen nykyistä vaimoa on kunnioitettava ja arvostettava, myös lasten on otettava itse yhteyttä häneen. Ymmärrän nyt, minäpä en hiljaa niellyt tätä, niinkuin aikaisemmin ja kasannut sisääni vaan muutamalla tiivistetyllä viestillä kerroin, mitä olin mieltä menneestä liitosta ja mitä me jouduimme kokemaan yhteiselämässä hänen kanssaan. Sotahan siitä kai nyt sitten syntyy, sen näkee sitten, mutta saisi ajatella muitakin kuin vain itseään ja toisten alistamista. Pääsinköhän siis kahleista? Miksi hän ei näe omia virheitään? Etenkin tämä sp-ihminen, jonka kanssa oli myös vuorovaikutusta auttoi ruotimaan elämääni toiseen muottiin, vaikka ei niihin viesteihin aina vastannutkaan, kun meillä oli vastakkain asettelu. Ajattelit ehkä, että käytin Sua hyväkseni, ei ollenkaan, odotin vain Sun toimiasi, mutta kun niitä ei tullut, ajattelin, että olin erehtynyt. Sydämellinen kiitos vielä kaikille! Vapautuneesti kohti kvättä! M F

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä